tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Threemoles:"Elikä, et osaa mieltää ja sovittaa itseesi jota oikeasti tarkoittaa käsky älä tapa".
    --
    Vuorisaarnassaan, josta on ollut jo puhetta, Jeesus antaa ohjeita, miten meidän-sinun ja minun- tulee toimia yksityiselämässämme lähimmäisiämme kohtaan.
    Minun ei ole lupa surmata ketään, en saa vihata ketään tai kostaa pahaa pahalla.
    Minun on seurattava Jeesuksen esimerkkiä ja rakastettava vihollisiani ja rukoiltava heidän puolestaan, jotka tekevät minulle pahaa henkilökohtaisesti.

    Omalta kohdaltaan meidän tulee pitkämielisesti kärsiä vääryyttä, mutta onko rakkaudenlain mukaan meillä oikeus vain katsella sivusta, kun läheisillemme tehdään vääryyttä?

    Jos annat ihmisten tehdä vääryyttä itseäsi kohtaan, se voi olla rakkautta:
    "Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään;..." (2.Tim. 2:24).
    Jos taas ummistat silmäsi sille vääryydelle, jota lähimmäistäsi kohtaan tehdään, se on syntiä.
    --
    Toinen asia on sitten esivalta, jolle on uskottu "miekan kantaminen":
    "....... sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee" (Rm 13:4).
  2. KariHenrik:
    "Me ihmiset olemme vain Jumalan armahduksen tarvitsijoita. Emme itsessämme murhaajia kummempia".
    ---
    Tämän Jeesus haluaa tuoda esiin Vuorisaarnassaankin.

    Kristitty panee avuttomuudessaan turvansa yksin Kristukseen.
    Jeesus otti päällensä Jumalan vanhurskaan vihan meidän sijastamme. Siinä on jokaisen syntisen toivo. Jeesus on itse ollut köyhä ja ottaa vastaan myös meidät hengessämme köyhät.
    --
    ”Ah, jospa mitään en oisi,
    Tyhjä särjetty astia vaan,
    Tuotu mestarin jalkain juureen
    Korjaustansa vartoamaan.
    Minut tyhjät hän että vois täyttää.
    Kun työhönsä käydä mä saan,
    Niin murrettu että vois käyttää
    Myös muitakin pelastamaan”.

    (Hengelisiä lauluja ja virsiä 371:1).
  3. Threemoles: "..et taija edes tietää kuka Kristus on".
    --
    Kertoisitko sinä!

    Yhdytkö Johanneksen lausumaan uskontunnustukseen:
    Me olemme ”siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on TOTINEN JUMALA JA IANKAIKKINEN ELÄMÄ” (20)?.

    Tai Paavalin:
    Hän on ”yli kaiken, JUMALA, ylistetty iankaikkisesti, amen”! (Room. 9:5)
  4. Sirppisiiri: "Hän on tuhansien juonten mestari, ja tarkoituksena on ihmisten joutuminen ikuiseen kadotukseen".
    ---
    Usein tätä "tuhansien juonten mestaria" on vaikea tunnistaa.
    Saatanahan tekeytyy usein valkeuden enkeliksi (2.Kor. 11:14).

    Jeesus kehoittaa meitä kavahtamaan vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksemme lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia (Matt. 7:15).
    --
    "Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa
    juonia kiusaajan paljastaen,
    kun sanan selvän se tahtoisi poistaa
    kulkien vaatteissa valkeuden.
    Suo, että henget mä ain erottaisin,
    voittaisin valheen ja voimasi saisin,
    voittaisin valheen ja voimasi saisin"

    (virsi 385:5).
    -----
    Nuorena poikana laitoin jänisansoja. Naamioin ansat huomaamattomiksi ja houkutukseksi panin heiniä ansalangan lähelle.
    Pari jänistä tällä tavalla sainkin.

    Samalla tavoin paholainen kiusaa ja yrittää eksyttää ihmistä.
    Se rakentaa ja virittää ansan. Mikään ansa ei päällepäin näytä vaaralliselta. Eihän sinne kukaan silloin menisikään.

    Paholaisen tekemä ansa on naamioitu viattoman näköiseksi ja lisäksi se on tehty jollakin kepulikonstilla houkuttelevaksi.
    Mutta kun tähän ansaan astuu ja luulee saavansa palkinnon, niin toisin käy. Ansaa laukeaa ja olet loukussa.
    Saalis on kiinni eikä pääse ulos.

    Kiusaaja on mestarillinen tuntemaan ihmisten heikkoudet. Hän osaa rakentaa jokaiselle sopivan ansan.
    Hän osaa hyökätä myös oikealla hetkellä ja suunnalta, jota emme osaa arvatakkaan.
    Kiusaajan tarkoitus on lopulta aina saada ihminen lankeamaan pois uskosta.

    Kun me joudumme pahan ansaan ja huomaamme, että emme selviä omin voimin sieltä ulos, ei onneksemme peliä ole menetetty.
    Me voimme yhä huutaa apua Jumalalta.
    Jumala voi pelastaa meidät ansasta, kun huudamme Häntä avuksemme:
    "Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta" (Ps 91:3).
  5. Semper.Fidelis: "Vanhassa Liitossa oli hirvittävän ankaria rangaistuksia lain rikkojille - ainakin, jos asiaa
    arvioidaan nykyisen jumalattoman ajan mittapuulla ja sen pohjalta, mitä kuoleman
    rangaistuksesta ylipäätään ajatellaan tämän ajan ns. "sivistysvaltioissa".
    --
    Niinpä!

    Esim. Mooseksen laissa määrättiin kuolemanrangaistus ihmisen kuoliaaksi lyömisestä.

    2. Moos. 20:13 sanoo: "Älä tapa."
    Tämän käskyn Jumala antoi Siinailla.
    Heti seuraavassa luvussa sanotaan kuolemanrangaistuksesta:
    "Joka lyö ihmistä, niin että tämä kuolee, se rangaistakoon kuolemalla (2. Moos. 21:12).

    Jumala siis asetti molemmat säädökset: Tappamisen kiellon ja kuolemanrangaistuksen tappamalla.
    Eikö tässä ole joku ristiriita?
    Kuka taitaisi tämän selittää?
  6. Threemoles: "En katsele yleensä sivusta ollenkaan vääryydentekijöiden touhuja".
    --
    Hyvä näin!

    Miten esivalta ja nyt käsillä oleva Raamatun kohta 1.Joh. 5:16-17 liittyvät toisiinsa?

    100-luvulla j.Kr. seurakunta koki esivallan taholta vainoja, joiden aikana moni luopui uskostaan.
    (Katso: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristittyjen_vainot )

    Lainaus linkistä:
    Kristittyjen vainot Rooman valtakunnassa
    Ensimmäiset kristittyjen vainot alkoivat keisari Neron hallituskaudella, kun Rooman kaupunkia kohtasi suuri onnettomuus, Rooman palo, vuonna 64. Syy tuhopoltosta lankesi kaupungin kristityille, jotka olivat omiin oloihinsa vetäytyvinä hyviä syntipukkeja.

    Myöhemmät vainot johtuivat kristittyjen vakaumuksellisesta ideologiasta, jonka nähtiin kiistävän maallisen vallan, keisarin, auktoriteetin. Vaikka Rooman valtakunta oli uskonnollisesti monikulttuurinen ja suvaitsevainen, oli jokaisen sen kansalaisen palvottava keisaria Jumalana [6] [7], mistä kristityt kieltäytyivät.
    Tämä johti järjestelmällisiin vainoihin keisari Domitianuksen aikana 81–96.
    Ilmestyskirja kirjoitettiin samoihin aikoihin lohdutukseksi vainojen kohteeksi joutuneille kristityille.
    (Lainaus loppu)
    -------------------------
    Seurakunta joutui miettimään, voiko sellaisen henkilön ottaa takaisin seurakunnan yhteyteen, jos hän uskosta luopuneena halusi palata takaisin Jumalan luokse.
    Jumala voi tehdä mahdottomankin mahdolliseksi.
    Luopunutkin voi saada seurakunnan yhteyteen palaamisen armon (Vrt. Matt. 15:21-28, Mark. 10:26-27, Luuk. 15:11).
  7. Threemoles: "Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. Korosti Kristus ja senkin hän rakensi yhdeksi toimivaksi käskyksi. Siis, Älä tapa"!
    ---
    Onko mielestäsi rakkaudenlain mukaista vain katsella sivusta ja ummistaa silmänsä, kun läheisillemme (lähimmäisille) tehdään vääryyttä?
  8. uudestisyntynytM: "Lapsikaste ei ketään pelasta"!
    --
    Ei ole erikseen lapsi- tai aikuiskastetta.
    On vain YKSI KASTE, joka on sama niin lapsille kuin aikuisillekkin.

    Lue, niin tiedät mitä SLEY opettaa!
    http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/KasteJR.htm
  9. Threemoles: "Muistaakseni murhaajat ja varkaat sekä he jotka valheessa elävät, eivät ole oikeutettuja saamaan syntejään anteeksi viimeisellä tuomiolla".
    --
    Viides käsky: ”Älä tapa ”.
    (Katekismus: ”Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme vahingoita lähimmäistämme ruumiin tai hengen puolesta emmekä pahoita häntä vaan autamme ja hoivaamme häntä kaikissa vaaroissa ja elämän tarpeissa.”)
    ------
    Selittäessään viidettä käskyä Vuorisaarnassaan Jeesus puhuu ihmisten arkisesta käyttäytymisestä (Matt.5:21-26).
    ”Minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion” (j. 22).
    ”Joka sanoo veljelleen: `Sinä tyhjänpäiväinen`, on ansainnut oikeuden tuomion” .
    ”Joka sanoo: `Sinä hullu`, on ansainnut helvetin tulen.”

    Oletko sinä rikkonut koskaan viidettä käskyä?
    Jos olet, niin kuinka usein?
  10. Raamattu sanoo, että esivalta ei miekkaa TURHAAN kanna (Room. 13:4).

    Milloin esivallalla on mielestäsi lupa käyttää miekkaa?
    Mitä Raamattu tarkoittaa esivallalla?
  11. Psalmi50.15, vastauksistasi saa sen käsityksen, että kaste on pelkkää vettä, symboliikkaa ja ihmisen teko.
    --
    Itse uskon, "niin kuin on kirjoitettu".
    -Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen kuolemasta ( Room 6:3) ja osalliseksi Kristuksen ylösnousemuksesta (Room 6:5).
    - Kasteessa tapahtuu vanhan ihmisen (Aadamin) hautaaminen ja uuden ihmisen hengellinen herääminen ja ylösnousemus rikkomuksiin ja synteihin kuolleesta olotilasta (Room 6:4-5, Kol 2:12-13).
    --
    Kasteessa Jumala siunaa ihmistä yhteydellä Kristukseen Jeesukseen. Ihmisen järki ja ymmärrys ei auta tämän tiedon vastaanottamisessa.
    Jumalan sana näin yksinkertaisesti todistaa ja yksinkertaisella lapsenuskolla voimme sen myös ottaa vastaan.

    Kasteessa toimii Jumala, ei ihminen. Kaste on evankeliumia, sellaista, mikä tulee kokonaan ihmisen ulkopuolelta, yksin Jumalan armosta. Kaste on lupaus ja lahja, ei vaatimus tai käsky (ei lakia).
    Kasteessa Jumala antaa hyvää meille, jota emme millään tavoin voi itse ansaita.
  12. Room. 6:1-14
    Mikä alla olevissa kohdissa osoittaa sen, että kyse on KUVAINNOLLISISTA asioista?

    "...OLEMME hänen kuolemaansa kastetut" (3)
    "...OLEMME yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan..." (4).
    "...OLEMME hänen kanssaan .....yhtäläisessä ylösnousemuksessa" (5).
  13. Psalmi50.15: "Kaste on symboolinen hauta ja vedestä nousee symboolisesti uusiluomus".
    --
    Missä Raamatussa näin sanotaan?
  14. Mohikaani_27,Orginal:
    "Kastevedestä Jeesus ei puhu ollenkaan, eihän Hän edes vieklä ollut asettanut kastetta, koska ei ollut vielä suorittanut lunastusta, vasta ylösnousemuksesnsa jälkeen Hän antaa kastekäskyn, lähetyskäskyn yhteydessä".
    --
    Jeesus puhui ennakoivasti monistakin eri asioista, kuten ehtoollisesta (Joh.6:52-58) ja Pyhän Hengen lähettämisestä (Joh.7:37-39).
    Miksi ei myöskin kasteesta (Joh.3:5)?
  15. Semper.Fidelis: "Meidän ihmisten tehtäväksi ei onneksi sentään ole annettu lausua kuolemantuomioita.
    Siksi on paras jättää henkilötason johtopäätökset ja tuomion julistukset lausumatta".
    --
    Hebr. kirjeen 6. ja 10. luvuissa kerrotaan uskosta langenneista ja luopuneista henkilöistä, jotka tahallisesti ja jatkuvasti elävät synnissä, julkisesti häpäisevät Kristusta, pitävät halpana hänen vertaan ja pilkkaavat armon Henkeä.
    Harva uskova joutuu kuitenkaan näin syvään paatumuksen tilaan.
  16. Myös Hebr.6:4-6 puhuu samasta asiasta.
    --
    6:4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
    6:5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,
    6:6 ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.
    --
    Kristityn tulee tehdä ero lankeemuksen ja luopumuksen välillä.
    Kristitty on ”valistettu” ja hän on tullut osalliseksi Pyhästä Hengestä (4). Silti me hairahdumme monin tavoin (Jaakob 3:2).
    Lasse Viren kaatui v. 1972 Olympiakisojen 10 000 metrin juoksussa. Hän ei jättänyt juoksuaan kesken, vaan nousi ja voitti olympiakullan uudella ME-ajalla.
    Vaikka mekin kaatuilemme, niin saamme nousta ja jatkaa juoksuamme kohti voittopalkintoa.

    Toisin on niiden, jotka luopuvat uskostaan. Heitä on mahdoton uudista parannukseen.

    Riivaajahenget eivät yhdy seurakunnan yhteiseen tunnustukseen ”Jeesus on Herra” (1.Kor:12:3), vaan saattavat jopa kirota Jeesusta. (vrt. 1. Joh. 4:1-6).

    Kristinusko on uskoa siihen, että Jeesus on Kristus ja että Jeesus on historiallinen henkilö, joka tuli tähän maailmaan. ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh.1:14).
    Tästä perustavasta uskonlauselmasta lähtee henkien koetteleminen. Tämä annettiin jo ensimmäisellä vuosisadalla merkiksi: ”Ei kukaan voi sanoa: Jeesus olkoon Herra, paitsi Pyhässä Hengessä” (12:3). (Tämän uskontunnustuksen antoi Tuomaskin; Joh.20:28/Vrt. 1.Joh.5:20. Jokainen aito kristitty yhtyy tähän tunnustukseen.)
    --
    Minkähänlaisesta synnistä on kyse niiden kohdalla, jotka kieltävät Jeesuksen jumaluuden?
  17. -mielipide- "Oppi uudestisyntymisestä on monille vaikea, eivätkä kaikki uskovaiset saa edes sitä oppia".
    --
    Teit hyviä kysymyksiä!

    Puhut uudestisyntymiskokemuksista, mikä näkyy ilona ja hämmästyksenä, mutta myös "perusrauhallisista", joille uskoontulo on hiljainen tapahtuma, jossa tunteet eivät ole niin "pinnalla".

    Me ihmiset olemme niin erilaisia ja meidän taustamme myös.
    Usko ja tunteet- ovatko ne vastakohtia?

    Kun Filippus saarnasi evankeliumia (tark. ilosanomaa) Samarian kaupungissa (Apt.8:5-8), niin kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
    Luukas kertoo, että "syntyi suuri ilo siinä kaupungissa" (Apt 8:8).

    MITÄ ON EVANKELIUMI?

    Jeesus osoitti käsittämättömän rakkautensa meitä kohtaan uhraamalla itsensä meidän puollestamme:
    ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).

    Jeesus vapaaehtoisesti vuodatti verensä meidän edestämme. Hän kantoi sen syyllisyyden ja rangaistuksen, jonka me olemme synneillämme ansainneet ja sovitti näin Jumalan vihan.
    Jeesus voitti synnin, kuoleman ja perkeleen vallan.
    Kristuksen kärsimys ja kuolema on meidän syntiemme sovitus.

    Kysyt:
    "Voiko uudestisynnytetty, jos se on tapahtunut rauhallisesti ja melkein huomaamatta, huomata sen hiljalleen muuttuneesta luonteestaan"?
    --Kun otamme vastaan tämän ilosanoman, niin kyllä se myös näkyy uskovan elämässä.
    Hyvä omatunto tekee ihmisen rohkeaksi, koska oikein tehdessämme meillä ei ole mitään pelättävää.
    Jeesus sanoo: "Minä olen tie ja totuus ja elämä (Joh.14:6). Kun tiedämme olevamme oikealla tiellä, niin ei tarvitse pelätä. Totuus tekee vapaaksi.
    --
    Kristityn ihmisen elämä on myös kasvamista Kristuksen opissa.
    Perustana on "opin alkeet" (Hebr.6:1-2):
    -parannus
    -usko
    -kasteet
    -kätten päällepaneminen
    -kuolleitten ylösnousemus ja
    -iankaikkinen tuomio

    Nämä opin alkeet ovat "maitoruokaa" (Hebr.5:12).
    Vahva ruoka on taas niitä varten, jotka ovat edenneet pidemmälle uskossa (Hebr.5:14).
    Vahvaa ruokaa voi nauttia vain se, joka hallitsee kristillisen opin alkeet eli perustan.
  18. Virsi 315
    --
    1.
    Valvoa mun, Jeesus, anna
    aina ristis juurella
    ja niin joka päivä kuolla
    synneistäni kaikista.
    Suo myös kuolla maailmasta,
    kuolla itsestänikin,
    että kaiken elämäni
    sinulle vain eläisin.

    2.
    Auta, että ristin tiellä
    kuljen askeleissasi.
    Eksymästä, horjumasta
    estä, Jeesus, jalkani.
    Uskoa ja rakkautta,
    toivoani lisää myös.
    Anna voimaa kilvoitukseen,
    täytä alkamasi työs.
  19. Ehdottaisin, että pyytäisit seurakunnan kirkkoherraa HEIKKI LINNAVIRTAA mukaasi.
    Eikö siellä Karjalohjalla ole uskova paimen!
    http://www.karjalohjanseurakunta.fi/?sid=5
  20. Psalmi50.15: "Toisinaan Raamattu kuvaa Sanaa vetenä..."
    ---
    Asiayhteydestä käy ilmi. milloin vesi-sana tulee ymmärtää kirjaimellisesti vedeksi, milloin taas vesi-sana on vertauskuvallinen.

    Esim.
    Puhuessaan elävästä vedestä (Joh.7:37-44), niin tekstiyhteydestä käy ilmi, että Jeesus tarkoittaa Pyhää Henkeä (jae 39).

    Miksi taas Johannes käyttäisi evankeliuminsa alussa niin usein vesi-sanaa eri yhteyksissä luonnollisesta vedestä ja yht`äkkiä Joh. 3:5 kohdalla vesi-sana ei tarkoittaisikkaan vettä?
    Itse en rohkenesi muuttaa vesi-sanaa miksikään muuksi, vaan uskon sen "niinkuin on kirjoitettu", ellei toisin mainita.

    Jos tutkitaan Joh. 3:nen luvun kontekstia, jopa samassa luvussa tulee puhe kasteesta ja puhdistautumisesta: Jeesus kastaa Juudeassa ja Johannes Ainonissa, Joh 3:22-35.

    Koska Johanneksen evankeliumin alkuluvuissa tulee varsin usein esiin kaste, niin tuskimpa Joh. 3:5:kään kohdalla olisi toisin!
    Annetaan veden olla vettä!
    Ei muuteta Jumalan sanaa mieleiseksemme.
    21. 99 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt