Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

1176

  1. Teosta näkee hänen sydämensä tilan. Hän on ihminen, jonka sisin on musta kuin yö. Ihminen, joka ei tunne empatiaa eläintä kohtaan, on hirviö. Tuollainen ihminen voi tehdä mitä hirveimpiä tekoja. En pysty ymmärtämään tuollaisen ihmisen käytöstä, joka kohtelee eläimiä noin. Mistä sitä tietää, mihin hän pystyy vielä tänäänkin ?

    Ainahan voi pyytää anteeksi, mutta tarkoittako hän todella sitä, vai onko vain sanojen helinää. Varmuuden vuoksi pyytää anteeksi ja sisimmässän nauraa omalle kauhealle teolleen.
  2. Anteeksi, että pilailin. Se meni vähän liiallisuuksiin. Anteeksi. Olen pahoillani, ei ollut tarkoitus mollata lakia, koska Jumalan laki on minulle pyhä. Raamattu on minulle pyhä kirja ja siksi olen alkanut opiskella sitä heprean kieltä, koska haluan lukea Raamattua heprean kielellä.

    Minulle Jumalan laki on pyhä. Kun tulin uskoon, luin Uutta ja Vanhaa Testamenttiä. Minä olen ollut pienestä pitäen lakihenkinen. Ehkä syynä ovat äitini vaatimukset, minun piti olla aina kiltti, en saanut aiheuttaa äidilleni hankaluuksia. Koulussa piti olla hiljaa ja kiltti. Kun tulin uskoon, otin lait kirjaimellisesti. Minun piti olla täydellinen ihminen, en saanut tehdä tuota ja tuota. Minun piti olla näkymätön, etten aiheuttaisi muille ihmisille mitään pahaa. Sitä kesti monta vuotta, uskonelämäni oli kahlaamista eteenpäin. Minulla ei ollut iloa elämässäni. Halusin olla kiltti Jumalallekin, niin ettei Jumalalla ole mitään huomauttamista. Jossain vaiheessa väsyin. Selkäreppuni painoi 100 kiloa, ilo oli kadonnut elämästäni, jaksoin elää hetki kerrallaan, sanoin Jumalalle, etten jaksa elää tällaista elämää. Haluan pois. Samaan aikaa miehelläni oli munuaisensiirto. Viikonloppuna kävin katsomassa miestäni Helsingissä, pienet lapsemme olivat mummolla ja papalla. Pelko jäyti sydämessäsi, alkaako munuainen toimia. Sitten piti mennä maanantaina töihin. Meinasin romahtaa. Olin kuollut, vailla elämää. Sitten yhtenä päivänä löysin armon. Löysin rakastavan Jeesuksen, ennen sitä olin palvellut vaativaa Jumalaa. Olin mielessäni tehnyt Jumalan vaativaksi, mutta, kun löysin armon, löysin rakastavan Jumalan.

    Matkani jatkui uskontiellä, poissa oli 100 kilon reppu selässäni. Elin aivan samalla tavalla kuin ennenkin, mutta nyt rakkaudesta käsin, en pakosta ja vaatimuksesta. Nyt osaan ihastella Jumalan luontoa, ihastelen sammakkoa, joka loikkii nurmikolla. Katselen kyyhkystä, joka kujertaa katon reunalla odottaen, että veisin sille siemeniä. Olen riemuissani, kun näen oravan hyppivän puiden oksilla ja kiitän Jumalaa siitä, miten ihanan maailman Hän meille loi.

    Nyt minulla on sydämessäni uusi laulu, joka kertoo, kuinka ihana on elää Jeesuksen kanssa. Välillä laulan Isä meidän rukousta heprean kielellä ja sydämeni laulaa kiitosta Jumalalle.
  3. Pysyvätkö pedofiilit paremmin pimennossa ? Lapsi, jolle on tehty seksuaalista väkivaltaa, vaikenee. Hän ei puhu, ennen kuin aikuisena, jos silloinkaan. Siinä on lapsellakin häpeä. Olen lukenut kirjoja, missä lasta on käytetty seksuaalisesti hyväksi ja niissä joissakin lapset ovat tunteneet häpeää, kun heille on tehty väärin. Usein aikuinen vielä sanoo, ettei saa puhua kenellekään. Seksuaalinen väkivalta on kauheinta mielestäni, mitä voi lapselle tehdä. Se rikkoo lapsen sisäisen minän. Tietenkin kaikenlainen väkivalta lasta kohtaan on väärin.

    Minun serkkuni kertoivat, että pappani ja enoni tekivät heille seksuaalista väkivaltaa. Vanhempi tytöistä yritti itsemurhaa, sitten hän alkoi elää elämäänsä tuhoisasti. Vanhempana hänen elämänsä näytti menevän parempaan suuntaan, mutta sitten tuli alkoholi kuvioon mukaan. Hänestä näkyi päällepäin, että hänellä oli paha olla. Mielestäni serkkuni olisi pitänyt jutella jonkun ihmisen kanssa, että hän olisi saanut purkaa tunteitaan. Siellä sisällä tuntui, että on liikaa kaikenlaista poistettavaa. Hän olisi tarvinnut kuuntelevia korvia ja rakastavaa katsetta, että hän olisi voinut eheytyä.

    Äitini kertoi minulle, että en tykännyt olla enoni sylissä. Joskus ajattelen, kosketteliko hän minua. Mutta olin niin pieni, ettei minulla ole muistikuvaa. Minä olen saanut puhua monien ihmisten kanssa omista sisäisistä vammoistani. Se on eheyttänyt minua.
  4. Ei helluntailaisuus, eikä muukaan laisuus vie kadotukseen. Me jokainen olemme vastuussa omista tekemisistämme.

    Kysyn sinulta, mistä sinä tiedät, miten minä elän ? Minä en ole koskaan ennustanut, enkä ajanut ulos riivaajia, enkä tehnyt voimallisia tekoja Jeesuksen nimessä.

    "Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'

    Kun luin ensimmäistä kertaa yllä olevan luvun, mietin sitä paljon. Sitten huomasin, että siinä sanottiin "emmekö me", siinä korostettiin ihmistä. Yksi luterilainen kerran, kun olimme kotikokouksessa, sanoi, kun Jumala käyttää ihmistä, hän joutuu usein ylpeyden kouriin. Onko niin, että ihmisellä on suuri vaara langeta ylpeyteen, kun Jumala käyttää häntä. Ja oliko tässäkin tapahtunut niin, että ihmiset korottivat itseään enemmän kuin Jeesusta. Jeesus näki näiden ihmisten motiivin, tekivätkö he niitä tekoja saadakseen itselleen kunniaa ja mainetta. Kun motiivi olisi pitänyt olla rakkaus Jeesusta kohtaan ja myös niitä ihmisiä, jotka tarvitsivat apua.

    Kun luen Ilmestyskirjeessä Jeesuksen antamia kirjeitä seurakunnille, siellä korostuu aina rakkaus. Ilm. 2:4 "Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi." Tuo jae on puhutellut minua monet kerrat. Olen niin monet kerrat tuntenut, että minussa ei ole rakkautta. Olen kääntynyt Jumalan puoleen ja tunnustanut, että minussa ei ole rakkautta. Jumala on pikku hiljaa eheyttänyt minua luonnon kautta. Kun katselen kukkia, näen niissä Jumalan luomistyön. Viime viikolla näin ruiskaunokkeja erään pellon vieressä, ihastuin ja kiitin Taivaan Isää niistä. Luonto kertoo minulle Jumalan rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan.

    Olen ajatellut, että ensin Jumala paransi minut rakastamaan itseään ja Jeesusta. Ehkä joskus vielä voin sanoa rakastavani ihmistä. Mutta sinun kaltaisesi ihmiset saavat helposti minut pois siitä, että ihmisiä voisi rakastaa.

    Se on vain niin kurjaa, kun me ihmiset olemme niin kärkkäitä tuomitsemaan toisiamme, jos he eivät elä niin kuin me itse.