tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. ml213: "Jos pelastumisen tarvittaisiin kaikki tietämys kolminaisuudesta ....ja luotiinko hänet vai miten se oli jne...,- niin kukaan ihminen ei pelastuisi nöin vaikeiden käsitteiden edessä".
    ---
    En vähätteleisi tätä tietämystä; Luotiinko Jeesus.

    Laitan tähän Ville Hartin viestin toisesta ketjusta, joka mielestäni antaa vastauksen kysymykseen, luotiinko Jeesus.
    Aihe on tärkeä: Palvommeko luotua enemmän kuin Jumalaa!

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/8295588/flat
    --
    Ville Hart:
    "Kristuksen syntymisen salaisuutta, miten se tapahtui teknisesti, ei tarvitse tietää. Se on Jumalan teko ja salaisuus ja siihen on ihmisen tyydyttävä.
    Ihmisen tiedoksi riittää, että Kristus on syntynyt. Ja kun pelastus on yksistään Jumalan teko, niin silloin Kristuksen syntymisen salaisuutta ihmisen ei tarvitse tietää.

    Mutta se on myös tiedettävä, kun ryhdytään puhumaan uskon kohteesta eli Jumalasta. Eli mihin Jumalaan uskoo, Raamatussa itsensä ilmoittaneeseen vai ihmisjärkeilyn tuotokseen.

    On olemassa vain yksi Jumala, tämän molemmat allekirjoitamme, jota on palvottava.
    Toista palvonnan kohdetta ei rinnalle voi ottaa eikä tulekaan ottaa.

    Ihminen joutuu ongelman eteen ryhtyessään palvomaan Kristusta.
    Mitä tai ketä hän siinä palvoo?
    Luotua vai Jumalaa?
    Luotua palvelessaan ihminen sortuu epäjumalanpalvelukseen asettaessaan Jumalan rinnalle toisen jumalan, eli yksi ainoa Jumala ei kelpaakaan, vaan tarvitaan lisää.
    Tämän takia on olennaista, onko Kristus luotu, Jumalan tekoa tai syntynyt, tai Jumala itse.

    Jos Kristus olisi luotu, niin silloin ihminen voi nostaa luodun epäjumalaksi.
    Toinen ongelma seuraa myös: Jumala ei olisikaan pelastaja, vaan luotu voikin pelastaa itse itsensä. Pelastussanoma tulee siten kyseenalaiseksi, Jumalalla ei olisikaan mitään tekemistä pelastuksen kanssa.
    Tätä kautta on tärkeää, onko Kristus luotu vai syntynyt. Kuten olet aikaisemmista teksteistäni varmasti ymmärtänyt, sitoudun vahvasti vanhan kirkon kolmeen uskontunnustukseen, joihin on tiivistetty Raamatun sanoma Jumalasta ja pelastuksesta.

    Edellisessä viestissäni kirjoitinkin, että Kristuksen syntyminen Isästä on eri todellisuuden asia, sitä ei voi käsitellä luodun todellisuuden termeillä tai näkökulmasta. Luotu todellisuus ja iankaikkinen todellisuus ovat toisistaan täysin eriäviä.

    Eli, olennaista on, että Kristus on iankaikkisuudessa syntynyt Isästä eikä häntä ole luotu. Silloin hän on Jumalasta, ei Jumalasta olemukseltaan eriävä vaan samaa olemusta kuin Isä.
    Luotuna hän olisi epäjumala, mutta Jumalasta syntyneenä hän on olemukseen Jumala ja mahdollistaa Kristuksen palvomisen ilman ongelmia, silloin palvotaan yhtä Jumalaa edelleen eikä ketään aseteta toiseksi Jumalaksi yhden Jumalan rinnalle.

    Jumalan pyhä kolminaisuus on salaisuus, jota voi vain jotenkin luodun todellisuuden termein selittää ja silti se säilyy käsittämättömänä, onneksi.
    Joten Kristus Jumalasta syntyneenä pysyy Jumalana ja pelastus yksistään Jumalan tekona”.
    (Ville Hart)
  2. Kysyin:
    "Eroavatko sinun mielestäsi Johanneksen parannuksen kaste ja kristillinen kaste toisistaan?
    (Jos eroavaisuuksia on, niin selittäisitkö tarkemmin.)"
    ----------
    ml213: "No, eivät eroa ratkaisevasti".
    ---
    Tutkippa tarkemmin Apt.19:1-7, niin huomaat, mikä ratkaiseva ero näillä kahdella kasteella on.

    1.Kor. 12:13
    "... me olemme kaikki YHDESSÄ HENGESSÄ KASTETUT yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä".
  3. ml213: "... yksikään ihminen ei ottaisi kastetta , jos hänessä ei olisi Pyhää Henkeä".
    --
    Pietari opettaa toisin Apt.2:38.

    Apt. 2:37-41
    2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
    2:39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
    --
    Pietarin saarna sai aikaan sen, että kuulijat saivat ”piston sydämeensä” (37). Voimme kutsua tätä herätykseksi.

    Ihmiset huomasivat toimineensa väärin ja hädässään kyselivät; ”mitä meidän pitää tekemän?” (37).
    Jeesuksen tapaan Pietarikin kehoittaa; ”tehkää parannus” (38).

    Mutta Jeesuksen lisäyksen: ”Uskokaa evankeliumi” Pietari korvaa toisella: ” ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi”.
    Nyt tulee kuvaan kristillinen kaste.

    Pietari oli selvillä kasteen merkityksestä.
    Kaste ei lahjoita ainoastaan syntien anteeksiantamusta, vaan kastettava saa myös Pyhän Hengen lahjan.
  4. jukka.finland: "...vaikka emme ymmärtäisikään ristin koko salaisuutta (ja kukapa ymmärtäisi), mutta olemme uskoneet Jumalan Poikaan Vapahtajanamme ja Herranamme, niin meillä on silloin iankaikkinen elämä".
    ---
    1. Kor. 2:6-16
    IHMISVIISAUS JA JUMALAN VIISAUS

    2:6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
    2:7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
    2:8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -
    2:9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".

    2:10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

    2:11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.

    2:12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
    2:13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.

    2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.

    2:15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.

    2:16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.
    --
    Tämän maailman ihmisviisautta pidetään kovasti arvossa.
    Mutta Paavali torjuu kaiken inhimillisen viisauden (j.6).

    Ymmärtääksemme Jumalan salaisuuksia, tarvitsemme siihen Hengen ohjausta (j.10-13).
    Luonnollinen ihminen, lihasta syntynyt (Joh. 3:6), langennut ihminen on vailla Pyhää Henkeä ja torjuu evankeliumin(j.14). Hän pitää sitä hullutuksena.

    Luther selittää:
    ”Uskon, etten voi omasta järjestäni, enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa”.
    (Luther)
    --

    ”Sinä (Pyhä Henki)tunnet ihmeet taivaan,
    salaisuudet Jumalan.
    Anon, taitamaton aivan,
    että oikein vaellan.
    Saata Herraa tuntemaan,
    neuvojansa seuraamaan.
    Sanan anna johtaa meitä
    karttaaksemme synnin teitä”.

    (Virsi 117:5).
    --
    Paavalin mukaan "luonnollinen ihminen” ei ojentaudu Jumalan tahdon mukaan. Jumalan täytyy synnyttää ihminen Hengellään uudesti (Joh. 3:5).
  5. ml213: "Kun Jeesus otti kasteen, niin muuttuiko vesi Hengellisesti ajatellen toiseksi ja ennallistuiko vesi kastamisen jälkeen".
    --
    Ei muutu!
    Vai löydätkö Raamatusta jotain viitteitä veden muuttumiseksi toiseksi.

    Joh. 1:29-34
    --
    Jeesuksen kasteessa tapahtui ensimmäisen kerran Pyhän Kolminaisuuden ilmestyminen ihmisille.
    Tästä tapahtumasta kertovat kaikki neljä evankelistaa; Matt. 3:13-17, Mark. 1:9-11, Lk. 3:21-22, Joh. 1:32-34.

    Kristuksen saamalla kasteella on läheinen suhde meidän saamaamme kasteeseen (Matt. 28:19).
    Johanneksen parannuksen kaste merkitsi vedellä kastamista. Kristillinen kaste ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt.28:19) merkitsee taas Pyhällä Hengellä kastamista (33).
    --
    Eroavatko sinun mielestäsi Johanneksen parannuksen kaste ja kristillinen kaste toisistaan?
    (Jos eroavaisuuksia on, niin selittäisitkö tarkemmin.)
  6. ml213: "...onko kastevesi erikoista vettä"?
    ---
    Kasteessa on kahdenlaiset asiat:
    -maalliset (vesi)
    -taivaalliset (Isä ja Poika ja Pyhä Henki).

    Vesi on luonnollista vettä.
    ---
    Mikä on sinun mielestäsi Pyhän Hengen merkitys kasteessa?
  7. "Anna haudata vanha ihmisesi kasteen hautaan".
    --
    Miten on mahdollista, että jotkut hautaavat "eläviä" (Jo uudestisyntyneitä) ?

    Raamattuhan sanoo: " Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut".
    (2.Kor. 5:17).

    Miksi "uusi luomus" pitäisi vielä "haudata"?
  8. ml213: "Onko Saimaan vesi erilaisempaa kuin Pielisen vesi tai Tohmajärven. Eikö kaikki muutos ja puhtaus tapahdu/ole ihmisen sydämesssä".
    --
    Joka pitää kastetta pelkkänä vetenä (ns. vesikasteena), unohtaa tärkeimmän; Mitä Jumalan lupauksia liittyy kasteeseen.

    Meille käy samoin kuin syyrialaiselle Naemanille, jota profeetta Elisa pyysi peseytymään Jordanissa tullakseen puhtaaksi.
    Silloin Naeman katsoi Jordanin veden laatua ja totesi, etteivät sen vedet olleet parempia kuin mitä ne olivat Damaskoksessa.
    Hän unohti kokonaan sen, että ainoastaan Jordanin veteen oli lupaus liitetty.
    --
    Ristin työ ja ansio tulee osaksemme kasteessa (Room. 6:3) uskon kautta omistettavaksi.
    ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27).
    Meidät on kastettu Kristukseen, sillä Hänessä on elämä.
    Sanalla Kristukseen ilmaistaan sitä läheistä suhdetta ja yhteyttä Kristukseen ja osuutta kaikkeen siihen hyvään, mitä kaste pitää sisällään.

    Tämä yhteys ja osallisuus ilmaistaan vielä selvemmin sanalla ”yhteenkasvaneita” (Room. 6:5).
    Kasteeseen liitettynä tämä voi tuntua meistä liian suurelta ja mahtipontiselta.
    Järkemme ja oma ymmärryksemme, johon sinäkin usein vetoat, sanoo toisin.
  9. ml213: "Uudestisyntynyt ihminenhän vahvistaa uskollaan lain/Jumalan tahdon". Room 3:31
    --
    Miellät kasteen pelkäksi vedeksi ja lainteoksi (n. kuuliaisuuden askeleeksi).

    Minulle kaste taas merkitsee evankeliumia.

    Eikö Kristus olekkaan läsnä kasteessa, vaikka kaste tapahtuu Hänen nimeensä (Apt. 2:38, 1. Kor. 6:11, Matt. 28:19, Room. 6:3)?
    Eikö hän, joka ottaa kasteen vastaan, ota vastaan itsensä Kristuksen ja hänessä syntien anteeksiantamisen (Apt. 2:38)?

    PS!
    Toivoisin, että perustelet kantasi Jumalan sanalla etkä vetoa ihmisen omaan ymmärrykseen!
  10. jukka.finland:
    "Aadamin rikkomuksen tähden maa tuli kirotuksi ja Aadamille luettiin kuolemantuomio, sillä hänen luontonsa turmeltui syntiinlankeemuksen tähden. Tämä tuli kaikkien aadamilaisten perinnöksi".
    --
    Totta!
    Adamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina.

    Epäusko on suurin synti, koska se estää ihmistä omistamasta anteeksiantoa(Room. 2:5).


    Jumala sanoi Adamille hyvän- ja pahantiedon puusta: Sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman" (1. Moos. 2:17).
    Se merkitsee hengellistä, ruumiillista ja iankaikkista kuolemaa.

    Synnin seurauksena ihminen on
    - menettänyt kyvyn uskoa Jumalaan, pelätä ja rakastaa Jumalaa (Room. 3:9-18)
    - kuollut synteihinsä (Matt. 8:22, Ef. 2:1)
    - synnin orja (Joh. 8:34)
    - saatanan orja (Joh. 8:44, 2. Tim. 2:26)
    - Jumalan vihan ja oikeudenmukaisen tuomion alainen (Joh.. 3:36) ja syyllinen Jumalan edessä (Room.. 3:19).

    "Perisynti" (”lihan saasta” , 1.Piet.3:21) on ihmisen pääsynti, ei vain taipumus syntiin.
  11. Petri Paavola:
    1 Piet 3:21
    "Apostoli Pietari opetti, että vesikaste ei poista lihan saastaa (syntiä). Täten vesikaste ei voi olla paikka syntien anteeksisaamiselle".
    ---
    1.Pietarin kirje 3:21
    "Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,"

    Kaste ei ole “lihan saastan poistamista” (liha pysyy aina syntisenä, ja synnin asuinsijana), vaan ennen kaikkea Jumalan meidän kanssamme solmima hyvän omantunnon liitto (1.Piet 3:21).
    Synti otetaan kasteessa pois ja anteeksiannetaan siten, ettei sitä enää meille lueta, eikä se voi meitä kadottaa.

    Kasteessa Jumala tekee kanssamme liiton, joka pysyy aina voimassa.
    Hän lahjoittaa meille hyvän omantunnon antamalla syntimme anteeksi puhdistaen siten sydämemme.

    Jumalan armoliitto ei ole sellainen Jumalan ja ihmisen keskenään tekemä sopimus, jossa molemmilla osapuolilla on päätäntävalta liiton ehdoista.
    Se on Jumalan yksin ihmisen parhaaksi tekemä iankaikkinen liitto. Se perustuu Jumalan rakkauteen meitä langenneita ihmisiä kohtaan.
    -
    Paavalikin sai kehoituksen kastattaa itsensä, jotta hänen syntinsä pestäisiin pois (Apt. 22:16).
    Kaste tapahtuu siis syntien anteeksisaamiseksi (Apt. 2:38).
  12. Petri Paavola:
    "Apt 2 luvussa Pietari opettaa, että kasteessa saa synnit ja sen jälkeen saa Pyhän Hengen lahjan ja Pietari sanoi järjestyksen olevan sama kaikille.
    Apt 10 luvussa pakanat saivat Hengen lahjan ennen vesikastetta, eli tämän mukaan, jos Apt 2 luvussa olisi kyse vesikasteesta, niin sana riitautuisi itsensä kanssa.
    Samoin Pietari kirjeessään opettaa, ettei vesikaste poista lihana saastaa, eli taas Raamattu riitautuisi itsensä kanssa, jos Apt 2 luvun kaste on vesikaste".
    --
    Kovin on sekavaa opetusta!

    Kun Pyhä Henki vuodatettiin Korneliuksen perhekunnan ylle (Apt.10:44-48), Pietari sanookin heti:
    "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" (47).
    Alussa Hengen täytyi tehdä tavallisuudesta poikkeava järjestys, jotta pakanoita suostuttiin yleensä ollenkaan kastamaan.
    Tuo tilanne oli täysin ainutkertainen.

    Kannattaa miettiä tarkemmin, missä yhteydessä ja mihin tarkoitukseen ja mille ihmisryhmälle Raamatussa kussakin tilanteessa puhutaan.
    Tilanteet voivat olla ainutkertaisia eikä niiden ole tarkoituskaan toistua.

    Aluksihan kaikki vastustivat evankeliumin viemistä pakanoille.
    Siksi tarvittiin erityisiä Hengen merkkejä ja ilmenemismuotoja ja ihmeitäkin asian eteenpäinviemiseksi.

    (Paavali kysyy heti efesolaisilta opetuslapsilta "Millä kasteella te olette kastetut?", kun saa kuulla, etteivät he olleet saaneet Pyhää Henkeä, Apt. 19:1-6. Apostolit tajusivat kasteen ja Pyhän Hengen välisen yhteyden. Vrt. Apt.2:38)
  13. Petri Paavola:
    "Raamattu ei opeta vesikasteen uudestisynnyttävän ihmistä eikä olevan edes tekijä, joka uudestisynnyttää, sillä Pyhä Henki synnyttää uskon ja uudestisyntymisen ihmisen sydämeen evankeliumin sanan kautta.
    Uskova ottaa vesikasteen uskoontulon jälkeen kun on jo uudestisyntynyt".
    ---
    Uskovien kasteen kannattajat puhuva vesikasteesta ikäänkuin kaste olisi vain pelkkää vettä, johon ei Pyhä Henki liity mitenkään.

    "Uudestisyntyneen kaste" tuntuu myös kovin vieraalta Raamatun sanan valossa.
    Miksi "jo uudestisyntynyt" pitäisi vielä haudata "elävältä"?

    Paavali opettaa toisin:
    Room 6:4
    "Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja HAUDATTIIN yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää UUTTA ELÄMÄÄ..."

    Kol 2:12 "KASTEESSA teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja HERÄTETTIIN ELOON, ..."
  14. Jeesus sanoo Joh 3:5:
    "Totisesti, totisesti; jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan."

    Erilaisia tulkintoja:

    1.
    Moni väittää, että tässä kohden vettä ei tule suinkaan ymmärtää aineellisesti, vaan hengellisesti eli vesi ei tarkoitakaan vettä, vaan Jumalan Sanaa.

    Jos "vesi" ymmärrettäisiin hengellisesti, pitäisi johdonmukaisuuden nimissä myös "Henki" ymmärtää hengellisesti eli vertauskuvallisesti.

    2.
    Moni sanoo myös, että ihmisen pitää ensin uudestisyntyä (Joh.3:5), ennen kuin hänet voidaan kastaa ("haudata", Room.6:4).

    Paavali näkee asian toisin.
    Room 6:4
    "Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää...".
    ---Miksi "eläviä" tulisi haudata, "jotta he alkaisivat elää uutta elämää"?

    Kol 2:12
    "Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, ...".
    ---
    3.
    En menisi muuttamaan Jumalan sanaa.
    Annetaan veden olla vettä ja Hengen Henki (Joh.3:5)!
    Asiayhteydestä (kontekstistä) ei käy ilmi, että kyse olisi vertauskuvallisista asioista.

    Jos tutkitaan luvun kontekstia, jopa samassa luvussa tulee puhe kasteesta ja puhdistautumisesta:
    Jeesus kastaa Juudeassa ja Johannes Ainonissa, Joh 3:22-35.
  15. jaikal: "Ja voit vielä varmistua siitä että sinussa todella on Jumalan Henki tunnustamalla sydämestä lähtevän tunnustuksen: Jeesus Kristus on Herrani ja Jumalani".
    --
    Tähän sopinee hyvin ATHANASIOKSEN TUNNUSTUS
    areiolaisuutta vastaan.
    --
    Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
    Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.

    Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
    mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.

    Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.

    Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.

    Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.

    Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias,
    eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.

    Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.

    Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.

    Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.

    Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

    Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

    Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.

    Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.

    Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:

    Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.

    Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.

    Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.

    Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.

    Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.

    Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,

    astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.

    Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.
  16. ekivaari: "Suomalaisiin raamatunkäännöksiin tehdyt väännökset todistavat vain kääntäjien halun olla puolueellisia kolminaisuusopin opetuksille Jumalan sanan totuutta vastaan"!
    ---
    Olen ollut huomaavani, että ne kohdat Raamatussa, jotka
    puhuvat Jeesuksen jumaluudesta, ovat usein mielestäsi väärin käännettyjä!

    Tämä tuntuu kovin oudolta.

    Lainaan taas hyvää linkkiä:
    http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

    Käytä sanatarkkaa Raamattua

    "Valitse tutkiskeluun mahdollisimman tarkka sanasta sanaan raamatunkäännös. Vain tarkan Raamatun kautta on mahdollista päästä lähimmäksi Jumalan alkuperäistä ilmoitusta.
    Esimerkiksi vuoden 1938 Kirkkoraamattu on suositeltava lähde suomalaiselle lukijalle, sillä se seuraa hyvin tarkasti Uuden testamentin kreikan tekstejä.
    Muita tarkkoja suomenkielisiä Raamattuja ovat vanha Agricolan Biblia ja Uuras Saarnivaaran toimittama Jumalan kansan Raamattu, joka on lähinnä KR38:n virheitä korjaava käännös.

    Epätarkempia Raamattuja ovat vuoden 1992 Kirkkoraamattu ja Raamattu nykysuomeksi.
    Nämä soveltuvat lähinnä Raamattuun tutustumiseksi ensikertalaiselle, jos muiden sanatarkempien käännösten teksti saattaa aluksi tuntua liian koukeroiselta.

    Valitettavasti KR92:n ym. vastaavien vapaiden käännösten teksti ei sovellu tarkkaan opillisten kohtien tarkasteluun, koska niiden käänösperiaatteena ei ole ollut pitäytyminen sanasta sanaan.

    Tarkka sanasta sanaan käännös tuo tekstiin koukeroisuutta, mutta samalla lukija voi olla varma, että hän lukee tekstiä, joka on mahdollisimman lähinnä Jumalan ilmoitusta.

    Lukijan ei tule pelästyä näitä hieman hankalasti luettavia käännöksiä, vaan rohkeasti tutustua teoksiin.
    Mielessä tulee kuitenkin pitää, että opillisia tarkasteluja ei tulisi suorittaa heikon ja tai mahdollisesti vapaamuotoisen käännöksen kanssa".
    (Lainaus loppu)
  17. kivaari: "Lainaamisi jakeet ovat Isän Jumalan sanoja, jotka Isä on puhunut pojalleen"!
    ---
    Niin onkin!
    Eikä Hebrealaiskirjeen kirjoittaja mielestäni kirjoita älyttömyyksiä, kun hän kutsuu Jeesusta Jumalaksi.

    Laitan vielä tähän sen, mitä Jumala sanoo Jeesuksesta, Pojastaan:
    "JUMALA, sinun valtakuntasi valtikka pysyy aina ja iankaikkisesti,...." (Hebr.1:5).

    Jeesuksellahan oli ja on kaikki valta taivaassa ja maan päällä (Matt.28:18).
  18. JEESUKSEN OIKEAT OMAISET
    Mark. 3:31-35
    --
    3:31 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle ja lähettivät hänen luoksensa kutsumaan häntä.

    3:32 Ja kansanjoukko istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi tuolla ulkona kysyvät sinua".

    3:33 Hän vastasi heille ja sanoi: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"

    3:34 Ja katsellen ympärilleen niihin, jotka istuivat hänen ympärillään, hän sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni!

    3:35 Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini."
    --
    Jeesuksen omaiset olivat huolissaan Jeesuksesta.
    Omaisista mainitaan äiti ja veljet. Joosef-isästä ei ole mainintaa. Hän lienee kuollut.

    Omaiset saapuivat paikalle ja kyselevät Jeesusta (32). Silloin Jeesus kysyy ”tylysti”:
    "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"
    Katsellen ympärilleen Hän vastaa itse:
    ”Katso, minun äitini ja veljeni (33,34).

    Jeesuksen ”tylyyn” vastaukseen kätkeytyy syvällinen opetus: Jumalan tahdossa eläminen on merkittävämpi tekijä kuin maallisen perheyhteyden siteet (35).
    ”...joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ...”(Mt 10:37).
  19. eiylisenmikäonkirjoitetu- Kiitos tärkeistä Sanan paikoista!
    --
    Jumala puhuttelee Poikaansa Jeesusta myös Jumalaksi Hebr. 1:8.

    Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo myös (Hebr.7:3), että Jeesuksella ei ole "isää ei äitiä , ei sukua eikä päivien alkua eikä elämän loppua".

    Raamatun mukaan Jumala on Pojan synnyttänyt (Apt. 13:33; Hebr. 1:5).

    Jehovan todistajat opettavat toisin.
    He väittävät, että Jeesus on ensimmäinen luotu olento.
  20. JEESUKSEN SEURAAMISESTA
    Mark. 8:34-9:1
    -----------
    Samoin kuin Jeesuksella, on meillä itse kullakin kannettavanamme oma ristimme, kärsimyksen väline (34). ”Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ..”(Hebr. 5:8).

    Paavali joutui toteamaan:
    ”... minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä” (2Kor. 12:10).
    Usein Jumala salaa tässä maailmassa voimansa ja kätkee sen heikkouteen.

    Meille ei ole luvattu helppoa tietä, ei kunniaa eikä menestystä.
    Apostolit joutuivat suuriin vaikeuksiin ja ahdistuksiin Kristuksen nimen tähden. Useimmat meistäkin joudumme kantamaan kipumme ja sairautemme hautaan asti. Paavali oli jopa mielistynyt näihin ahdistuksiin, koska hän tiesi, miksi hän Mestarinsa tavoin joutui kärsimään.

    Apostoli Jaakob sanoo:
    ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
    tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä ” (Jaakob 1:1-2).

    Herra antakoon meille viisautta, että oppisimme mekin pitämään pelkkänä ilona joutuessamme koettelemuksiin ja kiusauksiin.
    Herra vastaa rukouksiimme, kun uskossa ja epäilemättä tätä rukoilemme (Jaakob 1:5,6).
    21. 117 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt