Monkki

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

1505

  1. Ovatko sinun mielestäsi Jumalalle mieluisia tekoja, kun haukut ja mollaat muista uskovia, tai mehän emme sinun mielestäsi olla edes uskovia. Ovatko ne niitä tekoja, joita sinä teet.

    Minun mielestäni kaunein teko, jonka me voimme tehdä Jeesukselle, on se, että voisimme rakastaa toisiamme. Vaikka olemme vajavaisia ihmisiä, mutta emmekö me voisi kuitenkin yrittää rakastaa toisiamme. Sinä olet samanlainen vajavainen ihminen kuin minäkin. Ja sellaisina me pysymme siihen asti, kunnes Jeesus saapuu noutamaan meidät pois täältä maan alhoista.

    Jeesus käski rakastaa vihamiehiäkin. Eikö meissä ole yhtään rakkautta toisiamme kohtaan. Oppiriidatko ovat tärkeimpiä kuin rakkaus. Meidän tietomme täällä maan päällä on vajavaista, minä en ainakaan voi sanoa, että minä olen täysin oikeassa kaikissa asioissa, mitä luen raamatusta. Mutta sen tiedän, että Jeesus on minun pelastajani ja haluan elää Hänelle. Hän on tie Isän luo, Hän on totuus, Hän on elämä. Hänessä löysin elämän, jota kannattaa elää.
  2. Voisitko tulla sitten ojentamaan minua ? Votaisiin jutella ihan nenäkkäin. Se olisi minusta mielekkäämpää silloin. Ei se oikein käy täällä palstalla, koska et tunne minua. Sinä et tunne minua, joten on vaikea ojentaa sellaista, jota ei tunne. Mistä tiedät minun olevan kieroutuneen ?

    Kerro minulle, mitä tekoja sinä teet, että voisin myös tehdä niitä tekoja, mitä sinä teet.
  3. Mitkä ovat sinun tekosi ? Onko se esim. haukkuminen ja panetttelu, joilla halvennat muita ihmisiä ?

    Kerro minulle, mitkä ovat ne teot, joilla pelastut. Onko sinulla muita tekoja kuin toisten haukkuminen ja panettelu ?

    Oletko unohtanut, että Jeesus käski meitä rakastamaan toisiamme. Emme aina ole samaa mieltä asioista, mutta ei se saa tehdä meistä vihamiehiä. Joskus minusta tuntuu, kun luen kirjoituksisási, että mielellään haluaisit listiä kaikki ne, jotka eivät ole samaa mieltä kuin sinä.

    Jeesus haluaisi, että me rakastaisimme, emmekä haavoittaisi toisiamme. Surullisena luen tekstejäsi. Ne eivät koskaan rakenna mitään, vaan ne tuhoaa.
  4. Kiitos sinulle. Samoin minä ajattelen, että Jumala on antanut meille vapaan tahdon tehdä hyvää tai pahaa. Valinta on aina meidän.

    Joku aika sitten yhden ystäväni kanssa keskustelimme siitä. Hän oli eri mieltä kanssani. Olen tätä valinnanvapautta miettinyt ja edelleenkin olen sitä mieltä, että Jumala ei pakota minua tekemään väärin. Jos teen väärin, se on minun valintani.
  5. Meinaatko, että joku, joka rakastaa koiraansa, voi mennä naimisiin koiransa kanssa. Tai, jos haluaa heinäseipään kanssa naimisiin, siitä vaan. Heinäseivät puolisona olisi aika kiva, ei se ainakaan riitele. Joku voi rakastaa koivua ja haluaa mennä sen kanssa naimisiin. Mitä, jos joku haluaa mennä naimisiin oman lapsensa kanssa, mitä sitten, kun vain niin kauheasti toisiaan rakastavat.

    Kaikki, mikä on rakkautta, on joittenkin mielestä hyväksyttävää. Jos niin kauheasti rakastaa, niin pitäähän sitä sallia kaikki teot, mitä vain ihminen keksii.
  6. Minä kysyin yhdeltä miekkoselta, kun hän väitti helluntailaisten olevan eksytyksen kourissa. Halusin häneltä lisäselvitystä, miksi hän niin sanoi.

    Anteeksi, kun kirjoitin huonosti. Minusta minä en ole minkään eksytyksen kourissa, vaan olen uskossa Jeesukseen.
  7. En usko, että Jumala piipahtaa tänne maan päälle.

    Minun miehelläni oli munuaistauti, joten ymmärrän sinua. Sairautta ei kukaan kaipaa. Mutta ei se kysy, saako tulla, vaan se tulee. Itsellänikin on sairautta ja voimat ovat vähissä.

    Eikö sinulla ole ketään tuttua, joka voisi käydä kaupassa tai auttaa, kun tarvitset apua.

    MInä kylläkin tarkoitin ihmisten tekoja, kun tuolla joku mainitsi niistä. En osaa edes kuvitella, että Jumala tulisi luomaan lunta, kyllähän ne työt tekee ihminen.

    Kun pojat olivat pieniä ja mieheni oli sairaalassa munuaisensiirrossa, monet naapurit auttoivat minua.
  8. Kun olet noin kiinnostunut, niin kerron sinulle toisen uneni.

    Unessa menin isän ja äidin luo. Siellä oli pieni poika ja kyselin, että kenen poika se on. Isäni sanoi minulle, että hän tunnustaa, että se poika on äitini poika. Siihen heräsin. Minusta se oli hassu uni ja kerroin isälleni ja äidilleni sen. Äitini suuttui, enkä ymmärtänyt sitä. Vuosien päästä sain tietää, kun tätini kertoi, että äitini oli synnyttänyt pojan sodan aikana ja se oli kuollut. Silloin ymmärsin, miksi äitini oli suuttunut niin hirveästi. En tiedä, tiesikö isäni siitä. Minulla on aavistus siitä, että äiti olisi aiheuttanut pojan kuoleman.

    Mutta tuo uni, kun olin merellä kellumassa, oli minulle tärkeä. Minä vaadin itseltäni paljon ja olen ollut alamaissa, koska koin, etten kelpaa Jumalalle. Siinä unessa koin, että saan olla vain armon meressä.
  9. Minun enoni kastettiin vauvana. Hän oli alkoholisti ja hyvin epämiellyttävä ihminen. Häneltä ja hänen vaimoltaan otettin huostaan tytär, koska he lipittivät viinaa päivittäin. Mukava eno minulla. Sitten viimeisenä tekonaan enoni otti pillereitä viinan kanssa ja kuoli.

    Auttoiko kaste häntä ? Ei auttanut.

    Hänen olisi pitänyt ottaa Jeesus vastaan elämäänsä, uskon, että Jumala kutsui häntä aikaisemmin. Mutta viina oli hänelle tärkeämpää kuin usko Jeesukseen. Olihan viina tärkeämpää kuin oma tytär. Ei pystynyt kaste pelastamaan enoani.
  10. Kerro minulle, millaisia hedelmiä sinulla on annettavana ihmisille.

    Kerro minulle, millaisen palkan luulet saavasi taivaassa, kun niin kovasti meitä haukut.

    Mistä kumpuaa viha niitä kohtaan, jotka eivät ajattele niin kuin sinä ? Onko joku ihminen aiheuttanut sinulle noin paljon vihaa ja katkeruutta ? Anna hänelle jo anteeksi, hän on vajavainen ihminen niin kuin minä ja sinä. Sinullekin tulee parempi olo, eikä tarvitse koko ajan kalistella miekkaa.

    Tämä maailma tarvitsee rakkautta eikä ruoskalla lyömistä. Kun lyöt ruoskalla, se toinen menee vain enemmän kuoreensa.

    Muista, että oikeaoppisuus voi tehdä pahaa, yritä lähteä armahtavaisuuden tielle. Näe toiset uskovat rakkauden silmillä. Haukkuminen ja toisten tölväily ei ole rakentavaa.
  11. Kiitos kirjoituksestasi, joka toi uusia ajatuksia mieleeni. Minä uskon siihen, että Jumala luodessaan ihmisen, ei halunnut, että ihmiskunta on tässä tilanteessa, kuin se nyt on.

    Olen sitä mieltä, että meillä sisimmässämme on tieto hyvästä ja pahasta. Tuntuu siltä, että paha viekoittelee enemmän ihmistä kuin hyvä. Johtuuko se siitä, etttä me olemme itsessämme pahoja ? Mutta me pahat ihmiset voimme kuitenkin tehdä myös hyviä tekoja.

    Ihminen on tuhonnut kaiken sen kauniin, minkä Elohim loi. Hän loi tämän maailman meille iloksi, mutta ihminen haluaa tuhota kaiken, mikä vähänkin muistuttaa Jumalan olemassaolosta. Meitä kohtaa tulevaisuudessa tuho, maa, ilma ja meret saastuvat. Kaikki paikat ovat myrkkyjen vallassa. Minä näen ihmiskunnan tulevaisuuden synkkänä ja ihminen itse sen on aiheuttanut.

    Minä olen sitä mieltä, että ihmisellä on vapaa valinta. Putinilla oli vapaa valinta, mennä Ukrainaan tai pysyä sieltä pois. Minä uskon, että meillä on kaikilla vapaa valinta tehdä hyvää tai pahaa. Jos minä tahdon lyödä naapuria, minä olen valinnan paikalla, lyönkö vai en. Me jokainen tiedämme hyvän ja pahan, mutta miksi joku valitsee pahan. Onko ihmisen sisällä viha, johtuen vaikka lapsuudesta, jolloin ei saanut rakkautta osakseen. Viha, joka ryöstäytyy, kun sille antaa polttoainetta.

    Katsoin filmiä "Tapaus Raoul Moat", siinä oli kaksi veljestä, joilla oli kauhea lapsuus. Toinen veljeksistä antoi vihansa kasvaa ja hän teki vääriä valintoja elämässään. Viha muutti hänet pedoksi. Toinen veli ei antanut vihan kasvaa vaan jatkoi elämäänsä edelleen. Sitä en tiedä, kuinka paljon tällä veljellä oli sisimmässään vihaa, mutta hän ei alkanut tuhota ihmisiä. Siinä oli molemmilla veljeksillä valinnan paikka. Toinen valitsi pahan ja toinen oikean tien. Se filmi laittoi taas ajattelemaan, kuinka meillä on se valinta, tehdä oikein tai väärin.
  12. Tunnetko kaikki helluntailaiset, että voit sanoa, että me kaikki olemme väkevän eksytyksen vallassa. Tunnetko sinä minut ? Olenko väkevän eksytyksen vallassa sen takia, että olen helluntailainen ?
  13. Ei ole Parhami minua siittänyt, älä valehtele. Minä olen Auliksen tytär enkä Parhamin.

    Sinä olet veikeä ihminen, olisi mukava tutustua sinuun. Mistä moinen kumpuaa ? Onko joku helluntailainen tehnyt sinulle pahaa ja sinä et voi unohtaa.

    Joskus, kun ajattelen jotain ihmistä, joka loukkasi minua, muistan itse ne loukkaukset, jotka minä olen sanonut. Sen jälkeen haluan unohtaa ja upottaa loukkauksen unohduksen kaivoon.

    Olisi se hyvä, että me ihmiset voisimme olla toisille ystävällisiä. Olisi tämä maailma parempi paikka elää.

    Haluan kysyä sinulta, millaisia hedelmiä sinulla on. Ovatko ne rakkauden hedelmiä, ovatko ne myötäelämisen hedelmiä, ovatko ne auttamisen hedelmiä ? Voisitko ystävällisesti kertoa, millaisia hedelmiä sinulla on annettavana muille ihmisille ?

    Onneksi Jeesus tuntee meidän sydämemme. Onneksi ihminen ei ole toisen ihmisen tuomari. Tulisi silloin ruumiita kovasti.
  14. Se on surullista, että avioeroja on niin paljon. Isänikin erosi vaimostaan ja meni naimisiin äitini kanssa. Sisarpuoleni kanssa meillä ei ole mitään yhteistä. Kun isäni kuoleman jälkeen tapasin sisarpuoleni, näin kuinka paljon hän oli kärsinyt siitä, että isäni oli hyljännyt entisen perheensä.

    Avioerot aiheuttavat paljon lapsissa pahaa. Lapsen hylkääminen tekee lapsen mielelle pahaa. Lapset tarvitsisivat molempien vanhempien rakkautta kasvaakseen aikuisiksi. Niin paljon on nykyään aikuisia, joilla on rakkauden vaje. Onko kyse siitä, että he ovat jääneet paitsi vanhempiensa rakkautta.

    Minunkin mummoni ja pappani olivat kuin kissa ja koira. Olivat hyvin toraisa pariskunta. Mutta pysyivät yhdessä. Pappani vihan mummoa kohtaan huomasin, kun hän ei tullut mummon hautajaisiin kirkolle. Hän jäi kotiin. Siitä olin surullinen. Sitä se viha tekee, se tuhoaa ihmissuhteet.
  15. Minun pitää sanoa sinulle helluntailaisena, että minulla ei ole yhtään hyvää tekoa. Armosta minäkin olen pelastettu. Omien tekojen kautta en olisi pelastunut. Eikä minulla ole yhtään hyvää tekoa, mistä voisin kerskata. Ei yhden yhtäkään.

    Näin unen, missä kelluin keskellä valtamerta. Delfiinejä hyppeli ympärilläni ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Tunnelma oli rauhallinen ja minä nautin siitä, kun katselin delfiinejä. Se uni oli ihana, siellä kelluessani nautin elämästäni. Kun heräsin, mietin untani. Sitten tulivat mieleeni laulun sanat: Armon meri se on.

    Kun luen tätä kauheata ihmisten haukkumista täällä sivuilla, minulle tulee paha mieli. En ymmärrä tätä haukkumista. Ennen kuin tulin uskoon, minä vihasin ihmisiä. Vihani ihmisiä kohtaan sai minut karttamaan heitä. Ihmiset olivat mielestäni yököttäviä, paskamaisia ja älyttömiä, jotka vain halusivat toisilleen pahaa. Minä kuuluin niiden ihmisten joukkoon, joita vihasin.

    Nyt olen ollut uskossa jo kauan ja Jumala on tehnyt työtään minussa. En enää vihaa ihmisiä, mutta en kauheasti heitä rakastakaan. Kun katselen ihmisten tekoja, ihmettelen Jumalan rakkautta meitä kohtaan. Mutta en ymmärrä sitä, miksi meidän pitää aina haukkua toisiamme, sitä minä en ymmärrä.

    Luulemmeko saavamme palkan siitä, kun lyömme toisiamme oikein kovasti. Mitä kovemmin haukumme, sen suuremman kunnian luulemme saavamme. Voi meitä ihmisiä, kun olemme niin rakkaudettomia.
  16. Se on kiperä kysymys. Olen sitä usein pohtinut. Minusta titäminen ja pakottaminen on eri asia. En tiedä, miten Jumala tiesi ihmiskunnan hetket Ilmestyskirjassa. Jumala on niin paljon suurempi, kuiin minä maan matonen osaan ajatella.

    Aatamilla ja Eevalla oli yksi kielto paratiisissa. Uskon, että Jumala tiesi, että Aatami söisi hedelmän, jota ei olisi saanut syödä. Uskon, että Jumala tiesi etukäteen, että Putin hyökkäisi Ukrainaan, mutta en usko, että Hän olisi pakottanut Putinia tekemään niin.

    Jumala kutsui minua Jeesuksen luo, kun olin nuori. Kieltäydyin kutsusta ja jatkoin elämääni maailmassa. Yritin nuorena itsemurhaa, pakottiko Jumala minut tekemään sen, vai tiesikö hän sen ennalta.

    Minä uskon, että Jumalan tahto on, että me tekisimme hyvää, rakastaisimme toisiamme. Haluaisiko Jumala, että mies tappaa vaimonsa, poika äitinsä ja äiti lapsensa ? En usko.

    Me voimme helposti lähteä sille tielle, missä me uskomme, että Jumala on määrännyt kaiken, mitä me teemme ja tulemme tekemään. Minusta se ajatus ei ole oikein. Vanhassa testamentissa Jumala sanoi juutalaisille: "Minä asetan teidän eteenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte." (5. Moos. 30:19) Siinä Jumala kehottaa valitsemaan elämän. Siinä on valinta, valita elämä tai kuolema, siunaus tai kirous.

    Jumala on raamatussa ilmoittanut ihmiskunnan historian. Hän on tiennyt sen jo, kun Hän sanallaan loi tämän maailman. Kuinka paljon hänellä on ollut tiedossa meidän tekojamme, ennen kuin olimme edes olemassa. Minkälaisia tekoja Hänen mielessään on ollut ? Onko Hän tiennyt meidän sairautemme jo silloin, kun hän kutoi kokoon meidät äitimme kohdussa ? Onko Hänellä ollut filminauha meidän elämästämme, missä yksityiskohtaisesti näytetään koko elämämme kirjo. Tähän en usko.

    Jos me uskomme, että Jumala määrää tekemisemme ja tahtomisemme, missä on silloin meidän vastuumme. Silloinhan me emme tee pahaa, vaan me olemme kuin robotit, jotka teemme niin, kuin meidät on ohjelmoitu. Kuka olisi silloin vastuussa tekemisistämme ?
  17. Joh. 13: 34-35 "Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut, että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus."

    Olemmeko me unohtaneet yllä olevat Jeesuksen sanat, kun aina haukumme toisiamme ? Miksi me olemme toisiamme kohtaan, kuin vihamiehet. Missä on rakkaus toisiamme kohtaan. Me kaikki olemme epätäydellisiä, meissä kaikissa on virheemme, mutta emmekö voisi kuitenkin rakastaa toisiamme huolimatta siitä, ettemme olekaan täydellisiä. Jeesus on ainoa ihminen, joka oli täydellinen. Jos Hän rakastaa meitä kurjia ihmisiä, emmekö mekin voisi edes jotenkin tykätä toisistamme.

    Kun me sormi sojottaen haukumme toisiamme, emmekö voisi katsoa niitä toisia sormia, jotka sojottavat itseämme kohti. Emmekö yrittäisi muistaa sen, että olemme kaikki vajavaisia, jotka Jeesus armossaan on pelastanut. Hän rakasti meitä niin paljon, että meni ristille meidän syntisten tähden ja avasi meille tien Isän luo taivaaseen. Emmekö me voisi edes hiukkasen rakastaa sitä uskovaa siskoa ja veljeä, joka taistelee tällä taivastiellä eteenpäin. Missä on meidän rakkautemme, kun mieluummin potkimme, kun näemme väsyneen kanssamatkaajan uupuneena tiellä. Miksi emme nosta tätä uupunutta kipujen ihmistä ja rakasta häntä sillä rakkaudella, millä Jumala on meitä rakastanut.

    Miksi minun on niin vaikea rakastaa ? Miksi minun on helpompi vihata ? Sitä minä kysyn itseltäni, miksi en osaa rakastaa.
  18. Olen käynyt baptistien kokouksissa ja siellä on ihan raamatun mukaista opetusta. Kyllä baptisteiila rukoillaan kolmiyhteistä Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Oletko koskaan käynyt baptistien kokouksissa ? Minä olen monta kertaa, vaikka en kuulukaan heidän seurakuntaansa.

    MInä iloitsen jokaisesta kristitystä, kuuluuko hän sitten kirkkoon tai johonkin seurakuntaan. Kirkko tai seurakunta ei pelasta ketään, ainoastaan Jeesus pelastaa.

    Kun lapsena piti käydä kirkossa ja se oli minulle piinallista. Se oli piinallista, koska en tuntenut Jeesusta. Se oli myös pakkopullaa, koska minut oli pakotettu sinne. Isä meidän rukouskaan ei silloin merkinnyt yhtään mitään minulle. Toistin automaattisesti sanoja, jotka eivät merkinneet minulle mitään. Mutta sen jälkeen, kun Jeesus tuli elämääni, se rukous on ihmeellinen. Siinä on kaikki asiat, jotka voimme viedä Isän eteen. Nyt olen opetellut sen rukouksen hepreaksi.

    Kyllä minä ihan omassa voimassani teen paljon asioita. Menen nukkumaan, silloin kun haluan, enkä kysy Jumalalta, saanko mennä nukkumaan. Menen kauppaan, kun itse haluan, en kysy Jumalalta, milloin saan mennä kauppaan. Minä voin mennä pyöräilemään, enkä kysy Jumalalta, saanko mennä. En osaa sanoa, onko se oikein, mutta ajattelen, etten halua vaivata Jumalaa asioilla, jotka minä voin itse päättää.
  19. Voi, kultapieni, minulle ei merkitse kauheasti se, kuulutko sinä kirkkon vai et. MInä en edes tunne sinua. Mutta se merkitsee minulle enemmän, oletko sinä ottanut Jeesuksen vastaan elämääsi.

    En usko, että minunkaan kuulumiseni johonkin seurakuntaan merkitsee monillekaan ihmisille. Se ei merkitse heille mitään. Mutta, kun kohtaan uskovaisen ihmisen, meillä on yhteinen aihe jutella, kuuluimme sitten mihin seurakuntaan tahansa.

    Minä uskon, että Jumala tietää edeltäpäin tämän maailman asiat. Onhan Hän näyttänyt historian kulkua eteenpäin Jesajalle, Danielille ja muille profeetoille.

    Uskon kuitenkin, että Jumala on antanut meille valinnanvapauden, valita oikein tai väärin. Jumala tahtoisi, että me valitsisimme oikein. Olen usein ajatellut valinnanvapautta. Jos minä tapaan naapurin, josta en erityisemmin pidä, minulla on kaksi mahdollisuutta. Minä voin olla häntä kohtaan hyvä tai voin myöskin haukkua perin pohjin. Se on minun valintani, minä sen teen, eikä Jumala pakota minua siihen. Mutta uskon, myös siihen, että Jumala on sen ennalta tietänyt, minkä valinnan tein. Mutta en usko siihen, että Jumala olisi minut pakottanut tekemään väärin.
  20. Olen samaa mieltä, että me emme pysty arvostelemaan toistemme uskoa. Voimme olla luonteeltamme niin erilaisia. Minun tätini on savolainen ja minä hämäläinen. Me olemme erilaisia, hän on tulta ja tappuraa ja minä olen hänen kanssaan kuin puupatsas. Hän on uskovainen ja hän usein elää tunteittensa johdattamana. Minä mielestäni olen aivan toisenlainen. Olen kyllä tunteellinen, mutta en anna tunteiden kovin helposti viedä minua. Olen huomannut itsestäni, että minun on helpompi ymmärtää niitä, jotka ovat samanlaisia kuin minä. Mutta Jumala tietää meidän jokaisen sydämen tilan. Me emme tiedä, mitä taakkoja itse kukin kantaa.

    Välillä tätini ärsyttää minua, koska olemme niin erilaisia. Mutta en koskaan ole epäillyt hänen uskoaan Jeesukseen. Minun pitää ymmärtää, ettei hän ole samanlainen kuin minä ja hän ei käyttäydy samoin kuin minä. Eikä minulla ole oikeutta arvostella häntä.
    21. 29 / 76
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt