Oikeastaan tuossahan on ideaa, Tampereen kaupungin empatiataulussa.

Sehän oli selkeyttävä myös.
622246
13Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 62

Vanhimmat

Empatiataulun avulla voidaan pyrkiä tunnistamaan ja tukemaan palveluita tarvitsevia ihmisryhmiä

Mutta sehän on hyvä ja kannustettava asia.

4Äänestä
  • Eikö nuo ole jo moneen kertaan tunnistettu. Huijarit ekana.

    2Äänestä

  • Palveluita tarvitsee yksilö, ei ihmisryhmä.

    Äänestä

  • Se nyt on aivan varma. Ei empatia tule liittymään mitenkään köyhimpiin kantasuomalaisiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00055 kirjoitti:

    Se nyt on aivan varma. Ei empatia tule liittymään mitenkään köyhimpiin kantasuomalaisiin.

    Empatia säännöillä eteenpäin sanoi demari varas bilehomo

    Äänestä

Toivottavasti nuo taulut leviää muillekin kaupungeille käyttöön. Helpottaa käytäntöjä ja suunnittelujakin palveluissa ja päätöksissä.

1Äänestä
  • Kyllä.

    Äänestä

" Kaikkien ihmisten samanlainen kohtelu ei aina riitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää syrjinnälle erityisen alttiin ryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. Tällöin kyseeseen voi tulla positiivinen erityiskohtelu. "

Äänestä
  • Kohdennetusti väliaikaisesti, voi olla positiivistä erityiskohtelua, ei systemaattisena toimintamallina.

    Taulukon tiedot tulisi taustakerätä, kysellä yksityisyystietoja, mahdollisesti arkistoida todenteeksi että ristivetotilanteessa on toimittu ohjeistuksien mukaisesti. Nuohan ei päältäpäin näy, kuin muutamissa tilanteissa.

    Tuo on yksi arkaluontoinen tekijä ja niiden väärinkäyttö mahdollisuudet, mutta suurin ongelma on se, että käytetään sellaisia etuoikeusluokituksia, jotka ei pohjaudu lähtökohtaisesti suomen oloihin. Pisteytykset tehdään ryhmäoletuksien pohjalta. Luo ryhmäoletuksia, ennakkoluuloja, sivuuttaa yksilölliset tekijät, yksilö hämärtyy kun lähestymistapa on ryhmäoletuksien kautta.

    Yksiulotteisen oloinen taulukko, varmaan helpottaa kun voisi noin yksinkertaistaa asioita, vaikka pohjimmaltaan ko.tekijät, luokittelut eivät kertoisi tai parantaisi palveluiden sopivuutta nimeksikään tai kohdistuuko tarve oikeisiin tahoihin, mitä palveluja sitten pyritäänkään sopivammaksi muokkaamaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Kohdennetusti väliaikaisesti, voi olla positiivistä erityiskohtelua, ei systemaattisena toimintamallina.

    Taulukon tiedot tulisi taustakerätä, kysellä yksityisyystietoja, mahdollisesti arkistoida todenteeksi että ristivetotilanteessa on toimittu ohjeistuksien mukaisesti. Nuohan ei päältäpäin näy, kuin muutamissa tilanteissa.

    Tuo on yksi arkaluontoinen tekijä ja niiden väärinkäyttö mahdollisuudet, mutta suurin ongelma on se, että käytetään sellaisia etuoikeusluokituksia, jotka ei pohjaudu lähtökohtaisesti suomen oloihin. Pisteytykset tehdään ryhmäoletuksien pohjalta. Luo ryhmäoletuksia, ennakkoluuloja, sivuuttaa yksilölliset tekijät, yksilö hämärtyy kun lähestymistapa on ryhmäoletuksien kautta.

    Yksiulotteisen oloinen taulukko, varmaan helpottaa kun voisi noin yksinkertaistaa asioita, vaikka pohjimmaltaan ko.tekijät, luokittelut eivät kertoisi tai parantaisi palveluiden sopivuutta nimeksikään tai kohdistuuko tarve oikeisiin tahoihin, mitä palveluja sitten pyritäänkään sopivammaksi muokkaamaan.

    BS

    Äänestä

Tuohan pohjautuu Yhdenvertaisuuslakiin!

Äänestä

provosointi on hurjaa, mikset jo kommentoi, siinä on paikka!

Äänestä

Kaikkien pitää saada kaikki palvelut!

1Äänestä

Eihän tuossa ole mitään pelottavaa!

Äänestä
  • provosointi on aina pelottavaa, siinä voi olla Venäjä takana.

    Äänestä

Meillä on jo Mooseksen aivan pätevä taulu jota noudattamalla pärjää, jos vain kaikki tämän tajuaisi.

2Äänestä

Rasismi ja syrjintähän se onkin vasemmistohaisuleiden periaate.

1Äänestä

Onko jossain tuo aukikirjoitettu ja kerrottu, miksi mikäkin kohta on väärin ja kuinka korjata se kohta?

4Äänestä
  • Yllättäen ei ole tehty!

    On vaan öyhötetty!

    Äänestä

Avustavaan käyttöönhän ne on tehtykin!

Äänestä

Toivottavasti saadaan käyttöön apuvälineiksi, ympäri Suomen lopulta!

Äänestä
  • Rakastat ajatusta suomalaisten alistamisesta taas? Taidat olla kaalimaan asukki.

    Äänestä

  • Toivottavasti ei.

    Äänestä

Tuo on tasa-arvon vastainen.

3Äänestä
  • Ei ole, ihan päin vastoin

    Äänestä

  • Anonyymi00022 kirjoitti:

    Ei ole, ihan päin vastoin

    Jep.

    Äänestä

Talouselämä tuottaa ne nettoverorahat hyvinvointivaltion käyttöön. Jos ei ole riittövästi nettoverovaroja, niin ei ole mitään riittäviä palveluja kaikille. Toisaalta jos huonoutta pidetään tavoittelemisen arvoisena osaavuuden kustannuksella, niin lopulta jäljelle jää vain kehitysmaa.

Äänestä

Ihan lakiin perustava!

Äänestä

Miksi ei saa apuvälineitä olla?

Äänestä

Tehokkaasti saatiin taulut leviämään ympäri Suomen työpaikkoja!

2Äänestä

Mistä noita saa? Jos persu käy päälle niin vetäisee tuon esille niin johan pysähtyy....🤣

Äänestä
  • Se ideahan on siinä, että ärsyttämällä suomalaisia ihmisiä oikein kunnolla ja viimeisen päälle saadaan aikaan oikein kunnon jenkkimeininkiä Suomeen. Persut ovat aivan liian rauhallisia. Ei ne oikein kunnolla käy päälle edes keskustelupalstoilla vaikka kuinka vassarit ärsyttäis. Tosi kova on ollut yritys, mutta vain muutama persu on saatu ärsyyntymään. Maltti ja tolkku pitää kertakaikkiaan saada loppumaan persuilta - ei tästä muuten sisällissotaa synny. Jumangavita, kaikki keinot ja ideat käyttöön vaan! Punakaupunki Tampere näyttää mallia!

    Äänestä

"sairaalassa kaikkien potilaiden jalka pitäisi kipsata ja syrjintää olisi vain jalkansa murtaneiden ihmisten jalan kipsaaminen"

Äänestä

Niin pitkään kun tuollaisissa tauluissa on kohta "etnisyys" tai "valkoinen" ei kyseessä ole mikään muu kuin kantaväestön alentaminen ja erityisoikeuksien antaminen kaikille muumaille(ruskeille ja mustille, ei tietenkään koske vaikka virolaisia tai ranskalaisia)
Miten yksinkertainen pitää olla ettei muka tajunnut tämän jutun pointtia? Teille on siis ok että täällä luuhaavia ulkkiksia paapotaan vieläkin enemmän suomalaisten palvelujen kustannuksella?

2Äänestä

Kolme pointtia:

Inklusiivisuus: Pyrkii ottamaan huomioon ne, jotka ovat yhteiskunnassa heikommassa asemassa tai joita ei usein näe tai palveluissa ole huomioitu.

Erityisryhmien tunnustaminen: Antaa tunnustusta esimerkiksi vanhuksille, lihaville ja muille ryhmille, jotka saattavat tarvita erilaista huomiota.

Tasa-arvon edistäminen: Tavoitteena on tasapuolistaa mahdollisuuksia ja kohtelua kaikille, vaikka se vaatiikin poikkeuksia perussäännöistä.

Äänestä
  • Eikö noita nyt täysjärkinen ilman taulua tunnista?

    2Äänestä

"hyvää" siinä on pyrkimys inhimilliseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, mutta tapa, jolla se on toteutettu (tai suunniteltu)

Äänestä

Tätä on hyvä nyt jatkaa ja parantaa

Äänestä

Taulu on hyvinkin selventävä, kun ymmärrämme että sen oikea merkitys on "kyvyttömyystaulu".

Mitä enemmän on kasassa invalidisoivia kyvyttömyystekijöitä, niin sitä kykenemättömämpi on huolehtimaan itsestään, saati ylläpitämään yhteiskuntaa.

Kehän ulkolaidalla on ns Atlaskehä. He jotka pitävät yhteiskuntaa pystyssä.

1Äänestä

Hyvät kuulijat,

Suomessa käytiin hiljattain vilkasta keskustelua intersektionaalisesta etuoikeuskehämallista, jota esiteltiin empatiavälineenä päätöksenteon tueksi. Keskustelu kärjistyi nopeasti – ei siksi, että yhdenvertaisuutta vastustettaisiin, vaan siksi, että monille jäi epäselväksi mihin tarkoitukseen tätä mallia käytetään ja mitä se käytännössä muuttaa.

Tämä epäselvyys on ongelman ydin.

Intersektionaalinen ajattelu on syntynyt Yhdysvalloissa oikeustieteellisessä kontekstissa, alun perin kuvaamaan sitä, miten eri tekijät voivat kasautua tietyissä tilanteissa. Se ei ollut tarkoitettu ihmisten pysyväksi luokitteluksi, eikä moraaliseksi mittariksi yksilön arvolle. Kun tästä ajattelusta tehdään visuaalinen etuoikeuskehä, on vaarana, että alkuperäinen tilannekohtaisuus katoaa.

Ensisilmäyksellä kehä näyttää havainnollistavalta. Mutta tarkemmin katsottuna se tekee juuri sen, mitä sen piti vastustaa:
se lokeroi ihmisiä, yksinkertaistaa elämää ja voi tahtomattaan luoda uusia ennakkoluuloja.

Ihminen ei ole pysyvästi etuoikeutettu tai alioikeutettu. Sama henkilö voi olla yhdessä tilanteessa vahva, toisessa haavoittuva, kolmannessa täysin neutraali. Menestyvä, koulutettu, toimeentuleva ihminen voidaan kehän avulla asettaa “alisteiseen” asemaan ominaisuuksien perusteella, vaikka hänen todellinen tilanteensa ei sitä edellyttäisi. Tämä ei lisää yhdenvertaisuutta – se heikentää yksilön toimijuutta.

Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa yhdenvertaisuus ei ole koskaan rakentunut identiteettiluokittelulle, vaan universaaleille palveluille ja esteiden poistamiselle. Hyvä esimerkki tästä on vammaispolitiikka: emme ole parantaneet yhdenvertaisuutta nimeämällä ihmisiä heikommiksi, vaan rakentamalla ramppeja, esteettömiä wc-tiloja, selkeitä opasteita ja toimivia palvelupolkuja.

Tässä on mielestäni myös ratkaisu nykyiseen keskusteluun.

Yhdenvertaisuutta edistävä malli ei kysy ensisijaisesti kuka ihminen on, vaan mitä esteitä hän kohtaa juuri tässä palvelussa.
Onko este fyysinen, kielellinen, hallinnollinen, psykologinen tai tilannekohtainen?
Ja ennen kaikkea: mitä me voimme tehdä tämän esteen poistamiseksi?

Tällainen este- ja tarveperusteinen lähestymistapa:

kohdistaa resurssit oikein

kunnioittaa yksilön omaa kokemusta

ei leimaa ketään pysyvästi

ja tuottaa mitattavaa yhdenvertaisuutta, ei vain hyvää tahtoa

Empatia on tärkeää. Mutta julkisessa päätöksenteossa empatia ei voi jäädä symboliseksi eleeksi. Sen on muututtava toimiviksi ratkaisuiksi, jotka parantavat palvelujen saavutettavuutta ja oikeudenmukaisuutta kaikille.

Yhdenvertaisuus ei synny siitä, että opimme katsomaan toisiamme kehien ja kategorioiden kautta.
Se syntyy siitä, että rakennamme yhteiskuntaa, jossa esteet poistetaan – ja ihmiset saavat olla muutakin kuin määritelmiensä summa.

Kiitos.

1Äänestä
  • Yhdellä virkkeellä:
    "Yhdenvertaisuus ei synny siitä, että luokittelemme ihmiset, vaan siitä että poistamme esteitä niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat".

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Yhdellä virkkeellä:
    "Yhdenvertaisuus ei synny siitä, että luokittelemme ihmiset, vaan siitä että poistamme esteitä niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat".

    Intersektionaalinen ajattelu syntyi Yhdysvalloissa, erityisesti **Kimberlé Crenshaw**n työn kautta 1980–90-luvuilla.

    Alkuperäinen tarkoitus oli rajattu ja tekninen:

    osoittaa, että eri tekijät voivat kasautua tietyissä tilanteissa

    erityisesti oikeudellisissa ja institutionaalisissa päätöksissä

    esim. työmarkkinoilla, oikeusjärjestelmässä, terveydenhuollossa

    Se ei ollut tarkoitettu ihmisten pysyväksi luokitteluksi, vaan tilannekohtaisen riskin hahmottamiseen.

    Etuoikeuskehä (privilege wheel) on tästä myöhemmin tehty pedagoginen visualisointi, joka:

    yleistää

    yksinkertaistaa

    abstrahoi pois kontekstin

    Miksi etuoikeuskehä toimi huonosti Suomessa?
    🔹 A. Se irrotettiin kontekstistaan

    Suomessa:

    ei ole Yhdysvaltojen kaltaista rotuerottelun historiaa

    hyvinvointivaltio on jo poistanut monia rakenteellisia esteitä

    palvelut perustuvat universaaliuteen, ei ryhmäjäsenyyteen

    → Kehä tuotiin valmiina symbolina, ilman selitystä:

    mihin päätökseen tätä käytetään

    mitä tämä muuttaa käytännössä

    mikä on mittari onnistumiselle

    🔹 B. Kehä tekee juuri sen, mitä se väittää vastustavansa

    Kuten itse aivan oikein sanoit:

    se jatkaa lokerointia ja tekee ihmisistä “rassukoita”

    Ongelmat:

    ihminen redusoidaan ominaisuuslistaksi

    menestyvä, toimintakykyinen henkilö voidaan määritellä “alisteiseksi”

    yksilön toimijuus katoaa

    Erityisen vaarallinen kohta:

    intersektionaalinen ajatus ei elä, vaan jähmettyy

    vaikka sama ihminen voi olla:

    etuoikeutettu työelämässä

    alisteinen terveyspalveluissa

    neutraali koulutuksessa

    Kehämalli ei kykene tähän dynamiikkaan.

    Symbolinen malli ilman hallinnollista käyttöä

    Tampereen tapaus (Tampereen kaupunginvaltuusto):

    kehää esiteltiin empatiavälineenä

    mutta ei kerrottu:

    mihin päätökseen se vaikuttaa

    muuttuuko palvelu, resurssi tai tilaratkaisu

    vai onko kyse vain asenteesta

    → Tämä on rationaalisen liberalismin näkökulmasta hallinnollinen virhe:

    julkinen valta ei saa käyttää symboleja ilman operatiivista funktiota.

    1Äänestä

  • Anonyymi00040 kirjoitti:

    Intersektionaalinen ajattelu syntyi Yhdysvalloissa, erityisesti **Kimberlé Crenshaw**n työn kautta 1980–90-luvuilla.

    Alkuperäinen tarkoitus oli rajattu ja tekninen:

    osoittaa, että eri tekijät voivat kasautua tietyissä tilanteissa

    erityisesti oikeudellisissa ja institutionaalisissa päätöksissä

    esim. työmarkkinoilla, oikeusjärjestelmässä, terveydenhuollossa

    Se ei ollut tarkoitettu ihmisten pysyväksi luokitteluksi, vaan tilannekohtaisen riskin hahmottamiseen.

    Etuoikeuskehä (privilege wheel) on tästä myöhemmin tehty pedagoginen visualisointi, joka:

    yleistää

    yksinkertaistaa

    abstrahoi pois kontekstin

    Miksi etuoikeuskehä toimi huonosti Suomessa?
    🔹 A. Se irrotettiin kontekstistaan

    Suomessa:

    ei ole Yhdysvaltojen kaltaista rotuerottelun historiaa

    hyvinvointivaltio on jo poistanut monia rakenteellisia esteitä

    palvelut perustuvat universaaliuteen, ei ryhmäjäsenyyteen

    → Kehä tuotiin valmiina symbolina, ilman selitystä:

    mihin päätökseen tätä käytetään

    mitä tämä muuttaa käytännössä

    mikä on mittari onnistumiselle

    🔹 B. Kehä tekee juuri sen, mitä se väittää vastustavansa

    Kuten itse aivan oikein sanoit:

    se jatkaa lokerointia ja tekee ihmisistä “rassukoita”

    Ongelmat:

    ihminen redusoidaan ominaisuuslistaksi

    menestyvä, toimintakykyinen henkilö voidaan määritellä “alisteiseksi”

    yksilön toimijuus katoaa

    Erityisen vaarallinen kohta:

    intersektionaalinen ajatus ei elä, vaan jähmettyy

    vaikka sama ihminen voi olla:

    etuoikeutettu työelämässä

    alisteinen terveyspalveluissa

    neutraali koulutuksessa

    Kehämalli ei kykene tähän dynamiikkaan.

    Symbolinen malli ilman hallinnollista käyttöä

    Tampereen tapaus (Tampereen kaupunginvaltuusto):

    kehää esiteltiin empatiavälineenä

    mutta ei kerrottu:

    mihin päätökseen se vaikuttaa

    muuttuuko palvelu, resurssi tai tilaratkaisu

    vai onko kyse vain asenteesta

    → Tämä on rationaalisen liberalismin näkökulmasta hallinnollinen virhe:

    julkinen valta ei saa käyttää symboleja ilman operatiivista funktiota.

    Miten tämä pitäisi tehdä OIKEIN? (ja paremmin)
    🔑 Avainratkaisu:

    Luovutaan identiteettikehästä → siirrytään tilanne- ja esteperusteiseen malliin

    4. Korvaava malli: ESTE- JA TARVEPOHJAINEN YHDENVERTAISUUS

    Tämä on se kohta, jossa analogiasi vammaisten rampeista osuu täydellisesti.

    Periaate:

    Emme kysy kuka olet vaan mitä esteitä kohtaat juuri tässä palvelussa.

    5. Käytännön malli sosiaali- ja palvelupuolelle
    A. Esteauditointi palveluittain

    Jokaisessa palvelussa kysytään systemaattisesti:

    Fyysiset esteet

    liikkuminen

    aistit

    tilojen saavutettavuus

    Kognitiiviset ja hallinnolliset esteet

    kieli

    byrokratia

    digitaidot

    lomakkeiden ymmärrettävyys

    Sosiaaliset ja psykologiset esteet

    pelko viranomaisista

    stigma (esim. päihde- tai mielenterveyspalveluissa)

    aiemmat huonot kokemukset

    Tilannekohtaiset tekijät

    kriisi

    perhetilanne

    terveydentila

    taloudellinen stressi

    👉 Ei identiteettiä, vaan konkreettisia esteitä.

    B. Dynaaminen, ei pysyvä

    sama ihminen voi eri tilanteissa:

    tarvita tukea

    olla täysin omatoiminen

    mitään “pysyviä leimoja” ei synny

    C. Miten tämä tuottaa enemmän yhdenvertaisuutta kuin etuoikeuskehä?
    Etuoikeuskehä Esteperusteinen malli
    Leimaa Auttaa
    Yleistää Kohdentaa
    Staattinen Dynaaminen
    Identiteetti Tilanne
    Moraalinen Operatiivinen

    Miksi tämä on rationaalisen liberalismin linjassa?

    kunnioittaa yksilön toimijuutta

    ei tee ihmisistä uhreja vastoin heidän omaa kokemustaan

    käyttää julkista valtaa vain todellisiin ongelmiin

    vähentää polarisaatiota

    Äänestä

  • Anonyymi00041 kirjoitti:

    Miten tämä pitäisi tehdä OIKEIN? (ja paremmin)
    🔑 Avainratkaisu:

    Luovutaan identiteettikehästä → siirrytään tilanne- ja esteperusteiseen malliin

    4. Korvaava malli: ESTE- JA TARVEPOHJAINEN YHDENVERTAISUUS

    Tämä on se kohta, jossa analogiasi vammaisten rampeista osuu täydellisesti.

    Periaate:

    Emme kysy kuka olet vaan mitä esteitä kohtaat juuri tässä palvelussa.

    5. Käytännön malli sosiaali- ja palvelupuolelle
    A. Esteauditointi palveluittain

    Jokaisessa palvelussa kysytään systemaattisesti:

    Fyysiset esteet

    liikkuminen

    aistit

    tilojen saavutettavuus

    Kognitiiviset ja hallinnolliset esteet

    kieli

    byrokratia

    digitaidot

    lomakkeiden ymmärrettävyys

    Sosiaaliset ja psykologiset esteet

    pelko viranomaisista

    stigma (esim. päihde- tai mielenterveyspalveluissa)

    aiemmat huonot kokemukset

    Tilannekohtaiset tekijät

    kriisi

    perhetilanne

    terveydentila

    taloudellinen stressi

    👉 Ei identiteettiä, vaan konkreettisia esteitä.

    B. Dynaaminen, ei pysyvä

    sama ihminen voi eri tilanteissa:

    tarvita tukea

    olla täysin omatoiminen

    mitään “pysyviä leimoja” ei synny

    C. Miten tämä tuottaa enemmän yhdenvertaisuutta kuin etuoikeuskehä?
    Etuoikeuskehä Esteperusteinen malli
    Leimaa Auttaa
    Yleistää Kohdentaa
    Staattinen Dynaaminen
    Identiteetti Tilanne
    Moraalinen Operatiivinen

    Miksi tämä on rationaalisen liberalismin linjassa?

    kunnioittaa yksilön toimijuutta

    ei tee ihmisistä uhreja vastoin heidän omaa kokemustaan

    käyttää julkista valtaa vain todellisiin ongelmiin

    vähentää polarisaatiota

    Tässä on nyt konkreettinen, käyttökelpoinen malli, joka voidaan ottaa käyttöön kunnassa, sote-palveluissa tai virkamiesvalmistelussa ilman ideologista leimaa – ja joka oikeasti tekee sen, mitä etuoikeuskehän väitettiin tekevän.

    Tämä on rakennettu niin, että se:

    ei lokeroi ihmisiä

    ei vaadi identiteettien kartoittamista

    toimii resurssien kohdentamisessa

    kestää juridisen ja hallinnollisen tarkastelun

    Konkreettinen malli: ESTE- JA TARVEPOHJAINEN YHDENVERTAISUUSMALLI
    Ydinajatus (yhteen lauseeseen)

    Yhdenvertaisuus syntyy siitä, että tunnistamme palvelukohtaiset esteet ja poistamme ne niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat.

    Ei kuka olet → vaan mitä tässä palvelussa estyy.

    Äänestä

  • Anonyymi00046 kirjoitti:

    Tässä on nyt konkreettinen, käyttökelpoinen malli, joka voidaan ottaa käyttöön kunnassa, sote-palveluissa tai virkamiesvalmistelussa ilman ideologista leimaa – ja joka oikeasti tekee sen, mitä etuoikeuskehän väitettiin tekevän.

    Tämä on rakennettu niin, että se:

    ei lokeroi ihmisiä

    ei vaadi identiteettien kartoittamista

    toimii resurssien kohdentamisessa

    kestää juridisen ja hallinnollisen tarkastelun

    Konkreettinen malli: ESTE- JA TARVEPOHJAINEN YHDENVERTAISUUSMALLI
    Ydinajatus (yhteen lauseeseen)

    Yhdenvertaisuus syntyy siitä, että tunnistamme palvelukohtaiset esteet ja poistamme ne niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat.

    Ei kuka olet → vaan mitä tässä palvelussa estyy.

    Palvelukohtainen esteauditointi (ei henkilöarvio)

    Jokaisessa palvelussa (esim. sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, työllisyyspalvelut) käydään läpi sama neliosainen tarkistus:

    1️⃣ Fyysiset esteet

    pääsy tiloihin

    opasteet

    aistiesteettömyys (näkö, kuulo)

    asiointitilat

    👉 Toimenpiteet: rampit, opasteet, valaistus, äänimaailma

    2️⃣ Kognitiiviset ja hallinnolliset esteet

    kielen ymmärrettävyys

    lomakkeiden monimutkaisuus

    digitaidot

    palvelupolun pirstaleisuus

    👉 Toimenpiteet: selkokieli, asiointiapu, lomakkeiden uudelleensuunnittelu

    3️⃣ Sosiaaliset ja psykologiset esteet

    asiointipelko

    häpeä tai stigma

    aiemmat huonot kokemukset

    luottamuspula

    👉 Toimenpiteet: matalan kynnyksen palvelut, nimettömät kontaktikanavat, koulutettu kohtaaminen

    4️⃣ Tilannekohtaiset esteet

    kriisi (ero, sairaus, velka)

    ajallinen kuormitus

    perhetilanne

    äkillinen elämäntilanne

    👉 Toimenpiteet: joustavat ajanvaraukset, nopeutettu käsittely, poikkeuspolut

    3. Miten tämä korvaa intersektionaalisen ajattelun oikein?

    Intersektionaalisuuden ydinajatus säilyy, mutta ilman ideologista kuormaa:

    Intersektionaalinen väite Esteperusteinen vastine
    Tekijät kasautuvat Esteet kasautuvat
    Ryhmä määrittää aseman Tilanne määrittää tarpeen
    Identiteetti keskiössä Palvelun toimivuus keskiössä

    ➡️ Sama ihminen voi:

    tarvita tukea yhdessä palvelussa

    olla täysin omatoiminen toisessa

    ilman pysyvää leimaa

    4. Miten tämä toimii käytännössä sosiaalipalveluissa?
    Esimerkki 1: Aikuissosiaalityö

    ❌ Ei kysytä:

    sukupuoli

    etninen tausta

    seksuaalinen suuntautuminen

    ✅ Kysytään:

    ymmärrätkö päätöksen?

    onko asiointi ollut helppoa?

    estääkö jokin sinua hakemasta tukea?

    ➡️ Tuki kohdentuu tarpeeseen, ei identiteettiin.

    Esimerkki 2: Palvelutilat

    ❌ Ei:

    “tarvitseeko tämä ryhmä oman tilan”

    ✅ Kyllä:

    onko tila saavutettava

    onko yksityisyyttä

    voiko asioida ilman leimautumista

    ➡️ Sama tila palvelee useita eri tilanteita.

    5. Päätöksenteon taso (valtuustolle ja lautakunnille)
    Jokaisen yhdenvertaisuustoimen yhteydessä vastataan kolmeen kysymykseen:

    Mikä konkreettinen este poistuu?

    Ketkä hyötyvät – käytännössä?

    Miten vaikutus mitataan?

    Jos näihin ei voi vastata → kyse on symbolisesta toimesta, ei yhdenvertaisuudesta.

    6. Miksi tämä toimii Suomessa erityisen hyvin?

    sopii universaaliin hyvinvointimalliin

    ei riko perustuslaillista yhdenvertaisuutta

    ei vaadi identiteettien rekisteröintiä

    vähentää vastakkainasettelua

    lisää luottamusta viranomaisiin

    Tai suomalaisesti:

    “Tehdään asiat niin, että ne toimivat – kaikille.”

    7. Ytimekäs vertaus päättäjille

    Intersektionaalinen etuoikeuskehä kertoo, kuka saattaa kompastua.
    Esteperusteinen malli poistaa kynnyksen, johon kompastutaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00047 kirjoitti:

    Palvelukohtainen esteauditointi (ei henkilöarvio)

    Jokaisessa palvelussa (esim. sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, työllisyyspalvelut) käydään läpi sama neliosainen tarkistus:

    1️⃣ Fyysiset esteet

    pääsy tiloihin

    opasteet

    aistiesteettömyys (näkö, kuulo)

    asiointitilat

    👉 Toimenpiteet: rampit, opasteet, valaistus, äänimaailma

    2️⃣ Kognitiiviset ja hallinnolliset esteet

    kielen ymmärrettävyys

    lomakkeiden monimutkaisuus

    digitaidot

    palvelupolun pirstaleisuus

    👉 Toimenpiteet: selkokieli, asiointiapu, lomakkeiden uudelleensuunnittelu

    3️⃣ Sosiaaliset ja psykologiset esteet

    asiointipelko

    häpeä tai stigma

    aiemmat huonot kokemukset

    luottamuspula

    👉 Toimenpiteet: matalan kynnyksen palvelut, nimettömät kontaktikanavat, koulutettu kohtaaminen

    4️⃣ Tilannekohtaiset esteet

    kriisi (ero, sairaus, velka)

    ajallinen kuormitus

    perhetilanne

    äkillinen elämäntilanne

    👉 Toimenpiteet: joustavat ajanvaraukset, nopeutettu käsittely, poikkeuspolut

    3. Miten tämä korvaa intersektionaalisen ajattelun oikein?

    Intersektionaalisuuden ydinajatus säilyy, mutta ilman ideologista kuormaa:

    Intersektionaalinen väite Esteperusteinen vastine
    Tekijät kasautuvat Esteet kasautuvat
    Ryhmä määrittää aseman Tilanne määrittää tarpeen
    Identiteetti keskiössä Palvelun toimivuus keskiössä

    ➡️ Sama ihminen voi:

    tarvita tukea yhdessä palvelussa

    olla täysin omatoiminen toisessa

    ilman pysyvää leimaa

    4. Miten tämä toimii käytännössä sosiaalipalveluissa?
    Esimerkki 1: Aikuissosiaalityö

    ❌ Ei kysytä:

    sukupuoli

    etninen tausta

    seksuaalinen suuntautuminen

    ✅ Kysytään:

    ymmärrätkö päätöksen?

    onko asiointi ollut helppoa?

    estääkö jokin sinua hakemasta tukea?

    ➡️ Tuki kohdentuu tarpeeseen, ei identiteettiin.

    Esimerkki 2: Palvelutilat

    ❌ Ei:

    “tarvitseeko tämä ryhmä oman tilan”

    ✅ Kyllä:

    onko tila saavutettava

    onko yksityisyyttä

    voiko asioida ilman leimautumista

    ➡️ Sama tila palvelee useita eri tilanteita.

    5. Päätöksenteon taso (valtuustolle ja lautakunnille)
    Jokaisen yhdenvertaisuustoimen yhteydessä vastataan kolmeen kysymykseen:

    Mikä konkreettinen este poistuu?

    Ketkä hyötyvät – käytännössä?

    Miten vaikutus mitataan?

    Jos näihin ei voi vastata → kyse on symbolisesta toimesta, ei yhdenvertaisuudesta.

    6. Miksi tämä toimii Suomessa erityisen hyvin?

    sopii universaaliin hyvinvointimalliin

    ei riko perustuslaillista yhdenvertaisuutta

    ei vaadi identiteettien rekisteröintiä

    vähentää vastakkainasettelua

    lisää luottamusta viranomaisiin

    Tai suomalaisesti:

    “Tehdään asiat niin, että ne toimivat – kaikille.”

    7. Ytimekäs vertaus päättäjille

    Intersektionaalinen etuoikeuskehä kertoo, kuka saattaa kompastua.
    Esteperusteinen malli poistaa kynnyksen, johon kompastutaan.

    ChatGPT:n pölö pölö ei muuta sitä faktaa että nämä antisuomalaiset syrjijät itse sanoivat että etnisyys ja ihonväri vaikuttaa "tasoon" ;) Eli se on puhdasta syrjintää kantasuomalaisille. Miten tyhmänä te pidätte tätä kansaa, kaikki valehdeltu liitum laarum tuosta sairaasta ideologiasta olisi muka totta, että halutaan vain tasa-arvoa kaikille. just joo, eihän nämä koskaan teekään muuta kui syrji vaalea ihoisia kantiksia joka ikisessä eurooppalaisessa maassa jossa ovat ja niiden ruskeat lemmikit taputtavat käsiään.

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Yhdellä virkkeellä:
    "Yhdenvertaisuus ei synny siitä, että luokittelemme ihmiset, vaan siitä että poistamme esteitä niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat".

    Mutta tuon vaikutushan on aivan sama kuin maamme liikennemerkkien.Toiset niitä noudattava ja toiset eivät,sakon uhallakin.

    Äänestä

Kun yliopistoväki lähtee tekemään teoreettisen filosofian ajatusmalleista käytäntöönpantavaa politiikkaa, ovat seuraukset yleensä aina olleet traagisia. Toisinaan jopa sisällissotiin ja massatuhontoihin johtavia.

1Äänestä

Taulu havainnollistaa hyvin sen, että ulkokehällä olijat luovat yhteiskuntaan resursseja ja pitävät sitä pystyssä.

Sisäkehällä olijat eivät tuota yhteiskuntaan juuri mitään, mutta tarvitsevat ulkokehäläisten tuottamaa hyvinvointia.

Tämä hyvinvoinnin siirto on tarpeen yhteiskunnassa joka huolehtii heikommasta aineksestaan, mutta samalla on syytä muistaa että yhteiskunta on olemassa vain ulkokehäläisten jatkuvan ponnistelun tuloksena.

Äänestä

No eihän siinä mitään. Ne jotka maksaa veroja, ei saa mitään palvelua. Loogista.

Äänestä

Se taulu eri arvoistaa ihmiset ja vastakkain asettelee sekä nostaa pienen vähemmistön muiden ylä puolelle jonka idea selkiyttää sen 'totuudeksi' joka on ehdottomasti väärä. Kaikki ihmiset ovat saman arvoisia riippumatta tulotasosta, fyysisistä ja henkisistä seikoista yms. Taulu ei siis ole empaattinen väitteestä huolimatta, empatia kuuluu kaikille, se ei ole kenenkään monopoli se on myös ihmisoikeus kysymys, kaikilla ihmisillä on samat ihmisoikeudet riippumatta ihon väristä, kengän numerosta ja nenän mallista. Vasemmisto väittää vastustavansa rasismia jonka se taulu osoittaa valheeksi.

1Äänestä

Empatiataulun periaatteet on silkkaa epätasa-arvon lisäämistä ryyditettynä syrjinnällä ja rasismilla.

Kohta : Etninen vähemmistö ja toisessa päässä Valkoiset oli kyllä ihan rotuerottelua ja mikä ihmeellisintä tuota härskiä muilkutusta ollut tekemässä kokoomuslainen varapormestari nainen !

Tasa-arvon ja syrjinnän vuoksi koko haiseva hengentuote joutaa vaikka syöttää tekijöilleen ,joilla ei taida olla mitään järjellistä tehtävää tietynsortin etnisten vähemmistöjen , juoppojen ja narkkareiden jne. hyysäyksen lisäksi ? !!

Äänestä

Tossahan on järkeä, ei pitäisi ketään haitata.

Äänestä

NurminenNurmineNurminen, niin ja Sannuli. Siinä teille gloriaa, tamperelaiset. Tulkaa Turkuun!

Äänestä

Yhtä selkeetä kuin yksi ja kaksisilmäisen homon erot.

Äänestä

Katsokaa tämän perjantain Jälkiviisaat YLE Ykköseltä
Ajatelkaa itse !

Äänestä

Hei
katsoin Jälkiviisaat uusinnan ja kävi niin kuten pelkäsin ; Yle sensuroi, leikkasi lopun pois.
( säätiedotusta varten älykästä pohdintaa )
Ehdotan että tämän ydinaseiden käytöstä varoittaneen vasemmalla istuvan miehen radikaalit nerokkaat mielipiteet päästetään laajasti mediaan puhumaan kriittisestä ajattelusta ja esittämään sitä parhaimmillaan ja pyydetään hänet johonkin ajatushautomoon johtamaan vasemmisto voittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ! Puhun JANNE SAARIKIVESTÄ

Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Sehän oli selkeyttävä myös.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu