Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

1481

  1. Mieheni tuli uskoon kuolinvuoteellaan. Siinä kysyin häneltä, haluaako hän ottaa Jeesuksen vastaan elämäänsä. Hän nyökkäsi minulle. En muista, pystyikö hän enää mitään sanomaan. Olin vähän epäilevä Tuomas siitä, oliko hän todella tehnyt tahdon ratkaisun, niin pyysin Jumalalta, että jos mieheni on tehnyt sen, niin hän laittaisi kätensä ristiin. Hän makasi kyljellään ja hän laittoi kätensä ristiin.

    Olimme usein puhuneet uskonasioista, kun hän oli kysellyt, olin yrittänyt vastata hänelle. Viimeksi puhuimme pari kuukautta ennen hänen kuolemaansa. Uskonasiat olivat hänelle vieraita. Ehkä kuitenkin ne meidän keskustelumme jäivät hänen muistiinsa. Kun hän kuoli, oli tietysti surua, mutta myös ilo siitä, kun hän oli ottanut Jeesuksen vastaan. Se auttoi minua surun keskellä. Välillä tunsin Jumalan rakkauden ympäröivän minua.
  2. Kun odotin lapsiani, en koskaan sanonut, että odotan sikiötä, vaan minä odotin lasta. Minusta sikiö on ruma sana.

    Olen joskus miettinyt, milloin olisin voinut tehdä abortin. Tähän mennessä en ole keksinyt sitä, milloin olisin voinut sen tehdä. Minulle ihmiselämä on arvokas, jopa syntymättömän lapsen.

    Paltamon sääksien pesällä sattui, että Miila sääksi jäi yksin, Penna ei tullutkaan enää tuomaan kalaa pesälle. Miila sääksi hautoi monta päivää munia ilman ruokaa, viimein eilen sen piti lähteä hakemaan ruokaa. Se joutui jättämään munat ilman hautomista. Miila on tullut pesälle ja hautoo, mutta luulen, että munista ei tule enää mitään. Minun sydämeni itkee Miilan kanssa, siitä, että se menetti Pennan ja sen poikaset eivät koskaan näe päivävaloa. Sitä en tiedä, miten Miila kokee menetyksensä.

    Suren myös niitä menetettyjä lapsia, jotka eivät koskaan saaneet kirmailla kirkkaassa päivänpaisteessa. Suren niitä, jotka eivät koskaan saaneet tuntea tuulen hyväilevän kasvoja, suren niitä, joille elämä olisi voinut antaa paljon iloa. Tiedän, että monille syntymättömille lapsille olisi elämä voinut tuoda paljon surua, riippuen millaiseen kotiin hän olisi syntynyt.

    Minulle elämä on lahja, vaikka olenkin nuorena halunnut tappaa itseni. Onneksi jäin eloon. Elämä on ollut raskas useinkin, koska suren niin paljon sitä pahuutta, mitä näen ympärilläni. Vaikka koen joskus niin paljon surua, että tuntuu, että sydän musertuu tuskan alla, kuitenkin olen iloinen, että äitini synnytti minut ja antoi minulle elämän.
  3. Yhteiskunta on muuttunut viime vuosisadan aikana. Aikaisemmilta vuosilta jäi se, että miehet tekivät raskaimmat työt kotona ja naisille jäi kevyemmät työt. Vielä 1900 luvun alussa miehet olivat töissä ja vaimot kotona hoitamassa lapsiaan. Jos perheellä oli maatalo, isännät tekivät ne raskaimmat työt. Minusta se oli luonnollista.

    Kun naiset lähtivät töihin, muuttui tilanne. Asuttiin kerrostalossa ja molemmat kävivät töissä. Muutos asenteissa on aina hyvin hidasta. Koska miehet olivat nähneet, että äiti siivosi ja teki ruokaa, se asenne säilyi hyvin pitkään ja he odottivat, että vaimo jatkaa sitä, mitä he olivat nähneet omassa nuoruudessaan kotona.

    Muutos asenteissa on aina hidasta. Sen huomaa siitä, kun huomaa tekevänsä jotain, mitä äiti teki ja silloin mielessään moitti äitiä. Nyt välillä harmittaa, kun tekee monet asiat, niin kuin äiti teki.

    Kun mieheni kuoli, jouduin tekemään myös niitä töitä, joita mieheni oli tehnyt. Kaikkia niitä, mitä hän oli tehnyt, en pystynyt tekemään. Silloin piti pyytää apua toisilta ihmisiltä ja minä en hevillä pyydä apua. Olen vähän sellainen, että hakkaan päätäni monta kertaa seinään, ennen kuin pyydän apua. Siinä sen huomasi, että jotkut työt ovat helpompia miehille kuin naisille. Yritin joskus niitä tehdä, mutta epäonnistuin. Jotkut työt ovat helpompia naisille kuin miehille ja päinvastoin.

    Muistan, kun halusin kiinnittää ryijyn seinään. Etsin porakoneen ja aloin porata. Ei siitä tullut mitään. Näin naapurin miehen ja kysyin häneltä ja minulla oli puuporanterä porakoneessa ja minä yritin porata tiiliseinää puuporanterällä. Sellaista se on naisen työnteko, kun ei ole oppinut ns. miesten töitä. Onnistui sitten se ryijyn laitto seinälle, kun sisulla sen tein. Tuli vähän kyyneleitäkin tirautettua, ennen kuin onnistui.