tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Olenko sanonut, että kastamattomuus kadottaisi.
    Sanoisin tähän väärään todistukseesi (sanot minun opettavan, että vauvat pelastuu kasteessa ja ilman sitä ne joutuvat kadotukseen), että kastamattomuus ei ketään kadota, vaan kasteen halveksunta kadottaa.
    Lueppa 8:s käsky väärän todistuksen antamisesta lähimmäisestään!

    Minun Raamatussani lukee:
    "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen" (Mark. 16:16)
    Siis molempia, uskoa ja kastetta tarvitaan!
    Tähän uskon!
    ----
    Toteat vielä"Minun ei tarvitse selkeitä opetuksia kasteesta puhua kenelle se kuuluu ja mitä se merkitsee".
    Niinpä...; "tyhjästä on paha nyhjästä"!
  2. hansutuulia, kun kysyn sinulta ja tyttäreltäsi, mikä on kasteen hengellinen sisältö; mitä kaste lahjoittaa???
    Vai saitteko siinä kasteessanne mielestänne mitään muuta kuin pelkän kastelun (upotuksen)?

    Kelpaako sinulle esim. Paavalin esimerkki kasteen sisällöstä?
    Ananiashan kehoitti Paavalia ottamaan kaste, jotta hänen syntinsä pestäisiin pois (Apt. 22:16).
    Myös Pietari kehoitti ottamaan kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen...ja minkähän takia (Apt. 2:38)?

    Vastaappa Raamatun sanoin, järkeilemättä!
  3. Jospa keskityttäisiin näissä keskusteluissamme pääasiaan; voiko lapsi uskoa ja minkä ikäisenä.
    (Jos voi, niin siitä seuraa, että hänet voidaan kastaakin.
    Olisko tämä yksi syy, että niin kiivaasti monet yrittää kieltää pienen lapsen uskon ilman Raamatun Sanan perusteluja.)

    Mutta keskitytään tosiaan keskustelemaan tässä ketjussa lähinnä lapsen uskosta.
    Hansutuulia jo totesikin, että kastekeskusteluja voimme käydä sille varatulla palstalla.
    ---
    Jeesus siunasi lapsia, joita vanhemmat toivat hänen tykönsä, (Mark. 10:13-16).
    ---Ottivatko lapset oikeasti vastaan Jeesuksen heille välittämän siunauksen (Jumalan valtakunnan Mark. 10:15)?
    Panivatko he vastaan?

    ---Opetuslapset estelivät vanhempia tuomasta lapsiaan Jeesuksen tykö (j.13)
    Mikähän sai heidät toimimaan näin?.
  4. Hansutuulia:"...Kertoo sisällöstä hyvinkin tarkkaan".
    ----
    7-vuotias lapsesi otti siis ns. uskovien kasteen.
    Saiko hän siinä mitään siunausta (=evankeliumia), vai oliko se hänelle vain pelkkää vettä (upotus)ja ihmisen kuuliaisuuden askel/teko(=lakia)?
    Kysyppä lapseltasi, mitä hän ymmärtää/tietää kasteen sisällöstä?
    (Mikä on sen hengellinen sisältö?)
  5. Koska Jeesus ei asettanut mitään ikärajoituksia uskon lahjan vastaanottamiseksi, niin ei aseteta mekään.

    Jeesus siunasi lapsia, joita vanhemmat toivat hänen tykönsä, (Mark. 10:13-16).
    Valikoiko Jeesus lapset sen mukaan, kuka ymmärsi ja oli tarpeeksi kypsä ja varttunut vastaanottamaan siunauksen (=Jumalan valtakunnan)?

    Minun ymmärtääkseni ei valikoinut, vaan otti tykönsä kaikki hänen tykönsä tuodut lapset ikään ja ymmärrykseen katsomatta.

    Vai mitä sinä ajattelet, toimiko Jeesus "yksilö- ja tapauskohtaisesti" Hänen luokseen tuotujen lasten suhteen?
  6. Onpa valaiseva kirjoitus lapsen uskosta, Alpo Ahola.
    Kirjoituksesi kumoaa hyvin väitteet, ettei pieni lapsi muka voi uskoa.

    Voisikko joku perustella väitteensä, etteivät pienet (syli)lapset voi uskoa.
    Kaksikin Raamatun kohtaa riittää, jossa sanottaisiin, ettei pieni (syli)lapsi voi uskoa, eikä ottaa vastaan Jumalan valtakuntaa, (Mark. 9:36,37,42, Mark. 10:15)
  7. Kerroin edellä rouvasta, jolle on kirkastunut kaste armonvälineeksi, jota ei tarvitse uusia.
    Hän on vuosia sitten käynyt uudella kasteella.
    Nyt hän ajattelee, että se oli turhaa; yksi kaste riittää, eikä sitä tarvitse uusia (Ef. 4:5).(Raamattupiirissämme on useita muitakin, joille on käynyt samoin.)

    Hän oikein odottaa, että kirkossamme jumalanpalveluksessa lausuttaisiin Nikean uskontunnustus, jossa sanotaan: "...me tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi,..." (Apt. 2:38).
    Ennen hän oli kokenut tämän kohdan kiusallisena "harhaoppina" ja oli hyvin varma ns. uskovien kasteen raamatullisuudesta.

    Näin Jumala tekee työtään Sanansa ja Pyhän Henkensä kautta.
    Meille kuuluu varoitus:
    "...joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea" (opillisesti); 1. Kor. 10:12.
    Tutkikaamme siis tarkoin, mitä Raamattu opettaa kasteesta!
  8. Vaatteiden riisuminen ja toiseen pukeutuminen kuvaa täydellistä siirtymistä vanhasta uuteen, mikä tapahtuu siis kasteessa.

    Ilmaisu ”kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” voimallisesti vakuuttaa, että uskova saa kasteessaan uuden minuuden.
    Jumala itse tunnustaa uskon kautta kastetun ihmisen lapsekseen (Gal. 3:26), joka on isänsä kuva.

    Jo Vanhassa Testamentissa voimme nähdä esikuvan "Kristuksen päällepukemisesta";
    "Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä" (1.Moos.3:21".

    Pukemalla Aadamin ja Eevan eläimen nahasta tehtyyn pukuun Jumala viittasi siihen, että hän oli kerran valmistava ihmisille vanhurskauden ”puvun” Kristuksen, ”Jumalan Karitsan” kuoleman kautta.
    (Olemmehan Kristuksen Jeesuksen kuolemaan kastetut, Room. 6:3).
  9. Sanot: "Ei ole mitään tiettyä ikää. Ihmiset ovat yksilöitä ja se on tapauskohtainen".
    ---
    Koska Jeesus ei asettanut mitään ikärajoituksia uskon (ja kasteen) lahjan vastaanottamiseksi, niin ei aseteta mekään.

    Jeesus siunasi lapsia, joita vanhemmat toivat hänen tykönsä, (Mark. 10:13-16).
    Valikoiko Jeesus lapset sen mukaan, kuka ymmärsi ja oli tarpeeksi kypsä ja varttunut vastaanottamaan siunauksen (=Jumalan valtakunnan)?

    Minun ymmärtääkseni ei valikoinut, vaan otti tykönsä kaikki hänen tykönsä tuodut lapset ikään ja ymmärrykseen katsomatta.

    Vai mitä sinä ajattelet, toimiko Jeesus "yksilö- ja tapauskohtaisesti" Hänen luokseen tuotujen lasten suhteen?
  10. TaistoRa: "Onhan päivänselvää se ettei sylivauvat voi mitenkään ymmärtää niinkin apstraktia asiaa kuin "Jeesukseen uskominen" ja senjälkeen pyhittyminen ja uskossa vaeltaminen"!

    Eiköhän tämä ole järkeisoppia ja sinun omia järjen päätelmiäsi, ilman että perustelet väitteitäsi Raamatulla.

    Uskohan on Jumalan teko ja lahja, jonka lapsikin voi ottaa vastaan (Mark. 10:15,16).
    Jeesus sanoi sylissään (Mark. 9:36,37) olevasta lapsesta: "yksi näistä pienistä, joka uskoo,..." (Mark. 9:42).
    Sinä taas sanot, ettei sylilapsi voi uskoa.
    Kumpaako nyt pitäisi uskoa; sinuako vai Jeesuksen omia sanoja?

    Ei estellä lapsia tulemasta Jeesuksen tykö (Mark. 10:14)ja ottamasta kastetta syntien anteeksisaamiseksi ja näin saamaan Pyhän Hengen lahjaa (Apt. 2:38).
    Heillekin tämäm lupaus on annettu (Apt. 2:39).
  11. Kun TaistoRa ei pysty esittämään perusteluita Raamatusta seuraavaan kysymykseeni, niin kysynpä muilta:
    "Missä iässä lapsi voi uskoa ja ottaa siten vastaan kasteen"?
    (Perustelut Raamatun Sanalla, parikin kohtaa riittää)
  12. Sanot:"Jumala vanhurkauttaa(julistaa syyttömäksi) USKOSTA, ei teoista, kasteita yms"
    ---
    Minun Raamatussani lukee:
    "...te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä" (1. Kor. 6:11).
    ---
    Kysynkin, miten kaste (peso) ja vanhurskauttaminen liittyvät yhteen?
  13. JUHANI KUOSMANEN taas ymmärtääkseni myöntää, ettei pieni lapsi ole synnitön eikä ns. alkuvanhurskauden tilassa.

    Mutta hän sekoittaa keskenään yleisen vanhurskauttamisen ja sen, (esim. Joh. 1:29, 2. Kor. 5:19) miten Jumala omalta puoleltaan lahjoittaa sen henkilökohtaisesti ihmisen omaksi.

    Kuosmanen opettaa:
    "Kun Jeesus kuoli ristillä, otettiin pois perisynnin syyllisyys.
    Koska Jumala on sovittanut kaikki itsensä kanssa, hän ei lue lapsille heidän perisyntiään.

    Lapsen olemus ja elämä on vanhurskautettu Jeesuksen sovitustyön perusteella. Näin sekä pakanakodin että kristityn perheen lapsi pelastuu Jeesuksen sovitustyön tähden luonnostaan..." (Juhani Kuosmanen:Raamatun opetuksia s. 108-109).

    Käsityksensä tueksi Kuosmanen vetoaa yleisiin eli koko maailman vanhurskauttamisesta puhuviin Raamatun kohtiin.
    ---
    Kysyisinkin:
    Kuuluvatko "vihan lapsiin" (Ef. 2:3)kaikki ikään katsomatta?
  14. Tässä:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001426&posting=22000000012254915
  15. TaistoRa: "Virret ja viisut ovat kauniita, mutta useimmiten ne ovat vain tunteitten sanelemia joilla ei ole todellisen Raamatun sanan kanssa mitään tekemistä"!
    ---Totean tähän, kuten totesin Kastevirsiä-topic`ssakin:
    "Tyhjästä on paha nyhjästä"!

    (Helluntalaisilta löytyy vähän kasteen hengellistä sisältöä käsitteleviä virsiä,tai löytyneekö ollenkaan. Katso kastevirsiä-ketjua!).
  16. >>Kirjoitin (TApio522)-
    >>---Missä iässä lapsi voi uskoa ja ottaa siten vastaan kasteen? (Tähänkin perustelut Raamatun Sanalla)
  17. TaistoRa:lle kysymyksiä:
    ---Onko sinulle kaste lakia vai evankeliumia?
    (Taisit kyllä jo todeta, ettei kumpaakaan).
    Eikö "kuuliaisuuden askel" ole lakia (oma teko)?
    ---Kun otat vastaan kasteen (Apt. 2:.38), niin mitä sinä siinä saat?
    ---Miten SANA vaikuttaa kasteessasi?
    ---Missä iässä lapsi voi uskoa ja ottaa siten vastaan kasteen? (Tähänkin perustelut Raamatun Sanalla)

    Sanot: "kaste on ulkoinen "kuva" sille mitä jo uskon kautta sisimmässämme ollaan koettu"!
    ---Laittaisitko muutaman Raamatun paikan perusteluiksi!
  18. "Ota lasit
    pois silmiltä...";
    Onko sinulle kaste lakia vai evankeliumia?
    (Perstelut Raamatun Sanalla)?
  19. Ota lasit
    pois silmiltä:"Katso ympärillesi tapio äläkä paasaa ajattelematta..."
    ---
    No..katastellaampa!
    Raamattuttupiirissämme on eräs rouva, joka on ollut uskossa vuosikymmeniä; juossut kokouksesta toiseen ja tehnyt uskonratkaisuja.
    Mutta nyt hänelle on kirkastunut yhä kirkkaammin, mitä on olla armosta pelastettu.
    Pelastus tuleekin meidän osaksemme ilman mitään omia ansioita ja suorituksia.

    Hänen aviomiehensäkin on usein todennut, että vaimossa on tapahtunut suuri muutos ja vapautuminen viime vuosina.

    Kaikki ei ole kuitenkaan käynyt kivutta. Ensin on pitänyt tunnustaa oma syntisyys ja raadollisuus. Se on kova paikka itse kullekin.
    Sitten vasta Kristus voi ottaa hoiviinsa sen, jonka laki on ensin tehnyt syntiseksi ja syylliseksi. Syyllisen Kristus päästää synneistä, jos tämä uskoo, mitä evankeliumi julistaa.

    Tässä yhteydessä myös kasteasia on hänelle kirkastunut Jumalan teoksi, kun hän piti sitä aikaisemmin ns. ihmisen omana kuuliaisuuden askeleena.

    Usein saamme piirissämme kuulla häneltä, kuinka kaikki nämä ovat Jumalan suuria ihmeitä ja lahjoja meille kaikille syntisille; usko, kaste ja myöskin ehtoollinen.
    ----
    "On kasteessa siunaus pyhä, kun Herramme lahjoittaa sen.
    Hän kansansa turvaksi yhä tuo armonsa runsauden.
    Ja ehtoollisella hän suo omilleen taas voimaa ja lohtua kilvoitukseen.
    Hän eksyneen etsii ja tallelle tuo ja sanallaan uudeksi luo."
    (Virsi 178:4).
  20. Luther selittää itämaan tietäjistä:
    ”Kun näet oli päätetty, että Vapahtajan piti tulla Juudan kansasta, ei suurena kuninkaana, vaan niin köyhänä, että hänellä syntyessään tuskin löytyi sijaa, niin tämä hänen tulemisensa oli monelle sangen suureksi pahennukseksi ja loukkaa se vieläkin juutalaisia.

    Oli siis sangen tarpeellista, että Jumala ilmoitti hänet pakanoillekin ja saattoi hänet heille tunnetuksi, että hänestä, vaikka hän esiintyikin köyhyydessä ja alhaisuudessa, kuitenkin kaikkialla puhuttaisiin ja saarnattaisiin.

    Ei näet se ollut ensinkään vähäpätöinen seikka, että itämaan tietäjät tehtyään niin pitkän matkan, levittivät sanoman tästä lapsesta Jerusalemissa, samoin kuin Simeon ja Hanna temppelissä, enkelit paimenille ja nämä taas Beetlehemissä.

    Nuo viisaat miehet ensin saapuivat Jerusalemiin, etsien Kristusta. Kun kerran Jerusalem oli maan pääkaupunki, ja tämä lapsi oli oleva juutalaisten kuningas, eivät he voineet ajatellakaan muuta, kuin että hän löytyisi Jerusalemista. Mutta juuri nämä ajatukset eksyttävät heitä; he eivät löydäkään lasta suuresta Jerusalemin kaupungista, vaan pienoisesta Beetlehemistä.

    Tämä seikka tarkoin huomatkaamme. Jos mekin tahdomme tulla tämän lapsen tykö ja löytää hänet, emme saa seurata omia ajatuksiamme ja omaa järkeämme (kuten monet tekevät kasteasiankin suhteen!), vaan pysyä yksinomaan Jumalan sanassa, antamatta minkään meitä siitä luovuttaa; sillä jos jätämme Jumalan sanan, on loukkaantuminen pian tarjona.

    Jeesus-lapsella on tosin suuri ja korkea nimi (johon nimeen so. Jeesuksen omiksi meidät on kastettu; Matt. 28:19), mutta hän esiintyy kuitenkin köyhänä ja alhaisena, eikä hän ole löydettävissä Jerusalemista ylhäisten ja korkeiden henkilöiden parista.

    Meidän tulee siis ottaa näiden viisaitten eli tietäjien esimerkistä vaarin, että riippuisimme sanassa, emmekä antaisi maailman loiston eksyttää itseämme. Mutta joka jättää Jumalan sanan, tahtomatta kuulla, mitä Raamattu todistaa tästä lapsesta, tahtoen päättää ulkonaisen näkemisen mukaan, hän ei varmaankaan tule Kristuksen luo eikä ikinä löydä häntä” (Luther).
    ---
    ”Sanan valossa nyt meitä, Jeesus armas, kasvata.
    Harhateille eksyneitä luoksesi näin johdata.
    Anna kirkas tähtesi kaikkialle valoksi”.
    (virsi 46:3).
    21. 373 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt