Oikeastaan tuossahan on ideaa, Tampereen kaupungin empatiataulussa.

Eikö nuo ole jo moneen kertaan tunnistettu. Huijarit ekana.

Palveluita tarvitsee yksilö, ei ihmisryhmä.

Se nyt on aivan varma. Ei empatia tule liittymään mitenkään köyhimpiin kantasuomalaisiin.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Se nyt on aivan varma. Ei empatia tule liittymään mitenkään köyhimpiin kantasuomalaisiin.

Empatia säännöillä eteenpäin sanoi demari varas bilehomo

Kyllä.

Kohdennetusti väliaikaisesti, voi olla positiivistä erityiskohtelua, ei systemaattisena toimintamallina.

Taulukon tiedot tulisi taustakerätä, kysellä yksityisyystietoja, mahdollisesti arkistoida todenteeksi että ristivetotilanteessa on toimittu ohjeistuksien mukaisesti. Nuohan ei päältäpäin näy, kuin muutamissa tilanteissa.

Tuo on yksi arkaluontoinen tekijä ja niiden väärinkäyttö mahdollisuudet, mutta suurin ongelma on se, että käytetään sellaisia etuoikeusluokituksia, jotka ei pohjaudu lähtökohtaisesti suomen oloihin. Pisteytykset tehdään ryhmäoletuksien pohjalta. Luo ryhmäoletuksia, ennakkoluuloja, sivuuttaa yksilölliset tekijät, yksilö hämärtyy kun lähestymistapa on ryhmäoletuksien kautta.

Yksiulotteisen oloinen taulukko, varmaan helpottaa kun voisi noin yksinkertaistaa asioita, vaikka pohjimmaltaan ko.tekijät, luokittelut eivät kertoisi tai parantaisi palveluiden sopivuutta nimeksikään tai kohdistuuko tarve oikeisiin tahoihin, mitä palveluja sitten pyritäänkään sopivammaksi muokkaamaan.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Kohdennetusti väliaikaisesti, voi olla positiivistä erityiskohtelua, ei systemaattisena toimintamallina.

Taulukon tiedot tulisi taustakerätä, kysellä yksityisyystietoja, mahdollisesti arkistoida todenteeksi että ristivetotilanteessa on toimittu ohjeistuksien mukaisesti. Nuohan ei päältäpäin näy, kuin muutamissa tilanteissa.

Tuo on yksi arkaluontoinen tekijä ja niiden väärinkäyttö mahdollisuudet, mutta suurin ongelma on se, että käytetään sellaisia etuoikeusluokituksia, jotka ei pohjaudu lähtökohtaisesti suomen oloihin. Pisteytykset tehdään ryhmäoletuksien pohjalta. Luo ryhmäoletuksia, ennakkoluuloja, sivuuttaa yksilölliset tekijät, yksilö hämärtyy kun lähestymistapa on ryhmäoletuksien kautta.

Yksiulotteisen oloinen taulukko, varmaan helpottaa kun voisi noin yksinkertaistaa asioita, vaikka pohjimmaltaan ko.tekijät, luokittelut eivät kertoisi tai parantaisi palveluiden sopivuutta nimeksikään tai kohdistuuko tarve oikeisiin tahoihin, mitä palveluja sitten pyritäänkään sopivammaksi muokkaamaan.

Lue lisää

BS

provosointi on aina pelottavaa, siinä voi olla Venäjä takana.

Yllättäen ei ole tehty!

On vaan öyhötetty!

Rakastat ajatusta suomalaisten alistamisesta taas? Taidat olla kaalimaan asukki.

Toivottavasti ei.

Ei ole, ihan päin vastoin

Anonyymi00022 kirjoitti:

Ei ole, ihan päin vastoin

Jep.

Se ideahan on siinä, että ärsyttämällä suomalaisia ihmisiä oikein kunnolla ja viimeisen päälle saadaan aikaan oikein kunnon jenkkimeininkiä Suomeen. Persut ovat aivan liian rauhallisia. Ei ne oikein kunnolla käy päälle edes keskustelupalstoilla vaikka kuinka vassarit ärsyttäis. Tosi kova on ollut yritys, mutta vain muutama persu on saatu ärsyyntymään. Maltti ja tolkku pitää kertakaikkiaan saada loppumaan persuilta - ei tästä muuten sisällissotaa synny. Jumangavita, kaikki keinot ja ideat käyttöön vaan! Punakaupunki Tampere näyttää mallia!

Eikö noita nyt täysjärkinen ilman taulua tunnista?

Yhdellä virkkeellä:
"Yhdenvertaisuus ei synny siitä, että luokittelemme ihmiset, vaan siitä että poistamme esteitä niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat".

Anonyymi00039 kirjoitti:

Yhdellä virkkeellä:
"Yhdenvertaisuus ei synny siitä, että luokittelemme ihmiset, vaan siitä että poistamme esteitä niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat".

Intersektionaalinen ajattelu syntyi Yhdysvalloissa, erityisesti **Kimberlé Crenshaw**n työn kautta 1980–90-luvuilla.

Alkuperäinen tarkoitus oli rajattu ja tekninen:

osoittaa, että eri tekijät voivat kasautua tietyissä tilanteissa

erityisesti oikeudellisissa ja institutionaalisissa päätöksissä

esim. työmarkkinoilla, oikeusjärjestelmässä, terveydenhuollossa

Se ei ollut tarkoitettu ihmisten pysyväksi luokitteluksi, vaan tilannekohtaisen riskin hahmottamiseen.

Etuoikeuskehä (privilege wheel) on tästä myöhemmin tehty pedagoginen visualisointi, joka:

yleistää

yksinkertaistaa

abstrahoi pois kontekstin

Miksi etuoikeuskehä toimi huonosti Suomessa?
🔹 A. Se irrotettiin kontekstistaan

Suomessa:

ei ole Yhdysvaltojen kaltaista rotuerottelun historiaa

hyvinvointivaltio on jo poistanut monia rakenteellisia esteitä

palvelut perustuvat universaaliuteen, ei ryhmäjäsenyyteen

→ Kehä tuotiin valmiina symbolina, ilman selitystä:

mihin päätökseen tätä käytetään

mitä tämä muuttaa käytännössä

mikä on mittari onnistumiselle

🔹 B. Kehä tekee juuri sen, mitä se väittää vastustavansa

Kuten itse aivan oikein sanoit:

se jatkaa lokerointia ja tekee ihmisistä “rassukoita”

Ongelmat:

ihminen redusoidaan ominaisuuslistaksi

menestyvä, toimintakykyinen henkilö voidaan määritellä “alisteiseksi”

yksilön toimijuus katoaa

Erityisen vaarallinen kohta:

intersektionaalinen ajatus ei elä, vaan jähmettyy

vaikka sama ihminen voi olla:

etuoikeutettu työelämässä

alisteinen terveyspalveluissa

neutraali koulutuksessa

Kehämalli ei kykene tähän dynamiikkaan.

Symbolinen malli ilman hallinnollista käyttöä

Tampereen tapaus (Tampereen kaupunginvaltuusto):

kehää esiteltiin empatiavälineenä

mutta ei kerrottu:

mihin päätökseen se vaikuttaa

muuttuuko palvelu, resurssi tai tilaratkaisu

vai onko kyse vain asenteesta

→ Tämä on rationaalisen liberalismin näkökulmasta hallinnollinen virhe:

julkinen valta ei saa käyttää symboleja ilman operatiivista funktiota.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Intersektionaalinen ajattelu syntyi Yhdysvalloissa, erityisesti **Kimberlé Crenshaw**n työn kautta 1980–90-luvuilla.

Alkuperäinen tarkoitus oli rajattu ja tekninen:

osoittaa, että eri tekijät voivat kasautua tietyissä tilanteissa

erityisesti oikeudellisissa ja institutionaalisissa päätöksissä

esim. työmarkkinoilla, oikeusjärjestelmässä, terveydenhuollossa

Se ei ollut tarkoitettu ihmisten pysyväksi luokitteluksi, vaan tilannekohtaisen riskin hahmottamiseen.

Etuoikeuskehä (privilege wheel) on tästä myöhemmin tehty pedagoginen visualisointi, joka:

yleistää

yksinkertaistaa

abstrahoi pois kontekstin

Miksi etuoikeuskehä toimi huonosti Suomessa?
🔹 A. Se irrotettiin kontekstistaan

Suomessa:

ei ole Yhdysvaltojen kaltaista rotuerottelun historiaa

hyvinvointivaltio on jo poistanut monia rakenteellisia esteitä

palvelut perustuvat universaaliuteen, ei ryhmäjäsenyyteen

→ Kehä tuotiin valmiina symbolina, ilman selitystä:

mihin päätökseen tätä käytetään

mitä tämä muuttaa käytännössä

mikä on mittari onnistumiselle

🔹 B. Kehä tekee juuri sen, mitä se väittää vastustavansa

Kuten itse aivan oikein sanoit:

se jatkaa lokerointia ja tekee ihmisistä “rassukoita”

Ongelmat:

ihminen redusoidaan ominaisuuslistaksi

menestyvä, toimintakykyinen henkilö voidaan määritellä “alisteiseksi”

yksilön toimijuus katoaa

Erityisen vaarallinen kohta:

intersektionaalinen ajatus ei elä, vaan jähmettyy

vaikka sama ihminen voi olla:

etuoikeutettu työelämässä

alisteinen terveyspalveluissa

neutraali koulutuksessa

Kehämalli ei kykene tähän dynamiikkaan.

Symbolinen malli ilman hallinnollista käyttöä

Tampereen tapaus (Tampereen kaupunginvaltuusto):

kehää esiteltiin empatiavälineenä

mutta ei kerrottu:

mihin päätökseen se vaikuttaa

muuttuuko palvelu, resurssi tai tilaratkaisu

vai onko kyse vain asenteesta

→ Tämä on rationaalisen liberalismin näkökulmasta hallinnollinen virhe:

julkinen valta ei saa käyttää symboleja ilman operatiivista funktiota.

Lue lisää

Miten tämä pitäisi tehdä OIKEIN? (ja paremmin)
🔑 Avainratkaisu:

Luovutaan identiteettikehästä → siirrytään tilanne- ja esteperusteiseen malliin

4. Korvaava malli: ESTE- JA TARVEPOHJAINEN YHDENVERTAISUUS

Tämä on se kohta, jossa analogiasi vammaisten rampeista osuu täydellisesti.

Periaate:

Emme kysy kuka olet vaan mitä esteitä kohtaat juuri tässä palvelussa.

5. Käytännön malli sosiaali- ja palvelupuolelle
A. Esteauditointi palveluittain

Jokaisessa palvelussa kysytään systemaattisesti:

Fyysiset esteet

liikkuminen

aistit

tilojen saavutettavuus

Kognitiiviset ja hallinnolliset esteet

kieli

byrokratia

digitaidot

lomakkeiden ymmärrettävyys

Sosiaaliset ja psykologiset esteet

pelko viranomaisista

stigma (esim. päihde- tai mielenterveyspalveluissa)

aiemmat huonot kokemukset

Tilannekohtaiset tekijät

kriisi

perhetilanne

terveydentila

taloudellinen stressi

👉 Ei identiteettiä, vaan konkreettisia esteitä.

B. Dynaaminen, ei pysyvä

sama ihminen voi eri tilanteissa:

tarvita tukea

olla täysin omatoiminen

mitään “pysyviä leimoja” ei synny

C. Miten tämä tuottaa enemmän yhdenvertaisuutta kuin etuoikeuskehä?
Etuoikeuskehä Esteperusteinen malli
Leimaa Auttaa
Yleistää Kohdentaa
Staattinen Dynaaminen
Identiteetti Tilanne
Moraalinen Operatiivinen

Miksi tämä on rationaalisen liberalismin linjassa?

kunnioittaa yksilön toimijuutta

ei tee ihmisistä uhreja vastoin heidän omaa kokemustaan

käyttää julkista valtaa vain todellisiin ongelmiin

vähentää polarisaatiota

Anonyymi00041 kirjoitti:

Miten tämä pitäisi tehdä OIKEIN? (ja paremmin)
🔑 Avainratkaisu:

Luovutaan identiteettikehästä → siirrytään tilanne- ja esteperusteiseen malliin

4. Korvaava malli: ESTE- JA TARVEPOHJAINEN YHDENVERTAISUUS

Tämä on se kohta, jossa analogiasi vammaisten rampeista osuu täydellisesti.

Periaate:

Emme kysy kuka olet vaan mitä esteitä kohtaat juuri tässä palvelussa.

5. Käytännön malli sosiaali- ja palvelupuolelle
A. Esteauditointi palveluittain

Jokaisessa palvelussa kysytään systemaattisesti:

Fyysiset esteet

liikkuminen

aistit

tilojen saavutettavuus

Kognitiiviset ja hallinnolliset esteet

kieli

byrokratia

digitaidot

lomakkeiden ymmärrettävyys

Sosiaaliset ja psykologiset esteet

pelko viranomaisista

stigma (esim. päihde- tai mielenterveyspalveluissa)

aiemmat huonot kokemukset

Tilannekohtaiset tekijät

kriisi

perhetilanne

terveydentila

taloudellinen stressi

👉 Ei identiteettiä, vaan konkreettisia esteitä.

B. Dynaaminen, ei pysyvä

sama ihminen voi eri tilanteissa:

tarvita tukea

olla täysin omatoiminen

mitään “pysyviä leimoja” ei synny

C. Miten tämä tuottaa enemmän yhdenvertaisuutta kuin etuoikeuskehä?
Etuoikeuskehä Esteperusteinen malli
Leimaa Auttaa
Yleistää Kohdentaa
Staattinen Dynaaminen
Identiteetti Tilanne
Moraalinen Operatiivinen

Miksi tämä on rationaalisen liberalismin linjassa?

kunnioittaa yksilön toimijuutta

ei tee ihmisistä uhreja vastoin heidän omaa kokemustaan

käyttää julkista valtaa vain todellisiin ongelmiin

vähentää polarisaatiota

Lue lisää

Tässä on nyt konkreettinen, käyttökelpoinen malli, joka voidaan ottaa käyttöön kunnassa, sote-palveluissa tai virkamiesvalmistelussa ilman ideologista leimaa – ja joka oikeasti tekee sen, mitä etuoikeuskehän väitettiin tekevän.

Tämä on rakennettu niin, että se:

ei lokeroi ihmisiä

ei vaadi identiteettien kartoittamista

toimii resurssien kohdentamisessa

kestää juridisen ja hallinnollisen tarkastelun

Konkreettinen malli: ESTE- JA TARVEPOHJAINEN YHDENVERTAISUUSMALLI
Ydinajatus (yhteen lauseeseen)

Yhdenvertaisuus syntyy siitä, että tunnistamme palvelukohtaiset esteet ja poistamme ne niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat.

Ei kuka olet → vaan mitä tässä palvelussa estyy.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Tässä on nyt konkreettinen, käyttökelpoinen malli, joka voidaan ottaa käyttöön kunnassa, sote-palveluissa tai virkamiesvalmistelussa ilman ideologista leimaa – ja joka oikeasti tekee sen, mitä etuoikeuskehän väitettiin tekevän.

Tämä on rakennettu niin, että se:

ei lokeroi ihmisiä

ei vaadi identiteettien kartoittamista

toimii resurssien kohdentamisessa

kestää juridisen ja hallinnollisen tarkastelun

Konkreettinen malli: ESTE- JA TARVEPOHJAINEN YHDENVERTAISUUSMALLI
Ydinajatus (yhteen lauseeseen)

Yhdenvertaisuus syntyy siitä, että tunnistamme palvelukohtaiset esteet ja poistamme ne niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat.

Ei kuka olet → vaan mitä tässä palvelussa estyy.

Lue lisää

Palvelukohtainen esteauditointi (ei henkilöarvio)

Jokaisessa palvelussa (esim. sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, työllisyyspalvelut) käydään läpi sama neliosainen tarkistus:

1️⃣ Fyysiset esteet

pääsy tiloihin

opasteet

aistiesteettömyys (näkö, kuulo)

asiointitilat

👉 Toimenpiteet: rampit, opasteet, valaistus, äänimaailma

2️⃣ Kognitiiviset ja hallinnolliset esteet

kielen ymmärrettävyys

lomakkeiden monimutkaisuus

digitaidot

palvelupolun pirstaleisuus

👉 Toimenpiteet: selkokieli, asiointiapu, lomakkeiden uudelleensuunnittelu

3️⃣ Sosiaaliset ja psykologiset esteet

asiointipelko

häpeä tai stigma

aiemmat huonot kokemukset

luottamuspula

👉 Toimenpiteet: matalan kynnyksen palvelut, nimettömät kontaktikanavat, koulutettu kohtaaminen

4️⃣ Tilannekohtaiset esteet

kriisi (ero, sairaus, velka)

ajallinen kuormitus

perhetilanne

äkillinen elämäntilanne

👉 Toimenpiteet: joustavat ajanvaraukset, nopeutettu käsittely, poikkeuspolut

3. Miten tämä korvaa intersektionaalisen ajattelun oikein?

Intersektionaalisuuden ydinajatus säilyy, mutta ilman ideologista kuormaa:

Intersektionaalinen väite Esteperusteinen vastine
Tekijät kasautuvat Esteet kasautuvat
Ryhmä määrittää aseman Tilanne määrittää tarpeen
Identiteetti keskiössä Palvelun toimivuus keskiössä

➡️ Sama ihminen voi:

tarvita tukea yhdessä palvelussa

olla täysin omatoiminen toisessa

ilman pysyvää leimaa

4. Miten tämä toimii käytännössä sosiaalipalveluissa?
Esimerkki 1: Aikuissosiaalityö

❌ Ei kysytä:

sukupuoli

etninen tausta

seksuaalinen suuntautuminen

✅ Kysytään:

ymmärrätkö päätöksen?

onko asiointi ollut helppoa?

estääkö jokin sinua hakemasta tukea?

➡️ Tuki kohdentuu tarpeeseen, ei identiteettiin.

Esimerkki 2: Palvelutilat

❌ Ei:

“tarvitseeko tämä ryhmä oman tilan”

✅ Kyllä:

onko tila saavutettava

onko yksityisyyttä

voiko asioida ilman leimautumista

➡️ Sama tila palvelee useita eri tilanteita.

5. Päätöksenteon taso (valtuustolle ja lautakunnille)
Jokaisen yhdenvertaisuustoimen yhteydessä vastataan kolmeen kysymykseen:

Mikä konkreettinen este poistuu?

Ketkä hyötyvät – käytännössä?

Miten vaikutus mitataan?

Jos näihin ei voi vastata → kyse on symbolisesta toimesta, ei yhdenvertaisuudesta.

6. Miksi tämä toimii Suomessa erityisen hyvin?

sopii universaaliin hyvinvointimalliin

ei riko perustuslaillista yhdenvertaisuutta

ei vaadi identiteettien rekisteröintiä

vähentää vastakkainasettelua

lisää luottamusta viranomaisiin

Tai suomalaisesti:

“Tehdään asiat niin, että ne toimivat – kaikille.”

7. Ytimekäs vertaus päättäjille

Intersektionaalinen etuoikeuskehä kertoo, kuka saattaa kompastua.
Esteperusteinen malli poistaa kynnyksen, johon kompastutaan.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Palvelukohtainen esteauditointi (ei henkilöarvio)

Jokaisessa palvelussa (esim. sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, työllisyyspalvelut) käydään läpi sama neliosainen tarkistus:

1️⃣ Fyysiset esteet

pääsy tiloihin

opasteet

aistiesteettömyys (näkö, kuulo)

asiointitilat

👉 Toimenpiteet: rampit, opasteet, valaistus, äänimaailma

2️⃣ Kognitiiviset ja hallinnolliset esteet

kielen ymmärrettävyys

lomakkeiden monimutkaisuus

digitaidot

palvelupolun pirstaleisuus

👉 Toimenpiteet: selkokieli, asiointiapu, lomakkeiden uudelleensuunnittelu

3️⃣ Sosiaaliset ja psykologiset esteet

asiointipelko

häpeä tai stigma

aiemmat huonot kokemukset

luottamuspula

👉 Toimenpiteet: matalan kynnyksen palvelut, nimettömät kontaktikanavat, koulutettu kohtaaminen

4️⃣ Tilannekohtaiset esteet

kriisi (ero, sairaus, velka)

ajallinen kuormitus

perhetilanne

äkillinen elämäntilanne

👉 Toimenpiteet: joustavat ajanvaraukset, nopeutettu käsittely, poikkeuspolut

3. Miten tämä korvaa intersektionaalisen ajattelun oikein?

Intersektionaalisuuden ydinajatus säilyy, mutta ilman ideologista kuormaa:

Intersektionaalinen väite Esteperusteinen vastine
Tekijät kasautuvat Esteet kasautuvat
Ryhmä määrittää aseman Tilanne määrittää tarpeen
Identiteetti keskiössä Palvelun toimivuus keskiössä

➡️ Sama ihminen voi:

tarvita tukea yhdessä palvelussa

olla täysin omatoiminen toisessa

ilman pysyvää leimaa

4. Miten tämä toimii käytännössä sosiaalipalveluissa?
Esimerkki 1: Aikuissosiaalityö

❌ Ei kysytä:

sukupuoli

etninen tausta

seksuaalinen suuntautuminen

✅ Kysytään:

ymmärrätkö päätöksen?

onko asiointi ollut helppoa?

estääkö jokin sinua hakemasta tukea?

➡️ Tuki kohdentuu tarpeeseen, ei identiteettiin.

Esimerkki 2: Palvelutilat

❌ Ei:

“tarvitseeko tämä ryhmä oman tilan”

✅ Kyllä:

onko tila saavutettava

onko yksityisyyttä

voiko asioida ilman leimautumista

➡️ Sama tila palvelee useita eri tilanteita.

5. Päätöksenteon taso (valtuustolle ja lautakunnille)
Jokaisen yhdenvertaisuustoimen yhteydessä vastataan kolmeen kysymykseen:

Mikä konkreettinen este poistuu?

Ketkä hyötyvät – käytännössä?

Miten vaikutus mitataan?

Jos näihin ei voi vastata → kyse on symbolisesta toimesta, ei yhdenvertaisuudesta.

6. Miksi tämä toimii Suomessa erityisen hyvin?

sopii universaaliin hyvinvointimalliin

ei riko perustuslaillista yhdenvertaisuutta

ei vaadi identiteettien rekisteröintiä

vähentää vastakkainasettelua

lisää luottamusta viranomaisiin

Tai suomalaisesti:

“Tehdään asiat niin, että ne toimivat – kaikille.”

7. Ytimekäs vertaus päättäjille

Intersektionaalinen etuoikeuskehä kertoo, kuka saattaa kompastua.
Esteperusteinen malli poistaa kynnyksen, johon kompastutaan.

Lue lisää

ChatGPT:n pölö pölö ei muuta sitä faktaa että nämä antisuomalaiset syrjijät itse sanoivat että etnisyys ja ihonväri vaikuttaa "tasoon" ;) Eli se on puhdasta syrjintää kantasuomalaisille. Miten tyhmänä te pidätte tätä kansaa, kaikki valehdeltu liitum laarum tuosta sairaasta ideologiasta olisi muka totta, että halutaan vain tasa-arvoa kaikille. just joo, eihän nämä koskaan teekään muuta kui syrji vaalea ihoisia kantiksia joka ikisessä eurooppalaisessa maassa jossa ovat ja niiden ruskeat lemmikit taputtavat käsiään.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Yhdellä virkkeellä:
"Yhdenvertaisuus ei synny siitä, että luokittelemme ihmiset, vaan siitä että poistamme esteitä niiltä, jotka niitä kulloinkin kohtaavat".

Mutta tuon vaikutushan on aivan sama kuin maamme liikennemerkkien.Toiset niitä noudattava ja toiset eivät,sakon uhallakin.