Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Helluntailainen JUHANA LEHMUSKOSKEN (YKSI KASTE kirjassaan) toteaa seuraavista perhekasteista:

    1. Kornelius Apt. 10. ja 11. ("koko perhekunta pelastui" Apt. 11:14)
    Lehmuskoski:
    "On selvää, että tuohon perheeseen ei kuulunut sylilapsia" (sivu 25).
    -
    2. Lyydia; Apt. 16:13-15 ("Hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin".)
    Lehmuskoski:
    "Lyydian perhekuntalaiset olivat uudestisyntyneitä" (sivu 26).
    -
    3. Filipin vanginvartija; Apt. 16:25-34 ("Hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin.")
    Lehmuskoski:
    "Jokaisen perheenjäsenen on täytynyt olla ymmärtävässä iässä" (sivu 27).
    -
    4. Krispus; Apt 18:8 ("Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan...ja heidät kastettiin.")
    Lehmuskoski:
    "...ei käy ilmi, oliko kastettavien joukossa ymmärtävässä iässä olevia lapsia" (sivu 27).
    -
    5. Stefanas; 1.Kor. 1:16, 16:15 ("Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.")
    Lehmuskoski:
    "Stefanaan perheen jokainen jäsen oli tullut uskoon. Sitten Paavali kastoi koko perheen" (sivu 28).
    --
    Lehmuskosken lopputoteamus:
    "Uusi testamentti antaa ymmärtää, että ensimmäisten seurakuntien aikana kastettuihin perheisiin EI OLE KUULUNUT SYLILAPSIA" (sivu 28/29).
    --
    Raamatussa on kerrottu viiden perhekunnan kastamisesta. Toki niitä oli useampia.
    Uskovien kasteen kannattajat lähtevät siitä OLETUKSESTA, ettei näissä perheissä ollut lapsia, ainakaan pieniä.
    Tämä on pelkkä oletus, jota he eivät voi todistaa.
    -
    Niinpä todistustaakka onkin niillä, jotka kannattavat uskovien kastetta ja rajaavat lapset kasteen ulkopuolelle,
    Ei niillä, jotka uskovat siihen, että lapsillekkin kuuluu kaste (esim. Apt. 2:39 ja kasteen vanhatestametillisten esikuvien mukaan).
  2. Mohikaani_27:
    * Uudestisyntymisessä saadaan Hengenkaste, Hengessä kastetut Kristukseen, siinä saadaan Pyhän Hengen sinetti sydämeen, eli pelastusvarmuus".
    --
    Mitä Raamatun kielessä tarkoitetaan sinetillä?

    Lainaus Aapeli Saarisalon kirjasta (Raamatun sanakirja):
    "Sinetti oli metallista tai jalokivestä valmistettu esine kaiverruksineen tai se jäljennös, joka tällä esineellä muodostuu, kun se painetaan vahaan, saveen tai johonkin pehmeään aineeseen.
    Aikoinaan sinettiä kannettiin nuoraan pujotettuna kaulassa.
    Sittemmin oli käytönnössä sormessa pidettävä sinettisormus, jollaisen tuhlaajapoikakin sai merkiksi siitä, että hän oli täysivaltainen perheen jäsen (Lk.15:22)."

    Raamatun kuvakielessä sinetti on merkki, jolla jokin asia vahvistetaan.

    Ympärileikkaus oli Aabrahamin uskonvanhurskauden sinetti (Room. 4:11).
    Jeesus taas sanoi, että Isä on häneen painanut sinettinsä (Joh. 6:27
    ------
    Kol. 2:11-13 taas yhdistää ympärileikkauksen ja kristillisen kasteen toisiinsa;
    Vanhan liiton merkki oli ympärileikkaus.
    Uuden Liiton merkki taas on kaste, jota Paavali nimittää "Kristuksen ympärileikkaukseksi".
    (Vrt. myös 1. Piet.3:21, jossa "pyytäminen"-sana voidaan kääntää myös liitto-sanalla).

    Kaste on ainoa näkyvä ulkonainen merkki kristityn elämässä ja siinä annetaan meille myös Pyhän Hengen sinetti.
    "Olemmehan yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi" (1. Kor.12:13).

    Ef. kirje yhdistää nämä kolme toisiinsa: Herran, uskon ja kasteen (Ef.4:5).

    Efesossa oli muutamia opetuslapsia (Apt. 19:1-7), jotka oli kastettu vain Johanneksen kasteella.
    Kun he saavat kasteen Jeesuksen nimeen, saavat he myös Pyhän Hengen (sinetin) Paavalin kätten päällepanemisen kautta.

    Tämäkin kohta todistaa sen, että usko, kaste ja Pyhän Hengen ilmeneminen liittyvät samaan kokonaisuuteen, kuten Apt. 2:38 selvästi
    asian ilmaiseekin.
  3. Betsy67: "Jumala haluaa kuitenkin rakentaa meitä asumuksinaan, Hengelliseksi huoneeksi ja ennenkaikkea Hengelliseksi ihmiseksi".
    --
    Millainen on hengellinen ihminen?

    1. Piet. 4:7-11
    ---
    4:7 Mutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan.

    4:8 Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä "rakkaus peittää syntien paljouden".

    4:9 Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta.

    4:10 Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina.

    4:11 Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen.
    --
    Usein teemme elämässämme hätiköityjä ratkaisuja.
    Paniikkimielialan valtaama ihminen ei kykene ajattelemaan selkeästi. Hän pyörii itsensä ympärillä, eikä näe ulospääsyä vaikeasta tilanteesta.
    Silloin kannattaa pysähtyä ja rukoilla Jumalaa (7).
    Juuri hiljentyminen ja rukous vapauttaa meidät päättömästä hätäilystä ja asiat ennen pitkää ”loksahtavat” paikoilleen.

    Itseensä käpertymisen sijasta meidän tulisi suuntautua ulospäin ja palvella toisiamme niillä armolahjoilla, joita Jumala on meille suonut.
    .
    Emme saa muista kärsimäämme pahaa, vaan meidän tulee osoittaa anteeksiantavaista mieltä lähimmäisiämme kohtaan, sillä ”rakkaus peittää syntien paljouden” (8).

    Maltilliseen ja raittiiseen hengelliseen elämään (7) kuuluu myös vieraanvaraisuus (9). Siihen aikaan majoittamismahdollisuudet saattoivat olla huonot kiertäville puhujille, joten malttia tarvittiin.

    Me olemme saaneet Jumalalta erilaisia armolahjoja palvellaksemme niillä lähimmäisiämme( 10). Hengellinen ihminen ei elä itselleen mieliksi, vaan toimii lähimmäisensä parhaaksi (Room. 15:2).

    Puhuja puhukoon sitä, mitä Herra antaa puhuttavaksi ja palveluksen työtä tekevä pankoon itsensä ”likoon” etsien siihen voimia Jumalalta (11).
    Meillä itse kullakin on Jumalalta saatu tehtävä, että Hän tulisi kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen nimen kautta.
    --
    3. Sydämen, suin ja kätten töin
    avuksi kiiruhtakaamme.
    Rukous nouskoon päivin, öin,
    Herralta Hengen me saamme.
    Hätä ja tuska maailman
    suurempi on kuin aavistan.
    Ken tahtoo kärsivää auttaa?

    (Virsi 434:3)
  4. Kysyt: "...miten se usko sitten voimistuu sinapin siementä suuremmaksi"?
    ---
    Mitä on uskon rukous?

    Tutkikaamme tätä!

    Mark.11:20-25
    --
    11:20 Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.

    11:21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut".

    11:22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan.

    11:23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.

    11:24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.

    11:25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
    --
    Viikunapuun kuivettuminen oli näyte uskon voimasta.
    Jeesuksen esimerkki (23) rukouksen voimasta osoittaa sen, kuinka heikko oma uskomme on. Jeesus kehoittaa rukoilemaan seisten (Seisominen oli tavallinen rukousasento.) uskossa.

    Uskon rukoukseen liittyy olennaisesti keskinäisen anteeksiantamuksen vaatimus (25).
    Uskon rukous on mahdollista vain sille, joka anteeksiantamuksen kautta on tullut uskoon ja siten Jumalan yhteyteen.
    Uskon rukous käy mahdottomaksi, jos meillä on anteeksiantamaton mieli lähimmäisiämme kohtaan.

    Aiheen tähän keskusteluun sai aikaan viikunapuun kiroaminen, jonka takia Jeesuksen oli teroitettava erityisesti sovinnollista mieltä.
    Miten paljon tällaista mieltä löytyneekään tämän päivän kristikunnasta?
    Entä tältä palstalta?

    Opetuslasten ei ollut lupa käyttää uskon rukouksen voimaa kanssaihmisten tuomitsemiseen.
    Tuomiotoimi kuuluu yksin Mestarillimme.
    Kumpa tämän muistaisimme aina keskusteluissamme.
  5. Joh.5:20,21,25
    -
    5:20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.
    5:21 Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo.
    ...
    5:25 Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää.
    --
    ”Suuremmat teot” tarkoittavat kaikkea sitä, mitä tapahtui ristillä ja ylösnousemuksessa.
    Pojalla on myös valta kuolemaan, josta Jeesus antoi näytteen herättämällä kuolleita (Mark.5:35, Luuk.7:11, Joh. 11).

    ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää” (25).
    Adamin lankeemuksen rangaistukseksi asetettiin ”kuolemalla kuoleminen”; ”sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".
    Rangaistus oli siis ajallinen ja hengellinen kuolema.
    Tuon rangaistuksen alaiseksi JOKAINEN ihminen syntyy maailmaan. Ihminenhän syntyy maailmaan lihasta ( Jh 3:6), eli miehen tahdosta( Jh 1:13).
    Jo täällä ajassa hengellisesti kuolleet voivat Kristuksen sanan kuulleessaan ja sen vastaanottaessaan siirtyä kuolemasta elämään (24).

    2.Kor. 5:17
    "Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut".
    Voiko suurempaa ihmettä tapahtua ihmiselämässä?
  6. Kun Jeesuksen maine levisi, yhä suurempi ihmisjoukko seuraa häntä.
    Näitä ihmisjoukkoja näytti kiinnostavan enemmän Jeesuksen parantamisihmeet, kuin itse hänen julistuksensa.
    Moni tänäänkin juoksee ihmeitten perässä.

    Johannes kertoo, kuinka Jeesus paransi kuninkaan virkamiehen pojan:Joh.4:44-54
    --
    Jeesus lähtee Samariasta Galileaan ”isiensä maahan” (43), jossa häntä ei yhtä innolla otettu vastaan, kuin Samariassa (44).

    Kotikaupungin Nasaretin asukkaat tunsivat Jeesuksen inhimillisen alkuperän, eivätkä uskoneet häneen (Mark. 6:4).
    Jeesuksen Jerusalemissa tekemät ihmeteot (Joh. 2:23) kuitenkin aiheuttivat suopean vastaanoton galilealaistenkin puolelta ja he odottivat häneltä ihmetöitä. Tämä suopeus saattoi olla vain näennäistä.

    Kapernaumista tulee Jeesuksen tykö Kaanahan eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti ja oli kuolemaisillaan.
    Mies kääntyy luottamuksella Jeesuksen puoleen ja pyytää häntä parantamaan poikansa, koska hän uskoi Jeesuksen ihmeitä tekevään voimaan.

    Jeesus ensin moittii miehen ihmetöistä riippuvaa uskoa (vrt. 6:30, 20:25): ”Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko".
    Tällainen usko on pinnallista.
    Kuninkaan virkamies pyytää Jeesusta tulemaan kotiinsa” (49). Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun poikasi elää". Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni” (50).

    Ihmeuskosta, jolle Jeesus ei antanut paljoa arvoa (2:23), kehittyi ja syveni miehen usko uskoksi Jeesuksen sanan voimaan. Perheenisän usko Jeesukseen vaikutti vuoroistaan koko perheväkeen.
    Koko huonekunta liittyi siihen uskovaisten joukkoon, joka alkoi muodostua Galileassa (53).