mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2048

Kommenttia

25503

  1. Demokraattien piirissä kiinnostava kysymys on se, kuinka paljon puolue kallistuu vasemmalle. Eroa demokraattien sisällä voisi kuvata suomalaisittain eroksi Kokoomuksen ja demarien välillä. Yhteistä puolueelle on liberaali arvomaailma, demokratian ja sääntöperusteisuuden korostaminen. Demokraatit ovat paljon lähempänä eurooppalaista ajatusmaailmaa kuin konservatiiviset republikaanit.

    Demokraattien vasemman laidan ehdoton kärkinimi on ollut pitkään Bernie Sanders. Hänestä ei ole enää kuitenkaan puolueen presidenttiehdokkaaksi, koska ikää alkaisi olla liki 90 vuotta tulevien vaalien alla. Mutta perässä on tulossa useampia erittäin suosittuja nuoria vasemmistolaisia poliitikkoja. Heitä vastassa lienee esivaaleissa Kalifornian pormestari Gavn Newsom, joka edustaa enemmän sitä "kokoomuslaista" siipeä puolueessa. Vasemmiston kärkinimi saattaa olla Pete Buttigieg. Jonkinlainen yllätysnimi voisi olla entinen astronautti Mark Kelly, joka vaikuttaa älykkäältä ja pontevalta mieheltä, jolla ikä ei vielä ole rasite ehdokkuuden kannalta.
  2. Ihmisethän kannattavat nykyisin enenevässä määrin juuri demareita. Etkö ole huomannut sitä? Mikään ei viittaa siihen, että tähän suuntaan olisi tulossa muutos. Hallituspuolueetkin keskittyvät nyt keskinäiseen riitelyyn. Tuo riitely tuskin loppuu kuin kahteen vaihtoehtoon. Joko Rydman eroaa tai koko hallitus eroaa. Valinta on viime sijassa Riikka Purran käsissä. Rydman tuskin eroaa omasta aloitteestaan. Rydman on ylipäätään politiikko, joka koetaan muissa puolueissa yhteistyökyvyttömäksi. Se voisi johtaa esim. seuraavan hallitusneuvottelijan asettamissa kysymyksissä persuille eli "aiotteko ottaa Wille Rydmanin ministeriksi, jos tulette valituksi hallitukseen". Yksikään pääministeri ei halua Rydmania riesakseen.
  3. Tämä pitää paikkansa. EU tekee samaa virhettä kuin Kepu Suomessa. Tämä maatalous- ja aluepolitiikkahössäkän eturintamassa ovat Ranska ja muut eteläläisen Euroopan maat ja tietysti tukia paljon saavat Itä-Euroopan maat. Jos jossain niin tässä toivoisi, että britit olisivat jääneet EUhun tuomaan hommaan järkeä. EU keskittyy täysin toissijaisiin asioihin, kun pitäsi kehittää sellaisen elinkeinoelämän auttamista, mikä on kannattavaa eikä hamaan ikuisuuteen vain tuettavaa.
  4. Maakuntasote ei ole vienyt maaseudun elinvoimaa. Sote ei elätä kansaa. Kansalaiset ja yhteiskunta elävät yritysten ja työnteon ansiosta. Jos halutaa mennä talous edellä, niin se tarkoittaa sitä, että ihmiset hakeutuvat aina sinne, missä on parhaiten toimeentuloa tarjolla.

    Suomessa tämä siirtymä on toiminut aivan liian heikosti poliittisen vastustuksen vuoksi. Maaseutu alkoi tyhjentyä teollistumisen edetessä. Teollisuus loi lisää työpaikkoja, maataloustyö vähentyi samasta syystä eli maataloudessa konevoima alkoi korvata ihmistyön. Kehiityksen jarruttaminen tapahtui aluepolitiikalla. Valtio pyrki ohjaamaan sitä, minne teollisuus sijoittui ja antoi kunnille kaikenlaista aluetukea, jotta ne voisivat houkutella ja pitää yrityksiä alueellaan. Tämä keinotekoinen tapa vastustaa markkinataloutta ei ole pitkässä juoksussa toiminut vaan lisännyt kustannuksia. Nyt ollaan sitten tilanteessa, missä maaseutukunnat ovat pullollaan rollaattorikansaa, joka elää muualla asuvien keräämillä tukirahoilla. Tätä varten on rakennettu täysin idioottimaisia valtiontukijärjestelmiä ja sen päälle tasausjärjestelmiä, missä hyvin hoidetut ja menstysvät kunnat jakavat sosialisointitoimin rahaa huonosti hoidetuille ja menestymättömille. Tämän katastrofipolitiikan nimi on kepulainen aluepolitiikka.

    Ilman tätä hölmöä "pidä koko maa asuttuna" -mallia Suomen talous olisi huomattavasti paremmassa kunnossa. Ihmiset olisivat muuttaneet työn perässä. Työ ja yritysten kysyntäpotentiaalin suuruus olisivat olleet se hunaja-ansa, joka olisi pitänyt Suomen talouden kunnossa.
  5. Äänestys meni, mutta kiista jäi. Epäluottamusesitys ei ole tässä olennainen muilta osin kuin RKP:n äänestyskäyttäytymisen. Se hiertaa hallituksen sisäisiä välejä. Toinen ja vielä pahempi hiertymä tulee siitä, että Rydman pyyhki samantien Orpolla lattiaa.

    Seurataan siis hallituspuolueiden välejä. Oppositio viettää nyt kaikessa rauhassa kesälomaa ja katselee, kun hallituksen sisällä tapellaan julkisesti. Oppositio ei kykene hajottamaan hallitusta, se on selvä. Mutta hallituksen sisäiset kiistat voivat johtaa eroon. Joko Rydmanin eroon tai koko hallituksen eroon.
  6. Todennäköisesti kriisi tulee ratkeamaan Orpon vaatimukseen. Se on: Joko Rydman eroaa tai hallitus eroaa. Orpon kuppikaan ei kestä sontaa ja nöyytyksiä loputtomiin. Rydman hyökkäys pääministeriä vastaan on julkea ja ennennäkemöton. Juuri kun Orpo oli kertonut, miten kiista ratkaistaan, Rydman tulee ja viittaa naureskellen kintaalla Orpon vaatimuksille ja kertoo RKP:n puheenjohtajan ja ministerit monet puheen ovat eksoottista höpinää. Rydman on megalomaaninen persoona, jonka ylimielisyydelle ei ole mitään rajaa. Nyt hänelle suurella todennäköisyydellä asetetaan ne rajat sitten väkisin. Hallituksen jatko tulee olemaan lopulta Purran käsissä. Hän valitsee joko halllituksessa jatkamisen ilman Rydmania tai sitten hallituskauden päättymisen ja ennenaikaiset vaalit.
  7. Kirjoituksesi on aikaisempaakin sekavampi. Tarkoitatko putlerin menestys on kiinni persuista, siis että he ovat hallituksessa tukemassa häntä? Persut kyllä olivat ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Suomen selvästi Venäjä-myönteisin puolue, mutta hyökkäyssota oli liikaa persuillekin ja he käänsivät kelkkansa Ukraina-myönteiseksi.
  8. Jos hallitus sai luottamuksen, niin miksi persut niin kovasti kitisevät asiasta? Hehän syyttävät RKP:tä siitä, ettei se antanut luottamusta oman hallituksen ministerille.

    Hallitus ei ehkä kaadu tähän eripuraan, mutta ei asia nyt erityisen sopuisaltakaan näytä, kun kuulee eri osapuolten sananvalintoja. Myös osa mediasta ja poliittisista asiantuntijoista pitää tilannetta hallituskriisinä. Tässähän ei ollut kyse hallituksen ja opposition riitelystä vaan hallituksen sisäisestä eripurasta. Sekä RKP että kokoomusministerit toivat esiin Rydmanin erikoisen toimintatavan ja paheksuivat julkisesti sitä. Kokoomuksesta näin tekivät ainakin ministerit Ikonen ja Marttinen, josta viime mainittu edellisenä iltana a-studion lähetyksessä. Eivät he mitään kommunisteja ole, vaikka niiksi te persut kaikkia eri mieltä olevia pidättekin.
  9. Jos ei Kepun puheenjohta ole se, joka pääasiallisimmin harjoittaa sitä Kepun politiikkaa, niin kuka sitten? Sinun perusteillasi kaiketi kaikki mahdolliset asiat rajautuvat pois Kepusta ja sen harjoittamasta politiikasta. Minä en ole maalainen enkä silti ymmärrä tätä näkemystäsi ja sen perustetta.

    Rajanveto siinä, mikä kuuluu tai ei kuulu palstan aihepiiriin, on minusta veteen piirretty viiva eli erityisen selväpiirteistä rajaa on vaikea tehdä. Itse näen kaikissa yhteiskunnallisissa aiheissa sellaista, joka kuuluu minkä tahansa puolueen politiikkaan tai ainakin pitäisi kuulua, jos puolue on vakavasti otettava toimija. Poliitikkojen pitää olla valmiita ottamaan kantaa hyvin moninaisiin ja usein jopa ennalta-arvaamattomiin asioihin. Esim. esiin on noussut esim. uusina asioina hybridi-sota, droonein käyttö sodassa, kansanedustajien osallistuminen työaikana tosi-tv-ohjelmiin yms. Puolueiden pitää ottaa kantaa tällaisiin asioihin, jolloin niistä tulee osa puolueen politiikka. Myös pidättäytyminen ottamasta kantaa tällaisiin asioihin, on valinta ja sellaisena osa puolueen poliittista kantaa.. Tämän vuoksi kannatan enemmän laveaa kuin suppeaa tulkintaa. Paljon suurempi ongelma keskustelun kannalta ovat palstan hörhöt, jotka toistavat samaa mantraansa johtamistamistaidoistaan tai muusta vastaavanlaisesta harhaisuudesta. Ne kuuluvat enemmän mielenterveyttä koskeville alustoille kuin poliittiseen keskusteluun.
  10. Eikö Kepun puheenjohtajan kannanotot ja näkemykset siis olekaan Kepun harjoittamaa politiikkaa? Mitä ihmettä se Kepun politiikka sitten on, jos puolueen puheenjohtajankin kannanotot luetaan sen ulkopuolelle. Ainahan puheenjohtajat ja puolueiden poliittiset ohjelmat ottavat kantaa johonkin yhteiskunnalliseen asiaan tai ilmiöön. Eihän politiikka missään tyhjiössä elä.

    Ei tämänkään ymmärtämisen pitäisi olla mitään rakettitiedettä.
  11. Katos vaan. Kepulaisten akateemisista piireistä löytyy samansuuntaista ajattelua kuin itseltäni. Ymmärrän toki sen, etten ole yksin mikään suuri fiksu tässä maailmassa. Mutta aina silloin tällöin löytyy näitä kaikkia ja kaikkea vastustavia ideologia räyhähenkiä. Niiden politiikka muistuttaa ääriuskovaisten vaihtoehdotonta uskonnollista ideologiiaa, mihin on mahdoton puuttua millään rationaalisilla perusteilla. Se on kuin tuulee puhuisi.

    Nykyisin maailmaa jyräävät tällaiset fanaattiset poliittiset suunnat niin idässä kuin suuren valtameren takaisessa lännessäkin. Se perustuu johdonmukaiselta osin näyttäviin ideologioihin, mutta tarkemmin katsottuna on usein täysin sekopäistä ja kaikenlaisia faktoja luovasti soveltavaa huuhaata.

    Yksi esimerkki tästä on putlerin huuhaa-historia-esseet, missä historiaa tulkitaan pelkästään kansallisia ja omia tavoitteita vasten. Sama kuin me täällä alkaisimme kehittämään perusteita Suur-Suomen luomisen oikeutukselle ja sen tavoitteen jumalalliselle johdatukselle. Yhdysvalloissa tässä kansallismielisessä ja äärikristillisessä ideologiassa on menty vielä monta askelta pidemmälle aivan huvittavuuksiin asti, vaikka emme voi vain kuitata asia hulluudella, koska takana on merkittäviä voimia. Yksi hurjimmista on anglo-israelilainen maailmankuva 10 kadonneesta heimosta, johon amerikkalaiset evankaalikristityt ovat perustaneet messiaanisuutensa. He uskovat olevan tällaisten heimojen jälkeläisiä ja siis todellisia juutalaisia. Nämä pitävät jopa Israelissa nykyisin asuvia juutalaisia vale-juutalaisina. Tähän perustuu osin. mm. amerikkalainen anti-semitionismi eli feikkijuutalaisuuteen. Amerikkassa osa kristityistä pitää siis itseään jumalan valittuna kansana. Venäjällä kristityilla on samantapaisia ajatuksia valittuna kansana olemisesta. En tiedä perustuuko sekin tähän kadonneisiin juutalaisheimojen mysteeriin. Vielä kerran suosittelen Atte Korholan kirjaa "Kristillinen äärioikeisto ja Trump". Se on monin paikoin uskomatonta ja hätkähdyttävää luettavaa, missä oli minullekin paljon uutta ja sellaista, mihin on vaikea nykyaikana uskoa, ellei kirjalla olisi vankat faktaperusteet.
  12. En löydä yhtään vastalausetta tähän hyvään kirjoitukseesi. Perusjuttu on ollut koko hallituskauden se, että Orpo haluaa pitää hallituksen kasassa keinolla millä hyvänsä. Hän on valmis ottamaan mitä tahansa henkilökohtaisia nöyryytyksia eli päämäärä on Orpolle tärkein. Se on jollain lailla kunnioitettavaa, mutta ei näytä ulospäin äänestäjille kovin tyylikkäältä, koska siinä on poliittisen pelaamisen tuntu ja pelin politiikasta äänestäjät eivät yleensä pidä. Tämän tajusi jo aikoinaan Veikko Vennamo, joka lanseerasi tämän "pelin politiikka" termin ihmeteltäväksemme.

    Orpo väittää, että hallitusyhteistyö persujen kanssa on sujunut niin hyvin, että parempaa ei ole edes koskaan nähty. Tämä on totta, jos katsomme vain hallituksen leikkaus- ja talouspolitiikkaa sekä palkansaajajärjestöjen kyykyttämistä. Nämä ovat Kokoomukselle suuria tavoitteita ja niissä persut ovat olleet korvaamaton apupuolue. Persut eivät ole vastaavasti saaneet paljonkaan mitään hätkähdyttävää omaa tavoitettaan valmiiksi. Persut ovat uskollinen apupuolue Kokoomukselle. Tämän äänestäjät ovat huomanneet, minkä kannatuksen lasku on kohdistunut pääosin persuihin, muttei muihin hallituspuolueisiin. Persut koetaan myös petospuolueena äänestäjilleen, mikä väite ei todellakaan ole kaukaa haettu eikä perätön.
  13. Vai tulee DDR-ajat mieleen. Olitko kenties Dresdenissä ja vielä samaan aikaan kuin putler? Ehkä olet DDR-tuntijana päässyt jopa Stasi-listalle.
  14. Jos ajattelemme rationaalisinta juhannuksen viettopäivää, se vaihtelee kolmen päivän sisällä, mutta olisi ollut tänä vuonna sunnuntaina 21.6. johon ajoittui kesäpäivän seisaus eli aurinko laski silloin myöhäisimpään mahdolliseen aikaan ja nousi sitten aikaisimpaan mahdolliseen aikaan. Kesäpäivän seisaus sattuu 20. - 22.6 väliseen aikaan eri vuosina. Sen perusteella oltiin lähellä. On totta, että useissa maissa juhannuspäivä on 24.6, mutta Suomessa ja Ruotsissa päivää vietetään aina sinä lauantaina, joka kulloinkin osuu lähimmäs tiettyä aikahaarukkaa.

    Juhannus on alunperin pakanallinen juhla ja jos asialle histoallista perustetta, niin pakanuuden aika on paljon enemmän suomalaisuutta kuin tuontitavarana tullut kristillisyys. 24.6 perustuu katolisen kirkon päätökseen, joka puolestaan lasketaan Jeesuksen syntymäpäivästä 6 kuukautta eteenpäin. Jeesus syntyi tarinan mukaan 25.12 ja Juhannus on 24.6, mutta yhden päivän ero johtuu silloisista ajanlaskusäänöistä. Juhannusta pidetään myös Johannes kastajan syntymäpäivänä.

    Suomalaisen luonnon kuvaamisesta voi olla samaakin mieltä. Kaikillahan meillä on kokemuksia siitä ja itsekin ihastelen luonnonmaisemia mielelläni. Tosin ihastelen niitä missä päin maailmaa tahansa, kun kohdalle sattuu. Nykyaikana on varmaan niin, että useilla ihmisillä on kokemuksia melkein pelkästään urbaanista kaupunkieleämästä. Itselle se ei riitä, vaikka ole syntyisin urbaanista yhteisöstä ja viettänyt suuren osan elämääni siinä. Urbaani elämä syntyi kaupallisen vaihdannan ja sittemmin teollistumisen myötä. Ihminen seuraa sitä, mistä saa parhaiten elantonsa. Tämähän näkyy Suomessakin. Maaseudulta pako on ollut viimeisen sadan vuoden aikana suurta ja kaupungistuminen vastaavasti vielä suurempaa. Suuri osa ihmisistä ei halua myöskään vaihtaa kaupunkiasumisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia maaseudun yksinäisyyteen ja tyhjyyteen. Mutta maseudulla on tottakai paljon tarjottavaa luontoa arvostavalle ihmiselle. Sitä samaa on tarjottavana myös asumattomilla luonnon alueilla ja itse vietänkin paljon aikaani niillä eritoten Lapissa, missä on paljon tyhjyyden tilaa ja hiljaisuutta, jota ruuhka-Suomessa ei ole saati sitten muualla tiheään asutussa maailmassa. Suomessa on se etu, että löytyy tällaista kontrastien maailmaa.

    Avauksessa esitettyä uskonnollista sanomaa minun on vaikeampi ymmärtää tässä yhteydessä. Sehän on ulkoa päin tullut maahantunkeutuja, joka syrjäytti alkuperäisuskonnot. Kovasti suomalaisuutta puolustavat persut eivät ole tätä maahantunkijaa kuitenkaan erityisemmin vastustaneet, minkä tuntuu epäloogiselta heidän ajatusmaailmaansa vasten tarkasteltuna. Kristillisyys on voimakkaasti tuontitavaraa kuten moni muukin asia meillä. Olemme täällä ehkä herkkiä ottamaan vastaan kaiken uuden, mitä muualta maailmasta tännekin saakka virtaa. Matkustelun helpottumisen myötä olemme myös hakeneet paljon ulkomaisia vaikutteita. Tässä on paljon hyvää, kun olemme päässeet osaksi valitusajan tuomasta kehityksestä ja pienemmistä asioista vaikkapa ruokakulttuurimme monipuolistumisesta.

    Nykyajan tietopohjalla olisimme vastustaneet kristinuskon levittämistä tänne. Tilanne on nyt se, ettei mikään uusi uskonto kykene enää rantaumaan maahamme suurimittaisesti. Koko ajatus siitä on täysin älytön. Mutta keskiajan jälkeen olimme vielä tabula rasa, tyhjä taulu, joka suhtautuu kritiikittä uusiin virtauksiin, joita vallanpitäjät keksivät tuoda iloksemme tai riesaksemme. En tiedä sitten olisimmeko nykyajan tiedoilla edes pitäneet vanhoja alkuperäisuskontojamme, kun niistä kerran niin helposti irtaannuimme. Jos siis olisimme säilyttäneet alkupeäisuskontomme 1900-luvulle saakka, tuskin olisimme enää käntyneet sen paremmin kristillisyyteen kuin islamiin tai mihinkään muuhunkaan tuontiuskontoon. Paine joskus 1400- ja 1500-luvuilla oli erilainen ja suurelta osin pakotettua, joten ei siinä auttanut Lallin eikä muidenkaan vastustus, kun koko uskonto oli vallannut jo koko Euroopan. Miksi se valtasi niin laajasti ja helpostikin, on mysteeri, jonka historiaan pitäisi perehtyä tarkemmin. Mitkä olivat ne poliittiset voimat, jotka saivat tämän invaasion aikaan. Se lienee kaikkien aikojen merkittävin maahantunkeutuja Euroopassa ja Amerikassa.
  15. Kuten jo aiemmin linkitin, Kepun puheenjohtaja otti tähän asiaan kantaan. Eikö Kepun puheenjohtajan asialistalle kuuluva asia siis olekaan palstan aihepiirin mukaista Kepun politiikasta keskustelemista?
  16. Persuthan hyväksyivät heidät hallituskumppaniksi. Kannattaisko katsoa peiliin. Tosin jatkossa uskon, että RKP:ssä tehdään sama päätös kuin vihervasemmistossa eli ei koskaan enää samaan hallitukseen persujen kanssa. Kepu ei asettanut persurajaa, mutta jäi valtioviisaasti ulos halliituksesta, jonka jo alun alkane tiedettiin olevan persujen vuoksi kriisialtis. Monenmoista rasismikriisiä on ollutkin jo pitkin matkaa, mutta näin hallituskauden lopulla alkaa tulla paljon muutakin eripuraa. Persut ovat luonteeltaan riidanhaluinen ja riidoista elävä puolue. Riiteleminen on heille verissä, minkä vuoksi he ovat kumppanina riski mille tahansa puolueelle. Suomessa vastaavanlainen puolueen osa on ollut aiemmin taistolaiskommunistit, joiden kanssa yhteiselo ei onnistunut keltään, ei edes puoleen sisällä omassa porukassa.
  17. Sanna Marinia pidettiin kansaa yhteen kokoavana voimana osin Marinin aktiivisen koromapolitiikan, Ukraina-kysymksen ja Natoon liittymisen edistäjänä. Marinilla ei ollut omassa hallituksessan vastavoimia kuin joiltain osin talouspolitiikassa. Hän pyrki myös ratkaisemaan Kepun ja Vihreiden kiistoja kaiketi siinä kohtuullisesti onnistuen. Onnistumista edesauttoi se, että hän asettui pahoissa paikoissa Kepun tueksi taktisestii viisaista syistä. Oppositiossakin hallitusta vastassa olivat lähinnä vain persut. Kokoomus harjoitti hillittyä oppositiopolitiikkaa viime metreille saakka. Marinin ja SDPn suosio pysyi korkealla tasolla myös vaaleissa eikä siis romahtanut.

    Orpo näyttäytyy kansaa jakavana päämisterinä- Leikkausten koetaan kohdistuvan yksipuolisesti heikompiosaisiin. Samoin ay-liikkeen vastainen taistelu nähtäneen osassa palkansaajia taisteluksi työntekoa ja työntekijöitä vastaan. Tämä on asia, mitä Orpo ei selvästikään ymmärrä. Kritiikki saa erityisen paljon voimaa siitä, että tulokset puhuvat puolestaan. Ne aliitavat kaikki synkimmätkin odotukset. Ei kukaan osannut arvata hallituskauden alussa, että näin suureen kurjuuteen mennään täman hallituksen aikana. Kepu näyttää tehnee äärimmäisen viisaasti jättäytyessään tästä hallituksesta pois.
  18. Lienet oiikeassa. Persut on aloittamassa vaalitaistelunsa hyvissä ajoin. Tämän hallituksen kaatuminen ei enää olisi heille suuri haitta, ellei sitten näitä maahanmuuttorajoituksia ole vielä listassa tekemättä. Persujen tavoite on se, että hallituksen hajottaminen saadaan näyttämään RKP:n syynä ja Orpon ryhdittömyytenä ja heikkouden osoituksena.

    Eduskunnan kesäloma saattaa pelastaa tilanteen vielä. Tämä poliittinen kiistaa jää ehkä lyhytaikaiseksi ja syksyksi keksitään jokin ulospääsy. Rydman on kuitenkin profiloitunut ministerinä väkevimmin juuri avustusten karsimisessa. Persuja tietysti hiertävät erityisesti kaikki sellaiset avukset, joita menee maahanmuuton onnistumiseen ja seksuaalisen tasa-arvon edistämiseen. Avustettavia järjestöjä on paljon myös RKP:n suojeluksessa kielipoliittisin syin. Persuilla on ollut aina tavoitteena heikentää ruotsinkielen asemaa, missä tämä projekti on yksi muiden joukossa. Kiista alkoi kiinnostamaan myös mediaa varmasti yhä enemmän RKP:n epäluottamusäänestyksen jälkeen. Tässä on mehukas hallituksen hajoamismahdollisuus ja asiaa pidetään senkin vuoksi journalistisesti kiinnostavana. Eli asia saattaa nousta syksyllä entistäkin väkevämmin esille, kun Orpo kuitenkin vakuutteli, että se ratkaistaan yhteisesti sopimalla, mihin Rydman suhtautui heti naureskellen pitäen tätä vain höpöhöpö-puheena. Oli varmaan kivaa kuultavaa Orpolle.
  19. Ennen kuin vastaan siihen, kumpi lähtee, niin palataan tähän Rydman-historiaan. Rydman on nimitetty tähän hallitukseen muista ministerestä poketen kahteen kertaan ja molemmilla kerron kesken halltuskauden. Ensin hän tomi Vilhelm Junnilan seuraajana elinkeinoministerinä ja sitten sovitun ministerikierrätyksen seurauksena joutui jättämään tehtävän Sakari Puistolle. Toinen nimitys oli seurausta soiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson erosta. Purran valinta osui tälläkin kertaa Rydmaniin.

    Rydmanilla oli vaikeuksia Kokoomuksessa erityisesti puheenjohtaja Orpon ja kansanedustaja Kai Mykkäsen kanssa. Rydman on kirjallisissa julkaisuissa hyökännyt nätä molempia vastaan rajusti. Voi sanoa, että Rydman ja nämä kaksi olivat julkisia vihamiehiä. Seurauksena oli Rydmanin ero Kokoomuksesta ja hakeutuminen persuihin. Rydmanin omista puheista sai silloin sen kuvan, että Kokoomus ol hänelle jo alunperin virhevalinta ja oiikea poliittinen koti löytyi persuista. Tämä kaikki olisi siis politiikkaa seuraaville julkista tietoa.

    Junnilan eron yhteydessä ja sen jälkeen syntyi kohua myös Purran aikaisemmista ja hyvin rasistisina pidetyistä näkemyksistä. Pääministeri Orpo vaati anteeksipyyntöjä, katumusta ja rasismin oppikursseille osallistumista. Yhden kerran muttei oman toimintansa vuoksi Purra pyysi vastentahtoisesti anteeksi, jotta hallitusyhteistyö ei lopahtaisi alkuunsa. Siihen Purra pisti rajan ja kiukkuaan hänen oli mahdoton peitellä. Rydman oli se kosto. Purra tiesi, että Rydman on punainen vaate niin Orpolle kuin Mykkäselle eikä epärönyt lähteä härkätaisteluun tämä punainen vaate aseenaan. Se oli kiukkuista ja ärhäkkää piruilua pääministerille. Samoin kaikki kommentit Orpin rasismioppitunneille osallistumisesta. Todennäköisesti Purra ymmärsi, että Rydmanin valinta oli myös muistutus RKP:lle, etteivät persut taivu muiden edessä. Rydman oli siis tietoinen kostovalinta ja samalla räjähdystä odotteleva pommi hallituksessa. Tämä johtuu taas Rydmanin periksiantamattomasta persoonasta. Hänellä on ylimielinen oikeassa olemisen luonteenlaatu ja hänen on vaikea nähdä itseään muiden silmin.

    Orpo on tullut tunnetuksi tahdottomana lapasena. Hän on yrittänyt läksyttää persuja sanoen, että tämä on sitten viimeinen kerta. No, niitä viimeisiä kertoja on tullut moneen otteeseen kuten hokemaa siitäkin, että talouskasvu on nurkan takana. Kerta toisensa jälkeen Orpo on taipunut. Nyt tässä on jälleen nähtävissä sitä samaa. Orpe teeskentelee, että asia on harmillinen mutta sanoo, ettei tässä nyt mitään suurta erimielisyyttä ole. Vai ei ole, kun RKP yhtenäisenä joukkona äänestää käytännössä epäluottamusta ministeri Rydmanille. Persutkin älyvät, että sellainen on ennenkuulumatonta. Mutta Orpo ei näe eikä kuule ongelmia, koska hän ei halua nähdä eikä kuulla sellaisista. Hän ajattelee, että asia ratkeaa omalla painollaan ajan kanssa ja lähtee nauttimaan kesälomasta mökilleen jonnekin kauas piiloon katseilta.

    Tällä kertaa Orpo sai painetta myös omasta ministeriryhmästään. Näkyvimmin nousi esiin Kokoomuksen fiksuimpiin kuuluva Anna-Kaisa Ikonen. Rydman on niin hallituksen sisällä kuin varsinkin sen ulkopuolella monelle megaluokan inhokki. Ainakaan tämän kanssa yksikään oppositiopuolue Kepua myöten tuskin haluaa samaan hallitukseen. Mutta Purra tietää, millainen piikki Rydman on Orpon lihassa ja terävä kivi kengässä ja sitä hän haluaa tarpeen tullen hyödyntää ulkostaakseen omia paineitaan johtaa perusja. Rydman on Purran uskollinen taistelija, joka tappelee viimeiseen mieheen eli Rydmaniin asti.

    Sanoin tässä, että Purra taipui yhden kerran anteeksipyytämiseen ja nöyryytykseen. Uskon, että sekin kokemus oli Purralle yksi kertaa liikaa. Niinpä asia tuskin päättyy Rydmanin eroon. Rydman ei itse aio erota ja Purra tuskin aikoo näyttää hänelle ovea. Suurempi todennäköisyys on siis sille, että hallitus hajoaa siihen, että RKP_n pinna katkeaa. Rydman on estotta haukkunut RKP:n johtajaa ja ministeritoveriaan. Siinä ei ole merkkiä tippaakaan mistään katuksesta, päinvastoin. Rydman kertoo suoraan, että Orpo puhuu mitä puhuu, mutta asiat menevät tässä asiassa niin kuin Rydman on päättänyt niiden menevän. Taistelukirvaat on siis kaivettu esiin. Rydmania sapettaa selvästi suunnattoman paljon, että hän sai näin suurta epäluottamusta hallituksen sisällä. Opposition ei tarvinnut muuta kuin avittaa epäluottamuslauseen muotoilissa. Sekin tuli vielä Vasemmistoliiton piisristä. Mahtaa vasureita pikkasen naurattaa. Ehkä siitä syntyi opposition piirissä oikea naurun remakka.
  20. Oliko Marin tykkimies? En tiennytkään, että hän kävi intin. Sanotaanko niin, että on vaikea kuvitella asioiden menevän ainakaan huonommaksi siitä, mihin ne ovat menneet Orpon-Purran hallituksen aikana. Marinin hallitus kärsi suhteellisen pienen tappion viime vaaleissa ja SDP taisi jopa lisätä niissä kannatustaan. Sen sijaan Kepu kärsi rökäletappion Sipilän politiikan seurauksena ja sama näyttää käyvän nykyisellekin hallitukselle. Kaikki viittaa siis siihen, että parempaa voisi olla luvassa, jos hallituksen muodostaa eri porukka kuin nyt. Näiin jos asiaa mietitään lähihistorian valossa ja pitemmältäkin ajalta, jollon Lipposen johtamien hallitusten aikana saavutettiiin EU-ajan parhaat tulokset.
    21. 1 / 1276
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt