tapio522

tapio522 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
662 aloitusta · 7700 kommenttia
Jeesus ei vaatinut tiettyä ymmärrystä/kypsyneisyyttä niiltä lapsilta, joita tuotiin Hänen siunattavakseen (Mark. 13-15).

Ettekö tekin siunatessanne ja rukoillessanne pienten (syli)lapsien puolesta halua jättää näin heitä Jumalan armon huomaan. Vai olenko ymmärtänyt väärin siunaamisen merkityksen pienelle lapsellenne?

Lapsi siis voi olla Jumalan armon vastaanottaja, vai mitä lasten siunaamisesta muutoin on hyötyä lapselle?

Mutta juuri siksi, että pikkulapsi voi olla Jumalan rakkauden kohde, Hänen armonsa vastaanottja, yksi niiden, joiden on Jumalan valtakunta, hänet voidaan kastaa.

Tietyn kypsyneisyyden katsominen pätevän kasteen ehdoksi sisältää mielivaltaisen lisäyksen Raamatun armo-oppiin, joista kaste on tärkeimpänä todistuksena.
Tällöinhän kypsyneisyydestä tulisi toinen pelastuksen lähde/ehto Jumalan armon rinnalle.

Ongelmana tässä on tietysti se, että te pidätte kastetta ihmistekona, johon ei sisälly mitään Jumalan armoa: "Kaste ja armo ovat kaksi eri asiaa" toteaa helluntalainen Juhana Lehmuskoski kirjassaan "YKSI KASTE" (sivu 52).

Eikö tästäkin jo voida päätellä, että teille kaste on vain pelkkää vettä (upotus) ja ihmisteko, jossa tärkeintä on veden määrä ja oma ansio (kypsyneisyys/ymmärrys): kypsän ihmisen itsenäinen päätös, jonka hän tuo Jumalan hyväksyttäväksi.

Näin totaalisesti ajattelemme eri tavoin.
Rukoillaan Jumalan johdatusta, että Hän kirkastaisi meille Pyhän Henkensä kautta yhä enemmän kasteen hengellistä merkitystä.

Elikkä mikä merkitys on Jeesuksella (Isällä, Pojalla ja Pyhällä Hengellä; MAtt. 28:19) kasteessa?
Soomipoik: "Meidän väittelyssämme ovat vastakkain IHMISEN OMA TAHTO, kontra VANHEMPIEN tai KUMMIEN TAHTO.
Tuo jälkimmäinen on suurta armottomuutta jos
lapsen pelastuminen jätetään toisen ihmisen te-
kojen varaan.
Raamattu korostaa aina ihmisen omaa vastuuta teoistaan".
---
Tärkeintä mielestäni on kysyä JUMALAN TAHTOA.

Kun Jeesus käski tehdä kaikki kansat opetuslapsikseen "kastamalla ja opettamalla" (Matt. 28:19,20), niin miksi emme toteuttaisi JUMALAN TAHTOA.
KAIKKIIN KANSOIHIN kuuluvat lapsetkin.

Heistähän meillä on Jeesuksen omat sanat: "Joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa, niin kuin lapsi (sen OTTAA)..." (Mark. 10:15).

Markus kertoo, että vanhemmat toivat (kantoivat) pienet lapsensa saamaan Jeesukselta kosketus/siunaus (Mark. 10:13,16).
Jeesus ei vaatinut "ymmärtäväistä" ikää lapsilta, jotka pääsivä osallisiksi Hänen siunauksestaan.

Eikö Jeesus tässä esimerkissä korosta aikuisten/vanhempien vastuuta omista lapsistaan?
Hän suorastaan närkästyi opetuslapsilleen, jotka estelivät vanhempia tuomasta lapsiaan Jeesuksen tykö (Mark. 10:13,14).
(Ehkäpä opetuslapsetkin ajattelivat ja järkeilivät, että lapsen pitäisi olla ns. ymmärtäväisessä iässä, ennenkuin hän käsittäisi, mistä on kyse)

Eikö se ole nimenomaa armottomuutta, että estelemme pieniä lapsia saamasta kastetta ja sitä siunausta, minkä se välittää.
Vai liittyykö sinun mielestäsi mitään siunausta kasteeseen, vai onko se pelkkää vettä ja ulkonainen merkki?
Tapiolle hyviä neuvoja
Soomipoik:
Ilmeisesti et halua vastata noihin esitettyihin kysymyksiin:
> "Tästähän Pietarikin sanoo: ”….ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi…” (Apt. 2:38)."
> Käsketäänkö tässä hakea vauvat kastettaviksi?????

niin tässä vastaukset (Soomipoik):

1. Pietari ei käskenyt hakea vauvoja kastettavaksi
vaan sanoi: "Ottakoon kukin teistä kasteen".
Tässä olisi taas ollut hyvä tilaisuus mainostaa
lapsikastetta, jos se olisi ollut Jeesuksen käsky.

---
Tottakai vastaan!

Apt. 2:39 sanoo nimenomaa, että LAPSILLEKIN, ikään katsomatta, kuuluu lupaukset uskosta, kasteesta ja Pyhästä Hengestä.

Jokin aika sitten kirjoitin kastaa-verbistä. Sopinee, että lainaan tekstin tähän:
"Uskovien kasteen kannnattajat korostavat ihmisen omaa osuutta kastetapahtumassa. Sanoja "ottaa", "antaa" ja "itse" ei ole laisinkaan Raamatun alkukielessä kasteesta puheen ollen.
(Tämän voit itse tarkistaa/tarkistuttaa!)

Raamatullisessa kasteessa "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"(Matt. 28:19) ihminen tulee Jumalan kastamaksi.

Tämä painotusero (ns. uskovien kasteen ja Raamatun mukaisen kasteen) tulee hyvin esiin silloin, kun kysytään, mikä on näiden kahden kasteen sisältö.

Uskovien kasteen kannattajat tekevät kasteestaan ihmisen omaa tekoa ja ratkaisua korostavan lain teon ja näin hävittävät raamatullisen kasteeseen liittyvän Jumalan yksinomaista ARMOTEKOA ja LAHJAA ilmentävän (evankeliumiin liittyvän merkityksen".
---
Kommentteja!
Onko sinun mielestäsi, Soomipoik, kaste Jumalan armoteko ja lahja...siis evankelumia?
(Muutkin voivat vastata)
Kyse lienee yhteisöllisyydestä, joka on paljossa hukassa suomalaisessa kristillisyydessä.

Ennen oli kait toisin, kuten virressä 178 sanotaan:
1. Myös isämme uskoivat ennen ja kylvivät leikkasivat.
Me saarnaamme aikojen mennen kuin isämme saarnasivat:
"On täyttynyt aika, sen soi Jumala,
on lähellä Kristuksen valtakunta.
Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen ja suostukaa armahdukseen".

(Virressä on hyvät sanat, erikoisesti 3:s säe.)