Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2048

Kommenttia

25507

  1. Rikollisuuden väheneminen eli huumemarkkinamaton vetäminen rikollisten alta on kannabiksen myynnin laillistaminen Alko- ja apteekkitoimijoiden tehtäväksi on näiden uudistusten päätavoite sen ohella, että ongelmakäyttäjien hoitoonohjaus ja tunnistettavuus helpottuvat. Käyttäjät pääsevät tällä tavoin irti myös myyjien velkavankeudelta ja väkivaltaisilta velkojen takaisinperinnöiltä. Kannabiksen käytön ja myynnin salliminen kontrolloidusti on tavoitteeltaan sama kuin millä aikoinaan Suomessakin perusteltiin kieltolain kumoamista. Silloinkin rikollisuus väheni hurjasti ja alkoholin aiheuttamat ongelmat alkoivat vähetä.

    Näissä täytyy tietysti seurata käytön ja ongelmien kehittymistä. Tavanomaisesti tämä vaikutus on vastaavissa tapauksissa ollut ymmärtääkseni aika neutraali eli kulutus on pysynyt suunnilleen ennallaan ainakin lyhyellä aikaperiodilla. Huumeiden osalta ongelmana on muut vahvemmat huumeet, joiden myyntiä ei ole niiden ongelmallisuuden vuoksi mahdollista vapauttaa. Vaikea kysymys on siinä, katkaiseeko kannabiksen käytön salliminen yhteyden muihin pahempiin huumeisiin vai ei. Yksi etu tässä voi olla se, että poliisi voi suunnata resurssejaan enemmän vakavien huumeiden torjumiseen. Tällainen uudistus ei ratkaise päihdeongelmia kuten ei ratkaissut kieltolainkaan lopettaminen. Mutta se voi parantaa tilannetta olennaisesti em. tavoilla, mikä sinällään on saavutus.

    Suomessa suhtaudutaan huumeisiin hyvin tunneperäisesti toisin kuin alkoholiin, joka on esim. kannabista haitallisempi huume ainakin väkevien juomien osalta. Puhutaan huumehörhöistä, mutta ei viinahörhöistä. Kaikkea päihteiden käyttöä on syytä vastustaa niiden haittojen vuoksi, mutta vastustamisen tavat kannattaa mitoittaa niin, että toiminnan siirtämisellä laittomaksi ei lisätä haittoja enemmän kuin niitä muutenkin on.
  2. Minulla ei ole tilanteeseen mitään varsinaista ehdotusta vaan pikemminkin visio sen varalta, että työt loppuvat. Kyse ei ole AI-aikakaudella siitä, että työn sisältö muuttuu. Kyse on siitä, että ihmistyö alkaa monin paikoin käydä tarpeettomaksi ja sen kysyntä vähenee. Paitsi silloin, kun ihmiset ovat valmiit tekemään jotain työtä alle sen kustannustason, millä robotit sen tekevät. Varmaan esim. vanhusten ja lasten hoitoon tarvitaan aina myös ihmistyövoimaa, mutta hyvin monet työt ovat siirrettävissä roboteille tulevaiisuudessa. On ajateltu, että myös sellaiset luovat prosessit kuin kirjojen kirjoittaminen, taideteosten tekeminen ja elokuvien teko voitaisiin siirtää AI-teknologian tehtäväksi.

    Jos siis ihmiset jäävät työtä vaille sen vuoksi, ettei sitä ole tarjolla, niin miten ajattelet asiat järjestää. Jos ei tehdä jonkinlaista kansalaispalkka- tai vastaavaa järjestelmää, ihmisillä ei ole ostovoimaa ostaa niitä tuotteita ja palveluja, joita AI-teklogian avulla tuotetaan. Minulla itselläni on esim. robottiruohonleikkuri. Se on vapauttanut minut jo monet vuoden leikkaamasta pihani nurmikkoaluetta. Jos näin tapahtuu laajassa mitassa koko yhteiskunnassa, työtä ei vaan enää ole. Voimme tietysti puuhastella vaikka mitä, mutta ei ihmisillä liene ostaa katseluaikaa siihen. Aiemmin kirjoitin, että pankkitoiminnasta ovat kadonneet pankkivirkailijat ja että osasta heistä on tehty sijoitusneuvojia. Nyt sijoitusneuvojatkin käyvän tarpeettomiksi, kun tekoäly on ottamassa senkin hoitaakseen. Jo nyt jokaisella on mahdollisuus palkata tekoäly suorittamaan puolestaan sijoituspäätöksiä.

    Voi olla, että ratkaisutavat ovat luonteeltaan sosialistisia. Itse olen avoin kaikenlaisille malleille, mutten itse keksi muita kuin sosialistisia ratkaisumalleja. Kerro ihmeesä, jos sinä tiedät jonkun paremman mallin siihen tilanteeseen, että palkkatyö loppuu kokonaan tai vähenee olennaisesti vaikkapa viidesosaan nykyisestä tarpeesta. Demokratia ei todellakaan tarkoita sitä, että jokainen vastaisi omista ansioistaan. Mistä ole saanut sellaista päähäsi? Demokratia tarkoittaa esim. sitä, että kansa voi demokraattisesti päättää muuttaa yhteiskunta sinun inhoamaksesi sosialistiseksi. Ei siihen vielä ole halua, mutta kun muutokset etenevät, sen tyyppinen muutos voidaan alkaa nähdä vaihtoehdottomaksi. Sinun ymmärryksesi ei tähän varmaan riitä, mutta ehkä muut lukijat tajuavat tämän. Kyse ei siis ole mistään halusta sosialismiin vaan välttämättömyydestä, koska tilanne voi muuten riistäytyä käsistä.
  3. Oikeisto ei ole luonut mitään yritysmaailmaa vaan asia on päinvastoin yritysmaailma on luonut oikeiston tuekseen.

    Ilman vasemmistoa suuri osa ihmisistä kiertäisi pellon reunoja kuokkineen. Näin tapahtuu edelleen niissä oikeistodiktatuureissa, missä poliittinen vasemmistio ja ay-liike ovat kiellettyjä. Poliittisen vasemmiston ansiosta tulonjako alkoi tasaantua. Voitiin siirtyä orja- ja ilmaistyöstä palkkatyöhön. Se ei tapahtunut itsestään. USAssa orjatyön lopettaminen vaati suuren sisällissodankin. Historia on osoittanut, etteivät työnantajat palkitse missään eivätkä koskaa palkollisiaan hyvää hyvyyttään ja vaan käyttävät heitä mieluiten hyväksi korvauksetta. Vasta työväestön järjestäytyminen muutti radikaalisti tämän tilanteen. Muutos oli mahdollista demokraattisesti hallituissa maissa mutta harvemmin muualla. Edelleenkin myös länsimaiset yritykset siirtävät työtä sinne, missä työntekijät eivät ole järjestäytyneitä ja joissa he ovat tavanomaisesti alipalkattuja myös oman maansa yleiseen elintasoon verrattuna. Yhdysvalloissa maan poliittinen äärioikeisto on myös huomannut tämän ja Trump on aloittanut taistelun siirtymää vastaan globaalilla tullipolitiikallaan. Et ole kaiketi huomannut tätä, kun et taida seurata uutisointia tai sitten et vaan kykene ymmärtämään näkemääsi, lukemaasi ja kuulemaasi. Syy USAn autoteollisuuden varsin totaaliseen romahdukseen on trumpilaisen näkemyksen juuri tässä eli yritysten taipumuksessa polkea työntekijöiden oikeuksia. Sen vuoksi Trump on saanut niin paljon kannatusta kuin saa. Siksi työläiset antavat hänelle suurin määrin äänensä. Hän taistelee amerikkalaisen duunarin puolesta kuin ainakin vahva ay-johtaja kuten Jimmy Hoffa, joka on ehkä yksi Trumpin ihailema persoonallisuus muutenkin.

    Miten tuo yriitysmaailma on sitten syntynyt? Se on syntynyt varallisuuden jaossa syntyperän vuoksi ja palkkiona lojaalisuudsta. Kuninkaat jakoivat aikoinaan maaomaisuutta aatelisille ja muille säädyille, mutta ei tavalliselle rahvaalle. Tämä on ollut yritystoiminnan perusta. Yrittäjäksi nousivat ne, joilla oli siihen varaa. Lähes kaikki yrittäjäsuvut Suomessa olivat edellisen vuosisadan vaiheessa joko ruotslais- tai saksalaisperäisiä. Suomessa asui pääosin köyhää rahvasta, jolla ei ollut varaa perustaa mitään suurimittaisia yrityksiä. Ehkä joitain käsityöläispajoja ja sen sellaista. Tuoreempi esimerkki tulee Venäjältä, kun maa siirtyi 1990-luvun alussa markkinatalouteen. Silloin oamisuus jaettiin uusille tsaarin korvikkeille uskolliselle väelle eli ns. oligarkeille. Ei heillä ollut ennen sitä mitään erityisempää omaisuutta. Se nyhjäsitiin heille tyhjästä eli venäläisen kleptokratian mukaisesti saanto perustui varkauksiin ja petoksiin. Osa omaisuudesta siirtyi rikolliselle mafialle, joka käytti sumeilematta väkivaltaa siirron varmistamiseksi. Tämä on monasti sitä ihailelemasi yritystoiminnan perustetta. Omalla työllä ja uurastuksella voi pärjätä vasta tasa-arvoisssa yhteiskunnissa, missä se vasemmisto mm. varmistaa sen tasa-arvoisuuden olemassaolon.

    Yritystoiminna olemassaolosta sinun pitäisi kiittää entisaikojen kuninkaita ja muita hallisijoita siitä, että he valtaansa varmistaakseen ovat joutuneet ostamaan joukon uskollisia, jotka palkintonsa vastineeksi ovat suostuneet olemaan lojaaleja hallitsijalle. putler Venäjällä on tyyppiesimerkki tästä. Jos et ole uskollinen hänelle, voit menettää saman tien koko yrityksesi ja omaisuutesi ja siirretään jollekulle toiselle, joka on lojjaalimpimpi kuin edeltäjänsä. Uskottomuudesta on palkkiona yleensä paistsi omaisuuden myös hengen menetys. Nämä ovat niin järkkyttyneitä, että heitää putoilee kerrostalojen korkeimpien kerrosten parvekkeilta ja ikkunoista.

    Länsimaissa ei eletä demokratioissa ihan näin raadollisesti. Täällä meillä Suomessakin muutoksia hoidetaan rahalla. Liian hyvin menestyvä yritys voidaan ostaa ulkomaille. Se joko jatkaa toimintaansa tai sitten se vaan kilpailijana lopetetaan eli tapetaan. Ketään ei kuole siirron vuoksi eli se on siistimpää kuin Venäjällä. Siirrosta hyötyy se yrittäjä, jolle maksetaan toiminnan lopettamisesta. Hän palkkaamansa työntekijät saavat monasti sitten kenkää ja ihan koko joukolla. Näin kävi mm. entisen päämisterimme Juha Sipilän omistamalle yritykselle ja hänen työntekijöilleen.

    Kiina on jonkinmoinen esimerkki siitä, että elintason nousu voi perustua muunkinlaiseen malliin kuin tarkoittamaasi yritystoimintaan. Kiinassakin on paljon markkinaehtoisesti toimivia yrityksiä mutta maa on kaiken kaikkiaan hyvin keskusjohtoisesti johdettu valtio ja siellä tehdään tarkkoja viisivuotissuunnitelmia, joita yrityselämä pannaan sitten toteuttamaan. Kun valtio tukee oman maansa yritystoimintaa vahvasti, niin yritykset tekevät myös niin kuin maan johto käskee tehdä. Kiina on eräänlainen sekatalousmalli, missä ohjakset ovat edelleen Kiinan kommunistisen puolueen käsissä. Voi sanoa, että Kiina talous on suuressa määrin valtiojohtoista. Minkään muun talous ei ole kasvanut niin voimakkaasti kuin Kiinan.
  4. Jatkat aina vaan samaa hölynpölyn kirjoiittamista. Maailma ei ole muuttumassa mihinkään huonoon suuntaan vasurien toimentasta vaan pikemminkin heidän puutteestaan. Maailma muuttuu yritysvetoisesti. Suuret monikansalliset ja amerikkalaiset yritykset johtavat tätä muutosta. Kommenttisi vaan vahvistaa sitä, että katsot asiaa jostain 1960-luvun perspektiivista ja oloista. Et ole havainnut niitä suuria muutoksia, joita maailmassa on ollut ja on parhaillaan käynnissä.

    Oman elennon ansaitseminen käy koko ajan yhä vaikeammaksi, kun työmahdollisuudet loppuvat. Hyväpalkkaiset työt eli johto- ja asiantuntijatyöt osin säilyvät, keskipalkkainen työ on alkanut hävitä kokonaan. Tekoäly nopeuttaa tätä häviämästä. Matalpalkkainen työ säilyy osin, mutta on alkanut muuttua jo vahvasti alustatalouden ja kevytyrittämisen suuntaan, mitkä alentavat palkkatasoa tarjonnan kasvaessa. Hyvä esimerkki tästä ovat uutiset esim. Wolt-oikeuksien myynnistä ja vuokraamisesta. Siis työhaluinen joutuu ensin maksamaan siitä, että ylipäänsä saa oikeuden tehdä työtä. Työntekijäprofiili muuttuu kevytyrittäjiksi, joiden on sitten kaikessa tultava toimeen omillaan. Se on huomattava aseman heikennys palkansaaja-asemaan verrattuna. Näitäkin asioita ratkotaan parhaillaan oikeudessa eli onko kevytyrittäjämalli vain työsuojelu- ym. työlakien kiertämistä. Tämä alkaa jo koululaisten kesätyönhausta. Innokkaita olisi vaikka kuinka paljon, mutta näiden innokkaiden työllistäjiä ei tunnu enää löytyvän mistään. Omassa nuoruudessani kesätyöpiakoista oli ylitarjontaa, vaikka ikäluokat olivat nykyistä paljon suurempia. Nyt asia on keikahtanut päinvastaiseksi.

    Tämä avaus on muuten kopio omastani eikä otsikko ole minun tekemäni. En halua nimitellä sinua otsikon mukaisella tavalla, vaikka asioista olenkin täysin eri mieltä kanssasi. Koittaisit nyt vaan herätä todellisuuteen ja uskaltaa nousta niistä vuosikymmenten takaisista juoksuhaudoista. Kuten sanottua maailma on muuttunut Eskoseni.
  5. Muutokset ovat aina globaaleja mutta eritahtisia. Kehittyneissä maissa muutokset tapahtuvat ensin. Ne aloittivat esim. teollistumisvaiheen jo 1800-luvulla ja siirtyivät pois maatalousvaltaisuudesta viimeistään pian toisen maailmansodan jälkeen. Kehitysmaissa maatalousvaltaisuutta voi esiintyä tähän aikaan saakka. Muutokset tapahtuvat aina ensin siellä, missä muutoksiin on edellytyksiä. Esim. tekoälyaikakaudelle siirtyminen on USA-vetoista, koska tekninen osaaminen siellä ylivertaista tässä suhteessa ja maassa on rittävästi varallisuutta rahoittaa tällaista muutosta. Teollistuminen alkoi vielä Euroopassa, mutta nyt ollaan enemmän jälkijunassa. Se saattaa johtua suurelta osin EUn pahimmasta jumista eli siitä, että unioni on rakennettu niin vahvasti maatalousunioksi eikä ole keskitytty teknologiseen murrokseen. Kiina on toinen johtava valtio muutoksessa. Kiina on teknologisesti vahva ja se istuu myös teknologian rakentamisessa tarvittavien harvinaisten maametallien ja mineraalien päällä. Esim. aurinkoenergian rakentamisessa Kiina on johtava valtio.

    Niin pitkään kun olemme sitoutuneet markkinatalousmalliin, tuotteita valmistetaan siellä, missä niiden valmistaminen on edullisinta ja osaaminen vahvinta. Suomi on tässä kohdin lastu laineilla. Kiina on ainoa valtio, joka voi pyristellä valtiollisin päätöksin valtavirtaa vastaan. Sitä se varmaan jossain määrin tekeekin, mutta USAn aloitettua kauppasodan erityisesti Kiinaa vastaan, se on pakotettukin siihen. Näillä kauppasodilla voidaan hidastaa talouden uudistamista ja kasvua, mutta tuskin loputtomiin. Yritykset ovat usein monikansallisia eivätkä ne halua tehdä uhrauksia jonkun valtion puolesta vaan kasvattaa omaa liikevaihtoansa ja voittojaan. Hyvä esimerkki tästä on AI-teknologian ehdoton ykköstykki Nvidia, joka haluaa vapauttaa sirukauppansa myös Kiinan suuntaan USAn hallinnon asettaessa siihen esteitä. Yritysten ja valtion intressit ovat usein pahasti ristiriidassa keskenään. Toinen esimerkki on Elon Musk, jonka sukset menivät ristiin hallinnon kanssa. Myös hänen yritystensä osalta intressit ovat vastakkaisia USAn hallinnon tavoitteiden kanssa. Musk ajaa esim. autoilin sähköistämistä ja Trump taas paluuta polttomoottoriaikaan. Drill, baby drill -periaatteella.

    Tuotannon joustaminen jollain kummallisella tavalla ei ole mikään ratkaisu tilanteessa, missä työvoimaa ei tulla enää tarvitsemaan monessakaan yritystoiminnassa kuin nimeksi entiseen verrattuna. Jos ole vähänkin vanhempi, niin mietipä sitä kaupunkien pankkirivistöä, joita saattoi vielä 1990-luvulla on 7 pankki vieressä. Nyt on suuria vaikeuksia löytää yhtäkään kivijalkapankkia ja niiden pankkivirkailijoita. Niitä ei yksinkertaisesti enää ole. Digitalisaatio on korvannut lähes kaiken ja jäljelle jääneet on koulutettu lähinnä sijoitusneuvojiksi. Tätä mullistusta odottavat nyt monet muutkin alat.

    Palkkatyön loppuminen ja väheneminen voi olla siunaus ihmisille. Silloin elämänsä voi miettiä enemmän itse-ehtoisesti eli keksiä miten elinaikansa käyttää ihan itse. Se vain edellyttää sellaista kansalaispalkkamallia, mikä tällaisen mahdollistaa. Demokratioissa tällaisia malleja on mahdollista ehkä kehittääkin. Sen ajan varalta, jolloin tuotannon kasvu ei enää olekaan riippuvainen ihmistyön määrästä.
  6. Ei työ ole ainoa tapa kasvattaa hyvinvointia. Itse asiassa työn merkitys vähenee koko ajan. Ensin koneet alkoivat korvata fyysisen työn, sitten digitalisaatio hallinnollista massatyötä ja nyt sitten älyteknologia mullistaa koko tuotantoelämän. Se saattaa korvata hyvin paljon ihmistyövoimaa. Työ jää tietysti jäljelle, mutta ihmistyön osuus vähenee. Se vähenee erityisesti demokraattisissa maissa, mutta voi lisääntyä diktatuureissa ja kehitysmaissa, koska niissä ihmiset pakotetaan tarjoamaan työpanostaan paljon halvemmalla kuin mitä esim. matalapalkkatyöstä Suomessa nykyisin maksetaan. Tätä mallia ujutetaan yleiseksi ns. kevytyrittäjämallilla, missä todellinen palkka työstä voi olla tunnilta muutamia euroja lähentyen nollaa. Sinä elelet edelleen lähes sadan vuoden takaisessa maailmassa ymmärtämättä työelämän muutoksia.

    Suomessa digitalisaatio tappoi esim. pankkitoimihenkilöiden työn. Nyt tekoäly ja sen sovellutuksena rovbotisaatio voivat viedä kymmenien tuhansien ihmisten työt eri maissa. Yksin maailman suurin verkkokauppayrotys Amazon suunnittelee pääsevänsä eroon näiden avulla lähes kaikesta ihmistyövoimastaan. Robotit tekevät työtä vuorotta, tuskin liittyvät ay-liikkeeseen eivätkä lakkoile, jos sähköenergiaa ja voiteluöljyä riittää.

    Uskon aika vakaasti, että lakot tulevat vähitellen loppumaan, mutta ihan toisesta syystä kuin sinä arvaisit. Lakkoilun loppuminen johtuu sellaisen työvoiman työtehtävien loppumisesta, jotka ovat tähän saakka onnistuneet huolehtimaan eduistaan järjestäytymällä. Nyt olemme siirtymässä automatisaation täysaikakauteen ja työtä tulee riittämään jatkossa erilaisissa matalapalkkaisissa palveluammatteissa, missä ei ehkä ole taloudellisesti järkevää korvata halpaa työvoimaa robotiikalla. Eli partureita, kahvilatyöntekijöitä, ostosten keräilijöitä, siivoojia, vanhusten ulkoiluttajia, alkolijuomien tarkoilijoita jne. tulee vielä jatkossakin olemaan, jos nämä suostuvat alittamaan nykyiset minimipalkat eli työehtosopimuksia ei enää solmita. Palkkoja pyritään tästäkin alentamaan alustatalouden ja kevytyrittämisen malleilla, jotka jo nyt ovat osoittaneet tehonsa.

    Jos kehityksen annetaan vapaasti pudota tähän suuntaan, hyötyjien joukko pienenee hurjasti. itse olen havainnut tämän kehityksen jo kauan sitten ja siirtynyt sen vuoksi sijoittajaksi. Yriitysten omistajat ovat hyötyjä ja suuria hyötyjä niin pitkään, kun ostovoimaa riittää. Dilemma onkin siinä. ostovoimaa hiipuu valtavasti sen seurauksena, että tämä kehitys jatkuu. Eli lopulta myös niiden yritysten tulovirrat alkavat ehtyä, kun maksajien asiakkaiden määrä hupenee. Tuloerojen kasvu tulee olemaan lopulta se myrkkypilleri myös yrityksille ja niiden omistajille. Eli minunkaan mallini ei tule toimimaan ikuisesti. Jotta tämä voisi jatkua tarvitaan jokin demokraattinen jakomalli, missä kansalaiset hyötyvät yritysten menestyksestä ilman, että he panevat rikkaa ristiin yrityksen tuloksen saavuttamiseksi. Heidän ainoa panoksensa siinä on se, että heillä säilyisi edes kohtuullinen ostovoima.
  7. Lindtman on sentään kertonut edes osan niistä sopeutustoimista, joita se suunnittelee seuraavaksi hallituskaudeksi. Kun asiaa käsiteltiin a-studiossa, myös Orpolta kysyttiin, mitkä ovat Kokoomuksen vastaavat sopetustoimet tulevalle kaudelle. Kysymys yllätto Orpon sen verran totaalisesti, että änkytteli, muttei löytänyt siihen hätään oikein yhtäkään keinoa, ei edes sitä kosteikkoviljelyn tuen lopettamista, minkä hän oli edellisten vaalien alla keksinyt. Silloin Kepun Annika Saarikko innostui nälvimään Orpoa ja sanoi tälle hymyssä suin, että koitapa Petteri vielä uudestaan, pystyt kyllä parempaan.

    Ruotsissa lakkoillaan vähemmän kuin Suomessa. Ja nyt tulee sinulle ilmeisesti pikku yllätys. Suomen ay-liike ei suinkaan vastusta niitä uudistuksia, jotka selittävät täm än eron Suomen ja Ruotsin välillä. Pääselityksiä on kaksi. Toinen on se, että Ruotsissa työehtosopimusten tulkintaetuoikeus on työntekijäpuolella eli päinvastoin kuin Suomessa. Työnantajat eivät lähde oikeudessa yleensä riitauttamaan työntekijäpuolen tulkintoja kiistanalaisissa kysymyksissä. Lakkoja ei tule, kun kiistan ratkaisuissa näkyy palkansaajien käsityksen jälki. Toinen tärkeä asia on Ruotsin yritysdemokratiamalli. Työntekijät pääsevät siellä osallistumaan yritysten päätöksentekoon, jolloin kiistat ratkotaan niissä eivätkä päätöksiä siten koeta työnantajien saneluksi. Kyllä Suomessa ay-liike on valmis näihin Ruotsin mallin mukaisiin uudistuksiin, joilla lakot saadaan loppumaan, mutta miten mahtaa olla työnantajapuolen valmiuden kanssa. Eli kun puhutaan verrokkimaissa tehdyistä uudistuksista, niin ay-liike ei suinkaan vastusta vaan puoltaa tätä Ruotsin mallia.

    Ruotsissa siis neuvotellaan sanelun sijaan. Suomessa lakot alkoivat nopeasti myös poliittisina lakkoina, kun Orpo-Purran hallitus valitsi työantajapuolen haluaman sanelun neuvottelujen sijaan. Hallitus katkaisi siinä se sotien jälkeisen perinteen, missä työelämäkysymykset ratkaistaan ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten kesken neuvottelemalla. Halu sopia vaihtui siis haluksi sotia.
  8. Taidat nyt aika reilusti yliarvioida ympäristöministerin ja vihreiden vaikutusmahdollisuuksia rakentamisessa. Rakentaminen perustuu rakentamista koskevaan lainsäädäntöön, ei ympäristöministeriön näkemyksiin saati päätöksiin. Rakentaminen on kaavoituksen osalta kuntien päätettävissä. Rakennuslaki ja muu lainsäädäntö sekä kuntien kahdollisesti kaavoituksessa tai muuten antamat määräykset voivat ohjata rakentamista. Vihreillä ei taida olla missään kunnassa sellaista vaikutusvaltaa, että he olisivat mitenkään määräävässä asemassa näitä päätöksiä tehtäessä. Rakentamisen laillisuutta koskevissa kysymyksissä hallinto-oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella on viime kätinen ratkaisuvalta.

    Ympäristöministeriössä valmistellaan tietysti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. Valmistelu ei tapahdu itsenäisesti vaan aina kulloisenkin poliittisesti valitun ministerin johdolla. Tässä hallituksessa ympäristöministeri on ollut kokoomuslainen, ensin Kai Mykkänen ja sitten Sari Multala. Se mitä vihreä ideologia suvaitsee tai ei suvaitse ei ole juurikaan merkitystä silloin, kun Vihreät eivät ole missään päättävässä asemassa. Vihreillä on eduskunnassakin alle 10 prosentin kannatus eikä sillä paljon juhlita. Jopa Kepulla on enemmän kannatusta. Ja kuten toisessa kommentissa toin esille esim. luonnonvarakeskuksen voi mieltää paljon suuremmassa määrin kepulaiseksi kuin vihreäksi suojatyöpiakaksi, jos se halutaan suojatyöpaikkana nähdä. Kepu halusi muista tutkimuslaitoksista yhdistetyn Luken nimenomaan yleensä sen rooteliin kuuluvan maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen. Ideana on ollut se, että maatalouselinkeinojen ääni kuuluisi myös ympäristöasioissa. Kepuhan on pyrkinyt edistämään sitä, että myös ympäristöministeriö yhdistettäisiin maa- ja metsätalousministeriön alaosastoksi.
  9. Liioittelet pahasti kutsumalla minua maa- ja metsätalousasioiden asiantuntijaksi. Mutta yritän aina ottaa eri asioista selvää. Tämä hiilinieluasia tuntuu olevan aika kinkkinen, kun alan asiantuntijatkin näyttävät olevan jossain määrin eri mieltä asiasta.

    Osin ero Suomen ja Ruotsin välillä voi johtua mittausmenetelmistä, mutta näin ei välttämättä ole. Suomessa merkityksellinen asia on esim. pohjaveden kulloinenkin taso, jonka tarkka mittaaminen on työlästä, joten se arvioidaan ilmeisesti puuston tiheyden perusteella. Mutta tämä alkaa olla siitä korkeampaa matemattiikkaa, mitä en yksityiskotaisesti tunne. Ruotsista taas on saatu sellaista tietoa, että ero johtuu hakkuujätteiden ja kantojen määristä. Suomessa nämä kerätään paljon tarkemmin käyttöön, mutta Ruotiissa jätetään metsään. Kun ne jätetään metsään ne ovat joitakin vuosia hiilinielu, mutta lahoamisen alkaessa alkavat vähitellen muuttua päästölähteeksi. Siis hakkuita lisäämällä voidaan vähäksi aikaa parantaa hiilenieluja, kun jätetään hakkuujätteet metsään. Tulos tuntuu varsin yllättävältä. Erot voivat siis näyttää joinakin aikoina suurilta samoilla hakkuumäärillä, mutta tasoittuvat sitten kaiketi ajan myötä ja voivat kääntyä päinvastaisiksikin.

    Paras tapa varmistaa se, ettei metsästä tule päästölähde, on se, että hakkuita vähennetään ainakin niin, ettei hakata puita ennen niiden luontaisen kasvun jatkumista. Metsänhoidollisesti varmaan karsintahakkuita tarvitaan, mutta avohakkuita ei. Puun hyödyntämisessä voitaisiin päästä sen jalostusasetta nostamalla puumassan säästämiseen. Meillä edelleen puusta keitetään paljon heikkokatteista sellua, joka tuhlaa paljon puumassaa. Esimerkiksi huonekalujen tekeminen puusta taas nostaa jalostusastetta ja tuhlaa vähemmän puumassaa. Puurakentamista varmaa voitaisiin kasvattaa, jos se tapahtuisi sellun keittämästi vähentämällä.
  10. Ehkä vähän saivartelen tuohon kirjoittamaasi. Ateismi ei ole minusta käistys todellisuudesta, koska tuskin tunnemme kaikkea sitä, mitä todellisuuteen liittyy ja mitä se on. Silloin ei ehkä voida sanoa, ettei todellisuuteen kuulu jumalia ja että ne ovat mielikuvitusolentoja. Minusta väitettä olisi parempi ainakin tarkentaa, ettei tällä hetkellä ole rationaalisia perusteita uskoa minkään jumalan olemassaoloon. Se siis antaa vielä tilaa sille mahdollisuudelle, että jumaliakin voisi olla, mutta emme vielä tiedä niistä tavanomaisten kykyjemme avulla.

    Sitten voidaan kysyä, että mikä on jumalan määritelmä. Riittääkö jumaluuteen se, että sellainen kykenee jollain lailla vaikuttamaan esim. maapallon ja siellä olevien kasvien ja elollisten elämään. Ihmiset ovat aiemmin löytäneet ainakin yhden suhteellisen hyvin perusteltavissa olevan jumalan itselleen palvottavaksi. Vielä nykyäänkin puhutaan sen palvojista, tosin vähän toisessa merkityksessä. Jossain ihmiskunnan kehitysvaiheessa tuntui siis ihan perustellulta pitää aurinkoa jumalana. Nykyisin auringon palvojina pidetään vain ihmisiä, jotka haluavat saada ihonsa pintaan rusketuksen. Ilman aurinkoa elämme täällä ei olisi mahdollista. Ei mikään vähäisempikään elämä, ellei se kykene elämään lähes absoluuttisen nollapisteen "lämmössä"

    Jumala lienee sellainen, joka pystyy hallitsemaan melko suuria kokonaisuuksia. Raamatun jumala on tätä vielä paljon kyvykkäämpi. Se on kyennyt myytin mukaan luomaan koko maailman ja jossain vaiheessa ilmeisesti päättää sitten lopettaa tämän kokeilunsa. Myytin kertomuksista saa kuitenkin sellaisen kuvan, että ihan kaikkivoipa tämäkään jumala ei ole. on lisäksi olemassa jokin paha henkiolento, jota se ei ole saanut jostain kumman syystä aisoihin, vaan paha henkiolento kiusaa ja houkuttelee meitä ihmisiä puolelleen. Viimeistään tämä osa tarinaa panee epäilemään jumaluutta tässä kyseissä mutta nykyisin varsin yleisessä jumalmyytissä. Eivät ne muutkaan vastaavat jumalmyytit juuri kummoisempia ole. Ehkä rationaalisuuden merkityksen kasvaessa ihmisten keskuudessa, voisi olla aika keksiä jokin uskottavampi jumala, jonka tarina ei sisältäisi kaikenlaisia kummallisuuksia. Tässä mielessä ihmiset etsivät erilaisia ufoja tai muuta ja mielellään älykästä elämää muualta maailmankaikkeudesta. Kuinka paljon lähempänä se on jumaluutta kuin oma elämämme, sitä emme tiedä. Jos jossain on huomattavasti älykkäämpää elämää kuin täällä, veikkaan, että se lajin olioita aletaan pitää uusina jumalina. Näin se jumalauuden käsitekin voi olla jossain määrin venyvä. Minkä kaiken hyväksymme jumaliksemme?
  11. Kirjanpidollisesti yritys tekee jonkinlaisen liiketuloksen. Se voi olla voitollinen, mutta se voi olla myös tappiollinen. Yrityksen liikevaihdosta on maksettava erilaisia kuluja kuten esim. vuokra-, raaka-aine- ja palkkakuluja. Yrityksen toiminnasta menestys on riippuvainen näistä kaikista. Ilman työntekijöitä vähänkään suurempi yritys ei kykene yksinkertaisesti toimimaan. Ihmiset eivät ole yrityksessä vain töissä. Palkansaajat eivät tee pelkästään mekaanisia työtehtäviä vaan osan panos on yrityksen menestymisen kannalta aivan ylivertaisen olennainen. Ilman tällaista osaavaa työvoimaa, osa yrityksistä ei menestyisi lainkaan. Esim. yksityinen terveysasema ei toimisi päivääkään ilman palkattuja ammattitaitoisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Heidän panoksensa on täysin korvaamaton. teknologiayritykset eivät toimisi ilman erittäin osaavia inisnöörejä. Pankit eivät toimisi ilman ammattitaitosia ekonomisteja.

    Toisaalta syytät ay-liikettä siitä, että se jollain lailla rosvoaisi yrityksiä. Sitten seuraavassa lauseessa kerrotkin, että palkansaajat ovat vain töissä eli heitä ei oikeastaan välttämättä edes tarvita. Jos palkansaajista ei ole kuin pelkkää riesaa yrityksille, niin miksi ihmeessä yrittäjät eivät hoida hommiaan itse ja jätä "ahneet" palkolliset palkkaamatta? Sillähän heistä päästään.

    Yrityksen tulos jää yrityksen käyttöön. Yritys saa itse päättää, mitä se tulokselleen tekee. Sinähän väitit olleesi yrittäjä etkä kuitenkaan edes tätä tiedä tai älyä. Eivät palkansaajat voi puuttua millään tavalla siihen, mitä yritys päättää tuloksellaan tehdä. Se voi siirtää tuloksen yrityksen vapaaseen pääomaan tai jakaa sen osinkoina taikka käyttää heti yrityksen toiminnan laajentamiseen. Sen on yrittäjän ihan vapaasti päätettävissä. Tässä suhteessa palkansaajat ovat vain töissä ja saavat sovitun korvauksen työstään. Palkat ovat osa yrityksen kuluja, jotka muiden kulujen ohella vähennetään yrityksen liikevaihdosta ennen tulosta.