wetDaddy

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

3

  1. Tuon jutun kirjoitin "muistemiini" ... ehkä vuoden 2000 tienoilla. En siis muista. Mutta olen aina käyttänyt suht tavallisia Adidas tai Nike juoksulenkkareita.

    Taisin olla vähän yli 10v kun huomasin tämän taipumuksen ja alussa se hämmensi. 80 luvun alussa ei ollut internetiä. Nyt yli 50v iässä sama vaiva jatkuu edelleen. Hankalin vaihe taisi olla ennen kuin oman asunnon ostin, oli hankala keksiä paikkoja ja tilanteita joissa voi kastella vaatteet niin ettei kotiväki huomaa. Joskus menin jopa vaatteet päällä suihkuun vanhemmilla asuessani, ja jotenkin keplottelin vaatteet kuiviksi.

    Omassa kodissa oli helpomaa. Taisin käydä useammin vaatteet päällä saunassa kuin ilman. Silloin harrastin myös näitä "iltaretkiä". Erään kerran ajelin autolla läheisen järven rannalle. Oli pimeää, ja pimeän turvin päätin kävellä järveen. Lenkkarit, farkut, T-paita ja verkkatakki. Se oli hyvin kiihottavaa, ja laukesin farkkuihini. Kävelin märissä vaatteissani takaisin autolle ja ajoin kotiin, nauroin mielessäni mitä poliisit sanoisivat, jos pysäyttäisivät. Sitä ei tapahtunut. (auto oli vanha, pienet läntit penkissä ei enää haitannut)

    Toisen kerran kotiin tullessani, jo läpimärkänä jossain suon silmässä pulikoinnin jälkeen, löysin mutaisen tienpätkän jossa kuorma-autot olivat muusanneet tien kuraiseksi. Kierin mudassa farkkuni täysin kuraiseksi. Se oli muuten taloyhtiöni piha, monen kerran toivoin ettei pimeydessä kukaan kuitenkaan nähnyt mitään.

    Nyt onnellisesti aviossa, ja vaatteiden kastelu on aika luontevaa. Olen onnistunut nähtävästi opettamaan perheeni, että on ihan ok hypätä uimaan kaikki vaatteet päällä. Tai vaikkapa autoa pestessä, jos vaimo sattuu kohdalle niin ei olla kuivia sen jälkeen! Ja usein muuten vaimo sattuu kohdalle! Ihmettelevät naapurit ei haittaa mitään!
  2. Märät vaatteet on kiihottanut aina. Kirjoitin joskus nuorempana, ehkä vähän yli 20v iässä tällaisen jutun eräästä "kokeilusta":

    --

    Minua oli aina kiinnostanut myös pulikoiminen jossain ulkona vähemmän puhtaassa vedessä. Asuinpaikkani vieressä oli suoalue, joka tuntui mielenkiintoiselta iltakävelykohteelta.

    Päätös lähteä pienelle iltakävelylle syntyi oikeastaan hyvin nopeana päähänpistona. Päätin vain, että nyt minä sen teen. Puin päälleni lyhyet kalsarit, tummansiniset farkut, sukat, vanhat lenkkarit, valkoisen t-paidan ja verkkaritakin. Kun lähdin ulos, oli kello yksitoista illalla.

    Ensin kävelin suoaluetta reunustavaa tietä pitkin. En oikein tiennyt mistä kohtaa pitäisi poiketa metsään. Autojakin ajoi ohi aika-ajoin. Kun tuli sellainen hetki, ettei autoja ollut näkyvillä, käännyin pois tietä metsän puolelle. Maasto oli aluksi risuista ja vaikeaa edetä, ja maa oli aivan kuiva. Etenin hetken, ja vihdoin näin ihanan näyn edessä. Lätäkkö! Tullessani sen äärelle astuin toisella jalalla siihen. Vettä oli n. nilkkaan asti. Tunsin miten vesi kasteli lenkkikenkäni ja sukkani. Jatkoin kävelemistä, ja toisen jalan lenkkarista kuului "slurp slurp". Hieman hävetti omat touhuni, mutta kuka hullu sitä nyt keskellä yötä metsässä kävelisi? Joten yleisöä tuskin tulisin saamaan.

    Kävelin edelleen. Vastaan tuli pari pientä ja aika mutaista lätäkköä. Kastelin myös toisen kenkäni. Kohta lenkkarini olivatkin aika sotkuiset. Ehkä farkkujen lahje oli vähän kastunut.

    Viimein edessä näkyi lätäköstä seuraava aste, ehkä lammikko. Se oli jotain kymmenisen metriä pitkä, ja minun oli tarkoitus siis rämpiä siitä läpi. Kuinkahan syvä se olisi? Jännittyneenä astuin pikkulampeen. Vesi oli viileää, ja sitä oli n. polveen asti. Kahlasin lammen läpi ja nousin kuivalle maalle. Katsoin farkkuni lahkeita miten ne kiiltelivät vedestä. Vettä tipahteli lahkeista maahan, ja kengät slurpsivat. Nautin pienestä iltakävelystä. Vastaan tuli pieniä lätäkköjä, nilkkaan asti tai vähän enemmän. Kävelin niiden yli muina miehinä. Enhän voisi enää kastua enempää, ainakaan polvista alaspäin.

    Olin jo aika syvällä metsässä, kun vastaan tuli puro, joka oli n. pari metriä leveä ja aika syvän näköinen. Arvoin, että vettä olisi vyötäisiin asti. Ajattelin, että tämä on todellinen testi. Tuosta yli. Hieman arvelutti astua ojaan, ties kuinka syvä se olisi. Voisin olla kohta kauttaaltaan märkä. Otin hieman vauhtia, ja kävelin määrätitoisesti ojaan. Vesi roiskui, kohta vettä oli polviin asti. Lisäsin vauhtia. Lopulta vettä oli n. puoleenväliin säärtä. Vettä oli roiskunut lisäksi vähän jokapuolelle kun nousin ojasta. Tunsin oloni märäksi ja housuissa pullotti.

    Menin vielä hetkenmatkaa eteenpäin metsäpolkua, kunnes ajattelin kääntyä takaisin ja mennä kotiin. Vastaan tuli taas sama syvä oja. Kävelin rauhassa seisoskelemaan keskelle ojaa. Katselin kuusen havuja, ja ajattelin, että tässä sitä seistään ojassa keskellä metsää. Ja minähän nautin tästä!

    Lähdin kävelemään ojaa pituussuunnassa. Lopulta otin muutaman juoksuaskeleen. Kompastuin johonkin ojan pohjalla olevaan risuun, ja lensin rähmälleni veteen. Yritin varoa, ettei vettä mene suuhun, koska se ei varmaankaan ollut puhdasta vettä.

    Nousin ylös ja kävelin takaisin polulle. Nousin pois ojasta, olin kauttaaltani litimärkä. Farkut kiiltelivät vedestä, ja ne tuntuivat ja näyttivät hyvältä. Paita ja verkkatakki litisi vedestä. Lähdin kävelemään takaisin kotiin, ja toivoin pääseväni kotiin asti ihan omissa oloissani. Tutkin vielä muutamaa suonsilmää kotiinpäin mentäessä. Istahdin muutamaan kuraiseen lammikkoon istumaan, ja puhdistauduin sitten puhtaammassa lätäkössä. Lenkkarini jäi kiinni yhteen mutalätäkköön, ja kävelin sukkasillani hakemaan sen. Pistin mutaisen sukan suoraan kenkään. Kenkien alkuperäisestä väristä ei ollut enää tietoakaan.

    Poistuin taas suo-alueelta tielle. Tulin nyt toista reittiä, kävelin pieniä kävelypolkuja pitkin kotiin. Vastaan tuli koiraa ulkoiluttava nainen, mutta hän ei tuntunut huomaavan miten vaatteeni litisi märkänä. Ne eivät enää kiillelleet, koska suurin osa vedestä oli tippunut pois matkan varrella. Farkkujen lahkeista olisi ehkä huomannut jotain.

    Tullessani kotiin, tajusin vasta mikä pikku ongelma minulla oli edessä. Vaatteeni olivat törkyisessä kunnossa. Tietenkin fiksuna ihmisenä olin käyttänyt aika hyviä vaatteita, joita en viitsinyt poiskaan heittää. Aloitin pesun menemällä suihkuun vaatteet päällä. Viemäriin valuva vesi näytti mutaiselta. Laitoin käsisuihkun farkkujen sisään, ja viemäriin valahti runsaasti pieniä oksia, hiekkaa ja mutaa.

    ---

    Sen pituinen se. Farkut on mahtavaat uimahousut. Nykyään menen mökillä uimaan vaatteet päällä, kunhan hankin ensin kunnon hien.
  3. Äitihän+se+on+kaikkeen+syyllinen+;-)+Muistelen+joskus+pikkupoikana+kuinka+jännää+olisi+kokeilla+kastella+vaatteita.+Ilta+hammaspesulla+sitten+kastelin+paidan+hihaa,+ja+äitihän+siitä+suuttui.+Muistan+vieläkin+vaikka+olin+max+5v.+Sen+jälkeen+märät+vaatteet+on+ollut+mun+juttu.+Mielestäni+siihen+liittyy+jännitys.+Pihassamme+on+piha-allas+joka+oli+jäässä,+sen+päälle+piti+mennä+kokeilemaan+hajooko+jää.+Lopulta+se+hajosi+ja+tipahdin+vyötäröä+myöten+veteen.++Jonka+jälkeen+tietty+suihkuun.+Olin+kiihottunut,+mielestäni+siitä+jännityksestä+miten+käy,+ja+märistä+vaatteista.Omat+lapset+saavat+takuuvarmasti+kastua+ja+sotkea+itsensä+ihan+mielinmäärin.+Jos+vaikka+teoriani+äidin+syyllisyydestä+pitääkin+paikkansa,+niin+helpompi+on+ehkä+olla+ilamn+fetissejä.+Vaikka+hauskaa+se+onkin.
    4. 1 / 1
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt