petripaaplus

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

2

  1. Muista, ettet ole pelkästään vastuussa vanhemmillesi, vaan ihan yleisesti myös yhteiskunnalle sinä olet vastuussa olla onnellinen ja toimeentuleva, ettet sitten vastavuoroisesti kaada omaa ahdinkoasi kenenkään muun kannettavaksi. En tiedä oletko oikeasti niin huonosti kohdeltu kuin sanot, mutta vanhempina porukoittesi pitäisi ihan yhtä lailla reagoida siihen miten sinä asian koet. He ovat joka tapauksessa epäonnistuneet sinulle selittämään miksi elämäsi on vain oltava niin hankalaa kuin on. Mutta enemmän kyllä kuulostaa siltä että he tosiaan ovat aivan kohtuuttomia.

    Esimerkiksi isosiskona sinun pitäisikin olla halukas huolehtimaan sisaruksistasi, mutta se ei ole sellainen asia joka on vastuuna vanhemmiltasi pois. Jos mikään tekemäsi tekee heidän kasvatustyöstään tippaakaan helpompaa, he ovat siitä jo sinulle velkaa, mutta kuulostaa siltä että he kuvittelevat sinun olevan heidän avustava vanhempansa. Jos he ovat hankkineet vaikka kolme lasta niin sitten on heidän oma velvollisuutensa jaksaa tasan kolminkertaisena se kasvatustyö. Muuta nyt äkkiä pois sieltä nurkista pois, se on sisaruksillesikin parempi jos saavat nauttia ihan oikeista vanhemmistaan eikä pakkotyöhön laitetun teiniäidin hoivasta. Mikään sossu ei sinua enää noin vanhana sellaisesta syystä mihinkään hoitoon aja, ei tässä taantumassa, ja naispuolisena et tarvitse armeijankaan ajaksi vanhempien elatusta kuten moni muu. Lisäksi, muutaman vuoden päästä sisaruksesiskin ovat varmasti kiitollisia jos voit itsenäistyttyäsi tarjota heille edes jotakin muuta tukiverkkoa kuin itsetyytyväiset vanhempanne. Edes jotakin aivan pientä. Omillaan asumista ei kannata pelätä, ei se ole yhtään elämää rankempaa. Opintolainaa joudut kyllä ottamaan, mutta se lainatyyppi on naurettavan helppo maksaa pois vaikka saisi töitä vain silloin tällöin, ja kyllä sen verran aina saa. Ja jos elämänhallintasi tuottaa jonkin ongelman niin voit vaikka käydä puolen vuoden kotitalouskoulun heti omille muutettuasi, voit rauhassa keskeyttää vaikka lukion jos se niin kireä tilanne on. Joku varmasti pelottelee että tämä pilaa koko elämän, mutta eivät ne tehdyt suoritukset mihinkään häviä ainakaan kymmeneen vuoteen, ja iltalukiotkin on keksitty jos jatkossa luulet olevasi liian vanha. Jotkut vain eivät halua että yksikään elää elämänsä yhtään laumasta poiketen tai eivät halua poiketa rutiinistaan ja tehdä erikoistapauksiin liittyvää paperityötä.

    Täysi-ikäisyys ei käytännössä paljon merkitse. Se mitä saat 18-vuotiaana oikeudeksesi saat enimmäkseen 16- ja 17- vuotiaana, ja muissa asioissa sinua kiusaataan vaikka 24- ja 32-vuotiaaksi asti vaikka millä tekosyyllä. Olet jo niin vanha ettei sinulla ole varaa elää enää minuuttiakaan muille kuin itsellesi, ja kokonaan toinen asia on haluatko ja jaksatko olla niin hyvä tyyppi että tämä tarkoittaa jo itsessään sitä, että pystyt itsestäsi antamaan myös muille.

    Itse olen perheestä, jossa äiti oli niin oman, hemmotellun äitinsä loppuun ajama, että hän antoi tämän kasautua muun perheen niskoille kiukutteluna ja masennuksena. Hän ei vain osaa elää mitenkään muuten kuin muihin nojautuen sitä mukaa kun tulehtuneet välit isovanhempiini nousevat pintaan, ja tiedätkös mitä? Isäni on jo kuollut nuorena ylirasitukseen, ja itsekin olen saanut osani. Luuletko olevasi valmis uhraamaan muut läheisesi nyt ja tulevaisuudessa, ihan vain jotta vanhemmillasi olisi sinun elämäsi ryöstöviljeltävänään? Itse olen sitoutunut pitämään äidistä huolta kun voin uskotella itselleni että veljeni saavat siten enemmän tilaa kasvaa, mutta toivon ettei sinulla tule olemaan yhtäkään lasta tai muuta rakasta, joka joutuu kokemaan saman. Kuinka monen muun henkilön kanssa pystyt olemaan onnellinen, jos vain tämän yhden epämääräisen velvollisuusolettamuksen annat mennä menojaan?
  2. Jos miehet kerran ovat karvaisia ja naiset ovat myös karvaisia, niin mikä otus se sitten edes on joka niin tykkää yksinomaan silosesta pinnasta? Ihan kiva välillä koetella inhimillisyyden rajoja, mutta suoraan menee samaan kastiin kaulojen pidennysten ja jalkojen sitomisten kanssa se karvojen ajelukin. Ehkä niin kuitenkin että karvojen ajelu ei vaadi niin paljoa luonnetta, kun kerran kasvavat takaisin.
    3. 1 / 1
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt