Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2048

Kommenttia

25507

  1. Eihän kansantalous kykene USAssa alkuunkaan kattamaan liittovaltion menoja. Budjetti on ollut kroonisesti alijäämäinen jo vuosikaudet. Se alijäämä on katettu ennätysmäärisellä velanotolla ja rahan printtaamisella. Koittaisit nyt edes vähän ottaa asioista selvää. USAn valtionvelka on nyt 134 % bruttokansantuotteesta eli erittäin suuri ja Suomea selvästi suurempi myös tällä mittarilla mitattuna. Ja se siis siitä huolimatta, että USAn julkisten menojen osuus on pienempi kuin Suomessa. Koita nyt edes vähän hakea vastauksia tällaisiin asioihin. USAssa julkinen terveydenhoito on retuperällä, rahaa ei ohjata julkisen infran kunnostuksiin. Kokonaisia kaupunkea kuten Detroit rapistuu kokonaan.
  2. Työeläke on sosiaaliturvaa. Ota asioista selvää. Sinä et ole maksanut niitä vakuutusmaksuja kuin sen osan, minkä palkansaaja niistä vuosittain maksaa. Jos työeläke olisi työaikana ansaittua rahaa, näksit eläkkeelle jäädessäsi paljonko olet säästänyt eli miten pitkäksi aikaa siitä riitttää maksettavaksi. Työeläkejärjestelmämme on ay-liikkeen aikaansaannos, joten voi kiittää ja kumartaa siihen suuntaan.

    Minusta vähän tuntuu, että minä olen ansainnut markkinoiden vedon ansiosta sinua enemmän ja ansaitsen joka vuosi lisää. Juttujesi perusteella jo epäilen, että olet aika lailla takamatkalla kaikkien ansioiden osalta minuun verrattuna.

    Ay-liikettä kuten yrityksiäkään ei johdeta kommunistisin metodein. Yritykset päättävät meidän asioistamme enemmän kuin ay-liike, mutta kumpikin ovat markkinataloudessa itsenäisiä toimijoita. Lienet kommunisti, kun et ymmärrä edes tätä markkinatalouden logiikkaa. Toinen vaihtoehto on, että yksinkertainen ja hölmö, jotka et ymmärrä mistään mitään. Kannattaisi leimautua siis mielummin kommunistiksi kuin hölmöksi.

    Ay-liike ei päätä koko kansan asioista vaan ainoastaan jäsentensä edusta. Yrityksetkin päättävät omista asioistaan. Eivät ne tavaroita ja palveluita kansalle kansalaisten haluamilla hinnoilla vaan korkeimmilla. Taidan kallistua siihen, että olet hölmö etkä ymmärrä vaan oikein mistään mitään. Ehkä olet käynyt jonkun kiertokoulun ja senkin väärinpäin. Muuten on vaikea löytää selitystä hölmöilyllesi.
  3. "Hyvä pitää aina itse ansaita." Näin kertoo meille eläkeläinen, jonka elämisen maksavat pääosin muut kuin hän itse vanhuteen perustuvana sosiaaliturvana.

    Ay-liike on demokraattinen. Se on yhdistystoimintaa, jonka tarkotuksena on ajaa jäsenistönsä etuja. Ammattiliitoille on myös eläkeläisjäseniä. Sinäkin voit liittyä sellaiseen, niin pääset sitten äänestämään liittosi päätöksistä. Samalla tavalla toimivat yritykset ja esim. asunto-osakeyhtiöt. Niissä omistajat pääsevät vaikuttamaan asioihin omistajansa osan paino-arvolla. Jos esim. yritysten päätöksentekoon olisi kaikilla muillakin oikeus osallistua, sitä kutsuttaisiin kommunismiksi, ei demokratiaksi. Yritykset tekevät kaiken aikaa päätöksiä puolestamme. Ne päättävät, mitä Suomessa yrityksissä tuotetaan. Koko kansa ei pääse päättämään siitä, vaan me muut joudumme vaan aslistumaan siihen, vaikka yrityksten päätökset olisivat kuinka huonoja tahansa. Markkinatalous toimii siten eikä sen ole tarkoituskaan olla demokraattista. Ay-liike on osa markkinataloutta. Se puolestaa toimii palkansaajien valtuuttamana sopimassa esim. siitä, millä hinnalla palkansaajat myyvät työpanostaan yrittäjille. Ihan samaan tapaan kuin raaka-aineiden toimittajat neuvottelevat siitä, millä hinnalla ne myyvät raaka-aineitaan yrittäjille.

    Sinä elät jossain kommunistisessa hysteriassa mielikuvissasi ymmärtämättä lainkaan sitä, mikä tämä markkinatalous on ja miten se toimii. Se ei ole osa mitään demokratiaa vaan markkinaehtoisya vaihdantataloutta. Eduskunta, kunnat, hyvinvointialueet ja EU-parlamentti ovat demokraattisen elämämme instituutioita. Siinä ne on tyhjentävästi lueteltu. Seurakuntavaaleissakin saavat äänestää vain seurakunnan jäsenet. Jos he sitten kokouksissaan julistavat, että meitä pakanoita odottavat helvetin tulet, niin minkäs me sille teemme.
  4. Ai mitä merkkejä?
  5. Olen jokseenkin eri mieltä siitä, että Sipilän hallitus loi taloudellisen pohjan, jonka turvin Marinin hallitus onnistui. Mitä Sipilän hallitus teki? Se pyrki korjaamaan Suomen kilpailukykyä vähentämällä yritysten työvoimakustannuksia. Se tapahtui kaiken lisäksi painottamalla leikkauksia julkiseen sektoriin, mikä paransi kilpailukykyä välillisesti jos ollenkaan.

    Hintakilpailukyky ei ole kuitenkaan Suomen ensisijainen ongelma. Emme olleet siinä olennaisesti huonommassa asemassa kuin kilpailijamaat. Sipilän idea oli sama kuin devalvaation. Koska euron arvoa ei ole Suomesta käsin mahdollista alentaa, pitää yrittää ns. sisäistä devalvaatiota alentamalla palkkoja. Nämä toimet saattoivat jonkin verran parantaa Suomen kilpailukyä, mutta eivät olennaisesti. Tämä johtuu siitä, että kilpailukykymme olennaisin ongelma ei liity liiketoiminnan kustannuksiin. Pääongelma on itse tuotteet ja elinkeinorakenteen yksipuolisuus. Niitä yritettiin parantaa eniten Marinin hallituksen aikana, mutta työ jäi kesken ja Purran hallitus on tätä uudistamista pikemminkin vastustanut. Sen sijaan nykyinen hallitus on jatkanut Sipilän oikeistohallituksen linjoilla eli eräänlaisen sisäisen devalvaation edistämistä.

    Suomen elinkeinorakenne heikkeni olennaisesti silloin, kun Nokian kännykkäbisnes lahosi käsiin. Sen seurauksena Suomesta on puuttunut kuluttajille tähdätty vientiteollisuus. Palasimme vanhaan metsä- ja metalliteollisuuspainotteisuuteen ja se on ollut suuri ongelma. Muut pohjoismaat ovat onnistuneet juuri tässä suhteessa meitä paljon paremmin ja eroa alkoi syntyä Suomen vahongoksi. Pääongelma on tuotteet ja elnkeinorakenne. Meillä työn tuottavuus heikkenee tai ei kasva sen vuoksi. Nokian aikana tuottavuus kasvoi. Pitäisi siis löytää uusia ja kannattavia teknologiavetoisia toimialoja kuten muissa pohjoismaissa on meitä paremmin onnistuttu tekemään. Vihreä teknologia olisi tarjonnut tähän mahdollisuuksia. Valitettavasti tässäkin järki on päässä muualla kuin Suomessa. Kannattaisi käydä tutustumassa Kiinassa, miten maa panostaa tähän sektoriin. Tai edes Ruotsissa.
  6. Hallitushan on saanut valtakirjan muuttaa politiikkaa. Jos sote on huono, miksei hallitus ole korjannut sitä. Katsoin asioita haliituksen lupauksia vasten. Miksi on luvattu sellaista, mikä ei ole edes likipitäen toteutunut? Maailman tilanne on sallinut muualla kuin Suomessa tulojen kasvun. Miksi se ei siis ole sallinut sitä Suomessa?

    Ei minulle ole mitään sijoittamista vastaan. Olen itsekin sijoittaja. Enhän minä kirjoittanut mitään listattujen yritysten osingoista. Kirjoitin listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennuksesta, joka on mysö epätasa-arvoinen suhteessa listattuihin yrityksiin. Muissa pohjoismaissa ei moista älyttömyyttä ole. Keksipä siihen selitys. Itse en sijotuksissani juokse osinkojen perässä vaan menestyvien ja kasvavien yritysten. Osingot ovat pikkurahaa, kun vertaa niitä tällaisten yritysten arvonnousuun. Ne eivät maksa yleensä omistajilleen mitään osinkoa. Kaikki liikenevä raha pannaan investointeihin ja toiminnan parantamiseen. Sellaisen yrittämisen perässä minä juoksen.

    Eivät kaikki heikosti menestyvät tai kasvamattomat yritykset jaa kaikkea vapaata pääomaansa osinkoina. Niillä maksetaan myös velkoja. Suomessa kassavirralla investoidaan kuitenkin huolestuttavan vähän verrattuna kilpailijamaihin. Se on merkki taantuvasta kansantaloudesta. Kyllä siitä kehittymättömyydestä kannattaisi olla huolissaan. Markkinat vetävät kyllä, mutta eivät välttämättä sitä, mitä on kaupattu viimeiset sata vuotta. Tuotekehitys ja uusiutuminen ovat avainsanoja. Se on aina tyhmä temppu, jos jäädään tumput suorana vain iihmettelemään. Sillä asenteelle moni yritys on mennyt konkurssiin.
  7. Mitä Fedorov toi esiin: "yhä sovisnistisempi", ympäristöstään viis veisaava", homofobinen" ksenofobinen" (=muukalaisvastainen), "väheksyy monia länsimaailman ilimiöitä ja trendejä". Nämä on suurinpiirtein samoja asioita, jotka kuvaavar persuja Suomessa, ääri- ja laitaoikeistoa Euroopassa ja Maga-liikettä USAssa. Venäläinen mentaliitti näyttää siis tarttuneen osaan länsimaisiakin ihmisiä. Se minua kummastuttaa vieläkin enemmän kuin Venäjän kehitys.
  8. Kerrohan mitä hyvää on ohjelmassa, joka totaalisesti vastoin hallituksen antamia lupauksia on tuottanut ennätysmäärän lisää velkaa, kroonisesti alijäämäisen julkisen talouden, työttömyyden kasvun, heikentyneen ja koko Euroopan mitassa surkeimman kasvun, Suomen joutumisen EUn tarkkailuluokalle. Mikään edellinen hallitus ei kyennyt lähellekään vastaavaa suoritusta - negatiivisessa mielessä.

    Ehkä voit pitää ohjelmaa hyvänä jollain omituisella perusteella, mutta tulosten valossahan se on umpisurkea. Se ei vastaa likimainkaan niitä tavoitteita, joita hallitus asetti ja uskoi siis toteuttavansa ohjelmallaan. Ei siis likimainkaan. Jos ohjelma on jotain tuottanut, niin se on pelkkää alamäkeä ja lisääntyvää kurjuutta. Normaalistihan näitä ohjelmia tarkastellaan juuri niissä asetettuja tuloksia vasten. Se tarkastelu on hallituksen omastakin mielestä kouluarvosanalla nelosen arvoinen. Eli luokalle on jääty. Jokuhan tässä on mennyt pieleen ja pahemman kerran. Näkeehän sen nyt sokea Reettakin. Hallituspuolueet parjasivat kilvan Marinin hallituksen talouspolitiikkaa. Nyt sitten näiden parjaajien oma hallitus alittaa kirkkaasti Marinin hallituksen aikaisen tilanteen kaikessa talouteen liittyvässä.

    Suurin syy kurjuuteen eivät ole liian suuret menot. Niissä ei ole juurikaan enää sopeutusvaraa, jollemme sitten päätä, että sairaat ja vanhukset jätetään hoitamatta ja puolustusmeoja vähennetään. Neko ovat sinun keinosi vähentää menoja. Todellinen syy kurjuuteen on liian pienet tulot. Liian pienet tulot taas johtuvat elinkeinorakenteen yksipuolisuudesta ja hyvien tuotteiden ja liikeideoiden puutteesta. Selvin puute on siinä, että Suomessa ei valmisteta juuri mitään korkean teknologian kuluttajatuotteita. Nokia valmisti aiemmin juuri niitä ja niin pitkään se menestyi, Suomen talouskin kasvoi. Nyt meillä jarrutellaan tätä muutosta tukemalla heikosti kannattavia vanhoja ja kasvuhaluttomia yrityksiä sekä ohjaamalla nousevien yritysten rahoja investointien sijasta osinkoihin idioottimaisella osinkojen verohuojennussysteemillä. Pitäisi ottaa mallia siitä, mitä muissa pohjoismaissa tehdään. Niissä ei mainittuja pölhöjä järjestelmia ole, mutta korkean teknologian kuluttajatuotteita on. Ne ovat myös juoksemassa vihreän siirtymän mahdollisuuksien perässä. Suomessa persut eivät edes halua ideologisista syistä puhua mistään vihreästä siirtymästä, kun he eivät usko edes minkään ilmastonmuutoksen edes olevan olemassa oman mutu-tuntumansa perusteella.
  9. Ei tuollaista tilastoa ole syytäkään julkaista säännöllsesti eikä edes säännöttömästi, koska se ei sinällään kerro yhtään mitään. Julkisten menojen osuus riippuu paljossa siitä, onko jokin toiminto sälytetty yhteiskunnan hoidettavaksi vai ei. Suomessa terveyden- ja sairaanhoito ovat julkisen vallan alaisia toimia suuressa määrin ja niistä tulee paljon kustannuksia. Joissain muissa maissa nämä palvelut tuotetaan yksityisellä sektorilla ja asiakkaat maksavat niistä suoraan. Et taida oikein ymmärtää tätä kuviota, kun jatkuvasti toistat tuota hölynpölyäsi. Vasta sellainen vertailu, missä huomioitaisiin veroilla tuotettujen palveluiden kokonaisuus veratlukelkpoisena eri maiden välillä, voisi antaa oikean tuloksen. Luvuissa pohjoismaat ovat keskenään kaikkein vertailukelpoisimpia. Suomen asemaa ei tuossa siinäkään välttämättä heikennä menojen suuri määrä vaan tulojen vähäisyys. Esim. Orpon hallituksen aikana Suomen talous on sakannut pahemmin kuin useimpien muiden maiden. Jos taloutemme lähtisi ripeään nousuun, tilanne parantuisi mitä suurimmalla todennäköisyydelle. Eli nuo luvut viittaavat ehkä enemmän kansantalouden huonoon tuotantokykyyn kuin julkisten menojen kasvuun.

    Eivät julkiset menot voi sykslisessä talousmallissa seurata suoraviivaisesti talouden kehitystä. Sehän tarkoittaisi esim. sairaanhoitoalalla sitä, että jätetäänpä joka sadas potilas hoitamatta, jos julkisen talouden tulivirta heikkenee prosentin ja hoidetaan sitten seuraavana vuonna yksi potilas terveenäkin, jos talous paranee pari prosenttia. Jos meille on päätetty hankkia ne 64 uutta hävittäjää, ei lukua voida nyt uudessa taloustilanteessa ykskaks pudottaakin 56 hävittäjään. Julkiset menot eivät ryöstäydy liian suuriksi. Viime vuodet osoittavat, että ne nousevat tarpeiden kasvaessa odottamattomasti. Sotemenot ja puolustusmenot ovat kasvaneet odottamattoman suuriksi ja koronamenot tulivat täysin yllättäen. Kyllä näihin on vaan pakko laittaa rahaa eivätkä nämä ole mitään pieniä menoeriä.

    Velkajarru on eräänlainen automaatio. Mutta kerro nyt ihmeessä, miten toimitaan, jos Trump esim. vaatii, että puolustusmenoja pitää nostaa 5 prosenttiin. Sanotaanko hänelle vastaukseksi, ettei meidän automaattinen menoleikkuri salli sitä? Mikä on ohjeesi?
  10. Poliittista ideologiaa ja historiaa tuntemattomat niputtavat kaiken vasemmistolaisuuden samaan nippuun. Näin asia ei todellisuudessa ole. Perusero löytyy diktatuuriin ja autotaariseen hallinton perustvasta ja demokratiaan perustavasta vasemmistolaisuudesta.

    Autoritaarinen sosialismi on päässyt valtaan lähinnä vain maatalousvaltaisissa yhteiskunnissa. Sen sijaan sosialismin syntysijoilla länsimaissa, vasemmistolaisuus on yhdistynyt demokraattiseen yhteiskuntafilofiaan. Jokainen voi nähdä, että autoritaarinen sosialismi on menestynyt heikosti, mutta demokratiapohjainen kukoistaa edelleen. Länsimaiset hyvinvointivaltiot perustuvat tähän demokraattiseen vasemmistolaisuuteen eli sen saavuttamiin tavoitteisiin. Niitä tavoitteita pidettiin aikoinaan vasemmistolaisena radikalismina, mutta nykyisin maltilliset oikeistopuolueetkin puolustavat näitä tavoitteita ja saavutuksia. Mitä pidemmälle saavutusten toteuttamisessa on edetty sitä oikeistolaisemmaksi myös vasemmisto on muuttunut. On löydetty ikään kuin suhteellisen hyvin toimiva vastuullisen markkinatalouden malli. Se on erinomainen kompromissi vastakkaisisten etujen sovittamisesta. Malli perustuu jatkuvaan yhteiseen sopimiseen. Nykyinen oikeistohallitus on pyrkinyt rikkomaan tätä mallia, mutta veikkaan, että palaamme siihen takaisin, kun valta taas vaihtuu kompromissihakuisempaan suuntaan. Radikaali vasemmistolaisuus lienee hävinnyt Suomesta kokonaan, vaikka nykyinen oikeistohallistus yrittääkin sitä päätöksillään piristää. Voi olla, että varsinkin köyhien kyykyttämisessä on ollut tämä poliittinen tavoite eli saada vasemmiston rivit hajalleen.

    Yksinvaltaisen ja epädemokraattisen vasemmistolaisuuden paluuta on tietysti vaikea ennustaa, mutta tällä hetkellä näyttää, ettei eväitä sen renesanssiin ole. Pettymys saavutuksiin oli niin totaalinen ja ne ovat vielä hyvässä muistissa. Huono signaali on se, että uudet sukupolvet eivät ota opikseen edellisten sukupolvien suuristakaan virheistä. Tästä on hyvä esimerkki äärioikeistolaisen ajattelun paluu sadanvuoden takaisesta maailmasta. Sen kulmakivenä on nationalistinen itsekkyys, Make America Great Again -tyyppinen ajattelu, joka näyttää olevan kauppasotien ja muiden sotien aloittamisen aikaa tavoitteen saavuttamiseksi. Nationalismi tarkoittaa usein käytännössä kansainvälisen yhteistyön loppumista. Trumpin ja hänen väkensä politiikka on malliesimerkki tästä valitettavasta suunnasta. Siinä kontekstissa Kiina näyttääkin ykskaks sopuisalta, vakaalta ja yhteistyöhaluiselta valtiolta. Trumpin umpityperä politiikka saattaakin olla se viimeinen niitti sille, että Kiina nousee maailman johtavaksi suurvallaksi vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että Kiinasta tulee kaiken taloudellisen toiminnan veturi Yhdysvaltojen sijasta. Talouden painopiste siirtyy sen myötä Aasiaan eikä Kiinan menestys tarkoita välttämättä Japanin, Etelä-Korean ja Intian heikentymistä vaan asia voi olla päinvastainenkin eli koko Aasia nousee ryminällä talouden suurmantereeksi. Trump hävittää USAn mahtia ryhtymällä kauppasotiin myös liittolaisiaan vastaan. Se on sulaa hulluutta USAn näkökulmasta ja tilanne voi korjaantua, jos USA pääsee eroon Maga-liikkeestä ja vastaavista hullutuksista.