Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2026, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Kukkakuva antanee odotuksen ilmettä, kevättä kohti mennään, päivät valoistuvat ja emme huomaakaan, kun kukkasia katsellaan luonnossakin.
Onnea alkaneelle vuodelle, rauhaa ja rakkautta kaikille !

Aloituksia

44

Kommenttia

622

  1. Kaunista kiirastorstaiaamua, pääsiäinen nurkan takana.
    Eilen siivosin niin ankarasti, että en meinannut enää pystyssä pysyä, tytärkin kävi jelppimässä, onneksi oli sauna-ilta ja sain olemattomat lihakset vertymään.
    Ei se käy huonekalujen siirtely niin kuin muutama vuosi sitten, veronsa vaatii.
    Nyt on kaikki hyvin, ikkunanpesun unohdan vielä, katuja ei ole puhdistettu ja pihakin haravoimatta.
    Tänään leipomispäivä, rahkapiirakan teen ja voisilmäpullia, niillä meinaan selvitä pääsiäisen yli., lohen laitan uuniin, runsaasti sitruunaa mausteena, pippuria ja suolaa, kermaa kohtuudella.
    Viimeinen kurpitsapurkki yhtenä ruokana pakkasesta, salaattia lisukkeena, parsakaalin ja sellerin varsia, eiköhän se jo riitäkin.
    Oletteko koskaan maistaneet selleripaloja juuston kanssa, yllättävän kiva yhdistelmä.

    No kesän tuloa olettae kertoilleet ja uusia kukkanimikkeitä paljon ilmaantunut;)
    Luonto on rikas ja kaikkea mahdollista sieltä löytyy, kun on aikaa ja kuntoa etsiä.
    Talviturkinkin on joku jo heittänyt, rohkea teko, minulta jäisi tekemättä.

    Harmillista tuo äänestys unohdus, olisi saattanut olla joillekin tärkeä saada.

    Tuo naava on Eliaanan sanonnan mukaan aivan totta, hyvinvoivan metsän merkkinä olen minäkin sen kuullut.
    Onko ne naavat jopa rauhoitettuja, siis ei saisi keräillä, tämmöinen arvelu minulta.
    Minusta naavainen metsä on kuin sadusta, voisi kuvitella kivien alle myös pikkupeikkoja;)

    En taida päästä eroon noista kylmäntotuuden väittämistä millään.
    Kenellekään lukijalle ie liene epäselvää mihin jahtisi viittaa, yrität työllä ja vaivalla saada minusta pahista, en vain ymmärrä miksi?
    Noista kirjautumisista vielä, kun olen poistanut nimimerkkini, ei sitä takaisin saa vaikka kuinka haluaisi, ilmoitetaan vaan, että nimimerkki on käytössä, mutta itse en sitä voi käyttää ja uusi on tehtävä, näin olen kokenut.
    Mitä tulee noihin poistumisiin kirjoitit"14.04 klo20,07 näin, hän livahtaa salaa pois, näin tekevät henkilöt jotka tietävät tehneensä jotain väärää " jatkona 14.04 klo23,12 " Sella pitää taukoa, mutta ei hätää, hänen tilalleen tuli putipuhdas Hil-la".
    Mistä johtuu nämä väittämäsi ja minua hölmömpikin ymmärtää, että jahti on käynnissä.
    Mitä sinä siitä hyödyt, jos minut pois palstalta saat, sitä kysyn, ei ole pakko vastata, jos saisi tämän jankkaamisen tähän loppumaan.
    Minulle riittäisi, mielekkäämpää olisi sopuisia ja kannustavia viestejä saada ja uskon kaikille toisillekin tämän "jankkaamisen" riittävän.

    Nyt leipomaan rahkapiirakkaa ja hyvän toivotuksiin tämänkin viestini lopetan.
  2. Huomenta, kauniiseen aamuun on saatu herätä täällä Savossakin, taivas aivan pilvetön.
    Juuso myös ilmoitti auringon paistamisesta, kyllä se aina vaan paisteensa antaa, vaikka joskus vaikeuksienkin jälkeen.
    Tänään luvataan jo melkoista lämpöä, houkuttelee vaatteiden vähentämiseen, vaikka aina se kevät sää voi harmiakin tuoda, niin kauan kun jäät on järvessä varoen on pukeutumista kevennettävä.
    Minun parveke kyllä lämmössä yltää jo hellelukemiin, ei kauan jaksa siellä kuumuudessa istuskella.

    Eliaana ja Väinö kesän tulosta siellä luonnon keskellä nauttii, ihan meinaa kade tulla, mutta hillitsen itseni siltä taudilta ja mielikuvin nautin kanssanne.
    Joko olet saanut katiskat järveen, Väinö varmaan tuoreesta kalasta ihastuisi, minäkin kukkokaloja vaan odottelen, pilkkiminen epäonnistui tuojalta, lupaili katiskalla kalat saada.
    Osaisinko kukkoa enää edes tehdä, niin kauan on edellisen teosta.

    Pääsiäispuuhat mielessä, rahka pullia tai piirakkaa aion tehdä, mämmiä jo ostin, maistoinkin, no ei herkkuani ole, mutta pääsiäisenä sitäkin on oltava.
    Lohen ostin ja sillä aion pääsiäisenä herkutella, karitsaa tai lammasta en missään muodossa ole oppinut syömään, joskus lapsena villalle maistui ja sen jälkeen ei haluakaan maistaa.
    Kaalikeitonkin sianlihasta teen.
    Kaupassa kauhistelin hintoja, ne vaan aina uusissa lukemissa joka kerta, koristeita katselin pääsiäisajan koristeeksi, maksoivat maltaita, kai se on itse koristeet tehtävä.
    Pajunkissat saa pääsiäistunnelmaa nostaa, ruohokin jäi laittamatta, en kyllä liioin enää tykkääkään mitään krääsä laittaa.
    Huonekalujen siirtoa olen jo toteuttanut, tyydyttääkö uusiminen on vielä harkinnassa, piristystä pitää saada silläkin tapaa. vuoden suurimpaan uskonnolliseen tapaan pitää jotenkin juhlavuutta tuoda.
    Valmistautumista ortodoksisen pääsiäiselämän tapaan on monella tavalla rikkaampaa.

    En enää haluaisi käydä keskustelua kylmäntotuuden kanssa, mutta muutama päivä sitten mainitsit minun salaa menevän pois ketjusta ja sanoit jotakin pahaa tekoa piiloon meneväni, unohditko sanomisi, voit lukea ylempää.
    Olen varmaan vuosien aikana loukannutkin jotakin, mutta en ilkeän mielialan sanomana ja vähäiseksi sanomiset jääneet, ehkä vastauksina, kun mitta on täyttynyt, periaatteessa olen pyrkinyt rauhanomaiseen viestintään.
    Sitä toivon kaikkien kirjoittajien toteuttavan.
    Mukava nähdä niin mukavia viestejä joissa minua on tuettu, kiitos niistä.

    Nyt siivouksen kimppuun, harmittelen vielä kukkatilaukseni ei ole tullut, onko tilaus sotkeutunut jonnekin, nyt on kukat käytävä paikallisilta puutarhoilta.
    Postin kanssa on myös ilmaantunut hankaluuksi, tilaukseni lähetettiin aivan väärään kohteeseen, piti uusi tilaus tehdä, pakettia ei voinut siirtää postin keinoin, kun palvelupisteitä nykyään postit paikkakunnilla on, valtuudet puuttuu.
    Uusavuttomuus myös näissä hommissa elää.

    Pääsiäisen odotuksin, iloa päiväänne.
  3. Hyvät huomenet pilvipoutaisesta Savosta, yöllä on sadellut, ei paljon, mutta maa on kostea.
    Nyt olisi hyvä harjailla hiekat pois kaduilta ottaa, ei kasteluautoa tarvittaisi, säästöä sekin olisi, no ymmärrän, että joka kohtaan ei puhdistuskalusto yhtä aikaa pääse.
    Lunta ei enää näy missään, nyt kyllä katuja voisi jo puhtaaksi saada.

    Eliaana taas päässyt Väinön kanssa maalle, voin kuvitella sen Väinön ilon kuin myös omasi, miten ihana onkaan kesän tuloa siellä odottaa ja tulevaan valmistautua.
    Niin osuvasti sanoit, hyvää tuo hyvää, paha pahaa, sen olemme saaneet kokea.

    Tuo jengiytyminen on nyt sitten taas uusi ilmiö, mitään tämän tapaista ei ole tarkoitus tehdä, samalla viivalla olemme ,kirjoittajista ja heidän mietteistään täällä kirjoitellaan. aina ei vaan saa selkoa jokaisen viestistä, mikä on tarkoitus.
    Paloman ilmoitus minusta on pitkän ajojahdin seurausta kohdallaan, eihän kukaan jaksa aina olla kohteena.
    Hänen kirjoitukset ovat hänen antiaan ja ihan mukavia ja asiallisia on viestinsä, siis ei mitään harmillista minun kohdalleni.
    Hänen huomioiminen on vaan aiheuttanut niin paljon pahaa viestittelyä, että olen jättänyt pienelle huomiolle hänen osansa.
    Vakinaisiin toki kuuluu ja minulla ei mitään vastaan sanomista ole.
    Tellukka kirjoitellaan vaan ilman mitään etuliitettä, ei jengi, ei paremmin mämmiliitettäkään, vaikka hauskaa mämmistä puhuminen onkin.

    Demeter, voi miten hyvää teki lukea sinun vaikeuksista noiden pankki, kuin muihinkin digihommiin.
    En toki iloitse hankaluuksistasi vaan siitä, että samoja vaikeuksia itsellänikin, kun ei osaa, niin ei osaa.
    Sotkin totaalisesti eilen pankkiin pääsyni, piti Helsinkiin soittaa ja apua pyytää.
    On tämä nykypäivä vaikeaa, kun ei omaa konttoria paikkakunnalla, puhelimen välityksellä on virhelyöntejä korjattava.
    Asioiden pitäisi selkeytyä, mutta kyllä meidän vanhenevien kohdalla vaikeaksi muuttuu, ellei aivan mahdottomaksi, kai ne sukan varteen on euronsakin piilotettava.
    Miksi tuo asioiden hoidon parantaminen on niin in nykyään, eikö jo opitut asiat voisi olla käytössä?
    Vaikeaksi menee ja taas huoli kasvaa, miten ne vanhukset selviääkään, jotka eivät vähääkään näistä hommista tiedä, ei osaa, eivätkä osaa edes apua pyytää?
    Onko kaikki nuoremmatkaan selvillä kaikesta uudistuvasta tämän päivän tahdin mukaan.
    Sanonta että vaikeudet on voitettavaksi tarkoitettu, eiköhän vaan yrittää pitää ja onneksi osaan ainakin apua kysyä ja aina sitä olen saanutkin, ehkä tänäänkin.

    Nyt päivän puuhin, paketti automaatissa, sekin näitä uusia palveluita, joita osaan käyttää ja Presidentti kahvia ja voita samalla reissulla tarjouksesta haen, kahvia kannatta ottaa, pienikin alennus on plussaa, on se herkku nyt niin hinnakasta.

    Toivorikasta päivää kaiken suhteen, kyllä näistä selvitään;)
  4. Huomenta ja hyvää vaalien jälkeistä aikaa,
    Iloa ja pettymystä varmasti tunteiden tasolla meillä kaikilla, vaikka emme päätöksiin pystykään liioin puuttumaan.
    Omat ehdokkaani meni läpi molemmissa vaaleissa, nyt sitten seurantaa pystyvätkö asioihin vaikuttamaan.

    Kiva huomata Siili25 ja Tellukan ketjuumme mukaan tulleen, näin saamme vaihtelua ja elämänkirjon esiin tuloa lisää.
    En tuohon peukuttamiseen ole koskaan osallistunut, voisihan silläkin antaa kiitosta mukavasta viestistä, jospa muistaisin tökätä.
    Olen niin tyytyväinen Ramoonan ja demeterin pitkiin asiaa täynnä oleviin viesteihin, peukut ansaitsevat.
    Ramoonan viestien mukaan, nautin kevään tulosta ja kaikesta hänen ympärillä tapahtuvista asioista.
    Demeterin lukuharrastus avaa minullekin jotain entistä iloani siitä, miten kirjat mukaansa tempaavat.
    Olen harmissani, että en pysty enää samaan, onko tämä tekniikan maailma vienyt kykyni lukemisen suhteen.
    Odottelen jokaisen vakikirjoittajien viestejä ja huoli kasvaa miten asiat onkaan, kun pidempään poissa ovat.
    Anonyymien kirjoitukset ovat myös hyvin myönteisiä ja asiatietoa antavaa, näin mitään osaamattomalle mummolle.
    Jokainen on omalla osuudellaan rikastuttamassa ketjuamme, kiitän siitä.
    En kehua tarkoittanut, mutta jotenkin ilmi tuon, miten viestejänne arvostan ja lukijoidenkin joukko on mittava.
    Onhan tämä ketju kuin mummolan houkutteleva kodin tuntuinen , lämpöä heijastava ilmiö, näiden hyvien viestien ansiosta.

    Mielipiteiden kirjo rikastuttaa (useimmiten) ja se sisällön mielekkääksi tekee.
    Eri ihmiset, eri mielipiteet siitä sopiva annos kaikkea päiviimme, jopa elämän sykkeeseen, näin ajattelen.
    Aina ei elämä hymyile, mutta pieni lohdun sana voi kantaa, kokemaan, että on ymmärtäviä ihmisiä tuntemattomissakin.
    Näin minä ainakin ketjumme koen, vinkkejä otan ja yritän samaan tunnelmaan päästä ja niitä eteenpäin yritän jatkaa.
    Pienet harmit ohi menee, sen lasken juurikin näiden myönteisten ja rohkaisevien viestien ansioksi.

    Nyt pitää lukea taas viesti ja korjata, jos tuntuu vaikealta ymmärtää.
    Ehkä ymmärtämistä auttaa sekin,, että omana itsenäni kirjoitan ja luottoni on suuri, että minuakin ymmärretään;)

    Oikein mukavaa päivää ja elellään toivorikkaasti ajatellen, että asiat sujuu.
  5. Tunnen montakin apua tarvitsevaa, mutta en katso, että olisi minun asiaan puututtava, silti harmia mielessäni kannan.
    Kaikkihan politiikkaan viitta, puhumme kulttuurista, asumisesta, urheilusta ym, kaikkiin yhteisiä varoja tarvitaan.
    Niiden jakamiseen toivoisi kohtuullisuutta.

    Ihan hyvä mielipide, ei anteeksi pyynnön väärti.
  6. Lumisateiset huomenet ja lauantai, saunapäivä taas mukavalta kuulostaa.
    Eilen kälyni kanssa hissuttelimme kauppaan ja siellä tovin istuskelimme, joimme kahvitkin ja sitten kotiin, kun kotiin pääsin join kolme mukillista vettä, mistä moinen puutos tulikaan, olenko kuivumassa?
    Ajatukseni kulki taas näihin vanhusten kohtaloihin, kälyni lievästi muistisairas ja näkö kovin heikko.
    Huomasin nämä puutokset ostojen aikana, apua tarvitsi myös pankkiautomaatilla, harvoin yhdessä käymme missään, tytär yleensä asiat hoitaa, nyt kumminkin halusi kanssani lähteä.
    Mieleeni tuli ne lukuisat vanhat joilla ei apua läheisistä, miten tärkeää, että palveluja saa kohtuullisilla hinnoilla.
    Kälyllenikin tulee ruoka ja siivouspalvelut, lääkkeet ja hoitajan käynti pari kertaa päivässä, tyytyväinen oli näistä avuista.
    Palvelutalolla käynti vielä maksettaviin kuulu , vuokran lisäksi, mikä ei mielestäni halpa olekaan.
    Sanoi eläkkeen riittävän, mutta ei yllätysostoja pysty kustantamaan.
    Näissä riittää ihmettelemistä, kälynikään ei tietokonetta käytä, vaikka sellainen onkin, on taidot sen käyttöön hukkaan joutunut, siksikin tämä meikä mummon tuherrusta tällä koneella tärkeänä pidän.
    Kälyni on vuotta vanhempi minua.

    Nuo kaiken maailman digipalvelut minullekin hebreaa, näitä tavanomaisia jotenkin pystyn toimittamaan, pankkiasiat, terveyspalvelut ja aikojen tilaukset, mutta kuinka kauan.
    Virheitä teen asioiden hoidossa ja aikaakin menee, uuden oppiminen on juurikin noiden demeterin mainitsemien kykyjen puutteista aika hidasta ja joskus mahdotonta.
    Siitä tuleekin mieleen, että kaikkea turhaa känää saadaan aikaan milloin mistäkin, eikö vaan voitaisi olla onnellisia siitä, että mahdollista on tämä kirjoittelu ja muu toiminta, aivoja näin voimme painostaa ymmärtämään ja oppimaan.
    En usko, että meistä kukaan mitään arvosanaa kaipaa, miten pärjää, mutta jos virheitäkin tulee ymmärretään ja unohdetaan.
    Se että suurennuslasin avulla jonkun virheen löytää ja siitä pääse iloitsemaan on aika lyhytnäköistä iloa.
    Suurin osa kirjoituksista on juuri sitä, virheitä etsitään ja niistä huomautellaan, kun vaihtoehtona olisi kannustaa toinen toistamme rohkeasti mielipiteiden ilmaisuun.
    Tämä onnistuisi, jos yli hyppäisimme kaikki virheet, mitkä ei selittelyjä kaipaa.
    Onneksi näitä myönteisyyksiäkin löytyy.

    Minä sain nopsaan soiton sairaanhoitajalta, kun kokeissa kävin ja puhallukset tutkittavaksi toimitin, ilmoitti kaikki tulokset hyviltä näyttäneen ja sama lääkitys pelaa, vuoden perästä uusiin kokeisiin.
    Vuosi on pitkä aika tämän ikäiselle, mutta onnellinen olen tilanteesta, ei se mikään ilon aihe ole sairaalassa juosta.

    Koetan lukea viestini ja suurimmat virheet korjata, mutta ymmärtäkää ja jatkakaa asioiden pohtimista, sehän tämän ketjun tarkoitus on.
    Lunta tulee sakeana, jospa se olisi sitä talven surmaa, kyllä se aurinkokin vielä paistaa.
  7. Huomenta, nyt vastaan aloitukseen ja unohdan kysymykset jos niitä ilmenee ketjussa.
    Maa on valkoinen, neljä astetta pakkasta ja lumiaurat pääsivät puuhastelemaan.

    Kiitos ohjeista/toivomuksista, niitähän kaipaan., aina korjattavaa löytyy.
    Ihan mukavalla mielellä noita ehdotuksia kohdalleni luin ja yritän myös oikein ymmärtää.
    Kylmätotuus, Hilla ei kirjoita ilman allekirjoitusta, jos kirjautuminen unohtuu, loppuun tulee aina kuittaus.

    Asiaan, miksi Nojatuoli on olemassa, luulisin siihen syitä löytyy, on mukava tutustua kirjoittajiin, joilla samanlainen ajatusmaailma, ainakin suurin piirtein, keskustelu jatkuu ja turhat selittelyt voi unohtaa.
    Tarkoitus, mikä antaa mahdollisuuden jatkuvuuteen, tutuiksi tulleet heidän viestinsä liittyy vastauksena omiin kysymyksiin/kertomiin ja aihe avartuu jokaisen kohdalla siihen vuorovaikutukseen mistä kirjoitukset koostuu.
    Esimerkkinä voisi mainita Eliaanan touhuilut Väinönsä kanssa maapaikallaan., aina jotakin kivaa esiin tulee.
    Samoin demeter omilla kertomillaan antaa halun vaikka jonkun kirjan lukemiseen, tai mkr kertoo vanhenevan ihmisen unohduksista , liekko omista liikkumisen vaikeuksista ym.
    Tämä ei onnistu hajanaisiin ketjuihin kirjoittamisiin, puuttuu läheisyyden tunne ja ymmärrys ymmärtää viestien sisältö.

    Aloittajan osuus on tehty liian vastuulliseksi, koska aina perätään jotakin korjausta hänen taholleen, vaikka vapaus kaikilla on kirjoittaa omin miettein ja vastaamaan omaan kirjoitteluun.
    Ihmettelen suuresti miksi yksi ketju haittaa näin kovasti, että aina sitä kritisoidaan ja rekistöröityneet joutuvat vähän väliä hampaisiin.
    Palsta on tarkoitettu kirjoitusalustaksi, eikö Nojatuoli puolla paikkaansa keskustelun merkeissä, koskaan ei ole puututtu muiden ketjujen arvosteluun.
    Lukijoitakin on reilusti.
    Luulo ei ole tiedon väärti ja tätä luulottelua kaikkien kohdalle aika usein ilmenee, kun toivomus olisi, että vihjailematta ja selkeästi viesti esiin tulisi ilman mitään kommervenkkiä.
    Itse en jaksa aina pohtia, mitähän tuokin viesti tarkoittaa, ymmärrys ei kulje siihen suuntaan, etä kaikki olisi hallinnassa.
    Mielipide, minkä kaikki jopa minäkin ymmärtäisin, ei mitään kikkailua sanoilla, ei muillakaan taidoilla tarvitse tehdä.
    Ilkeitä osaamme kaikki olla, jos siihen pyrimme, mutta ajatus on sopuisasti, lupsakkaasti kirjoittelu, ilman sarvia ja hampaita.

    Kiitos vaan kaikille huomioille mitä on ketjuun tullut, suurin osa kaiketi ihan rauhanomaisia ja mukavuutta etsiviä ja korjaan senkin, että jokainen voi iloita tai osaa ottaa surun kohdatessa, ei siihen mitään erikoisetua ole kellään.
    Omalla vastuullaan voi kirjoittaa mitä haluaa, lukija sitten tulkitsee viestit oman ajattelun mukaisesti, aina ei nämäkään kohtaa.
    Yritän lukea ajatuksella mitä tuli kirjoitettua, että aihetta virheajatteluun ei olisi.
    Kivaa viikonlopun alkua.
  8. Huomenta ja sadetta on ollut yöllä, nyt kirkastuu.
    Nousin aiemmin kuin tavallisesti, on leivottava mustikkapiirakka Skippo kerhoon, minun vuoroni tänään., kakkutaikinapohjaan teen, muuten olisi hankala ja sotkeva piirakka käsitellä ja suukin kovasti mustuisi.

    Taas on löydetty aihetta kirjoituksiani selvittää, en ymmärrä miksi kylmätotuus ja joku toinenkin etsimällä etsii vikaa viesteistäni, nouseeko oma arvostus?
    Myös yhden virheen minäkin löydän, kylmätotuus väitti aina allekirjoittavansa viestin, näin asia ei ole, eipä minua haittaa, pitää vaan jotenkin muistuttaa, että sanamme mittaisia ei kaikki ole.
    Totuutta on toki se, että minun ikäpolvi ei suoranaisen velanmaksun hankkimiseen tarvinnut osallistua, mutta väitän, että osamme olemme maan kuntoon saattamisessa tehty.
    Rakennettiin ja korjattiin, elettiin pulaa kaikesta, eikö se mitään arvostusta ansaitse?

    Tuo ikkunanpesukin kohdallani aivan liikaa huomiota saa, vävyni selkä on kipeä, osallistuu kyllä mukana ollen, ja poikani viikot maailmalla, älä arvioi meidän naisten kykyjä, eiköhän useammassa kodissa naiset nämä hommat hoida.

    Minulla ei ole oikeuksia kieltää kenenkään kirjoituksia, jos valta olisi, kieltäisin kaikki ilkeydet ketjusta.
    Ehdin jo ajatella, että keskustelua syntyy, mutta taas on syyllisjahtaaminen vallalla, Miksi.
    Eikö pienet virheet voisi mennä huomaamatta, onko pakko kaivaa ja kaivaa, jopa vanhoja kaunoja avaten.
    Ihmisiä olemme kaikki, vioistamme emme kukaan pääse, suuri osa kirjoittajista sen ymmärtääkin ja jättää huomiotta, jos asialla ei ketään satuta.
    Virheitä olen tunnustanut tekeväni aina, mutta ennen on kirjoittajat olleet ymmärtäväisiä kohdallani.

    Kiitos teille kultaakin arvokkaammat kirjoittajat, joilta voi odottaa muutakin, kuin vikojen etsimistä, nyt en jaksa muuta, viettäkää rauhoittava päivä, jokainen oman tahtonsa mukaisesti, ei ohjetta tähän asiaan.
  9. Aurinkoista aamua, nyt jo voisi aivan hyvin pihan haravoida, ei vaan näy urakan tekijöitä, aikaista tänä keväänä olisikin saada kadut ja tienoot puhtaiksi.
    Meinaa hermostuttaa ajattelukin tulevista kodin siivouksista, nuo ikkunat aina tuskaannuttavat.
    Pienet huolet minulla, isompien puuttuessa.
    Sain kyselyn tutkimuslaitokselta jossa tutkitaan ihmisen elämän kulku, rengastaen sopivin kohta kysymyksistä, kävin hätäisesti läpi ja nololta tuntui kun melkein kaikkiin kysymyksiin rengastus oli hyvän kohdalle.
    Katson lähetänkö ollenkaan, sekin vaihtoehto on tarjolla.

    Miniäni on myös sairaanhoitaja, mutta en koskaan hänen siivellä ole edes yrittänyt etuilla, hän jää eläkkeelle ja sanoi olevansa hyvin onnellinen, kun pääse pois "hullun myllystä" aina on uutta toimintaa opeteltava, siinä välissä aina vaan lisääntyvää potilasmäärä hoitaen.

    Tilannehuumori saa minut nauramaan kyyneliin asti, jos oikea osuma sattuu, muuten en ole kovinkaan kova nauramaan ääneen, ehkä hymyilen sisään päin.
    Ivan osaan huomata useinkin, yritän jättää näkemättä, näin kärki putoaa sanonnalta.


    Oikeassa olet mkr, niitä murusia vaan harjaillaan ja yritetään mukana pysyä, aina ei meinaa ymmärrystä riittää.
    Ramoonan ilmaisu yhteisen kakun jakamisesta on minunkin toiveeni, tasapuolista elämää kaikille.
    Eliaanan sanoihin myös voin yhtyä, omat kokemukseni, ne vähäiset ovat terveyspalvelussa melkoisen hyviä, mutta muiden kertoma saa mietteet toiseen suuntaan.
    Korvaani jäi ikävästi soimaan, tuo asia, miten vanhuksen hoitoa ilmi tuodaan, on aika lohduton sanoma, jos elämänhaluiselle vanhukselle sanotaan, ei sinua kannata hoitaa.
    En ainakaan minulle sanottuna tuo mukavalta kuullosta, vaikka ikää onkin, olen vielä utelias tulevasta, haluan olla sitä loppuun asti.
    Demeter, näin taitaa olla, että lukijat päättävät tekstin oikeudellisuuden, pienet virheet helposti löytyy ja niillä lyödään.
    Paras olisi vain hymyillen ohittaa, kuten ano sanoikin, vaikka sekin väärin olisi.
    Tosikko en tahtoisi olla, mutta kovin herkiksi on mietteeni muuttuneet ja varovaiseksikin, ainaisen ivan mukaan tulleeksi koen.
    Virhe lyöntejä tulee ja nopsaan niihin tartutaan, vaikka mielipiteitä ne vaan olisivatkin.

    Ei kaikki ole poistunut taivaan iloihin, kyllä meitä vielä elossa on suuri määrä, jotka sotakorvausten maksamisten parissa uurastimme.
    Menin naimisiin 1956 ja silloin mieheni teki jatkuvasti pitkää päivää niiden maksujen eteen, sorvasi ja urakoi, näin monet toisetkin niinä aikoina.
    Tiukkuutta vielä silloin kaikesta, muistan sen hyvin kodin laiton yhteydessä.
    Syntymäni sodan kynnyksellä jo sai tuntuman tulevasta, vaikka itse en sitä kokenut, pelko ja turvattomuus välittyi vanhempien kautta lapsuuteeni.
    Muistiini on jäänyt monia asioita, mitä tämän päivän ihminen ei ole kokenut, toivottavasti ei koekaan.
    Ei kaukana kuitenkaan ole nuokaan uhkat, kun yksi mies saa määrätä miten eletään., sekaisin meinaa maailman asiat pistää.

    La Promessan etuiskuja en lue, koska tieto tulevasta vie halun katsomiseen, kuten sain moitteet siitäkin, aivan oikein olikin, tieto tuo tuskaa, sanotaan.
    Aina vaan myöhemmäksi menee nämä aamu sessiot, nukun nykyisin pidempään, mutta jospa ei suurta ongelmaa tästäkään ilmene, kevään odotustoivotuksiin lopetan tällä kertaa.
  10. Huomenta, uusi viikko ja uudet ilot ja surut.
    Olin eilen poikani luona juhlimassa, kun viimein onnistui sekin homma.
    Niin kiireinen on näihin aikoihin, että ei kotona paljonkaan viihdy, viihtyisi kyllä, mutta työt painaa päälle.
    Tyttäreni ja vävyni kanssa menimme, kävimme haudalla, kukkaset mieheni syntymäpäivän kunniaksi veimme ja siitä sitten poikani kotiin.
    Komeat ja maistuvat tarjoukset oli taas miniäni laittanut ja pojan molemmat tytöt isäänsä juhlimassa kansamme.
    Tykkäsi albumista ja moni kuva muiston mieleen herätti, tytöt ja miniä olivat lentämisen lahjaksi ostanut, saa kuulemma itsekin konetta ohjata, onneksi ikä jo suojelee tuon harrastuksen osalta, jos vaikka innostuukin.
    Pienet vierastivat, niin harvoin näemme ja todettiin, että yksi pikkutytöistä tytärtäni muistutti, yhdennäköisyyden havaitsi.
    Geenit jättävät jälkiä sukulaisiinkin.
    Kyselin tyttöjen viihtymistä töissään ja kumpikin oli tyytyväisiä , vanhin tytär sanoi olevan mukava opettaa jo aikuisuuden kynnyksellä olevia ja nuorempi teki virkatyötä puolipäiväisesti, isänsä virmassa toisen puolen.
    Poliisin kanssa on kerran viikossa palaveri nuorten rikokseen sortujien sosiaalipuolen edustajana.
    Nuorempi juhli 35- vuotis päiväänsä lauantaina ja oli ollut mukava tavata ystäviä vuosien takaa.

    Kiva kun huumoria on viljelty ketjussa, olen kai tosikko, en jaksa hymyillä moisille laukomisille.

    Korpikirjailija en olenkaan ole puolueen edustaja, kun tätä nykymenoa seuraan ja uskon, että hoitoon päässeet hoidetaan.
    Huoleni koskee niitä joille on annettu lausunto, ei kannata hoitaa, se on tylyä ja jokainen hoidon tarvitsee loppuun asti.
    Tämän kaltainen lausunto lääkäriltä jo 70 vuotiaalle.
    Voiko joku ajatella, että kaikilla on nykyvaatimusten tasoinen elämä, onko kaikilla tietokone, läheiset ja muut toimivat vakuudet pärjätä, heistä kannan huolta.
    Miten voi kuvitellakaan, että yksinäinen vanhus pärjää muistisairaana ja avuttomana kaiken suhteen, tarvitaan auttavia käsiä elämän sujumisen kannalta.
    Siihen on mielestäni oikeus kaikilla.
    Kuka voi päättää, miten kauan vanhanakin saisi elää.

    Kävin äänestämässä, jonossa edelläni oli vanha mies rollaattorin kanssa, kyseli hätäisenä mihin minun on mentävä, neuvoin ja sanoin virkailijan kertovan lisää.
    Miten monta vanhusta elääkään en tiedä, elämän vaihetta.

    Ano 17,29 ihan itsekkäistä syistä johtuen haluaisin kirjoitella, niin tyhmästi ajattelen, että tämä sanojen peräkkäin, vai pitäisikö sanoa, vierekkäin asettelu auttaa tämän pääkoppani kanssa ja mukava kuulla toisten elämisen sujumista.
    Tarkka pitäisi sanomisissaan olla, ettei korjauksia oikein kirjoituksen suhteen tulisi.
    Olenko herkkähipiäinen, ehkä, mutta en kiellä, että hieman mieltä masentaa jos aiheettomasti huomautellaan, ymmärretään tahallaan väärin.
    Kyllä sitä jo näillä kymmenillä virheensä tietää monenkin asian kohdalla, mutta aina ei muista olla tarkka sanomisissaan.
    Rehellisesti sanon, että en aiheetonta huomauttelua hyväksy ja myöskään en kaikkea jaksa selitellä, kun väärin ymmärretään.
    Jos itsellä on tarkoituksena keskustella elämän sisällöstä, päivien kulumisista, ei huomautteluja tyhjästä jaksa.

    Demeter kiitos rohkaisusta, niin paljon tämä kirjoittelu on antanut kaiken kaikkiaan, että yritän vaan jaksaa, ihan oman mieleni vuoksi.
    Ystäviä (kasvottomia) toivon tämän kirjoittelun kanssa tavoittaa ja heitä onkin mukavasti ollut mukana, aina on kiva kuulla miten elämä sujuu toisilla, omakin päivä siitä iloksi muuttuu, kun viestin välityksellä toisten elämä näyttää hymyävän.

    No taas pituutta tuli ja varmaan paljon korjattavaa, mutta näin tänään, mukavaa viikonalkua.