amummu

Vapaa kuvaus

Aloituksia

6

Kommenttia

1720

  1. Kiitos onnitteluista cee ja Jimmy! Parasta oli nähdä poikien ilo ja ylpeys tekemästään työstä ja sen tuloksesta.

    Kyllä sauna eilen teki tosi poikaa, eiku henkilöä. Lämpö palasi kroppaani. Nukuin pitkästä aikaa kuin tapettu mato ja valojen sammuttamisesta aamun heräämiseen -yöllä en herännyt kertaakaan - meni 8,5t!! Minulle melkoinen saavutus.

    Juu, aika älytöntä ko. peli on, ainakin sitä ymmärtämättömän - kuulun itse siihen kastiin - näkökantilta. Termi jalkapallo ei (minusta) oikein sovi lajiin, mutta mukana se nimessä roikkuu. Kyllähän vsiinä palloa joskus potkaistaankin, mutta eniten sitä kuljetetaan kainalossa, ja useimmiten se ja kuljettajansa löytyvät jostain pelaajakasan alta. Jimmyn muisti kuudesta pisteestä on ihan oikea, nehän tulevat nk. touchdown'ista eli "maalista", so. pallon kuskaaminen vastapuolen maalialueelle. Siihen voi kyllä sitten saada parikin lisäpistettä lisää tekemällä maalin päälle jotain tiettyjä kuvioita.

    Vaikka itse en todellakaan ymmärrä pelistä mitään, niin sen seuraaminen on - ehkä juuri siksi - tosi jännittävää. Nuorille, energiaa täynnä oleville pojille peli on varmaan aika sopiva, välillä saa luvalla, kaikin voimin painia ihmispinossa ja välillä kehittää älykkäitä pallonsiirtokuvioita - salamannopeita - vastapuolen päänmenoksi. Niin uskomattomalta kuin kuulostaakin, peli on siis isoksi osaksi älypeliä. Myös tuomarointi on tiukkaa, kiellettyjä asioita on paljon, mutta niitä vahditaan ja rangaistuksia tulee . Näin on ainakin laita vielä junnupeleissä.

    Ulkona on juuri niin syksyistä kuin olla voi. Varmaan kylmäkin, en ole vielä katsonut lämpömittaria. Kettikset jo minua odottavat; eivät kyllä kovin innoissaan ole tuollaisessa kelissä kulkemisesta, mutta nuuskittavaa on jäljellä vielä paljon ennen lumia.

    Mukavaa uutta syyspäivaä!
    am
  2. Tänään ollut hyvä päivä. Isoksi osaksi johtuu kai siitä, että viime yönä nukuin poikkeuksellisen hyvin ja pitkään. Myös taannoisella Punkaharjun kuntoleirillä tapaamani mukava (nais)henkilö soitti ja vaihdettiin pitkään kuulumisia. Sovimme myös tapaavamma jonain päivänä Porvoossa lounaan merkeissä.

    Oikein hyvä asia on se, että tänään sain vihdoin heivattua kesäkukat yhtä vaille - se kukkii vielä hulluna - tunkioon ja terassit putsattua koivunsiemenistä, joita sinne on kerääntynyt pitkin kesää tajuttomia määriä. Viime aikojen märissä keleissä niistä on tullut nurkkiin ja kalusteiden alle melkoista puuroa. Myös terassin lautojen välit ovat niitä täynnä, ja niissä on vielä oma hommansa. Ne pitää putsata, että ilmaa pääsee terden alle ja kosteus pääsee häipymään. Siihen hommaan kyllä tarvitaan pidempi kuiva aika ja teollisuusimuri. No, joku päivä senkin teen.

    Parasta kuitenkin oli, että pojanpoikakin tuli kaverikseni. Hän hoiti monen muun homman lisäksi klapien roudailun ja pinoamisen. Kaadatimme yhtiömme puita, jotka kaataja vei mennessään. Sotkut tuli siivottua ja saimme kaatajalta vastaavan määrän kuivia koivuklapeja. Osakkaat saivat siis nyt polttovalmiita puita, eivätkä joudu omien puiden kuivamista odottelemaan, saati niitä ensin pilkkomaan. Minäkin meinaan tänään taas pistää kiukaaseen tulen, onhan tässä vähän hikoiltukin. Puita minulla kyllä olisi ennestäänkin, kun poika niitä usein tuo.

    Nyt kelpaisi uusilla puilla vaikka sytyttää tuli pimeään iltaan. Ulkotakkaan. Taidankin sen tehdä, kun saunasta tulen. Ennen pruukasin tuijotella tulta nimenomaan syysiltoina, mutta viime kerrasta on nyt jo ainakin pari vuotta. Ehkä korkea aika kokeilla, vieläkö osaan sytyttää sen.
    Leppoisaa lauantai-iltaa!
  3. Sanoisin, että voihan pahkeinen. Minulla piti tänään olla pihatyöpäivä, kun luvattiin kaunista säätä, mitä on ollutkin. Kaikki on kuitenkin vielä tekemättä.

    Ryhdyin lounaan tekoon tänään jo ajoissa, että vain lämmitän sen sitten kun nälkä ulkona iskee. Siinä hommassa putosi paprikajauhopurkki lattialle, matolle. Hirveä sotku. Aloin rikkaimurilla imuroida, mutta siihen jäin, kumarruksiin sen sotkun ylle. Imurikin putosi käsistä, kun selkä tilttasi. Olisi pitänyt käyttää koko varsi-imuria eikä pyllistellä sen pienen imuriosan kanssa.

    Sain jotenkin kaivettua lääkekaapista pillereitä, ja olen niiden vallassa vain maannut selälläni, aluksi kovalla lattialla ja sen jälkeen sohvalla. Nyt nousin istumaan. Kipu onkin melkein poissa, mutta pelottaa, mitä tapahtuu kun lääkkeiden vaikutus lakkaa. Lääkkeet ovat kyllä vain Buranaa ja Panadolia, ei sen tujakampaa, mutta yhdessä ne tekevät tosi väsyneeksi.

    Mutta ulkotyöt jäivät. Taas. Olen niitä siirrellyt ennustettujen sateiden ollessa aina hyvä tekosyy. Pojat kyllä tulisivat tekemään, jos vain vihjaisenkin, mutta tarvitsevat hekin työviikon jälkeen vähän huilaileetä.

    No, nurtsi kasvaa, eikä siitä maailma kaadu. Ja jos viikonlopuksi ennustettu sade tulee, niin koivunsiemenet terassilta huuhtoutuvat lautojen raoista terassin alle. Eli luonto hoitaa hommat.

    Hyvää alkanutta viikonloppua itse kullekin säädylle!
  4. Jossain vastasoitto toimii (terkkarissa ei). Elisasta todella soitettiin sen puolen tunnin puitteissa, minkä chat-ihmisen kanssa sovin. Ja ongelmakin tuli ratkaistua melkein jo kättelyssä. Kaiken huipuksi valitukseni Gurun palveluiden kalleudesta tehosi ainakin tällä kerralla. Ihan ensimmäisenä tuo soittanut Guru halusi todentaa henkilötietoni, että "osaa sitten lähettää 35€:n laskun oikealle henkilölle". 35€ tuntuikin pikkuhinnalta aiempaan, melkein satasen laskuun.

    Kun ongelmani oli hoidettu, eikä siinä mennyt kuin pari minuuttia, niin Guru sanoi, että ei hän lähetä kuin 20€:n laskun, kun asia meni niin nopeasti. Melkein ällistyin ja kiittelin (ehkä vähän liiankin) vuolaasti. - Sitä kyllä jäin ihmettelemään, eikö se chat-ihminen muka osannut minulle po. ongelman ratkaisua kertoa. Se oli todella helppo: piti vain puhelimeen kopioida uuden boxin pohjaan painettu kilometrin mittainen kirjainsarja (kun taas jostain syystä tietsikkaan riitti varsinainen 8-merkkinen salasana), mutta ehkä hänen hommiinsa kuului vain haalia hommia Guruille, joiden palvelusta rahastetaan surutta.

    Meinasin taas äsken mennä nurtsia leikkaamaan, on jo melkein kuin hevoisen harja. Mutta vieläkin - eilisen ja viime yön sateiden jälkeen - vesi vain litisi varpaiden välistä. joten siirrän homman taas huomiseen. Mutta "Manana, manana, on huomenna liian aikaista", sanoo vanha laulu: siis mitä tehdä, siirränkö ylihuomiseen? (Manana - sanan ekan ännän päällä pitäisi olla se aalto, mutta en muista, mistä sen tän koneen näppäimistöstä saa)
    am
  5. Olen tänään hoidellut vielä elokuisen ukkosen tekosia. Taannoin sain (ostaa!!) sen rikkoman ElisaViihteen boxin tilalle uuden, joka samalla toimittaa wifin virkaa. Se toimii kuin buikki Viihteessä ja tietsikassani (tai paremminkin ne toimivat hyvin tuon boxin kautta), mutta puhelintani en ole saanut liitettyä siihen. Kun näpyttelen puhelimeeni boxin pohjasta löytyvän salasanan, niin oitis tulee herja, että se on väärä. Tietsikassani sama salasana toimi heti. Olenkin tähän saakka käyttänyt puhelintani vain Elisan verkossa, mutta nyt on jonossa muutamia päivityksiä, jotka odottavat wifiä, joten pakko oli ryhtyä toimenpiteisiin.

    Otin siis yhteyttä OmaElisaan chatilla. Siellä het'oitis käskettiin soittaa OmaGurulle. Kieltäydyin ja kerroin, että edellinen OG-istunto maksoi melkein satasen (maksu on 2,50€/alkava minuutti plus perusmaksut), enkä sellaisia halua enää maksaa. No, chat sitten ehdotti, että Guru soittaa minulle - se ei maksa minulle mitään - ja tehdään puhelimessa vian kartoitus, minkä jälkeen hyvällä säkällä ongelman saakin ratkaistua pienin toimenpitein, eikä puolen tunnin mittaista puhelua tarvittaisi. - Pakko pitää puhelin koko ajan "timminä", kun kaikki pankkiasiani hoitelen nykyään sillä tai ainakin sillä tunnistaudun, jos tietsikallakin pankkiin menen. No, katsotaan, miten mummun käy; Gurun pitäisi soittaa minulle puolen tunnin päästä.

    Olen tässä vakavasti tuuminut kokkikouluun menoa, että oppisin tekemään ruokaa hieman pienemmin annoksin. Kolmatta päivää söin äsken kana-riisisötkötystä, ja alkoi jo tökkiä. Siinä mielessä kaupan valmissapuskat ovat hyviä, kun ovat enimmäkseen sopivan kokoisia. Maku onkin sitten toinen juttu. Tuunata niitä kyllä melkein aina pitää. Jos ei muuta, niin ainakin kaipaavat valkosipulia tai lorauksen kermaa.

    "Voi räkä, mikä säkä...", siinäpä vahvaa suomalaista lyriikkaa. Kuului juuri radiosta joltain levyltä. Kaikkea sitä levytetäänkin!!

    "Torstai on toivoa täynnä". Olisikohan sitten huomenna jossain "Hyvien ihmisten juhlat".
  6. Pahuksen pahus. Kävi taas niin, että sohaisin jotain namiskukkelia ja kirjoitukseni hävisi bittituuliin. Kirjoitin jotain kaupan pitsoista, ja totesin, että ei niistä tosiaankaan makuelämyksiä saa. Nuorisohan nimittää niitä vallan kuraläpiksi. Joskus siipan pyytäessä sellaisia ostettiin, mutta aina niitä myös tuunasin: lisää täytettä ja juustoa ynnä mausteita, niin sitten joltakin maistuivat. Mutta kai se on niin, että kaupan - joskus kai ravintoloidenkin - sapuskoiden pitää olla neutraaleja, eli suomeksi: eivät maistu millekään. Että sopisivat kaikille.

    Ihana syksy ulkona. Ikkunasta katsellen ei syksyksi uskoisi, mutta kun sekaan menee, niin kosteus ja auringon asento paljastavat säälimättömästi, missä mennään. Mutta niinhän se allakkakin sanoo, että syyskuun melkein puoliväli jo on.

    Meinasin äsken hermostua näihin nettitoimiin. Ostin pari teatterilippua ja se homma vielä onnistui suht helposti. Sitten ajattelin kerrankin hyödyntää puhelimeni "Walletia". ja pistää liput siihen. Olen Walletin joskus jo ladannut, mutta nyt kun nuo liput yritin siihen siirtää, niin siitäpä alkoi varsinainen Google-rumba, joka päättyi siihen, että "pitäköön tunkkinsa". Siinä oli niin monta vaihetta, alkaen uudesta salasanasta (en enää löytänyt vanhaa), että jo puolessa välissä annoin periksi, ja lopetin koko proseduurin. Olisi pitänyt Googlen e-osoitekin ottaa käyttöön. En ota. Minulle riittää kaksi muuta, jo pidempään käytössä ollutta.

    Nyt lounaan kimppuun. Maha jo kuulutti olemassa olostaan.

    Ihanaa syyspäivää!
  7. Ettäkö supia pitäisi ruveta syömään!? Kyllähän niitä noilla maanteillä kuolleina makaa. Siis lihat pataan, häntä talvilakkiin somistukseksi ja lopusta turkista rukkaset?? No, joku ehkä ryhtyy toimeen, minä en.

    Tänään sain taas muistutuksen korkean iän vaikutuksesta elämänmenoon. Sisareni, 82v, on nyt saanut - minun korvissani lopun alulta kuulostavan - ajatuksen: haluaisi päästä vielä käymään eräässä Keski-Suomen kaupungissa, missä isäni suku vaikutti ja vaikuttaa ja käydä mm. isovanhempieni haudalla, tervehtimässä erästä muistisairasta serkkuamme samoin kuin oman miesvainajansa sisaruksia. Tuli ihan mieleeni oman isämme viimeinen kierros tuossa samaisessa keskisuomalaisessa kaupungissa sukulaisten luona, jotka kaikki lupasi seuraavan kerran tavata nahkurin orsilla. Tuolta reissulta lähes suoraan vietiinkin sitten Hesaan sairaalaan, josta ei enää kotiin tullut. Sanovat, että jotkut ihmiset vaistoavat aikansa loppuvan. Minua nyt vähä pelottaa, että sisarenikin on näitä ihmisiä. Mutta näin tämä elämä menee.

    Eivät näytä kuolinpesäasiatkaan pistettä saavan. Varmaan kuolen itse ennen sitä pistettä. Tänään olen lopetellut pankkitilejä ja muutellut jäljelle jäävien omistuksia ja käyttöoikeuksia, samoin vakuutuksia on pitänyt päivitellä ja uusia tehdä. Vielä on verojuttujakin setvittävänä. No, eipähän käy aika pitkäksi.

    Mutta nyt on pakko jo saada kahvia. Lounaan söin tänään poikkeuksellisen aikaisin, ja nyt päivän aikataulu sitten edistää. Mutta ei kai se eläkeläistä haittaa?
  8. Onpas mukava taas olla kotona. Pitkästä aikaa sain taas syödä kaupan herkullisen ruoka-annoksen myöhäislounaakseni🤣. Ajelin Punkaharjulta kotiin Lappeenrannan kautta ja tuumin poikkeavani Linnoituksessa nappaamassa siellä jotain lounaakseni, mutta päätinkin ajaa sorotella suoraa päätä kotiin. Ja tässä nyt oman sohvani nurkassa taan istun.

    Sataa ihan turkasesti. Toivottavasti ei tule ukkosta, joka juuri ennen lähtöäni rikkoi modeemini. Poika vaihtoi sen uuteen, ja vähän jänskätti lähteekö tämä tietsikkakin siinä toimimaan. Mutta tarvittavat tunnukset syötettyäni hyvin näyttää nyt kukkuvan. Poika oli muut sen varassa toimivat systeemit jo tsekannut, että toimivat. Meinaan tänään jo laittaa pari ohjelmaa viihteeseen tallennukseen, joten paree oiskin, että systeemi toimii.

    Tankkaamiseenkin tarvitaan äppiä! Ensimmäisellä mahdollisella, ABC:llä, sitä tyrkytettiin, mutta pyörsin pois. Käyn tuskin koskaan muuten ABC:llä, enkä yhtä käyntiä varten halunnut puhelimeeni taas uutta äppiä. Seuraavalla huoltsikalla sitten tankkasin, mutta vastaavasti jätin sinne silmälasini. Eivät mitkään kalliit kakkulat, mutta parhaat käyttössäni olevat. No, niitä saa lisää "tiimarista". Niitä varten ei vielä äppiä tarvitse ladata.

    Tänään on mukava taas omalla sohvalla/omassa punkassa töllätä telkkaria. Oli Punkahrajun hotellissakin huoneessa oma telkkari, mutta sen paikka oli huono: piti istua nojatuolissa sitä katselemassa. Sängystä katseleminen vaati erikoista asentoa, joka kävi niskanikamiin.

    Käymälläni kuntoutuskurssilla mm. testattiin toimintakykyämme, ja yllätyin, etten ihan romu olekaan, vaikka vähän sitä pelkäsin. Käsi- ja jalkavoimat reilusti paremmat kuin ikäisilläni yleensä ja kävelyvauhtini kuulemma ihan huima keskiarvoon verrattuna. Eli mikäpäs tääs nyt ollessa, kun kroppa pelaa - ainakin nyt.

    Juuri kuulin, että yksi meidän viiden oppikoulukaverin mummoporukasta sai viikolla aivoinfarktin. Meillä oli tarkoitus ensi viikolla tavata pitkästä aikaa, mutta nyt on sitä pakko siirtää. Näin tämä ikä alkaa korjata satoa, jos ei nyt vielä ihan sinne toispuoleen saakka, mutta ainakin askelta hidastuu kovasti.

    Mutta oli Laila Kinnusella kaunis ääni. Juuri laulaa radiossa kappaletta "Tiet". Ihanaa kuultavaa.

    Minä lähden lämmittämään kotisaunaa. Mukavaa viikonloppua!
  9. Minä tykkään syksystä. Ihan jo säidenkin puolesta, mutta ennen kaikkea siksi, että syksy on aina merkinnyt minullekin uutta alkua. Varmaan nuoruuden koulu- ja opiskeluaikojen satoa. Kansalaisopistojen kurssit ovat kyllä minulta jääneet. Ihan nuorena kävin ranskaa opiskelemassa parina vuonna, mutta sitten sekin jäi. Kyllä joka syksy tavaan joka kotiin jaetun esitteen, ja tutkin olisiko tarjolla mitään minulle, mutta toistaiseksi en ole löytänyt. Tai, no, suurin syy niiden jättämiseen on laiskuuteni. En halua sitoa itseäni viikottain, tiettyyn kellonaikaan tapahtuviin menoihin

    Minulla vuoden kierrosta on päässäni "käppyrä". Siinä jouluna on maksimi, josta käyrä alkaa hissuksiin laskea ja saavuttaa miniminsä keskikesällä, ja siitä se taas alkaa nousta saavuttaen huippunsa taas jouluna. Syytä moiseen grafiikkaan en osaa sanoa muuta kuin että lapsuudesta sekin juontaa. Silloin elämän yksi - melkein ainut - autuus tosiaan oli joulu. No, tässäkin iässä elämä on alkua; lopun alkua😉

    Kyllä minäkin meinaan taas rokotukset ottaa. Hieman kyllä luulen, että taannoinen tautini - joka edelleen tuntuu kropassa tolkuttomana väsymyksenä - oli koronaa. Sehän periaatteessa vastaisi yhtä rokotusta. Testiä en kuitenkaan tehnyt, joten varma en voi olla. Täytyy vähän kysellä, mitä terveydenhoitohenkilöni ajattelee asiasta. Tai voihan tietysti olla, etten häntä pääse edes haastattelemaan, täällä kun tervari tuntuu olevan alasajon kohteena. Syksymmällä ehkä olen viisaampi.
  10. On totta, että ihan hirveästi pitää nykyään vahtia, mitä sanoja ja ilmaisuja uskaltaa käyttää. Kaikesta voidaan loukkaantua. Meidänhän pitäisi tässä ketjussa olla niin ollen vallan verissämme, kun olemme täällä saaneet vuosikaudet kuulla (=lukea) vaikka minkälaisia solvauksia. Joku albiino on niiden rinnalla ihan "lällärikamaa".

    Anteeksi pyytäminen on nyt kova sana. Mitenhän anteeksi antamisen kanssa sitten on. Nuo poliitikkojen anteeksipyynnöt ja niihin "pakottaminen" on kyllä melkoista teatteria. Itse en ainakaan jaksa uskoa, että yksikään heistä olisi parempi toista, että olisivat rehellisiä ja oikeasti katuisivat tekojaan. Taitaa suurin osa heistä olla niin kovaksi keitettyjä, että sanovat mitä pyydetään sen kummemmin asiaa miettimättä, kunhan oma nahka pelastuu. No, ei tietenkään pitäisi edes spekuloida tuntematta ihmisiä sen paremmin.

    Tänään alkoi taas minun kettislenkkikauteni. Aika surulliseksi tunsin oloni äsken niiden kanssa paarustaessani. Pitkäänhän tein sitä yhdessä siipan kanssa. Ja vieläkin tuntuu, että koiratkin vaistoavat jotain erilaista, vaikka kohta on puoli vuotta siitä kun siippa lähti muille lenkeille. Aika yksinäiseltä tämä olo tuntuu. Mutta puoli vuotta on lyhyt aika, joten tuskin kovin pian helpottaa. Sinullekin, Cee, varmaan vielä ainakin outoa aikaa, vaikka U:usi lähdöstä on jo enemmän. Ja sinulle kaikki tuli niin äkkiä eteen. Minä sentään sain tottua asiaan, mutta silti tämä yksin jääminen oli isku.

    Nyt lämmittämään kaksi päivää vanhaa kalasoppaa. Huomenna sitten jotain muuta. Täytyy taas tarkastaa, mitä pakastimesta löytyy. Uusi pieni pakastimeni on niin täynnä, että on pakko yrittää sen sisustaa saada hupenemaan. Ja syömistähän siellä on vaikka kuinka paljon, kun sitä ei enää kulu siinä tahdissa kuin kahden hengen taloudessa.

    Toivon torstaita toivotellen!
  11. Tämän päivän (toistaiseksi) ilahduttavinta antia oli juttu lehdessä matematiikan opettamisesta. Ja siinä erityisesti haastatellun matematiikan professorin toteamukset, millä keinoin matikkaa oppii parhaiten: "liitutaulu, kynä ja paperia, käsin kirjoittaminen ja laskeminen; käden ja mielen yhteispeli".

    Sisareni, joka teki elämäntyönsä matikan opettajana, noudatti juuri em. kaavaa, ja totesi jääneensä aikoinaan eläkkeelle juuri oikeassa vaiheessa. Lähes kaikki em. matikan oppimisen kaavat leimattiin vanhanaikaisiksi ja opetusmetodeja piti muuttaa digin vallatessa alaa. Mutta opetussuunnittelijat eivät (ole vieläkään) tajunneet, että matikkaa oppii vain laskemalla, ja siihen tarvitaan juuri noita kolmea em. keinoa. - Hienoa, kehityskin kehittyy.

    Taidan olla vieläkin happimyrkytyksen vaikutuksessa. Istuin illalla ulkosalla melkein kolme tuntia seuraamassa joukkuelajia, josta en ymmärrä juuri yhtään mitään. Mutta joka pelissä kyllä opin jonkun uuden asian. Tai en ehkä edes kokonaista asiaa, mutta aina jonkun yksittäisen termin - siitä piti taas huolen peleihin pestattu selostaja, mikä on todella hieno oivallus seuran johdolta. On paljon mukavampaa keskustella pojanpojankin kanssa harrastuksestaan, kun jotain minullekin tuttua vilahtaa sanojen joukossa. Pojanpojan koko perhe on harrastuksessa mukana; äiti ja sisar hoitavat kioskia, isä huoltaa joukkuetta ja poika siis pelaa. On hienoa, että perheellä yhteinen harrastus. Aikoinaan meidänkin koko perhe pelasi jalkapalloa toista kymmentä vuotta. Sellainen liittää perheen jäsenet lujasti yhteen. Xminiäkin on tainnut sen vihdoin ymmärtää.

    Pitää ruveta tutkailemaan taas reseptejä. Olen luvannut pojan viikonloppuna pidettäviin 50v-juhliin järkätä jotain syömisiä. Suurimman osan poika on tilannut kyllä valmiina, mutta otin kontolleni mm. leipien tekemisen ja bravuurinumeroni, kanasalaatin valmistuksen. En pitkään aikaan ole isolle väelle mitään tehnyt, joten tarvittavia ainesmääriä pitää vähän kertailla, tutkailla gluteenittomia vaihtoehtoja ja kauppalista laatia.

    Hyvää kesäpäivää!
  12. Ei meinaa jo melkein kaksi viikkoa vaivannut flunssa hävitä. Olenkin tuumannut, että ehkä kyseessä onkin mieto muoto koronasta; joku viruksen uusi muotokin on kuulemma liikkeellä. Koronaa puoltaisivat mm. ilmiöt, joista en eläissäni ole kärsinyt: makuaisti ja ruokahalu ovat kadonneet. Ruoanlaitto on ollut aika jännää, kun en tiedä, mille se valmistuttuaan maistuu. Onneksi ei ole ollut ruokavieraita. No, kaipa nuo toiminnat palaavat jossain vaiheessa.

    Kuolinpesäasiointi se vain jatkuu. Nyt pitää auto rekisteröidä uudelleen. Kaikki sivustot, joilla olen käynyt etsimässä neuvoa, miten homma hoituu suoltavat tietoa, miten asia hoidetaan netissä. Netissä ei kuitenkaan kuolinpesän autoasiaa voi hoitaa. Eli minun pitää henk.koht. mennä käymään sellaisessa katsastuskonttorissa, missä hoidetaan myös rekisteröintiasioita. Näillä nurkilla on vain yksi sellainen. Olisin halunnut varata käynnilleni ajan välttääkseni jonoja. Mutta sepä ei onnistu. Ajan voi - netissä - varata vain katsastukselle. Puhenlinnumeroa kyseiseen konttoriin ei löydy netistä lainkaan. Taas kerran ihmettelen, miten ihmiset, joilla ei tietsikkaa ole tai jotka eivät nettiä osaa käyttää hoitavat vastaavat asiat. Sellaisiakin ihmisiä vielä on, mutta onneksi sentään ovat jo katoava luonnonvara.

    Tänään sain vihdoin toimeksi uuden jääkaappipakastimen hankinnan. 39 vuotta loistavan uran meillä tehnyt arkkupakastin on finaalissa; jäätä tursuaa jo kannen altakin, liekö etelänapa siirtynyt sinne. En uskalla edes ajatella kuinka paljon sähköä kuluu nyt, tuossa kunnossaan. Onneksi eräs tuttu on töissä alan kaupassa ja saan hänen kauttaan laitteen nopeasti. Ei tarvitse odottaa viikkoa. Saan kaapin ehkä jo tänään tai viimeistään huomisaamuna.

    Mutta nyt pitää taas lähteä baanalle asioita toimittamaan.

    Mukavaa loppukesän viikonlopun aloittelua!
  13. Helle ja kova tuuli aika on harvinainen yhdistelmä meillä. Saas nähdä, miten luvattujen myrskyjen ja ukkosten käy. Jo toissa päivänä eräs luotettava sääsivu latisti ne, joten jospa niistä tulisikin vain pieni tusjaus, eivätkä niin karmeata vahinkoa tekisi kuin nyt on toitotettu ja kuulutettu. No, näkee ken elää.

    Tänään on taas jatkunut kuolinpesän selvittely. Kun pankkiasiat isoksi osaksi nyt valmiita, niin nyt sitten pitää hoidella kaikki vakuutusasiat päivän tasalle. Ja taas vaaditaan valtakirjoja. Olen pankille toimittanut niitä jo tukun, ja kun vakuutukset ovat samassa firmassa niin ei luulisi, että uusia valtakirjoja taas tarvittaisiin. Katsotaan mitä tällä kertaa vastaavat, kun asiasta kysyin. Pankkiasioiden puolelta olen jo muutaman kerran saanut anteeksipyynnön turhista valtakirjapyynnöistä. Olen jo keväällä lähettänyt valtakirjan kaikkia pankkiasioita varten, ja kuitenkin joka asian yhteydessä on pyydetty uutta valtakirjaa, mitä pyyntöä ovat sitten pahoitelleet, kun olen valistanut em. kaikkien asioiden valtakirjasta.

    Onkohan pankissa sama systeemi kuin esim. terveydenhoitopuolella: kaikki merkitään kyllä omakantaan, mutta kukaan ei niitä ilmeisesti lue, kun aina saa sepustaa asiansa "von Adam her", kun jonkun asian tiimoilta ottaa hoitohenkilökuntaan yhteyden. Turhauttaa. Ja luulisi turhauttavan hoitohenkilökuntaakin.

    Tänään teetätin myös uuden edunvalvontavaltuutuksen. Vanhassa oli vielä siippa yhtenä valtuutettuna, ja siinä oli mukana asioita, joita ei enää tarvitse erikseen dokumentoida, ovat jo laissakin.

    Melkoinen määrä paperitavaraa on siipan lähtö poikinut. Onhan nuo paperit tietsikallakin, mutta oppi opetti, että ei pidä turvautua vain tietsikkaan. Nykyvempeleissä kun on kaiken maailman kirjautumiset, niin eipäs noin vain johonkin tietsikkaan mennäkään, jos nuo avainsanat eivä ole hanskassa. Ja jos tietsikka tilttaa niin huonolla onnella sitä ei avata millään madonluvuilla.

    Vielä pitäisi minun hankkia varapuhelinkin. Pojat siihen patistavat, ja itsekin sen haluan, koska pankkiasiani ovat hyvin pitkälti mobiilipankin varassa. Auta armias, jos se yhteys menee jumiin, niin olen aika kädetön siinä vaiheessa. Huomenna ehkä jaksan vääntyä ElisaShopin odotusjonoon. Sinne ei voi varata aikaa, mikä huono ratkaisu tänä päivänä, kun monilla asioita on kyseiseenkin instanssiin. Ja jopa tunnin jonotus seisten voi huonokuntoiselle olla ylivoimaista. Tosin en ole vielä selvittänyt voiko uuden SIM:in saada netin kautta. Pitääpä tutkia sekin.

    Helteistä kesäiltaa!
  14. Mediahan repii otsikot vaikka mistä. Nyt kun hallituskuvio on vähän rauhoittunut, niin taitaa olla juttupula niin kuin kesällä muutenkin usein on.

    Aaltolasta presidenttinä en itse ole vielä muodostanut mitään mielikuvaa. Minulle presidentin ei välttämättä tarvitsekaan olla poliitikko. Olen muutenkin politiikkaan semmoisenaan aika kypsynyt. Siitä ei kansalaiselle paljon iloa ole. Poliitikot lähinnä tekevät töitä vahvistaakseen omaan, puolueensa ja sidosryhmiensä valtaa ja asemaa. Jos siitä jotain roippeita kansalaiselle tippuu, niin hyvä (tai huono) on.

    En ole koskaan ollut minkään puolueen kannattaja. Jokaisessa on jotain hyvää, ja mielelläni poimisinkin ns. rusinat pullasta, mutta sepä ei onnistu tietenkään. Siksi vaalit ovat aina olleet minulle työläs paikka: ketä äänestää.

    Mutta Aaltola presidenttinä olisi mielenkiintoinen ratkaisu ja jotain ihan uutta. Voisi tuoda rutkasti raikastusta tunkkaiseen nykytilanteeseen. Elämme kuitenkin niin vakavia aikoja, että riittääkö suht nuoren miehen, tuoreen isän rahkeet - ja osaaminen - näissä oloissa. Tosin pressaltahan ollaan kai viemässä viimeisetkin vallan rippeet. Moni riemastuu jo siitä, että Niinistö kehtaa ottaa minkäänlaista kantaa - tai ei edes varsinaista kantaa, vaan vain kertoo mielipiteensä, johon kai pressallakin on oikeus - johonkin sisäpolitiikan asiaan, ja ulkopolitiikassakin hänet mielellään syrjäytettäisiin. Vallanhimoisia piisaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
  15. Tänään olen tehnyt melkoisen urakkan selvitellessäni siipan vanhoja cd-levyjä. Suurin osa on hänen omia työasioitaan, niihin liittyviä vierailuja eri paikoissa, opetusmateriaalia yms, mikä kiinnostaa vain ko. alan porukkaa. Joistakin levyistä kysynkin eräältä minullekin hyvin tutulta siipan ex-kollegalta, josko hän haluaisi ne pitää. Loput cd:t ovatkin sitten meille yhteistä musiikkia, jota en kylläkään nyt pysty kuuntelemaan, ovat vielä liian lähellä. Tai ei liian, mutta niiden muistot tekevät vielä surulliseksi. Kaiketi ajan kuluessa lakkaavat itkettämästä ja muuttuvat pelkästään hyvää mieltä tuoviksi, kiitollisiksi muistoiksi.

    Nyt alkaa minulla olla jo aika normaali olotila viikon kettisrupeman jälkeen. Aikamoinen urakkahan se oli tämän ikäiselle mummulle, ja perjantai-iltana olinkin sitten ihan "tattis". Eilenkin vielä toistaitoinen. Neljä lenkkiä joka päivä. ensimmäinen jo kuuden aikaan aamulla, tekivät tietysti minullekin hyvää. Luulin, että kuntoni oli kova reisun jälkeen, koska lomapaikassamme pääasiassa liikuttiin jyrkkiä portaita, ylös ja alas, mihin ikinä menimmekin. Mutta kyllä vilkerikoirien hoito olisi vaatinut kuntoa vieläkin enemmän.

    Tänään sain loput matkapyykit pestyä, ja kohta ne ovat jo kuivatkin; on loistava pyykkikeli. Jossain lehdessä luin, että tämä pyhä onkin viimeinen ennen ensi viikon sadejaksoa. Nurmikko on siis tänään myös leikattava. Sitä ennen pitäisi ladata leikkurin akut. En tehnyt sitä ennen reissua, joten ne ovat nyt tyhjää täynnä. Ehkä illaksi juuri kerkiävät, kun nyt ne pistän laturiin.
    Leppoisaa kesäiltaa!
  16. Huomasin juuri, että minullahan on outlook-osoite varalla, ja Elisan sähköposti kääntää (itse määrittelemänäni) automaattisesti siihen tulevan postin myös Outlook'iini. Eli näen melkein kaikki eemelini kahtena;). Mutta kuten kerroin, mainoksia minulle tulee melkein omituisen vähän verrattuna monen muun kokemaan mainostulvaan.

    Huomasin, että edellisessä viestissäni olin tuplannut sanojani.
  17. Minulla itselläni ei ole kokemuksia, mutta juuri eilen ystävättäreni kauhisteli saamiensa mainosten määrää, roskapostiin ei kuulemma enää mene juuri mitään. Hänellä on myös tuo hotmail. Ja juuri eilen manasi siihen tulevaa hirmuista roskapostien ja mainosten määrää. Hän sanoi, että esim. rahoitus- ja lainamainoksia voi tulla päivässä jopa kymmeniä

    En jaksa uskoa, että maksullisuuskaan mainoksia kokonaan poistaisi. Minulla on Elisa/Saunalahden sähköposti (maksaa 4,99€/kk) ja siihenkin tulee niitä, mutta ei paljon. Saan näköjään vain sellaisia mainoksia, jotka jotenkin yhdistyvät omiin toimiini. Esim. parin lehden mainoksia tulee silloin tällöin ikäänkuin tilaamieni lehtien kylkiäisinä. Nykyään minulle tulee enää vain SK, ja mainokset ovat jo tosi vähissä.

    Luurista välillä tsekkaan roskapostitilanteeni, ja kyllä siihen tavaraa on todella tullut, eli Elisan sopimuksessa ainakin tuo roskaposti toimii. Ei poista 100%:sesti, mutta suurimman osan kuitenkin.
  18. Pankin puhelimessa ilmeisesti (taas) ihminen, joka lähinnä vain vastaa puhelimeen, ei juuri osaa juutajaata enempää sanoa. Semmoisen kanssa olen tänä keväänä jo monesti aiemminkin "keskustellut". Likka sanoi, että katsovat pesän osakkaiden tietoja, vertaavat kuolinpäivän tilitietoja perukirjan tekopäivän tietoihin ja tarkastavat mahdollisen testamentin. Ei osannut sanoa, mitä siitä sitten selvittävät.

    Tuo tarkastaminen kalahtaa korvissani sellaiselta, että pankki olisi jotenkin tilien pääomistaja ja meillä asiakkailla vain pankin suoma armo käyttää niitä. Likka sanoi, että voisin halutessani varata ajan joltain kuolinpesäekspertiltä asjan tarkempaa puintia varten. En taida varata. Elleivät nyt sitten ala udella lisää jostain kohdasta.

    Noin miljoona hommaa olisi vielä hoidettavana ennen reissuun lähtöä. Vähän niin kuin ennen vanhaan töissä; hirveä kiire, että pääsee irtoamaan. Minulla on onneksi lista, mistä aina ruksin yli sen, mikä on hoidettu. Muistiini en voi luottaa.
  19. Niin, ja juu. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että fiksu on meitä migreenikkoja yhdistävä sana🤣
  20. Minä kyllä ihmettelen näitä omia sahalaitojani, joita kyllä on ennen eilistäkin esiintynyt aina välillä, mutta poissa olivat monta vuosikymmentä. Ja nyt sitten vielä itse särky sen lisäksi! Luulin, että olisin päässyt koko taudista. Sehän vanhemmiten häviää, ja niin on minullekin käynyt, mutta mistään en ole lukenut, että voisi tulla takaisinkin. Ehkä siihen jotenkin vaikuttaa elämänmeno, missä minulla viimeisen parin vuoden aikana on ollut hieman toivomisen varaa. Eivät nämä säryt kyllä ole mitään verrattuna nuorempiin vuosiini. Jospa kohta alkava"loma" korjaa asian. Tai sitten ei. Jos ennustettu kuuma keli toteutuu, niin ei ehkä. Jää nähtäväksi.

    Tänään ihmetytti, kun taas puoli aukeamaa lehdestä kirjoitti asiantuntijan pohdintaa siitä, mitä pressa sanoi, kun sanoi mitä sanoi. Monihan on sitä mieltä, että pressan pitäisi pitää suunsa kiinni ja istua hiljaa kruunu päässään valtaistuimellaan. Eikös hänellä olekaan sananvapautta. Kai jotkut (poliitikot) pelkäävät pressan vievän sanat heidän suustaan, ja samalla heidän mahdolliset pisteensä, papukaijamerkin ohella.

    Nyt tuntuu siltä, että olisi päikkäreiden aika. Nousin jo seitsemältä laittelemaan valmiiksi tavaroita ja paikkoja, kun poika tulee kohta pesemään ulkotakkaa aineilla, joiden pitäisi lähdettää rappaukseen ilmaantunut punajäkälä, jotta sitten takan korjaajat pääsevät tekemään oman työnsä sujuvammin (ja halvemmin!). Ja nyt on siis jo ihan ryytynyt olo.
    Voi siis olla, että itse käyn lepäämään, kun poika alkaa aherruksensa.

    Hyvää päivää!
    21. 1 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt