Hil-la

Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2026, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Kukkakuva antanee odotuksen ilmettä, kevättä kohti mennään, päivät valoistuvat ja emme huomaakaan, kun kukkasia katsellaan luonnossakin.
Onnea alkaneelle vuodelle, rauhaa ja rakkautta kaikille !

Aloituksia

53

Kommenttia

833

  1. Huomenta taas sunnuntaiaamuun, aurinko kurkistelee naapuritalonkaton yli, lupaillen kaunista päivää, vaikka kauankos tarvitaan, kun vettä jo sataa.
    Näin kävi eilen, vähän väliä satoi.
    Aamukahvilla katselin tyhjää sinistä taivasta, ei liidellyt pääskysiä ei muitakaan lintuja, haikeus mieleen lensi, vieläkö katselen keväällä pääskysten liitoa tässä maailmassa?
    Olette kuolemasta ja sen seuraamuksista jutelleet, tärkeä aihe tälle palstalle, sillä lähempänä se lähtö meillä kaikilla tämän ikäisillä on.
    Olen sukuni hautaan saattanut, yksin yritän sinnitellä, yksi serkku on seuranani.
    Oman perheeni osalta vain mieheni on poistunut ja aina mieleen tulee lapset ja heidän lapsensa, koskaan ei tiedä mitä kokemuksia edessä onkaan
    Lapsen tuonelaan lähdöstä ei kai koskaan toivu..

    Elämä kuitenkin hyvän puolensa näyttää ja syy olla onnellinen, sanotaanhan, ettei tulevaa tautia kannata surra.
    Iloinen yllätys minulle eilen, kun saunakaverini mustikkasangon toi, ei kuulemma pakkaseen heillä enää sopinut. ihania ihmisiä ovat kumpainenkin, apua aina tarjolla, jos tarvitsen.
    Onnekseni oli valmiita sukkia, jotka miehelle saappaan sisään voi vetäistä
    Kertoi mustikoita mökkitontilla paljon olevan ja niin isoja ja makoisia ovatkin.
    Niin ne vaan pakkaset minullakin täyttyvät, punaisia viinimarjoja keitin perjantaina ja jotain muutakin torilta pakkaseen keräsin.
    Mustaviinimarjoja vielä vähän ja puolukoita enemmänkin, sitten liki valmis talveen siirtymään.
    Viimeinen lauantai on maalaismarkkinat, kyllä torilta vielä jotain mukaan tulee.

    Muistoissa on ihana elää, vaikka kaikki muistot ei mukavia olisikaan, aika nekin kultaa, tuo lapsettomuus on ongelma heille joilla lapsia ei ole, näin vaan on määrätty ja siihen on tyytyminen, syyllistäminen ei ainakaan ketään auta.
    Muistoja jotka joskus myös kyyneleet esiin tuo ja mielen mustaa, kuten demeter kerroit, mutta kai sekin on sitä elämää, kaipausta ja surua.
    Tuokin osa oman itsensä tuntemisessa ja ainakin pyrkimys asioiden oikeaan suhtautumiseen.
    Jospa osaisimme miettiä kaksikin kertaa, mitä tekstiä ilmoille päästäisimme.
    Lieko mietti tulevaa, siihenpä ei kukaan osaa varmuutta sanoa, elämällä se tieto tulee iloina ja suruinakin, kaikkeen olisi valmistauduttava.
    Tyhmä toteamus, ollaan valmiina kaikkeen, mutta muistetaan kuitenkin olevat olot ja eläkäämme valmiina kohtaamaan vastoinkäymisetkin.
    Muistelin eilen omaa elämääni ja niistä kertoilin, saunakaverini on hyvä kuuntelija ja luotettava salaisten asioidenkin suhteen.
    Elämääni mahtuu paljon iloja, mutta vastoinkäymisetkään ei vähäisiä ole, kaikesta on tähän päivään päästy ja siitä olen onnellinen.
    Vanhempani tukena olivat, heidän hyväksyminen ja apu oli aina pyyteetöntä, samaa korpikirjailijakin kertoili.
    Sanoisinko kuitenkin, päivääkään en vaihtaisi pois, sillä olen saanut mieleni kasvua omasta mielestäni, juurikin tätä elämää eläen.
    Toivomukseni taas toistan, olkaamme tukevia lähimmäisiä ketjussakin, vaikka anoista en sen enempää tiedä, minkälaisen viestin voin lukea, siitä sitten kuvan voin rakentaa.
    Rohkaisevat viestit mielen nostaa.

    Pituus taas viestissäni kasvoi, sanoinko mitään järkevää, tuskin, mutta mieleni keveni tältä osin, siitä voin iloita.
    Oikein mukavaa kesäistä päivää, elämmehän vielä kesäkuukauden aikaa, mikä nopeasti ohi liitää.
    Alkaa syys ja sen tuomat asiat mieltä nostakoon väriloistollaan, iloa mahtuu syksyynkin, kuin talveenkin, ihanaa, kun on vuodenajat, sekin on rikkautta.
  2. Noin minäkin ajattelen, toivon omaavani jotakin syksyn tuomasta ilosta vanheta, olla jo kypsä maailman riemuihin ja nähdä värien kautta elämä joka on loppusuoralla.
    Luonto näyttää mallia miten elämässä on vielä vanhetessakin oikeus tuntea iloa ja rakkautta, jakaa sitä muillekin.
    Vuodenajoista syksy antaa eniten, kypsyvä sato, marjaiset metsät ja kauniin väriloisteen, kiitos Siili25, kun toit tämän runon näkyviin.
  3. Huomenta pilvisestä ja sateisesta Savosta, kiva kuitenkin, että ilma raikastuu, sade vie tiepölyn ja muut hengitystä haittaavat vähäksi aikaa maan multiin.
    Korpikirjailija puhuit surullisuudesta, kun aiheet on muuttuneet ketjussa, minä olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikki jatkuu kuten ennenkin, meistähän se riippuu.
    Mitään hienoa teemaa ei tarvita, kirjoitamme jokainen oman elämän sujumisesta, kaikilla se kulkee omia polkujaan, niistä kertoillen voimme piristää muita kirjoittajia.
    Aina ei pelkkää iloa sisällä kertomamme, mutta kuitenkin rohkaisten vaikeita aikoja kokevia, voimme päivistämme kertoa.
    Olen se aloittaja, jota moititaan, mutta tunnen olevani kaltaisenne, en mikään tahdin määrääjä.

    Herkistyin tänä aamuna Mikko Alatalon laulaessa Suojelusenkelistä, sanat puhuttavat ja erikoisesti tänä aikana, kuinka monen äidin, isän mielessä onkaan toivomus mukana kulkevasta enkelistä.
    Maailmalta kantautuu aina vaan kauheuksista, mitä ihmiset joutuvat kokemaan, ennen kaikkea lapset, joilla ei vielä voi syyllisen taakkaa voi olla.
    Niin vanhaksi ei vanhemmat tule, ettei lapset ole mielessä ja toivomus kaiken onnistumisesta päällimmäisenä.

    Kaikilla ei ole onnea saada lapsia ja uskon sen painavan kovastikin ja yksinäisyyden tunne voi olla valtava, jos vielä suku pieneksi supistuu ja yhteyden otot loppuu.
    Yksinäisyyden tunnetta ei toinen voi ymmärtää, koska ihmismieli on herkkä ja pahaan mieleen niin moni asia johtaa.
    Voi neuvoa mene jonnekin yhteisön toimintaan, tai harrasta jotakin, helppo neuvo, mutta kaikille ei sekään käy, syystä tai toisesta.
    Voi olla, että ketjummekin sitä painetta lisää, kun kertoilemme elämästämme, mutta aina väliin tulee myös harmeja ja yksinolon tunnetta hyvin asioidenkin ollessa.
    Olen huomannut, että aika usein minäkin tunnen yksinolon paineen, on lapset ja heidän jälkeläisensä, mutta eivät he aina ole minua lohduttamassa pahan mielen tullen, itsesääliksi muuttuu ajatusmaailma.
    Aikani säälin itseäni ja kohtaloani, kunnes elämän syke auttaa ja taas pystyn huomioimaan kaiken sen mikä minua ympäröi.
    Mielen liikehdintää, surua ja iloa, siitähän elomme koostuu., toivon kaikille yksinäisyyttä tuntevalle auringon paistetta ja hyvän etsintää, siitä se jatkuu taas valoisampana.

    Katua saamme jokainen niitä äkkinäisiä mielen ilmaisuja, mutta ne huomatessa, voi aina tasoittaa sanomisiaan, vaikka rehellistä on purkaa myös pahaa oloaan,
    Satunnainen mies kirjoittaja, hyvä, kun tunnustit tavan ihminen olevasi;)

    En yhdy ajatuksiin, että ketju olisi vain onnellisesti elävien ketju, monia huoliakin olemme läpi käyneet, sairauksia ja muuta koskettavaa, mutta näitä kertoillen voi jokainen saada vastakaikua ja rohkaisuja, jopa neuvoja onnistumiseen.
    Yksin eläen koen usein sitä turhautumista ja vähättelyä itseäni kohtaan, mutta lukemalla toisten viestejä ja uskoa elämän kantamisiin, voitan pahan oloni.
    Niinpä toivonkin, että monet uskaltautuisivat mieltään purkamaan, ei kohdistaen arvosteluun, vaan omien tuntojen purkamiseen.
    .Puhuminen auttaa, näin sanotaan ja minä jos kuka, uskon näin olevan, usein herää mieli miettimään, mikä onkaan totuus, sen voi löytää mukavien kirjoittajien taholta.
    Ilon etsiminen pienistä asioista voi muuttaa oloa, minäkin yritän pientä touhua löytää jokaiseen päivään, jotain aikaan saaneena tunnen onnistuneeni
    Tuo vapaana olo tarkoittanee sitä, että näin vanhana on jo suurimmat tehtävät tehtyä ja vapaus päättää oman elämän kulumisesta antaa tuon vapauden tunteen.

    Ketjun lukeminen ei mielestäni kuvaa vain onnistumisia elämässä, olemme lukeneet monien ihmisten suuristakin vaikeuksista terveytensä kanssa painien, kuitenkin elämän halu on vahvasti mukana.
    Ihminen voi hyvin pienin ilon aihein täyttää päivänsä, minulla on tapana aamulla tehdä joka päivä jotain tärkeäksi kokemaani ja sitten iloisena voin loppupäivän vain olla ja nauttia olostani.

    Pitkäksi tuli taas viestini, sanoinko mitään, mikä iloa ja toivoa lisäisi, mutta minulle nämä kirjoitukset aika ison ilon tuo ja lukeminen sen täydentää, ei tämän kummallisempaa tarvitakaan.
    Ollaan ihmisiä, lähimmäisiä yksinäisyyden karkottajina jo tuon toteaminen, että yksinäisyys vaivaa on yksi lähtökohta sen karkottamiseen.
    Kirjoitellaan ja kirjoitellaan, hyvää sateista päivää, kai joka puolella maata sateita tulee.
  4. Huomenta, aurinko vielä tirkistelee naapuritalon katon yli, mutta sään muuttumista on ennustettu.
    Olemmehan kaikenlaiseen säätilaan tottuneita, aikamme murisemme sään kuumuudesta ja sitten murinaa kylmyydestä, kuitenkin elämä jatkuu satoi tai paistoi, hyvä niin.

    Katselin taas aamukahvia hörppiessä miten pariskunta pyöräili peräkkäin, yhteinen määränpää tiedossa, mietin minnekä matkaavat, ehkä lapsenlapsiaan hoitamaan, tai marjametsäkin voi kohteena olla.
    Muistiini tuli ne lukuisat marjamatkat, mitä mekin mieheni kanssa teimme, moottoripyörällä ensin ja sitten myöhemmin omalla autolla, kun siihen rahat saatiin kasaan.
    Vanhemmilleni marjat keräiltiin, kun oma määrä oli täysi.
    Ehkä jos matkamme olisi saanut jatkua, ei enää metsään ainakaan yhdessä olisi kyetty, mieheni oli kyllä hyvin kuntonsa hoitanut kuolemaansa asti, 14 kilometriä joka aamu, eläkkeellä ollessa käveli.
    Näin ne muistot lämmittää katsellen toisten kulkemista, tyytyväinen on oloni muistoja muistellen.

    Olipa kiva kuulla demeter sinusta, ajattelin jo vaikka mitä, mukava nähdä viestisi ja kirjoitellaan vaan sitä mikä mieleen tulee.
    Missään ei vaadita tietynlaista tekstiä, omia ajatuksia ja kokemuksia on saatu aina kirjoittaa, näin jatkossakin.
    Nimillä aion jatkossakin kutsua heitä joilla nimimerkki on ja anoja jotenkin muuten huomioin.
    Liekkokin sai huomautuksen, älä välitä ja ethän välitäkään, hyvin vastasit.
    Tuo täysipäisyys on hyvin kyseenalaista meillä kaikille, riippuu siitä ketä kuuntelee, lääkärin lausuntoa ei minullakaan ole täyspäiväisyyden olosta, mutta näillä mennään.
    Tuo oli runo jota kouluaikaan esitettiin, nimi on "Kovapää"

    Ano mainitsit ilosta olla vapaa kuin taivaanlintu, se todella pitää paikkansa, jospa aina sen muistaisi ja kunpa terveys sen tekisi mahdolliseksi.
    Juurikin niin anot jotka mainitsitte tuon vapauden kirjoittaa mihin itsekukin haluaa, niin on minunkin ajatuksen juoksu todistanut, minä jatkan niin kauan kun henki pihisee tai muuten voimat riittää.
    Minusta ei tarvitse tykätä, omia viestejä jokainen esiin tuo ja antaa kuvan siitä, miten elämäänsä haluaa viettää.

    Tytär soitti, vävy on lähtenyt saaresta ja tulee minua kuskaamaan torille ja tuo takaisinkin, nyt vaatetta niskaan.
    Ilolla ja lämmöllä
    teitä tervehdin, tulkaa sananne ja mielelipiteenne ilmaisemaan.
  5. Torstaiaamu jälleen käsillä, kyllä viikot vauhdilla vierii, ikä kertyy.
    Nyt kesä tuntuu sopivalta, lämpö ei liian korkealle nouse ja yön aikaa sää raikastuu, jaksaa jotain tehdäkin.
    Minäkin neljättä pientä villatakkia aloitin, teen vaan sinnikkäästi, vaikka kokoa epäilen käykö kellekään, en ole sitten kevään kaksosia, en sisaruksiaankaan nähnyt, kasvavat vauhdilla.
    Heillä on kodin vaihto käynnissä ja aika kuluu työn ohessa tarkkaan.
    Miniäni jäi eläkkeelle, ehkä hän hoitoapua antaa ja muutossa auttaa.
    Minusta ei enää avuksi ole mihinkään, hyvä kuitenkin, etten heitä itseni puuhiin tarvitse.

    Onnitella voi Katri Helenaa pitkästä esiintyvänä taiteilijana olostaan, en ole hänen konserteissa käynyt, mutta paljonhan hän esiintyy telkkarissa ja muissa tilaisuuksissa, tutuksi on tullut.
    En kuitenkaan hänen faniksi lukeudu.

    Joku ano kysyi miten muorien keinu keinuu, no vauhti ei ole päätä huimaava, pientä liikettä kumminkin, ihan riittävä vanhalle.

    Noita häiriöitä mistä kertoilitte ei täällä meilläpäin näy, ei edes ukkosilmalla tarvitse sulkea telkkaria.

    Tuota vastuuta häiriköiden karkottamisesta en ota, en ole palstapoliisi, kai heitäkin on asiaa kunnossa pitämään.
    Toivon todella minäkin, että kirjoittajia palaisi, mutta siihenkään ei minulla mahdollisuuksia vaikuttaa.
    Onhan noita poistoja jo muutama, kai ovat tarkemmin ruvenneet seurailemaan, hyvä olisikin.
    Minusta on itsestään selvää, että kirjoitan nimimerkilläni, kun sen kerran olen itselleni ottanut, puskista en huutele.

    Huomenna menen torille mustikkaan, ostan muutaman litran, että talvella voin mustikkapiirakan tehdä, muuten mustikka on liian hapotin minun makuuni, puolukkaa sitten enemmän.
    Katseli Facessa kun näyttivät tatteja löytyvän, voi kun saisikin herkkutatteja hyvin pieninä ostaa, niissä ei silloin mato osilleen ole ehtinyt, sieniä en muuten osta, jos tytär ei kerää yli oman tarpeensa olen ilman.
    Mökilläni aikoinaan oli tatteja, joka aamu pieninä ne kävin keräämässä.
    Tytär aina tuokin minulle siivoamattomat sienet, koska haluan itse ne puhdistaa.
    Minä itse siinäkin asiassa;)

    Mielen iloa mieleesi ja olemiseesi, näin toivon, aurinko ainakin paisteellaan ilahduttaa ja kiitosmielen antaa..
  6. Huomenta, kaunis päivä taas tulossa, ei kuitenkaan enää helteessä tarvitse hikoilla, yöllä on jo melko viileää.
    Ramoonalla oman pihan tuotteet voi pakastaa ja lisää metsästä haalia mökkireissuillaan.
    Minä tykkään mehua veden jatkoksi laittaa ja ajattelen , että se sokeri määrä kuitenkin eri, mitä kaupan tarjouksista, limpparia en muista ostaneeni kuin syntymäpäivikseni, heille joille ei kuohuviini maistanut.
    Onhan mehun keitossa oma hommansa, tytär kävi juuri hakemassa mehumaijan, kun omansa on mökillä, osti mehumansikoita laatikollisen ja ne kotona keittää.
    Nauratti kun niin tarkkaan mittoja kyseli, minä kun vähän sellainen , että summamutikassa kaikkea lisään.
    Viinimarjat on vielä torilla, kummi-tyttöni vähän lupaili, että vanhan paikan marjat keräillään, mitä sieltä tulee, lisää sitten torilta.
    Elokuun viimeisenä lauantai on täällä maalaismarkkinat ja silloin ison kassin kanssa torille menen.
    Kukkakaaliakin pakastan, on niin mukava talvella syödä kaikkea kotimaista pakkasesta, yhdelle ihmiselle ei niin paljoa tarvitse lajiaan laittaa, mutta vähän kuitenkin.
    Kukkakaalitkin tuoreen veroisia samoin porkkana viipaleet ja muu mahdollinen pakkasessa onnistuva.
    Saahan kaupasta kaikkea talven aikaan, mutta ulkomailla kasvatettuja suurilta osin.
    Minulla on aikaa touhuta ja tykkään varustautua talvea varten, samaa mallia tytärkin pyrkii tekemään, tosin ehkä ei ihan kaikkea kelpuuta malliksi.
    Sehän se mukava onkin, kun itse saa elämänsä polun jossain määrin suunnitella, terveyttä jos riittää, voi onnesta kiittää.

    Monissa vanhojen talojen paikoille on jäänyt vanhat pensaat ja omenapuutkin, siitä sitten voi napsia suuhunsa, ehkä säilöönkin, pieni hoito auttaa kunnon kestämisessä.

    Onko todella kaikki säikähtäneet tuota riitaisaa ilmapiiriä, myönnän, että kyllästyminen väliin tulee minullekin, mutta katson oikeuteni kirjoitella olevan, kuten kaikilla toisillakin., kaipaan sananvaihtoa sopuisesti niin kirjoittavien kanssa.
    Jospa rauha pysyisi ja entistä meininkiä jatkaisimme.

    Näin ajattelen, ei arvostellen vaan ymmärtäen erilaisten ihmisten elämää ja siitä omia arvoja rikastamalla mieli hyväksi tulee.
    Tulkaa mukaan, heippa.
  7. Anteeksi, kommentoin useinkin alimaista, jos ei mitään henkilökohtaista ole sanottavana.

    Mitähän ei ketään ole tapani häirinnyt, yleensä luen ja vastailen tarvittaissa kaikille samassa viestissä, tätäkään tapaa en ole ymmärtänyt vääräksi.
    Koetan varoa tulevina viesteinä, että en sinun viestiisi vastaa.
  8. Huomenta, onpa löytynyt seikkailuun lähtenyt kiikkustuoli paikkansa, eipä ole aiemmin ketjut karkuun lähteneet, loppu hyvin, kaikki hyvin.
    Jospa jaksaisit yrittää vielä mdk.mdk, kiva olisi mukana olosi, niin pirteä olet, hauskasti kirjoitat, muistoissa kaikki aiemmat yhdessä kirjoittelut.
    Ylläpidolle minäkin etsintä pyynnön lähetin ja se kai tuotti tuloksen ja kiikkustuoli löysi paikansa palstalla..

    Minä viime yönä taas tapani mukaan unissa elin, oli joulun aika ja myyjäisiä järjestettiin, minun kontolle jäi askartelu myynnin anti.
    Niinpä uusia ideoita etsin ja tuli mieleen männynkarahka, mistä näppärästi sai joulukortti telineen.
    Siihen ripustelin jouluvalot ja postin tuomia, ystäviltä tulleita kortteja, siitäpä tulikin myynti menestys.
    Herättyäni ajattelin, että tuota ideaa voisikin tulevaisuudessa käyttää.
    Aiemmin olen oksan valoilla parvekkeelle laittanut , voisi tuo karahkakin olla kiva korttiteline valoineen.
    Ihmettelyni ei lopu, kun hyppään joskus niin eläviin uniin, että voisi siltä seisomalta todeksi muuttaa.

    Olen käynyt läpi sääntöjä ja en huomannut millään tapaa ohjeista poikkeavani, joten jatkan tyylilläni.
    Vastailen nimimerkeille aivan kuin tähänkin asti, jos viesti sitä vaatii, , mielestäni se ei mitenkään huono asia ole, tulee tarkoitus paremmin esille ja arvailut jää sikseen.
    En ymmärrä mitään kateuden aihetta tämän asian tuottavan, sillä aiheet ne keskustelua synnyttää, kysymykset ja vastaukset, ei salaperäisyys, mitä on saanut viestien takaa etsiä.
    Väärinkäsitykset on heti selviteltävä, jos joku asia sitä vaatii, en kyllä jaksa ymmärtää sitäkään, mistä kinaa voisi tuntemattomien kanssa tulla..
    Toisilla yhteys paremmin toimii, ymmärrys yltää kertojan toivomalla tavalla , silloin voi arjenkin asioista saada jotain kivaa aikaan.
    Olemme persoonia kukin laillaan, kaikilla ei riitä ymmärrystä toisen taitavuuteen eri tasoilla ja siitä sitten pahanmielen tuotteena tulee ikäviäkin asioita esiin.
    Hyväksymistä ja taas hyväksymistä, kaikkien kukkien on annettava laillaan loistaa.
    Sitäkään ei voi välttää, etteikö joistakin tule tutumpia toisilleen, onko se jotenkin pois ketjun voimasta, ei mielestäni, jokainen oman paikkansa löytää.
    Mikä tärkeintä, me yksinäiset saamme ajatuksille töitä, kun saamme kiinni toisten mietteistä ja asioista.
    Ei mitään vaativaa ketjumme vaadi, jotkut tykkää kulttuurimenoista, toiset käsitöistä, joku ruuanlaitosta, joku näistä yhdistää.
    Voihan olla, että kipinä uusiinkin asioihin näin saa kimmoketta, jatketaan hyvillä mielin.

    Jospa nyt taas tuli toivomuksia, mutta ei vaatimuksia, ollaan omia itsenämme, ja kertoillaan omat juttumme toisillemme.
    Rupean katselemaan, josko jotain järkevämpää keksisin, vaikka tärkeä on tämäkin yhteyden otto, tulkaa terveisenne laittamaan ja ideoita antamaan.
  9. Kiitos korppis tuomiosta, en osaa anteeksi keltään pyytää ja sanomasi uhma ja kiukku on myös pois suljettu, huumoriakin yritin, sitä vaan et sinä ymmärrä..
    En varmaan kovin kokemuksiakaan osaa käsitellä, tämän paikymppisen vuoden jälkeen.

    Kaikki ei opi, ei osaa niin kuin sinä, ehkä sinulta pitäisi anteeksi pyytä vaatimaton olemassa oloni.
  10. Aloitin uuden, mutta pois on joutunut, en tiedä onko poistettu vai onko koneeni syönyt sen, katsellaan????
  11. Ruokaa odotellessa tulin vilkaisemaan ja huomasinkin korpikirjailijan toteamuksen, kirjoitan rumasti, onko niin tosiaan?
    Onko niin, että sokeudun viestieni suhteen ja en huomaa rumasti kirjoittavani, se ei ole tarkoitus.

    Toivon jotain muutakin jälkeeni jättäväni kuin valokuvan, missä nykyisin on viisi polvea.
    En voi tietää miten jälkipolvi minut muistaa, toivon kuitenkin jotain hyvääkin.
    Älä ota myötähäpeän tunnetta puolestani, kyllä se minun kuuluu taakkana kantaa.

    Meillä täällä ei tuo savu näy, ainakaan en ole huomannut, ilmasto on todella haavoittuva.

    Ruokailun jälkeen menen kälyni syntymäpäiville, toiselle puolen katua.
  12. Puolipilvisenä aloitellaan tätä, Laurin päivä ja pääskyt on pois lentäneet
    Syksyn tuntua ilma heijastaa, kosteus lisääntyy ja ilma viilenee, minulle kyllä sopii.
    Muistoja tulee mieleen ja eteen monella tapaa ja niihin aina uppoutuu, nyt niitä esiin toi vanha äidiltä peritty nappipurkki.
    Purkissa oli kaunis kuvio, mutta se on haalistunut, mutta sisältö kertoo monista asioista.
    Äitini kutoi paljon mattoja ja niihin tarvitsi kuteita ja niinpä äiti leikkasi kuteen hyvin tarkkaan kulutetuista vaatteista (olihan sota-aika) hän leikkasi kaikki napit, nepparit ja kaiken muun säilöön kelpaavan.
    Nyt rupesin etsimään olisiko villatakkeihin sopivia nappeja purkissa, purkin saatuani purkki oli melko täysi, nyt napit kadonneet.
    Ei löytynyt enää sopivia, monta kertaa katselu on tuottanut tuloksen, ei tällä kertaa.
    Nappeja katsellessa tuli muistikuvia vaatteista, mihin napit oli kuuluneet ja missä niitä käytettiin.
    Ajattelen miten tärkeä on tallentaa nappejakin ja kierrättää, napit on nykyään kalliita, yli euronkin kappale.
    Näin muistoissa käväisin äitini puuhissa ja kiitollinen olen tästäkin purkista.
    Myös tuo mattojen kutominen yksi asia, minkä myötä voi muistoissa elää, nyt äitini kutomat on kiertäneet ja kuluneet loppuun, myös omat kudokset on kadonneet, aika paljon lasten tarpeisiin.
    Kutominenkin oli lopetettava, huonojen polvien myötä.

    Saunakaverini tuli istumaan saunan jälkeen ja juttu luisti, pahoittelin omaa osuuttani, kun koko ajan äänessä olin kertoen tapahtumia elostani lasten pieninä ollessa ja hän sanoi olevansa harmissaan pienestä, omista lapsista koostuvasta suvusta.
    Sanoi tykkäävänsä kertomiani lasten elämästä ja sanoi olevan harmistunut kun hänellä ei ole kuin kaksi lapsenlasta.
    Hänen poikansa kuoli parhaassa iässä ja nyt tyttären lapset ovat sanoneet, että lapsia haluavat vasta kolmekymppisinä.
    Kyllä on ihana asia, kun lapset lapsia tekevät jo nuorempana, jää aikaa olla isovanhempikin.
    Koulutusta on lapsenlapseni jatkaneet lasten syntymänkin jälkeen ja aina oppimista tuntuu riittävän, minun osuuteni on ristiä käteni ja toivoa kaiken hyvin jatkuvan.

    Tuo sienten kasvatus ei kohdallani ole toteutunut mistä Paloma kerroit, olen kyllä kuullut sen noinkin onnistuvan.

    Olet toki enemmänkin kuin tervetullut kirjoittelemaan Mdk.Mdk, muistissani on monet hauskat asiat jo aiemmilta vuosilta, kun samaan ketjuun kirjoiteltiin.
    Pirteä olet ja energinen, voin nähdä poikasikin perineen sinun taitojasi ja yhteiset asiat onnistuvat.
    Tuli mieleeni räppäävä mummo, sinulta sekin onnistuisi;)
    Minun poikani täytti jo 60 vuotta, nauroinkin, että kohta eläkeukoksi muutut, sanoi että ei onnistu vielä vuosiin, helppo uskoa, kun aina jotakin puuhaa etsii.

    Kansanradion kuuntelen minäkin aina siihen aikaan ruokaani valmistan.
    Joskus ihan asiaakin löytyy.
    Voimia kulutti moneltakin tuo hellejakso.

    Älä korpikirjailija myötähäpeää tunne, paistattele vaan omassa erinomaisuudessasi, yritystä on pitää ketju hyvän puolella, ehkä se onnistuukin, jos kaikki niin haluavat..

    Löysin torilta vanhoja perunoita ja nyt rupean tekemään perunalaatikkoa, oikein vesi kielelle kihahtaa, kun ajattelenkin.
    Vain perunaa, sipulia (paljon) siankerroslihaa ja lusikallinen vehnäjauhoja pieneen vesimäärään, suolaa sopivasti ja uuniin, ruskettuneet lihat todistavat taatun maun, ei paljon vaadi mielitekoni.

    Mahdollisimman kivaa ja leppoisaa sunnuntaipäivää.
  13. Kiitos ano 11,38 kiva jos tykkäät, minä en ole vähääkään toimittaja, en kielioppi taitajakaan, pyrin oman laistani tekstiä aikaan saada ja hyvin on Mdk.Mdk:kin kelvannut, hän on opettaja jostakin aikaa ollut.
    Tykkään kovasti minäkin demeterin pitkistä viesteistä, hänellä taito hyppysissä.
    Olen monasti todennutkin, että hyvin on minua ymmärretty, vaikka vailinainen on viestini, kiitos siitä kaikille anoillekin.

    Torilla istahdin torikahvilaan ja tuttuja katselin, enpä ainutta nähnyt, mutta ilo oli kuitenkin seurata ihmisiä, niin hymyileviä ja iloisen näköisiä.
    Nyt olen mansikat ja herneet siivottu. pitää perunoita vielä muutama pussi pakkaseen kiehauttaa ja nälkäkin alkaa olla, joten ruuanlaittoon nyt menen.
  14. Huomenta kauniisti alkavaan lauantaipäivään.
    Hyvältä tuntuu aamuisin tämä viileys, jaksaa suunnitella päivän touhujakin.
    Torille kohta lähden ja sieltä kaikkea ihanaa kärriin kerään, mansikoitakin vielä ihan heti syötäväksi.
    Viinimarjat sitten ensi viikolla myös hankin, ehkä muutama litra mustikkaakin mukaan lähtee.

    Näin hauskaa unta jälleen, olimme työnjohtajani ja miehensä kanssa mökilläni ja hauskaa oli.
    Pomoni on kova puhumaan ja aina kohdatessa ei lyhyt tapaaminen tule, sillä ei minuakaan tuppisuuksi voi sanoa.
    Tähän väliin voinkin ihastella miten mukavia ihmiset onkaan, tuntemattomatkin aina hymyn antavat, aivan kuin ketjussakin mukavia viestejä tulee.
    Joku mainitsi, että olisin kiltti, no enpä tiedä, itsekäs kuitenkin olen, osoite siitä, että jaksan näitä ketjuja vaan availla, vaikka vastaanotto on joskus ankeakin.
    Rehellisesti omasta elämästäni kirjoitan, en muuntele totuutta, aitona savolaisena mummona jo kohta 22 vuotta olen näin tehnyt ja muistini mukaan ei yhtään viestiäni ole poistettu.
    Ihania kirjoittajia ja hyvin ymmärtäväisiäkin on mukaan tullut, aina joskus tietoni on hukassa ja kaikki on suurilta osin oikein ymmärretty.
    On kerrassa mukava avata kone ja huomata kivat viestit, sillä enemmistö kuitenkin mukavia on, mukaan mahtuu myös kielteisiä, mutta kun ne oppii ohittamaan, elämä hymyilee;)

    Mdkl,mdk on mukava yhteydenpito lapseensa ja miniään, luulen, että ystäväpiirisikin on hyvin laaja, tuota pirteyttäsi hieman kadehdin, kovasti yritän minäkin mukana pyöriä, laiskuus vaan joskus estoja tekee.

    En koskaan ole pyytänyt kenenkään viestin poistamista, minusta jokainen vastaa kirjoituksistaan.
    Itse minäkin tiedän, että valheita en viesteihini laita, miksi laittaisin, minulle aitona omana itsenä esiintyminen on fakta.
    Miten voikaan sanoa jonkun valehtelevan, kun emme oikeasti tunne toisiamme, Anonyymejä suurin osa ja kirjautuneista on muutama paremmin tutuksi tullut, kun jatkumo jatkuu nimimerkin tunnistettua.
    En lähde vuoksesi mihinkään kylmätotuus, jatka haluamallasi tavalla, minä teen samoin, kun poistun, siihen on omat syyni, et missään tapauksessa Sinä.

    Nyt aamun viileydessä lähden taivaltamaan toria kohden, oliko se sydän näin <3 , sinne päin ainakin, laitan sen teille kaikille kirjoittajille, hyvää päivää;)
  15. Huomenta viikonlopun alkuun, hieman jo kosteaksi yötkin muuttuvat, autojen katoilla huomasin "hikoilua", no näinhän se elokuu tavoilleen pyrkii, yöt pimenee ja kohta kuutamolla voimme kävellä.
    Taitaa kuutamokävelyt jäädä tältä mummolta, mutta muistoja siitäkin ajasta löytyy.
    Aivan kuin olisi herännyt tuskaisesta unesta, kun kuumuus loppui ja tunne, että voi normaalisesti liikkua, ilman hien pyyhkimistä ja ihon nihkeudesta kärsiä.

    Katselin taivaalle aamukahvia juodessa ja yhtään pääskystä en nähnyt , näinköhän ne jo pitkän matkansa etelään on aloittaneet, vanha sanonta pitää paikkansa Laurilta kokonaan pois.
    Tuo keinutuoli josta mummon lapsenlapsi mainitsi, minulla hieman pelkoa on siihen keinuun mennä,, olen kuullut sen ympäri pyörähtävän jos vauhtia ottaa.
    Talossa jossa takavuosina oleilin, oli sellainen keinu tuvassa ja kyllä siinä keinua voi ja keinuivatkin taitavat keinuttelijat.
    Harmi jos on pois viskattu, onhan se historiaa sekin.

    Siili25 kyseli tuon palovaroittimen asiasta, minäkin kysyn, jos alkaa huutamaan ja ei hetkessä yhteyttä saa huoltoon, jaksaako sitä ulinaa kuunnella.?
    Kysyin, että lähteekö paloauto liikkeelle jos pilli alkaa huutamaan, ei kuulemma yhteyttä palokuntaan kuitenkaan.
    Joissakin seniori taloissa palokunta tulee heti, jos hälytin hälyttää ja kolmannella kerralla joutuvat väärän hälytyksen maksamaan, näin olen kuullut, onko totta en tiedä.

    Todella yhden viestin olisi voineet jättää, mutta eipä tuo maata kaatavaa liene sisältänyt, olisi kuitenkin voinut juttujaan tarkistaa, että mitä valetta onkaan suoltanut.
    Pitkä kukkaketju toi hymyn kasvoille, vaikka hyvin vähän hymiöitä Facessakaan käytän, joskus tilanne niitä vaatisi;)
    Onnittelujen perään liitän.

    Ketjumme on hyvä paikka noita terveysasioitakin hoitaa ja kokemuksen äänellä puhua.
    Mätäkuun tuottamista vaivoista en ole muistini mukaan joutunut kärsimään, vaikka herkkäihoinen olenkin.

    Demete "pokkuroi" vaan minua ja toisiakin, eipä anneta moisten mielipiteiden vaikuttaa, suruja ja iloja milloin mitäkin voimme viestinä laittaa ja vastaillaan jos osataan.
    Sen parempaa tuttavuutta ei ole, mutta kirjotusystäviä voimme olla, ei ole keltään pois.
    Joskus on järjestetty jopa tapaamisia, ei nekään mitään pahaa aikaan ole saanut.

    Kylmätotuus, sanot, että et monasti käy ketjussa, mutta nekin käyntisi vain ikävää mieltä tuottaa, tarkoitushan ei näin ole, tarkoitus on keskustella kaikenlaisista asioista, ei vaan arvostelua joka viestissä.
    Pientä kunnioitusta jo odotan tämän ikäni vuoksi, mutta ei mahda mitään, jos sekään ei saa viestittelyä rauhoittumaan.
    Yksi lohtu kuitenkin, en varmasti ole enää moninaisia vuosia mukana, se hyvää mieltäsi nostakoon.
    Pura harmisi minuun, jos niin haluat.

    Nyt jätän koneen taas toviksi rauhaan ja tätä omaa elämistä alan toteuttamaan, kuinkas muuten kuin pölyjä jahtaamalla.
    Hyvää ja antoisaa päivää kaikille, aurinko paistakoon ja elämä hymyilköön.
  16. Olin huomaavani, että ne 6.8 aloitus viestit oli poistettu, kiitos ylläpito

    Tuo D ennen vanhaan hymyä:) tämän merkin jälkeen tarkoitti.
    Minä en koneeltani hymiöitä löydä, kai nekin jossain on?
  17. Juuri noin neuvoi laittaja minuakin, kepillä vain tökkäys, mistäpä noita niksejä tietäisi, kun ei ole kerrottu.

    Otin ison kylpypyyhkeen ja sillä huitaisin, tuli alas koko helahoito, näin on pakko aina toimia.
    Nyt on kaksi varoitinta, kun asunto on yli 50 neliötä suurempi ja huollon hoitaa taloyhtiö.
    Kaupassa käyty, sujui parilla huilauksella, tuuli piti hien poissa.
    Vävy kävi torilla katsastamassa viinimarjatilanteen, ensi viikolla kuulemma myyntiin tulee punaherukat, sitten pääsen mehun keittoon.

    Viestit sopivat niin henkilökohtaiset, kuin muutkin, ohitetaan ne jotka ei meitä kosketa.
    Tervehdys teille mukavat kirjoittajat;)D
  18. Viileämpää torstaiaamua, 15 on mittarissa, näin aamusta, hyvältä tuntuu.
    Tänään tulee palohälyttimien laittajat talon puolesta laittamaan uudet hälyttimet, tämä homma on siirtynyt talojen hoidettavaksi.
    Kai tarkoittaa myös sitä, jos saan hälyttimen huutamaan ja pudotan sen alas pyyhkeen avulla, pojat tulevat laittamaan paikalleen, minä en pysty kiipeilemään ja sitä takaisin laittamaan.
    Nyt on sitten letunpaisto lopetettava, sillä niitä tehdessä aina hälytin herää.
    Hyvä laite käytössä, mutta ilman apua ei kaikilla onnistu.,, vpi, voi meitä vanhoja miten paljon puuhaa toisille järjestämme.

    Kiitokset teille joilla riittää huumoria tämän kaaoksen aikana mitä nyt eletään, mietin aamulla sängyssä mitä tekisin tämän kirjoittelun suhteen.
    Tulin siihen tulokseen, että kirjoittaminen jatkuu, kovetan itseäni ja jätän unohduksiin kaikki tarkoitetut piikit ja muut ohdakkeet.
    Syytökset minua kohtaan on lisääntyneet, sivuutan ne ja kirjoitan mitä kirjoitan niin kauan , kun esto laitetaan.
    Henkilöön menevät arvioinnit kovenevat, minua ei koskaan täällä livenäkään ole valehtelijaksi sanottu, se tuntuu pahalta lukea tässä ketjussa ja tuo kiusaaminen ei kuulu minun arvoihin, jätän mieluummin vastaamatta, näin olen pyrkinyt tekemäänkin.
    Kylmätotuus lyö armotta ja jättää vastaukset kysymyksiin vastaamatta, kysyn vieläkin, missä lukee, että aloittajan pitää poliisina toimia.
    Sama juttu korpikirjailijan kohdalla, miksi syytät minua vetäjäksi rupeamisesta , kun annan lipsua pois raiteilta, kuitenkin aloitukseni kelpaa sinunkin heittoihin.
    Aloittakaa ketjuja itsekin, ihan vaan malliksi, minä en osaa teidän mieliksi olla ja en yritäkään.
    Tuntuu aika oudolta, että joudun oppilaan osaan tavoista ja niiden puuttumisista, kohta 88 vuotta täyttävä vanha ihminen ei tuota oikein meinaa jaksaa.
    Vielä puutun tuohonkin, että en puutu noihin ikäviin viesteihin, joka ketjussa puhun sovinnollisista viesteistä, mutta pyyntöjä ei huomioida, syyt on selvät. Vuorovaikutusta harvojen kanssa saa aikaan, arvostelua milloin ketäkin kohtaan, osani minä myös olen saanut, mutta aika paljon kestän, ennen kuin lopetan.
    Rehellisiä viestejä olen pyytänyt, ei mitään ihmeellistä, olen ajatellut, että ihan omana itsenään voi kaikki kirjoittaa, näin teen itse.
    Keskustelua tavallisesta arjesta, ei arvostellen vaan jatkuvuutta hakien.
    Kaikille ei kaikki kelpaa, jo tietojen määrä erottaa, jos jotain täydellisyyttä kaiken suhteen minulta esimerkiksi vaaditaan, se ei onnistu, tavallinen hölmöilevä mummo olen, mutta ikionnellinen, kun voin mukavien kirjoittajien kanssa mielipiteitä tulkita.
    Täällä livenäkin saan hyvää kohtelua aivan vierailta ihmisiltä, miksi se ei onnistu palstalla.
    Tätä oisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta turhaa puolustelua minulta, mutta en ihan kaikkea jaksa niellä siitä mainitsematta.
    Pahoillani olen näin ikävästä viestistä ja rohkaisen kaikkia kirjoittamaan ja mielipiteitä jakamaan kaikesta elämiseen liittyvistä asioista.
    Itse koen kirjoittamisen iloksi, melkein aina, ja aivoille se tekee hyvää, kun kaikki muu elämä alkaa olla loppusuoralla.

    Aurinko paistaa ja kauppaan olisi lähdettävä, onneksi kuumuus ei enää suureesti kiusaa, ehkä onnistuu sekin homma.
    Ylläpito ei paljonkaan painoa anna toiveille kuten huomaa jokainen, kaikki eiliset viestini ketjussa roikkuu, no syytä en tiedä miksi heitä ei kiinnosta korjailla asioita.
  19. Kiitos, niin kaunista ja herkkää.
  20. En kiellä, mutta en asialle voi mitään, et näköjään sinäkään.
    Missä syy, että näin tapahtuu, tuskin minussa.???
    21. 21 / 42
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt