Hil-la

Hil-la profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2026, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Kukkakuva antanee odotuksen ilmettä, kevättä kohti mennään, päivät valoistuvat ja emme huomaakaan, kun kukkasia katsellaan luonnossakin.
Onnea alkaneelle vuodelle, rauhaa ja rakkautta kaikille !

Liittynyt 1v sitten
54 aloitusta · 854 kommenttia
Huomenta MdK, kaksin täällä kirjoittelemme ja sopu säilyy;)
Pilvinen on aamu ja kun taas tapani mukaan katselin taivaalle, pääskyset melko alhaalla lenteli, ennen sanottiin sen tietävän sadetta, siis matalapaine jyrää.
Ei kovin korkealla nämä aatoksetkaan liitele ja aina kun jonkun kanavan aukaisee lisää aiheita ilmaantuu.
Maailma on muuttunut, aiemmin useimmin paistoi aurinko ja iloisia kasvojakin näki liikkuessaan kaupoilla ja toreilla.

Torilla eilen naapurin rouvan kanssa kävimme ja autokouluakin läpi kävimme, tai paremminkin automaatti autoon opiskeltiin.
Kaikki pitäisi olla automaattista, kun vain nappia paineli, mutta eipä meidän matkalla oikein näin ollut.
Varoitus ääniä aina vaan esiin tuli ja sitten mietittiin, että mikä nyt vikana.
Tämä naapurini aika vähän on tällä autolla ajanut ja toinen auto olisi vaihtoehtona, vanha Saab ja sitäkään hän ei ole tottunut ajamaan.
Peruutuskin tuotti harmia, vaikka ohjaustaulu merkkiä näytti ja varoitusäänet tuli, kun este ilmaantui, no reissu tuli tehtyä ja minäkin auton toimintaan sain tutustua.
Nämä uudet automerkit, mitkä automaattisia ovat, eivät ilman toiminnan laitteisiin tutustumatta niin kovin helppoja ole nekään.
Yhteisvoimin saatiin auto tottelemaan ja matka meni kuitenkin hyvin.

Tuosta Bernerin ajasta en muista muuta, kuin harmillisia asioita syntyi.
Itse en ole takseja tarvinnut ja näin unohduksiin on nämä asiat jääneet, mutta muistan kyllä hälyä syntyneen ja ikävän poistumisen tämä ministeri itselleen sai, eikös hän tullutkin sinne Ruotsin puolelle?
Tänä päivänä melkein joka ministeri kohua aiheuttaa ja asiat valtakunnassa huonoissa kantimissa.
Vaikea tilanne miten tästä selvitään, säälittää jo etukäteen tulevan hallituksen toimien onnistuminen.

Minä olen noita piirakoita joskus ahkeramminkin tehnyt, nyt lähikaupasta saa 0,39 senttiä piirakan ostaa ja juuri uunista otettuna ovat hyviäkin.
Eihän ne omatekoiselta maistu, jotain puuttuu, mutta laiskuuttani näihin tyydyn.
Piirakat onkin tämän kaupan myydyin tuote ja kauppias nauroi, että myös kannattavuuden antaa.

Minä myös viihdyn Facessa, katselen keloja ja muita mukavia asioita, mihin kuuluu nämä kaikki tarjoukset milloin mistäkin, joskus sorrun johonkin huuhaa tuotteeseen, sen saatuani totean, että liioiteltu oli tehokkuus.
Päätän aina, että nyt ei mitään tilauksia, saa nähdä pitääkö lupaukseni ja en sorru.
Kuitenkin pienistä eurosummista on kysymys, harmituskin vähäiseksi jää.
Kun jatkuvasti jotain aihepiiriä katselee, niitä aina enemmän vaan esiin tulee, kissa videot ovat ihania, niiden kommelluksia ja omistajan tykkäämisistä, sekä kissan hellyyttä myös omistajaan.
Tekoälylläkin tuotettuja, mutta kivoja katsella.

Tänään ei oikein mitään ihmeellistä tekemistä, pienen pyykin silitän, kukat kastelen ja eipä liioin muuta, no ruokaahan on tietenkin laitettava, tänään kanttarellikastike ja lisukkeeksi torilta ostettuja juureksia.
Ostin kotimaisen lohen sen fileoin ja ruodosta keitin eilen sopan, jopa oli hyvää.
Pakkanen on tupaten täynnä, on laitettava jo toinen pakkanen päälle, vadelmiakin ostin, annosrasioihin laitoin ja sain sopimaan pakkaseen, fileiden kanssa, nyt ei mitään enää mahdu.
Toinen pakkanen on arkkumallinen, kapea, pienikin, sinne pohjalle yritän mehupullot laittaa, helpompi etsiä kun tarvetta tulee.
Kohtahan se alkaa viinimarja ja muutkin mehuksi tehtävät kypsymään.

Näin mietiskelin tänä aamuna, lukee ken haluaa, ei mitään ihmeellistä kerrottavaa löytynyt.
No arjestahan tämä ketju kertookin, siitä mitä eletään.
Nuo mainokset alkaa jo täyttää koko palstan, onko meillä kauankaan aikaa enää tilaa kirjoitella?

Mukavaa viikonloppua teille ihan jokaiselle.;)
Kesäistä kaunista aamua, taivas kauniin sininen ja pääskyjen lentoa ihailin kahvia juodessani, radiota kuuntelin ja maailman uutisia koetin seurailla.
Radion anti oli tänä aamuna maksukorttien käytöstä, haitoista ja hyödyistä
Herätti muistot mieliin, kun nämä pankkikortit muotiin tuli ja miten epäillen niihin suhtauduttiin, nyt on kai jokainen niihinkin tottunut.
Itsekin olin hyvin epäluuloinen alkuun, nyt joka päivä käytössä, kun eroja tarvitaan.
Jotain uutta taas kehitellään, en oikein ymmärrykseen päässyt, mistä oli kysymys.

Kauhistelin myös asiaa, mikä kai tekoälyyn liittyy, nuo julkkiksiin kohdistetut tekaistut jutut, miten niitä uskalletaan esiin tuoda, ja hyvinkin vahvoja mielipiteitä esitetään, totuutta ei nimeksikään.
Jopa ihmisten suruun liittyvillä asioilla pelataan, esiin tuodaan , ja kuitenkin jätetään oikeaa tietoa antaa.
Luulisi tälläisestä edesvastuuseen joutuvan, ainakin minua ihan hirvittää ja miten sitten käykään, kun totuus paljastuu, yksityisyyskin kadonnut luulottelun varjoon.
Aiemmin kehuin juontajia ja nyt alkaa ärsyttää naistoimittajan puheripuli, selkeästi ääntää, mutta liiankova on vauhti, korvaan sattuu.
Olisko puhuessakin käytettävä se pilkun tauko;)

Tuo saunan lämpö on mieltäni hiertänyt, kun keskiviikko saunaan menen, on lämpö nippanappa 60 astetta ja kiukaalle vettä heittäen ei hiki iholle nouse, vaan se vesihöyry sieltä liian haaleasta kiukaasta.
Saunan lämpö olisi oltava se 80 astetta, kun vettä kiukaalle heittää, äkäiseen kuumuuden iholle saa ja hien nostattaa.
Jos vaan lämmössä haluaa loikoilla voi 60 riittää, mutta hien ulos iholle saaminen vaatii 80 astetta.
Tämäkin asia jakaa mielipiteitä, puhun nyt omalla suullani.

Ristikoita täytän minäkin ja niillä saa ajankulun ja aivojumppaa lisäksi.
Tuo kellokin on minulla niin koristeellinen monine viisareillaan, että en yöaikaan aina selvää saa missä mennään, mielessä on ollut ostaa sellainen vanhan ajan kello, missä vain yhdet viisarit, ostamatta taitaa jäädä.
Kirjoittajat vähenevät, saapa nähdä milloin minunkin mitta täyttyy, ärsyttää tuo mainosten lisääntyminen, enää ei kohta ketjuja sovi availemaan, kun tila pienenee, no taitaa johtua siitäkin, että porukkaa ei riitä kirjoittelemaan.
Tämäkin asia mistä olemme saaneet vuosikymmenet kirjoituspojan saada, taitaa häipyä maailman tuuliin.
Ihmisillä ei ole mielikuvitusta, leikkimieltä ja näin aiheet kuiviksi muuttuu.

No tässä tämän aamun raapustus, jatkakaa jos intoa löytyy.
Tuo syöminen on tuiki tärkeä osuus, ei kauan kirjoittele kukaan, jos ei ruokaa välillä saa;) Heippa!
Huomenta ja terveiset kauniista kotikaupungistani, vettä joka suunnalla ja aivan kivenheiton päässä.
Pitää kertoa ihmeellisyyksistä eiliseltä päivältä, kaikki nuo jutut koneiden toiminnoita pitänee uskoa, kun jotain kummaa omin silmin näkee.
Selailin konetta etsien keinutuolia ja kas kummaa, koko sivu tuli täyteen kiikkustuoli ja muilla nimikkeillä aloituksiani täytti sivun.
Pyörittelin hiirellä ja enpä sitten enää löytänytkään muuta kuin tämän nykyisin.
Ajattelin jo, että joillakin oli aikaa kaikki etsiä ja kerätä peräkkäin esiin.
Siinäpä ihmettelin, mutta jätin sikseen, kai tuollekin joku selitys löytyy?

Vävyni piipahti ja toi kanttarellejä kastikkeen verran, niitä kai alkaa runsain mitoin löytymään, naapuri sankollisen mökiltään kerännyt,
Mustikkapiirakkaa sain uusista mustikoista tehtyä, saunakaveri näin ilahdutti..
Saunakaverini jäi saunasta tullessamme istumaan vähäksi aikaa luokseni ja siinä tovi aikaa kului rupattelun merkeissä ja jonkun ajan päästä nousi omaan kerrokseensa.
Ihania tuollaiset naapurit, aina valmiina auttamaan, tavalla tai toisella.

Sanosinpa tuohon korpiksen esiin tuomaan "paremmuus" asiaan, että ikävä edes puhua, totuus on, että ei kukaan täällä ketjussamme nosta itseään muita paremmiksi, miksi niin tekisikään.
No tietenkin puhun omilla ajatuksillani, en toisten mietteitä tiedä, mutta uskallan olla kaikkien kirjoittajien kohdalta sen, että allekirjoittavat väitteeni.

Ennen,(muutamia vuosia sitten), askartelin aina varsinkin joulun alla ja aina uusia malleja etsin, loinpa omia aatoksiani esiin niitä rakennellen, nyt sekin on jätettävä pois ohjelmasta, kun ei kerta kaikkiaan halua jouluakaan rihkamakaupan näköiseksi, niin paljon on kaikkea kertynyt ja en pois raski viskata, kun silmää miellyttävät.
Aika kului kuin siivillä niitä värkätessä.
Nyt elämä siinä vaiheessa, että yritän turhaa muutekin pois laittaa.

Meilläkin on alakerrassa pyykkitupa ja mankeli, kuivaushuone, en kyllä käytä pyykkitupaa muuten kuin mattoja lattialla pesuun, mankelissa pöytäliina manklaan.
Kone on kylppärissä ja parvekkeella kuivatan pyykkitelineellä pyykkini, olisihan nuo pyykkinarut tuolla pihalla, mutta laiska kun olen, en niitäkään hyödynnä.

Kiva kun vieraita piipahtaa ja vielä matkojen takaa, iloa yhteisiin hetkiinne korpikirjailija.
Minusta ei oikein noihin miesten ole hommiin, en taulujanikaan saa seinällä pysymään, en tiedä minkälaiset koukut olisi keksittävä, että kiviseinässä kestäisi.
Ajattelin jo, että laitan lattioille seiniä kiertämään, mutta hankaluutta toisi siivouksen kanssa, kai joudun apua pyytämään.

Jätänkin taas tähän, pitkäksi tuo virui tänäänkin, mutta minkäs voi, kun on niin paljon kerrottavaa;)D
Kivaa päivää, onhan torstai toivoa täysi.
Huomenta ja taas keskelle viikkoa olemme päässeet, aika vaan lentää ja tekemiset vähenee, onko niin, että jotenkin nuo päivät lyhenee ja aikaansaamiset niiden mukana.
Nyt on jo saavutus jos pullan leipoo, ennen ehti paljon, paljon ja väsymystä ei tuntenut.
Jos kauppa asiat jaksaa ja ruuan valmistaa, on kuin märkä rätti ja loppupäivä menee miten menee.

Eilen kävi korjaaja suihkua katsomassa ja uuden ostoon se letku meni, oli reikiä ja siksi vuoti.
Ei ole kuin pari vuotta kun suihku uusittiin ja nyt sitten jo kappaleina ja minulle lasku.
Ihmettelin vielä miten alkupään korjaus ei maksanut, korjaaja sanoi, että se osa kuuluu taloyhtiölle, letku ja toisen pään suihku sitten omistajalle.
Kyselin vielä, että onko vanha letku nyt hukkaan menevä, vai voiko sen hyödyntää, vastaus oli, roskiin vain, sitten ihmetellään suuria jätemääriä mitä kertyy.
Olen seurannut noita Huvila korjaushommia, kyllä sielläkin hukkaan paljon käyttökelpoista tavaraa menee, on pieni osa mitä kierrätetään, ei kannata käyttöön haalia.
Tulee mieleen, ettäkö ei kannattaisi laittaa joku taho niitä keräämään ja ehjät myyntiin laittaa, niistähän kertyy hyvinkin pian jonkun pienen rakennuksen aikaan saaminen.
Miksi näin on, eikö missään voida säästää, tuleeko sekin liian kalliiksi, näin olen saanut kuulla.
Sota ajan jälkeen kaikki tavarat tarkkaan käytettiin, nyt ei mitään kannata säästä ja uuden rakentamiseen hyödyntää.
Miten maailma on näin pyörähtänyt, ettei säästäminenkään ole kannattavaa?

MdK kertoilit innostasi siivoilla lapsuuden kodissa, niin minäkin ja halusin huonekaluja uusiin paikkoihin siirrellä, äiti oli toista mieltä ja siitä aina käytiin keskustelua, äitihän sen aina voitti, lohdutteli, että kun joskus olet omassa kodissa siirtele sitten, no sen olen tehnytkin.
Viikkosiivous tehtiin siskon kanssa asunnon puolittamalla, äiti nauroi jälkeenpäin, että kun siskoni hameen helmat ylös nosti niin ei kauan mennyt, kun lattia oli pesty, minulla meni aikaa, kun tarkempi olin.

Tuota toivomusta varmaan useampi toivoo, että sodat loppuisi, mutta taas kuulin uuden tiedotuksen, että Trump uuden iskun toteuttaa, luin myös jostakin , että Putin olisi lopettamassa sodan, mutta toisaalla sitten uhotaan iskuista Kiovan kaupunkiin, onko nämä tarina tekemisissä tuon tekoälyn kanssa, ei voi uskoa enää mihinkään.
Onko nämä tietojen leviämiset pahasta ja tuo tekoäly vielä sekoittaa, totuutta ei mistään löydy.
Ihmisen pahin vihollinen on toinen ihminen.

Hyönteisten tärkeys on huomattu ja kestän itikankin pistot, kun ajattelen pääskysten ruokailutarpeita.
On ihana katsella aamuisin, kun poikaset opettelevat lentämään, on aivan erilaista kuin vanhan linnun liito, poikaset räpyttelee, mutta pian jo onnistuu niilläkin.

Kuumuutta lupailtiin täksikin päiväksi, ensi viikolla jo sateita luvassa.
Mustikat kypsyy, sienet nostavat päitään ja niin paljon luonto meille antaa, toivottavasta kerääjiä riittää.
Sota- ajan jälkeen kouluihin piti puolukoita kerätä, ei olisi hullumpi tapa tänä päivänäkään, kun marjan poimijoista on puutetta.
Itse olin nuorenakin huono marjan kerääjä, kun äidin kanssa marjaan menin, oli kaveri mukana oltava ja sitten kannon päällä eväitä syötiin ja satuja metsästä keksittiin.
Sitten kun oman orren alla asuimme jo marjassa käyntikin oli mieluisempaa, varsinkin puolukan keräämisestä tykkäsin, niitä vanhemmillekin keräsimme.
Nyt ei onnistu, edes metsän reunaan kulkeminen.

No jospa taas tämän päivän kiintiö olisi täynnä ja jotain järkevää tekemistä etsin.
Viettäkää mukava päivä ja juokaa vettäkin paljon, näin neuvovat asiasta jotakin ymmärtävät.
Pilvipoutaiseen aamuun huomenet, hellettä lupailivat, mutta tuuli hieman oksia heiluttaa, kai avun antaa pahimpaan.
Pienet vieraat kävivät äitinsä kanssa ja oli mukava jutella seitsenvuotiaan kanssa, hänellä mielenkiintoa moneen asiaan, mikä minun elämässä vaikuttaa.
Katseli taulujani ja arabian lautasia seinälläni, kyseli miten olen voinut osata ne tehdä, osasipa mieleni ilahduttaa.
Lautasista tuli kyselyjä, mitä tuo kala esittää, lautasessa oli hauenkuva, mistä kerroin kanteleeseen ainekset otetun, ja kysymyksiä tuli, yritin kertoa, että Kalevala on kansalliseepos ja siitä lautasissa on kuvauksia, totesi, että onpa luettava tuo Kalevala.
Veljensä vähän vierasti, mutta pois lähtiessä jo hymysuin vilkutteli.
Valittelin murheitani ja taas asiat korjaantui, micron kohdalla se selvisi johdon seinästä ottamalla, hävetti kun en sitä ymmärtänyt.
Kyllä sen kaikesta huomaa, että aika ohitseni alkaa ohi ajaa.
Mukava tuokio erilaisuutta.

Soitin huoltofirmalle ja lupasivat tulla katsomaan suihkun vuotoa, vastaava nainen selvitti, että suihkun pää on omakustannettava ja luetteli pitkän listan mihin taloyhtiö on velvoitettu, ihmettelin että miten näin on, kun aiemmin kävivät korjaamassa toisen pään, kun vesi ei tullut, nyt letkun toinen pää on minun maksettava, no enpä kiistänyt.
Pykälät on tehty kaikkien eduksi.
Kysyi vielä pystynkö itse kiertämään letkun päätä, no kunpa pystyisinkin, joka asiaan kohta apua tarvitsen, harmittaa.

Kuulonikin on kai heikentymässä, kun mielestäni kuulen hyvin, silti tämän pikkuneidin puhekin puuroutui korviini, siihenkin hänellä oli ehdotus, korvan taakse laitettava kuuloke, hän on nähnyt sellaisen.
Kun puhe siirtyi rollaattoriin, hän kysyi minkälainen se on, nimi ei ollut tuttu, mutta sitten oivallus, että se on kuin ostoskärri ja hän oli kadulla nähnyt sellaisen ja nainen joka sitä työnsi lensi selälleen ja kuoli.
Näin nuori terävä ihmisen alku kaiken huomaa ja tietää ja osaa soveltaa.
Lopuksi hän piirsi kuvan ja kirjoitti siihen nimeni ja omansa ja paljon sydämen kuvia, lämmitti se aitous millä hän sen teki.
Meistä tulisi varmaan kavereita, jos asuisi lähellä, hän kyselisi ja minä saisin kertoa sydämeni halusta.

Kyllä noin asiat menee kuten kerroit MdK, koneetkin aina yhtä aikaa topin tekevät, minulla oli se tukos keittiössä, putkistossa, seurauksen oli osan lattian laitto, oli vuotanut eristeisiin, sitten astianpesukone myös teki tukoksen ja nyt sitten nämä suihkuista johtuvat vaivat.
Myös pesukone teki tempun, kun epätasapainoon linkouksen kanssa joutui, poisto putki irtosi ja lattia lainehti.
Hellan, jääkaapin, astianpesukoneen ole uusinut, nyt vuoro sitten pesukoneella, ja kun sanovat laittajat, että ei kestä kuin noin viisi vuotta, saa uusien hankinnan kohta aloittaa, huh,huh.
Toista oli ennen, hellakin kesti ihmisiän, siis ne levyhellat.

Nuo remonttimiesten odottaminen ei ole mukavaa hommaa, samoin kuin töiden hidas valmistuminen, en ole kaikkein kärsivällisin ihminen ja olen kokenut hitauden aika raskaana.

Noista ampiaisen pesistä tuli mieleeni, kun mökillä oli kuistin alla niiden pesä, sulassa sovuissa saimme elää, ei kertaakaan tökänneet, kai kulkutiet ei kohdanneet.
Itikoiden pistoille olen herkkä ja ne aina minusta tykänneet, patteja vähän joka puolella, nyt niistäkään ei harmia.

Kohta alamme syksyä kohti kiikuttelemaan, ollaanhan jo puolissa välin kesää.
Mutta aikaa on vielä kesästäkin nauttia ja syksy parhaimmillaan kesän tuntua jatkaa.
Nyt kohta kaalikeittoni lämmitykseen, hukkaan en heittänyt, vaikka ei kaikkein ihanin makunautinto olekaan, meni halut kaalikeittoon, kohta ei mikään ruoka enää saa innostumaan, pitänee läskisoosi tehdä, maistuisiko sekään?
Jotain olisi syötävä, ettei kunto huonoksi menisi, vietetään kiva kesäinen päivä.
Huomenta uuden viikon alkuun, pilvistä näyttää olevan, ehkä vettäkin saamme tänään.
Pojantytär lapsineen tulee käymään, on kiva tavata lapset, tytär kuusi ja poika kohta kolme, harvoin käyvät, kun Lahdessa asuvat, mutta nyt äiti lapsineen kesällä voivat pidemmän ajan näissä maisemissa olla.
Äidin lomakin on varmaan lyhentynyt nykyisin, ennenhän opettajat lomaili koko kesäkuukaudet, isä töitä pakertaa.
Oikeastaan juuri tämä tytär useimmin piipahtaa luonani, paikallisilla niin kiire, että eivät jouda kyläilemään.
Muualla asuvat tyttären lapset perheineen kerran vuoteen tulevat minua tapaamaan, no pakko on tähän tyytyä.
Tätä se on tämä elämä, ennen kaikki lähellä asuivat, nyt maailma on vienyt mukaansa.

Jotenkin tuntuu asiat taas vähän vaikeiksi muuttuvan ja apua joudun pyytämään, micro teki topin, suihku VC:sä vuotaa, taulut seiniltä tippuu, vaikka kiviseinään tarkoitetut koukut onkin, kukat kuolee toinen toisensa jälkeen.
Syynä luulen olevan mullan huonous, koska hoito samanlaista kuin edellisinä kesinäkin, eikös tässä jo harmia riittävästi.
Osasin kaalikeitonkin eilen pohjaan keittää, olin koneella kirjoittamassa ja liian kuumalle kattilan jätin, kun menin katsomaan keitto kattilan pohjassa, onneksi, maku ei palaneelta maistunut, mutta ei kaikkein parasta kuitenkaan ollut.
Välillä tuntuu, että kaikki harmit kasaantuu ja kun siihen sitten muistiani joudun rasittamaan, kun ei mieleen tule tuiki tavalliset asiatkaan, siksi tämä kirjoittelu antaa uskoa, että vielä jotain muistan.
Muutenkin olo eilen oli hutero, liekö paha mieleni sen aiheuttanut, tuntui kun tukea jatkuvasti tarvitsin.
Verenpaineen mittasin, kaikki siltä osin ok.

Jospa uusi päivä ja uusi viikko asiat korjaa, kampaajaakin koetin tilata koneelta, mutta ei aikoja, kai kesälomalla ovat koko porukka.
Oikeaan saumaan nuo vieraani tulevat, ehkä siitä parannusta tähän sekavaan elämääni saan.
Tytär tuntee nämä tietokoneet, kuin myös muut laitteet, ehkä apu häneltä löytyy.

Paistamani kuha filee ei tällä kertaa niin hyvältä maistunut, kuin aiemmin, voiko mieliala saada ruuankin makuun vaikuttavan harmin aikaan?
Ahven on kyllä niitä kaloja joita mieluusti minäkin söisin, kuhan lisäksi. muista en liioin välitä, valmistapakin siihenkin hommaan vaikuttaa.

Nythän matkailu on Lappiin kovasti kasvamassa, kun etelän helteet eivät houkuta, vaikka helteiden sekaan kai me täälläkin joudutaan, se kysyy voimia meiltä vanhuksilta, toki kaikilta, mutta vanhukset lasketaan siihen hauraaseen joukkoon.
Ei nuo hallituksen toimetkaan mitään iloa vanhuksille lupaa, jos ei toisillekaan, aina saa kuulla miten asiat huonontuvat.

Tulipa nyt ikävyyttä sisältävä viesti, mutta hyvä, että johonkin voi harminsa purkaa, uskoen että helpottaa.
Huominen, ehkä jo tämä päivä voi ilon tuoda, otan itseäni niskasta kiinni ja kohta asiat rullaa,,,, tai sitten ei.
Enempää ei voi itseltäänkään vaatia, kuin sen mihin kyvyt riittää.

Iloa teille joilla harmit kiertää, kyllä nämä asiat kuntoon saadaan täälläkin.
Kaunista lauantaiaamua, heräsin aikaisin ja suunnittelu meni hieman uusiksi, lähdenkin kauppaan heti sen auettua, on mukava asioida melko tyhjässä kaupassa, ei ole hermostuneita ihmisiä ja kassatkin jaksavat hymyillä heti aamusta.
Illan suussa jo hymy hyytyy ja väsymys voittaa.
Viikonlopun viettoon on kansa lähtenyt ja noita kesätapahtumia on ympäri suomea, tarjontaa on, tankomarkkinatkin Seinäjoella.
En koskaan ole innostunut näistä suurista tapahtumisista ja nyt on menohalut karisseet kaiken osalta, tuntuu kuin kaiken, ehkä liikaakin jo nähnyt.

Mökkimaisemat monellakin mielessä ja ehkä jo metsän antimetkin houkuttavat keruuseen, taitaa tulla hyvä sato monenkin kohdalla.
Minulla hommana tämä siivouksen teko, eilen jo kaikki irtaimen hilasin parvekkeelle, yöllä hieman raikastuvat, kesällä ei oikein tuuletus niin tehokas, kuin talvella, kun pakkanen puraisee.
Pölyjen jahtaaminen kyllä tuntuu tehoavan, koti siistiltä tuntu, kun lattiat kostealla pyyhkäisee.

Torillekin mieli tekisi, mutta ei samana päivänä jaksa kahta reissua tehdä ja vastahan se on aluillaan tuo syksyn sadon valmistuminen.
Facessa huomasin epämiellyttävän kuvan mansikoista, kuumaan veteen kertoi mansikat laittaneensa ja pintaan nousi kummia olioita, jotka liikkuivat.
Kuvassa ne oli valkeita rykelmä muodostumia.
En mansikoita kuumaan veteen ole laittanut koskaan, joskus huuhdellut kylmän veden avulla, mutta tuo huomio oli kyllä aika epämiellyttävä, ei kai niitä mansikoitakaan kohta uskalla syödä.
Mansikoitakin on myynnistä vedetty, niiden huonon maun ja hajun vuoksi, kerrottiin kuljetuksesta johtuneen.
En koskaan ole hilloa tehdessänikään huomannut mitään vastaavaa.
No eipä sitä osaa kaikkea pelätä, vaikka inhottavilta nuo paljastukset tuntuvat.
Onhan mahdollista, että kaikki pienet oliot ilmestyvät juuresten ja marjojen mukana, muistan tätini liottaneen kukkakaalia etikkavedessä, ja näin oliot esiin tulivat.
No enpä tämän enempää kauhukuvia herättele, olisihan niitä, mutta syötäväksi kelpaavaa kyllä löytyy.

Pitkäksi on ajo veljeltäsi kertynyt, mutta kai siitä hommasta tykkää ja näin ei matkustaminen tälläkään tapaa juuri rasita.
Ymmärsinkö oikein, että veljelläsi on majapaikka myös Espanjassa, siis tuttua aluetta, on matkan teko ja reitit selvinä.
Hirveitä on nuo metsäpalot ja muutkin luonnon tapahtumat, en ehkä tykkäisi asua noilla main, no hyvä kun kotimaani on suomi.

Ehkä hyväkin, että sanot ei kaljanjuonnille, jos tuon kaltaiset epäilyt mieleen tulee.
Eihän sade näin kesällä suurikaan harmi ole, kun kohta perästä aurinko kuivattaa ja menepä loikoilemaan ulos, jos sängyn päällä ei olo miellytä, joku helletuoli ja siinä sitten taivaanpilviä seurailet.
Linnutkin lennollaan ilahduttaa.

Nyt valmistaudun kauppaan lähdölle ja aina samalla reisulla vien roskatkin säilökatokseen, että ei vaan liian usein tarvitse liikkeelle lähteä.
Vie mennessä, tuo tullessa henki elää.
Oikein viihtyisää ja kesäistä päivää, lienettepä mökillä, metsässä tai jossain tapahtumapaikalla.
Aurinkoista huomenta, kiva kun aurinko meidät muisti, eilen melkein koko päivän satoi.
Katselin tuota puistikkoa takapihalla ja vahvoja ja tuuheita on puut, kyllä ne ravinteita löytää, lienee juuristo jo hyvinkin syvällä, maata ei kovinkaan paljon löydy, kun kadut asfaltoitu.
Hyvä suoja tien pölyjä vastaan ja ihana rehevyyttä katsella.
Toisella puolen naapuritalon isot ja vanhat kuuset ja koivut antavat myös oraville kotikoloja ja tietenkin kävyt ruuaksi menee, näissä näkymissä on hyvä asustaa.

Eliaanan elämä soluu tuttujen kuvioiden mukaan, vieraita tai ei niin vieraitakaan, vaan mieleisiä tulokkaita aina luvassa.
On mukava, kun sukua riittää ja yhteishenki pelaa, kyllä siinä lastenkaveritkin mukaan sopii.
Olisikin sillä tapaa kiva, kun sukua olisi ja yhteishommat viihdyttäisi, minulla ei liioin sukulaisia vieraile.
Emme ole oikein sukurakkaita, tai jo pienestä on etäisiksi tultu, vaikka kyllä siskoni eläessä oli paljonkin yhteisiä touhuja, mutta nyt kaikki on kuin yhteistuumin oman elämänsä herroiksi ruvenneet.
Kaikille ei tuo läheisyys tule tärkeäksi ja aina vaan vähemmäksi käy, jokainen keskittyy oman elämänsä ympärille ja kun luonne ei muuta tapaa tunne, tähän on tyydyttävä.

Tuosta listasta minkä korpikirjailija esitti, en paljonkaan mitään osaa toiseksi väittää.
En ole kovinkaan hyvin perillä noista määreistä, mutta olen sitä mieltä kuitenkin, empatiaa on tai ei ole, sitä ei voine opetella.
Ihailu syntyy, kun arvostaa toisia ihmisiä ja heidän hyviä tekojaan, varmaan vaatii hyvän ihmisyyden käsitteen.
Idolia en oikein tunne, no sen verran kylläkin, jos toistuvasti jokin toisessa henkilössä, hänen teoissaan/ esityksissään miellyttää voi sanoa tykkäävänsä.
Myötäeläminen on myös jotain joka on ihmisen sisäistä tai muuten muuttuu teeskentelyksi, eli sekin on syntymälahjana saatu.
Itsetunto ei kohdallani kovin korkealle ole päässyt, mutta olen hyväksynyt itseni omana itsenäni, en anna enää paljonkaan toisten mieltäni muuttaa, voihan sanoa vaikka itsepäisyydeksi.
Mielenkiintoisia asioita, mutta itse en näkisi aivan hirveästi omia tuntojani näissäkään miettiä, olen se mikä olen ,,,vikoineni.

Nyt varmaan veli on jo luonasi MdK ja juttua riittää, jokohan sai tarpeekseen noista pitkistä matkoista, vaan vieläkö lisää halaa?
Ihana varmaan, kun omistaa sisaruksia, minä siitäkin paitsi olen ollut jo monta kymmentä vuotta.

Paloma saa myös vieraita ja vielä nuoria miehiä, varmaan teilläkin rupattelua syntyy ja mielipiteitä ilmaantuu, varmaan mukava, kun nuoret ihmiset elämää piristää.

Minä odottelen kuhafileitä, vävy on verkoilla saanut hyvin kalaa, niitä on sitten jaettu naapureille ja nuohoojakin sai osansa.
Hyvin on kalainen järvi, paikka missä mökkinsä sijaitsee.
Tästä tänään sitten kuhan paistoon, perunat ja muuta ei tarvitsekaan.
Nautitaan auringosta, siellä missä se suostuu paistamaan, lämpöä kai kaikille riittää.
Huomenta auringon paisteeseen ja muutenkin kesäiseen aamuun.
Pääskyset kisaavat taivaalla, melko alhaalla kylläkin, joskus kuulin, että ilmavirtojen mukaan itikatkin lentää ja matalapaineen vallitessa melko alhaalla, , pääskyt niitä tavoittamassa.

Demeter kerroit myös pyörää polkevana aina aamuisin, minulle se on todiste siitä, että hyvää tekee, 100 polkua ja selkä antaa kävellä paremmin.
Eilen taas kerran sen avun totesin, nousin ylös ja en millään meinannut päästä liikkeelle, ajattelin jo onko sauvoihin tartuttava, mutta pyörällä ajaon tehyäni, muideen virutusten kanssa, onnistui askellus paremmin.
En tiedä onko liian pehmeä vuoteeni vai mistä syystä aina aamuisin on vaikea lähteä liikkeelle.
Voi myös olla, että niin vahva on uskoni tuohon aamu sessiooni, että apua uskon siitä tulevan, yli kymmenen vuoden sitkeä yritys, särkylääkkeitä en syö.

Noista sielunsiskoista, kyllä se niin on, että kirjoitustenkin välityksellä voi tuntea, sitä tunnetta, että samoin ajattelevia olemme ja siksi ymmärrys paremmin kohtaa.
Ihastuksista/idoleista, onhan niitä montakin, tänä aamuna kuuntelin sattumalta
Facessa kelaa jossa joku Riihijärvi lauloi Eino Leinon tuotantoa, ja hänen äänensä oli juuri minunkin äänilajiin sopiva, pystyin mukana laulamaan.
Hyvin harvaksi käy idolien määrä, siis palvomiseen en enää sorru, mutta tykkään hyvinkin monista tuiki tavallisista ja hyvää tekevien ihmisten toiminnasta.
Varmaan kaikki empatiaa omaavat saavat hyväksyntäni sillä toisista kanssaihmisistä välittäminen/ tukeminen on se hyvä teko jolle hattua nostan.

Puolen litran sillipurkkeja oli ne kertymä kymmeneen ja usein maistiasia annan minäkin tuttaville, talven yli riittävät ja hyvin säilyvät talven yli jääkaapissa.
Purkitkin säilyvät vuodesta toiseen ja kun hylly on purkeista tyhjä, on jääkaapin ylä hylly täynnä lisukkeena tarjoiltavaa.
Mustikassa jo naapurini kävi, pari litraa oli kerännyt ja kanttarellejä hyvä satsi, niin se alkaa se sadon odotus toetumaan metsänkin tuotteilla.
Voikin tulla hyvä sienisato, kun vettä on tullut ja lämpöä on riittänyt.

Paljon nähtävää olette saaneet nähdä MdK kuin Palomakin retkillänne, aina se elämän katsomusta kasvattaa kaikki historiankin havinasta kertyvä.
Nyt sitten MdkK odottelee veljensä matkakertomusten kokemista ja sanoo näkemiin pojalle ja miniälle, lupauksiin, kohta taas tavataan ja tottahan se onkin, vaikka vaan kesäisin näin tapahtuisi, aika siivillä lentää.
Onhan teillä tuota tapaamista ristikoiden täytön suhteen joka viikko ja varmaan muulloinkin.
Niinhän sanotaan, eteenpäin elävän mieli ja jos kunto riittää, suunnitelmia voi tehdä, toteuttaakin.
Minulla ei liioin menoja ole tiedossa ja siksi on mukava lukea teiden moninaisista harrastuksista.

Kirjoittele vaan demeter ihan oman tahtosi mukaan, niin teen minäkin, pitkiähän nämä jaaritukset on ja paljon toistojakin, mutta samaa teemme täällä livessäkin, samat asiat puhuttaa.
Olen huomannut monen tämän ikäisen muistin huonontumisen ja siksi uutena koemme vaikka useimmin kerrottuna esiin tulevatkin.

Tälle päivälle ei ole mitään suunnitelmia, joten telkkarin katsomiseksi menee, no sieltäkin saan mielenkiintoista sarjaa esiin, sairaalaelämä esittäytyy, ja hoidettavien lisänä pieniä romansseja hoitohenkilöiden kesken saa uteliaana jatkoseurantaan.

Kaunista aurinkoista ja jotain aikaankin saamista teille toivottelen.
Huomenta ja puoleen viikkoon on päästy.
Salaatinteko eilen vei voimat, no pieni kauppareissu osansa velotti ja loppupäivä olikin miettimistä teenkö mitään, vaan loikoilenko parvekkeella.
Tänä aamuna olen jo purkittanut salaatit 10 purkkia ja siinä talven tarve, jääkaapin pesin ja sama väsymys tuntuu, ei jaksa kuten ennen, sanon itselleni, että ole vaan väsynyt ja lepää.
Samaa voisi sanoa meille kaikille, jotka yritämme liian kanssa, ei tarvitse, työt on laskettava voimien mukaan, kaikkea ei meidän kontolle enää tarvitse laskea.
Korpikirjailija, demeter ja Eliaanakin, vaikka nuorempia olettekin, rauhaa hetkinen ja sitten uusi ponnistus;)

Aika moni taiteellinen ihminen tarvitsee, tai joutuu viinan kiroihin, se on raskasta tuo taiteilukin
On verrattu synnytystuskiin, pitänee paikkansa, ihailua ansaitsevat lukuiset taiteen tekijät olipa kysymys kirjoittamisesta tai muusta taiteen tekemisestä.

Nyt en jaarittele tämän enempää, toivotan vaan kaikille kivaa päivää, minäkin urakastani selvinneenä loppupäivän rauhaisasti otan, mietiskelen mikä onkaan seuraava kohde, heippa.

MdK on pojanperheen kanssa päässyt historian sävyttämään matkaan, miten jaksatkin mukana kulkea, ai niin pitäisi muistaa suojakertoimet mistä olet kertonut ja seura varmaan osaa tahtiisi tyytyä.
Hyvä historian kerronta vie mukanaan,, tykkäisin kuunnella juuri sellaista taitajaa, kun puhe on muinaistapojen selityksistä, ihailua saavat osakseen historiassa mainitut henkilöt, heidän aikaansaamiset ja elämiset.
Ei tarvitse kovinkaan vuosikymmeniä taaksepäin mennä, kun näiksi ihailun kohteeksi sopivat isovanhempamme, ne kyvykkäät naiset, jotka luukeitostakin maukkaan saivat aikaan.

Eilen jouduin soittamaan kodinkone liikkeeseen, kun astianpesukone ei ottanut vettä. Sieltä vastasi nainen ja kysyi merkin pesukoneesta, mainitsin, että vasta kävi miehenne korjaamassa ja nyt taas apua tarvitsen.
Sanoi odota hetki, luki ilmeisesti koneen tapoja ja katsoi edellisen käynnin syyn, kohta sanoi, että nämä koneet tekevät joskus lakon, anna kymmenisen minuuttia jauhaa ja jos ei toimi soita uudelleen.
Kone alkoi hyrrätä, astia puhtaina ulos otin, sujuisipa lääkärin käynti puhelimessa yhtä tehokkaasti.
Myönnän kyllä, että hieman vaikeampi on ihmiskone hoitaa tällä tapaa, hyvilläni olin kuitenkin ilmainen ratkaisu.
Pit tämän perään tulla loppusanomiset, tuonne ylemmäs sitten menikin, haitanneeko?
Huomenta kaikille, minä reipas jo kaupassa kävin, piti etikkaa käydä hakemassa kurkkusalaatiin, tulihan sieltä mukaan muutakin.
Kohta alkaa kurkkujen raastaminen, minä vanhanaikaisesti raastan kurkut, olisihan niitä vempaimia vaikka minkälaisia, mutta enpä osta, kerran vuoteen tuon homman jaksaa tehdä näinkin.
Jääkaappi pitää myös putsata, kun sinne alkaa näitä purkkeja kohta ylähyllyä täyttämään, sieltä sitten talven aikaan tuhoan ja uusi kevät taas näköpiirissä.

Aika paljon on lääkkeitä sinulla "notta", mutta onhan kiva kun naisen äänellä niitä tarjoillaan, eikö vaan;)

MdK elää ihanaa aikaa, kun saa poikansa kanssa toimia, matkailla ja vaan rupatella, onko miniä virkeä, jaksaa mukana kulkea, nauttikaa ja niinhän teettekin;)

Muistuipa mieleen tuosta koiran kynsien leikkaamisesta, miten pieni koirani karkuun pötki, kun saksia menin hakemaan.
Sitten koira kainaloon ja joka kynnen jälkeen silmiin katsominen ja kiittely, palkkion vuoro sen jälkeen, haikeus mieleen tulee, kun sitä uskollista ystävää muistan.

Eipä ole liioin itikoita minun asuinympäristössä näkynyt, en kyllä kaipaakaan, inhottava kiusalainen.
Punkkia en niinikään ole koskaan kohdannut, myös nuo kotilot ja etanatkin olen osannut kiertää.
Pojan kaksi isoa koiraa niitä kuulema kerää, mutta rokotus niilläkin ja hoitaja osaa punkit poistaa.
Mikähän kesän kiusa minulla olisikaan, no voisiko sitä pientä nopeaa otusta kylppärissä sano inhokokikseni, se asustaa pimeässä ja valon sytyttyä joskus näyttäytyy, huh inhoan sitäkin, vaikka ei se minun kimppuuni edes yritä, viemärissäkö asustanee.
Nuo käärmekokemukset ovat minulle kyllä liikaa, olenkohan kolme elämäni aikana nähnyt, kamalaa jos asuisi semmoisessa paikassa, että pihaan tulisivat.
Poikani asuinpaikassa niitäkin liikkuu, kun metsää joka puolella, koirien vuoksi häätävät hyvin nopeaan ne huomattuaan.
Kyllä minäkin jonkun Väinön kaveriksi ottaisin, mutta kun tuo järki jankuttaa, että ei enää'.
Myös tuo järven läheisyys, olisi mieleinen ja jopa sitten Eliaanan kanssa ongella istuttaisiin;)

Demeterillä ystävyys suhteita taitaa metsän eläimiin olla, kun niin monta eläintä lenkilläsi kohtasit.
Olen hieman kade myös noista metsälenkeistäsi, ei onnistuisi minulta, hyvin horjuttava ja epävarmaa on kävely asfaltillakin.
Aika aikaa kutakin, ei pidä kaikkea haluta, varsinkin, kun tietää oman kestävyytensä ymmärtää.
Kasvinmaasta haaveilen vieläkin, vaikka tiedän, että ei laittajaksi ole,

Aina on kiva jotain odottaa ja paljon on varmasti veljelläsi kerrottavaa, kun kotimaahasi tulee.
Vaihtelua elämään, vaikka eipä tuo elämäsi yksitoikkoista olekaan, no minulla joskus hieman tyhjää iskee, mutta aina jotain tekemistä löydän, nyt pitkävartiset kirjosukat on valmistumassa, sanotaanhan, että tavara löytää tarvitsijansa, ehkä sukatkin joskus, kun pakkanen paukkuu.

Nyt kurkun raastamiseen ja huomenna purkkiin ja eka säilöminen on aluillaan, siihen jatkoa suunnittelussa, punajuuret, punasipulipikkelsi, suolakurkut ja tietysti juureksia pakkaseen, joten tekemistä lähitulevaisuudessa.
Lopetan nyt tämän jaarittelun, olen palautetta tästä saanut, mutta aina vaan jaarittelen, kun oikeus on minullekin annettu.
Kivaa puuhastelua itse kullekin säädylle;)D
Hyvää alkavaa viikkoa, jo toista heinäkuulle, niin se aika rientää.
Eilinen päivä meni ensin torilla käyden ja sitten mansikoiden pakkaseen sovittaissa.
Minulla on pieni tämä pystykaappini, mutta vielä en toista päälle tarvinnut laittaa.
Ihmisiä oli mukavasti torilla, kauppiaita myös ja ostinpa kurkkujakin kurkkusalaatin tekoon, nyt on käytävä lähikaupasta sipulia ja etikkaa,
Laitan vanhasta sipulista, on voimakkaampi makuisia ja hintakin edullisempi, kuin uudessa sipulissa.
Yritin tuttuja torilla katsella ja olipa aika pieni otos minkä silmiini sain, kai kaikilla samat esteet kuin minullakin, ei jaksa joka paikkaan lähteä.

Ihana runo demeter, kiitos siitä ja muustakin, noin se on, ihan samoja tunteita koen tuon runon mukaisesti, ihan oikeasti johonkin aina kolottaa, kunpa jaksaisi niitä huomioimatta olla ja yrittää sitä hellyyttä etsiä itseäänkin kohtaan.
Olisi jaksettava ajatella, että kaikki kuuluu vanhenemiseen, kivutkin, uskoen , että toinen päivä, toiset mietteet meissä elää ja antaa voimaa kestää, itkukin apua antaa.
Näin vanhemmiten olen huomannut myös tuon herkän minäni kasvaneen, kaiken muun lisänä, onhan meillä niin paljon iloakin elämään kertynyt, jaksaisimme vaan sen huomata.

Kesä on kaikilla, nyt kyllä vähän sateiseksi muuttunut, mutta kyllä se aurinkokin vielä paistaa.
Korpikirjailija ahventen narraamisista kertoi, se olisi minunkin mielihommaa, vaikka saalista ei juurikaan tulisi, niin se istuminen veneen perällä ja nähdä kohoa nyittävän, ehkä ylöskin nykijän saaden.
Miten sitä voikaan niin säälimätön olla, ettei ahvenen kuolemaa sure?

Toivottavasti pääsitte piknikille, täällä ei kyllä sää siihen sopisi, mutta ehkä jotain muuta keksitte yhdessä oloa juhlistaen ja soppa kai maistui MdK.
Aika kuumaa on veljesi matkan jatkuessa ollut, mutta suomalainen kaiken kestää;)

Ikävää kun joku ruoka on väliin jätettävä, kaalikin niin hyvää, onnekseni sellaisen ruuansulatuksen omistan, että kaikki toimii, kiviä en ole kokeillut, ehkä nekin onnistuisi.
Tuo ajatus, että mummoista tulee kukkaniittyjä on jotenkin mieltä nostavaa, kun joskus täällä kielteisestikin mummoihin suhtaudutaan.

Täällä minun kauppani edessä on usein jotakin ajankohtaista myyntiä, viimeksi mansikoita, mutta en olisi saanut kotiin tuotua, joten nyt onnistui torilta, kun autolla pääsin ja vielä kantajat mukana.
Ano 00103 , kyllä kesä on ihana ja kun vielä olokin sellaiseksi saadaan, niin mikäpä kivampaa, kuin vaikka pyöriä tuolillaan;)D
Nautittavaa tuokin Ano 00106, kun jalkapalloa katsellen voi aikaansa viettää, kuka sitten siitäkin tykkää.

Vettä taas vaihteeksi sataa, mutta vettä tarvitaan, aina toivoisi päivien sateettomina olevan, yöt voisi sataa, harmittaa ainainen sade lomalaisten vuoksi.
Nyt menen kukka amppelien laittoon , ostin uudet kukat amppeleihin, kun ei oikein hyvin onnistunut tilatut kukkani kasvun suhteen.
Vielä ehtii nauttia muutaman kuukauden ennen pakkasten tuloa, keksikää kivoja asioita päiväänne, nauretaan töppäyksillemme, nauruhan pidentää ikää ja muutenkin hyvän mielen antaa.
Taas sunnuntaiaamun rauhaa, radio soittaa musiikkia taustalla, se ei häiriötä aiheuta, tykkään musiikista.
Kuuntelin Pyykön haastattelun Eeva Kilven metsärakkaudesta, isänsä kanssa kertoi metsissä kulkeneen.
Muistiinpanemiaan ajatuksia läpi kävi ja näin nuorena olemisenkin hyvin muisti
Paljon jätti jälkeensä ajatuksiaan, runojen ja muidenkin esiin tulleiden asioiden myötä, kevyet mullat taivasmatkalleen.

Eipä voi muuta kuin yhtyä Paloman kiitoksiin siitä, että hyvillä mielin voimme kirjoitella nykyisin, häiriötekijät poissa.
Kiitollinen olen, kun voimme viestitellä ilman suurempia häiriöitä, ilolla luen kaikki viestit, mieli hyvänä näin tältä rupeamalta syntyy.
Eihän sitä paljon ihminen kaipaa, vähästäkin hyvä mieli tulee.

Kiva onkin keinussa istua ja rupatella Römpä ukko ja puhetta varmaan syntyy ;)

Muistan isältäni leikatun sappikivet ja ei niitä ollut kuin yksi iso, sen sai muistokseen.
Minua ei ole leikattu koskaan, toivonkin, että niitä säästyisin loppuun asti.
Monena olet ollut elosi aikana MdK, tulkkinakin;)

Elianalla mahdollisuus luonnon seurantaa, kuten Kilpikin kertoili olleen mökkimaisemissaan.
Mukava saada jälkeläisiään sinne mökkimaisemiin ja kertoilla pienille niistä luonnon ihmeellisyyksistä, ehkä onkimaankin pääsette.
Samanlaisia iloja korpikirjailijallakin, kun vieraat kanssasi mökillä aikaa viettävät.

Ihan oikein ymmärsit tuon "tehopakkaukset", näin sitä pitäisikin aina vaan uskoa kaikki hyväksi kääntäen ja tässä tilanteessa missä nyt saamme kirjoitella ei muuten ajatellakaan.

Tänään torilla on joku tarjouspäivä, yrittäjät tuovat tuotteitaan esille ja sinne tästä naapurin kanssa lähdemme, jospa mansikoita saisi nautittavaksi, ehkä säilöönkin.
Uusia perunoita ainakin, laitan jo pakkaseenkin, vaikka kaksi pussia vielä viime kesäisiäkin.
Saapa nähdä mitä muuta keksimmekään, kiva ainakin porukalla mennä ja kahvit siellä nauttia.
Toivottavasti ei sade yllätä, kovin pilviä taivaalla seilaa, mutta kohtapa se selviää, hyvää päivää teille kaikille.
Vesisadetta ja oikein kunnolla sittenkin , ei mitään tihkusadetta mitä nykyään on alas tullut.
Ikävä vaan, että viikonlopuksi sattui, kun työssäkäyvilläkin lepopäivää kauniina toivoisi.
Torillakin varmasti kato käynyt ja kukkaset avotaivaan alla varmaan uimalla takaisin puutarhalle pääsisi, onneksi on paljon katoksia muille myytäville.
Mansikoita olisin minäkin hakenut, sain eilen luomumansikka maistiaiset ja himo alkoi syntyä näihinkin herkkuihin.

Vesi on kyllä tarpeeseen, kuulin radiosta senkin, että uittoja puiden osilta joutuvat vähentämään, liian alhaalla olevan vesistön vuoksi, ehkä edullisempi muoto saada puuta tehtaisiin.
Kaikesta noita harmeja mieleen kerääntyy, loppujen lopulta ei minuun pitäisi tuokaan asia vaikuttaa, mutta yhteinen hyöty mielessä kummittelee.
Monien asioiden huonosti meneminen mieltä puhuttaa, vaikka ei mitään vaikutusta minun huolehtimisella olekaan.

Korppis aloitti uuden vuoden kertymisen ikänsä suhteen, toivoa sopii, että voimia vaan riittää kuten on tähänkin asti riittänyt kaikenlaiseen puuhasteluun.
Olen paljon vanhempi ja voin todistaa, että kyllä ne vaan tuppaa vähemmäksi käydä joka vuosi, tietenkin persoonasta on kysymys ja sinä olet sisukasta laatua, monenlaiseen pystyt.
Mietin, että taidan olla sukuni vanhin, ei ole kukaan kovin vanhaksi pääsyt, ennen tuonen kutsua, ennen 50 oli jo vanhus, nyt parhaassa iässään.
Isäni oli 67, kun kuolo vei, äitini 76,, siskoni 63 ja veljeni 82, minä pahnan nuorin ja kaiketi melkein huonomman ajan lapsena elänyt, yhä aikaani odotan.
Kyllä se kutsu lähiaikoina tulee, näin uskon, kiitollinen olen jokaisesta eloni päivästä.
Jos jotain huonoakin on ollut, ne kaikkoavat mielestä ja hyvä olo päiväni täyttää.

Saamaton olen, ei mitään muistoja ole taltioitu ja mukanani ne vien, ehkä ei mitään ihmeellistä ole olemassakaan, olisi tietenkin mukava muistella itsekin, kun jotain talteen olisi merkannut, nyt vaan yritän muistikuvia haikailla milloin mistäkin.

Vieraita odottelet MdK, älä nyt kuitenkaan rassaa liikaa voimiasi, ei nykyisin vaatimukset vieraillakaan ole mittavia, jokainen ymmärtää ajan hengen ja osaa toimia sen mukaisesti.
Tiedän turhaan varoittavani, sillä kyllä sinulla on hanskat käsissä joka asian kohdalla, ei sormi suuhun mene;)

Demeter, kyllä se pienikin maanviljely on hyvästä, vaikka voimia ei meinaa riittääkään, sen olen kokenut minäkin parvekkeen kukkien kanssa, vaikka en multasäkkejä nostelekaan, voimat on vähentyneet.
Sinulla kuitenkin vielä nuo lenkit sujuu, mutta olethan paljon nuorempi sinäkin, en pelotella halua, mutta aina vaan ne voimat hupenee, yritä vaan sinnikkäästi liikkua, ja voimiesi mukaan viljelyksiäkin hoitaa.
Naurusta sitä hyvää mieltä saa ja sitä pitäisi aina vaan ruokkia, huolet ei hyväksi ole.
Ilonasi pienet koulukkaat, heistä sitä jaksamista voi ammentaa;)

Joko palautuminen matkaltasi on onnistunut ja koti ja sen puuhat tutuilta tuntuu Paloma?
Nuo maalaukset ja muut talon korjaukset varmaan osansa vaatii ja pakko on palautumisen tapahtua, kauan kuitenkin muistoja mieleen palaa.

MdK iloa luvassa, kun saat poikasi ja miniäsi luoksesi, uskon että aika rientää yhdessä olen ja kaikkea mukavaa tehden.

Nyt taidan herkkusienet kääräistä pekonisiivuihin ja pannulle, siitäpä sitten pääruoka tälle päivälle, kukkakaali ja porkkanalisukkeina perunoiden kanssa, ehkä maistuisi toisillekin;)
Ajatellaan, että sade on hyväksi ja keksitään jotain sisällä tehtävää, vaikka ristikoiden täyttöä, se on hyväksi muistille, mukavaa päivää kaikille teille mukana oleville;)
Huomenten lisäksi onnittelut vuosijuhlaansa juhlivalle ja nauti mummoilusta.
Nyt on tuo pilvisen oloinen jäänyt kai pysyväksi, eilinen päivä meni tihkusateessa ja koko ajan sama tuntuma yllä on.
Sateessa kävelin kauppaan, mutta niin pientä sade oli, että en kastunutkaan, melkeinpä virkisti vaan.
Jääkaappi täyttyi ja taas viikon eteenpäin pääsen.

Sain eilen luomumansikka maistiaiset, hyviä, mutta ei sitä entistä halua kuitenkaan tuoneet, tämäkin ihanuus on kaikkoamassa.
Milloinkahan tulee aika, että mikään ei miltään maista, näin kälyni kertoo hänen kohdalla olevan., minulle ruoka maistuu, onko syy siihen, että aina mielitekojani toteutan.
Muistan takavuosilta venäläisen lääkärin kysyneen, maistuuko ruoka, totesin, että kyllä, siihen hän vastasi syö vaan, kun kerran maistuu.

Noista toistamisista joku mainitsi, eihän kukaan jaksa muistaa mitä on aiemmin kirjoittanut, toistoja tulee.
Minäkin olen niin kauan täällä pyörinyt, että en edes tiedä monesko kierros kerronnassa on menossa, mutta lohduttelen itseäni, että ainahan uusia lukijoitakin tulee ja sanotaan kertauksen olevan oppimisen äiti.
Omasta elämästä, kokemuksista, iloista, suruista ketjumme muodostuu, niin on tarkoitettukin.
Toisilla on kyky muistaa ja mukavasti kertoilla, vieden lukijan mennessään ja se on asian idea.
Sanonta kuuluu, että lyhyesti virsi kaunis, ei kuitenkaan koske keinutuolia, mitä runsaampi on viesti, sen mielekkäämpää on lueskella.

Kaikki nuo uudistukset mitä yritetään tehdä yhteisen hyvän eteen, ei onnistu, aina jotkut kapuloita rattaisiin tunkevat, mutta kiva että yritystä kuitenkin löytyy.
Aina pitäisi riittää innostusta kaikkeen uuteen, kun katselen sarjoja Korean sunnasta ei voi kuin ihastella sitä kuntoilupaikkojen runsautta ihan vaan puistikoissa ja talojen pihoissa ja kaikki hyvässä kunnossa.
Täällä meidän kulttuurissa on tavaksi särkeä kaikki mitä yhteiseksi iloksi on yritetty laittaa.
Toivotaan jatkumoa tuolle teidän nurkilla tapahtumaan MdK.

Tuo halkomakone oli minullekin kokemus, ihmettelin sitä voimaa mikä koneella oli, isokin puu pieniksi meni, siinä työssä viihdyin minäkin.
Siinä pienellä liikkeellä sai liikuntaakin, jos selkä kestää.
Minulta on mennyt ohi tuo veroasiakin, eikö enää paperista selvitystä tulekaan?

Matkailuavartaa sanotaan, minulle se on melkein jäänyt telkkarin varaan, mutta ihmeesti sekin on tietoa tuonut, eri maiden kulttuureista, ehkä minulle riittävästi.
Yksin ruokakulttuuri on auennut monella suunnalla, joskus ihmeeksi olen ne todennut.

Nyt sitten tätä viikonlopun menoa alan toteuttamaan, mikä minulla ei juurikaan muuksi muutu, arjeksi on pyhäkin muuttunut, mutta eipä harmia sekään tuota.
Iloitaan kaikesta näkemisistä, koetaan elämää mikä kellekin on syntynyt ja iloitaan olemassa olostamme, toivon, että iloa kaikille edes vähän löytyy.
Huomenta ja tasainen harmaa taivaan peittää, jotakin sataa, koska maa kastuu, eli tihkusateinen aamu Savon suunnassa.
Kauppaan lähtökin mielessä, mutta katsotaan nyt, mansikkahimo iski.

Noista lääkkeistä, olen kyllä melko kiltisti ottanut lääkärin kirjottamat lääkkeet, en ylittänyt, en alittanut, nyt tuli taas kerran mieleen, että labraan olisi päästävä.
Kilpirauhasen toiminnan arvot pitäisi tarkistaa, paino vaan meinaa nousta, vaikka kuinka tarkkailen suuhun pantavaa, vajaatoimimisella sen tyylin tavat on.
Kerran vuoteen olisi arvot katsottava, nyt on vaan jäänyt, kun en mitään oireita ole muuten huomannut.
Katsotaan nyt sekin homma, kun saan itsestäni jotain aikaan, kuihtumisesta ei kuitenkaan pelkoa ole.

Tuota kuumuutta en ole vielä tänä kesänä korkeana ole kokenut, tällä hetkellä näkyy olevan 17 astetta.
Vieläpä sitä ehditään hikoillakin, kun kesä vasta tässä vaiheessa, pyörivää tuuletinta en ole vielä toimimaan laittanut ja en mielelläni sitä teekään, kun vetona tunnen luissani.
Kaikilla toiminnoilla se harminsa löytyy.

Kyllä ne mieliharmia nuo pienet rempat aiheuttaa, kun itse ei pysty korjaamaan, minulta irtosi pesukoneen letku liitoksestaan ja kylppäri ui veden vallassa, onneksi viemäri veti ja kynnys piti, ettei muihin tiloihin päässyt.
Osaan kyllä sen liitoksen paikalleen laittaa, mutta voimat ei taida riittää tarpeeksi tiukkaan sitä saada, joten apua joudun pyytämään.
Sähkömiestä joudun minäkin piakkoin ehkä käyttämään, kun valo kylppärissä vilkuttaa, eli joku kosketusvika on.
Puheenjohtaja kävi kurkkaamassa, kun tulipalon vaaraa pelkäsin, sanoi ettei siihen pelkoa ole, niin pienesti sähköä kuluttaa, on led lamppu.
Aina näitä pieniä pelon aiheita löytää, kun tietoa ei vaaroista ole, mielikuvitus sitten kaikkea mieleen lennättää.
Siltä osin soisi miehen huushollissa kaverina olevan, kun nuo tekniikka asiat heille enemmän mieltä kiehtoo.

Teillä toisilla on vieraita tulossa, minulla ei sukua juuri muualla asu, kaikki lähiseudulla, no kumminkin tyttärenpojanperhe siellä etelässä asustaa, Kotka ja Siuntio asunpaikkana, sinne on aikomus mennä katsomaan uutta asuinpaikkaa kumpaankin paikkaan.
Saa nähdä toteutuuko kohdallani, hieman epäillen asiaan suhtaudun.
Korpikirjailijalla synttärit, onnea vaan jos en oikeana päivänä muista, oliko se päivä perjantai?

Palomalla varmaan mielessä monia mukavia asioita matkanne johdosta, riittää muiden asioiden lomassa niitä muistella.
Kesä jatkuu kaikilla ja sää suosii kesän tyyliin, toivotaan kuitenkin maltillisia ilmoja, helle meinaa voimat viedä.
Katsotaan mitä päivä tuo tullessaan, varma on ainakin, että ilta tavoitetaan.
Huomenta ja tervetuloa Paloma kotiin, varmaan uni omassa sängyssä maistui;)
Kiitos Ano 00074 , mukava on myönteinen viesti saada, hyvää jatkoa sinullekin.

Korppeja en ole täällä tunnistanut, varikset ja harakat, myös naakat meilläkin näissä ympyröissä viihtyvät.
Naakat suurina parvinakin, lokit sitten kesäajan taivaan näkymiä peittävä, veden ympäröimä on kotipaikkani ja niin sitten lokitkin pesiään meinaa talojen katoille laittaa.
Estoja ja pelokkeita talojen väet yrittävät katoille laittaa, kun poikasten synnyttyä, jopa vaarallisiksi käyvät syöksyineen.

Olen ymmärtänyt, että alataloksi nimittäväsi talo on kotipaikkasi Eliaana, onko mökkisi kauempana järven rannasta, kun kertoilet saunovasi siellä alatalossa ja uiminenkin siellä onnistuu.
Asuttaako veljesi sitä alataloa ja mökit sitten nuorempien hallussa, anteeksi jos kyselen liikaa, ei tarvitse vastata, jos tuntuu uteluni ikävältä.
Jotenkin sitä mukana elää kertomiesi asioiden myötä, siitä tämä uteliaisuus kumpuaa. elosi kuulostaa niin mukavalta, että tuntuu kuin mukanasi kuljeksin.

Ehkä olet liian vaativa ruokatekemisiesi kanssa demeter, kun et usko onnistuvasi, ei niin täydellistä tarvitse ollakaan, kyllä itselle kaiken uskon kelpaavan.
Vieraille tietenkin pitää jo onnistuneita ruokia esiin tuoda, innostan vaan kokeilemaan omaan käyttöön, kun hyvät aineet on, kaikki hyvältä maistuu.
En usko jalkahoitajan vaan kehuja jakaneen, kyllä minä ainakin sain ihan rohkeasti esiin tulleen arvion kuivista jaloistani, no en niitä kyllä muista kovin sein rasvaillakaan.
Olen kyllä tehnyt itselleni komennon, että aina saunan jälkeen sen toimenpiteen tee., Jotenkin kiukuttaa, kun näitä tehtäviä itselleni oman kehoni suhteen aina lisään, kun sitten pakko on asiat hoitaa, kun hyvin periaatteellinen olen.
Yli kymmenen vuotta on joka ikinen aamu tuo "voimistelukin" auttaako mitään, mistäs sen tietäisin.
Jossakin vaiheessa en niin tarkkana pitänyt, että kaikki asiat hoidettua tuli, mutta nykyisin "omatunto" niin vahvana vaikuttaa, että tekemättä jättämät tehtävät koko päivän pilaa.
Aiemmin heitin vaatteen tuolin karmille, mutta nyt pitää kaikki heti omille paikoilleen viedä, onko jo liian tarkaksi elämäni mennyt?

Tuo lintujen tunnistus oli mökkiaikoina paljon houkuttavampaa, koska lajeja esiintyi paljon siellä mökkimaisemissa, kaupungissa vähemmän tulee seurailtua.
Olen perunapellolla joskus tuon havainnon tehnyt, ehkäpä syödäkseen närhit niitä pieniä perunoita vei, Ano 00072.
Kekseliäs pitää olla, jos sellaisen pelokkeen keksii, että linnut pois häätää, tottuvat mokomat kaikkeen, sekin on todistettu, mutta jospa onnistutkin korpikirjailija.

Minäkin olen komeasta pelakuusta kaikki karisevat kukat poistanut, jokunen nuppu on näkyvissä, mutta varmaan ei samaa loistoa enää tee, kuin sen saatuani oli.
Muutenkin taidot taitaa olla ruostuneet kaikkien kukkien hoidon suhteen, mikään ei oikein mieleni mukaisesti kasva, kai liikaa niitä hoidan.
Mainitsit tuon huolenpidon omaisista, kyllä se vaan meillä kaikilla taitaa elää vahvana, vaikka minäkin olen päättänyt tätä asiaa vähentää, miettien sitäkin, että minulla kuin lapsillakin on oma elämä elettävänä, turhaan odotan heiltä mitään ja samoin yritän itsekin selvitä vähin avuin.
Pitäisi itsekkyyttä siltä osin kasvattaa.
Elämä on kaikilla muuttunut niin vaativaksi, että aika ei millään enää vanhojen muistamisille riitä, sen yritän muistaa ja pyrkiä omatoimiseksi kaikilta osin, aika hyvin olen tähän asti selvinnyt.
Tuskin niitä huoli ajatuksia osaa tai pystyy unohtamaan kokonaan, mutta yritystä koetan hakea, toivon samalla etten paineita jälkeläisilleni aiheuta.
Mummula ajat on ohi, on vaan ihmisiä ja kiireitä joka puolen, mikä kaiken entisen kokeneena pahaltakin tuntuu.
Toivottavasti sait silmäsi tällä kertaa hoidettua MdK ja elämä hymyilee, toivotaan onnea mukaan veljesi matkalle.

No tässäpä tämän keskiviikon ajatuksia, jatketaan hyvillä mielin, vaikka aina ei niin hyvin menisikään, huomenna päivä on taas uusi.
Huomenta, nyt sitten on kesäkuu jo kuittausta vailla ja keskikesä alamme tavoitella.
Heinäkuu oli aika yleisesti lomakuukausi ja tuntui, että kaikki virastot ja muutkin pitivät lomaa heinäkuussa.
Elämä jatkuu ja voi vain toivottaa ilolla vastaan heinäkuu, vaikka minusta elokuu on antavampi kuukausi.
Pimenevissä illoissakin on oma viehätyksensä ja se utuinen, hieman kostealta tuntuva sää pitkähihaisen päälleen saa laittamaan.
Niin se vaan elämä kulkee, aina jotain odotetaan ja aika ei pysähdy, vaikka joskus sitäkin toivoisi.

Nuo turhat menemiset harmittaa, nostaa verenpaineen, jos matka on vielä pitkä ja sanotaan, että tule huomenna varmaan siinä jotain suustaan päästä, vaikka vaan itselleen kiroillen.
Näitä kuitenkin sattuu ja hyvä on todisteet olla ainakin itselleen voi todistaa, että en minä erehtynyt, kaikille unohduksia tulee siitä ei mihinkään päästä.
Minulla vähän noita menoja onkaan, mutta aina allakan kulmaan merkkaan menot, yleensä se on vain kampaajalle meno ja he ilmoittavat vielä hekin tekstiviestillä.
Tunne siitä, että voi unohtua tekee muistiinpanot tärkeiksi, onnekseni menoja on vähän ja en vielä mitään ole tyystin unohtanut.

Oikeassa olet korppis, sitkeyttä on vaadittu, että jatkuvuus on säilynyt ja tavallaan siihen nojaten, että oikeus on meilläkin ketjussamme kirjoitella, kun emme ketään loukkaa ja senhän pyrimme unohtamaan.
Nauti nyt kesästäsi sinäkin, olet ansainnut hellittelyn itsellesi, kun on seurannut tuota menemistäsi, tauot on paikallaan.

Kiva kuulla, että vointisi on parempi demeter ja jaksat talostasi ja pihastasikin huolta pitää.
Noita vaivoja ei kenellekään toivoisi, mutta totuus on se, että iän myötä niitä vaan ilmenee.
Minäkin olen yrittänyt hyväksyä kolotuksiani ja itsehoidoilla saada oloa paremmaksi, aika hyvin onnistuenkin, myös se sitkeys on hyvä lisä tähänkin kohtaan.
Olen huomannut apua joistakin ihan tavallisilta kolotuksilta selviämiseen löytänyt villasukista, kun toinen jalkani etenkin alkaa vihvomaan, laitan sukan jalkaan ja vot, kolotus häviää.
Vanhan luut ei vetoa siedä. varsinkin kesällä tuo veto on ihan huomaamatta tulevaa, kun kaikki reiät auki laittaa, vetohan siitä syntyy, vaikka muuten hiki virtaisi.

Huomennahan se laki siitä tullimaksusta tulee voimaan, ehkä tuo laki jotenkin ihan hyvältä tuntuu, kun ainakin oman kokemuksen myötä aika kelvotonta tavaraa sieltä meille tulee.
Muutaman kerran olen tilannut ja aina jotain harmia, milloin tilauksen, milloin laadun suhteen on tullut.

Hyvillä mielin katselen tässä kirjoittaessani, miten mummot vastapuolen tietä kukkiaan parvekkeella hoitavat, näin iloa jopa naapureille aikaan saavat, näinhän me mummot toimitaan;)
Oikein kaikkea hyvää mieltä tuottavaa päivää toivottelen, pienestä se ilo löytyy.