mielipidepankki

mielipidepankki profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
2053 aloitusta · 25662 kommenttia
Valtioliiton esittäjä otti erikseen kantaa tähän urheilukysymykseen. Ei se lopettaisi kisaamista. Järjstely olisi samantapainen kuin Iso-Britanniassa. Siellä Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti voivat edustaa omia maitaan esim. jalkapallon MM-kisoissa. Joissain lajeissa kuten yleisurheilussa voi olla järkevää edustaa Ruotsi-Suomi-Norjaa, koska silloin tälle maalle satelee lukuisia mitaleita arvokisoissa. On Duplantista, Ståhlia, Ingebridseniä, Warholmia, Tervoa ja Kososta sekä monia muita, jotka kisaavat ihan maailman huipulla. Meistä täällä Suomessakin tulisi alppilajien suurvalta hetkessä, kun Norjalla ja Ruotsilla on yleensä paljon hyviä laskijoita. Suomesta tulisi myös öljynporaus- ja valtamerikalustus- ja merikuljetusmaa kerralla. Kaikesta tästä hienosta kertoisimme ulkomaalaisille hymyssä suin. Norskeille emme kehuisi, koska he tajuaisivat mistä on kyse.

Erilaisuushan on tässä vahvuus. On paljon yhteistä ja aina tietysti erojakin. Jakautuuhan Suomikin kahtia tumman ja vaalean leivän alueksi. Savossa viennetään ja kiennetään, lännessä puhutaan eri tyyleillä ja Hämeessä ei ehditä puhua mitään, kun muut pälpättävät koko ajan. Kaupunkilaiselämä ja maaseutuelämä eroavat toisistaan aika totaalisesti. Ruotsia pitäisi opetella, mutta ei se nyt kovin vaikea kieli ole opittavaksi, jos tanskalaiset ja norskitkin opettelisavat puhumaan ruotsia omien mönkerrystensä sijaan. Islantiin voismme matkata kotimaan matkana ottamaan kuumiä kylpyjä ulkosalla talvipakkasill ja käydä ihailemassa sikäläistä luontoa uuden kotimaan luontona. Voin sanoa, että se on aika erilaista mihin olemme tottuneet. On tullut käytyä sielläkin aikoinaan työmatkoilla. Ja mitä mahdollisuuksia tuokaan Grönlanti, ellei Trump ryöstä sitä Tanskalta. Jääkarhusafareita ja ties mitä olisi edessä. Tanskaa ei kannata jättää muutenkaan liitosta pois, sillä siellä asuvat pohjoismaiden rennoimmat ja iloisimmat ihmiset. Pohjoismaisissa kokouksissakin biletimme juuri tanskalaisten kanssa aina pisimpään.
Vaikea sanoa kiristääkö putler jollain Trumpia. Ei nyt luulisi, että ainakaan sillä, että Trump on viettänyt nuoruudessaan Moskovassa iloisia orgioita nuorten ja ehkä vieläkin tyttöjen seurassa. Jos siellä ihan lapsia ole ollut, Trump pitäisi sitä vain todisteena kovasta mieskunnostaan. Ainoa asia on se, että Trump olisi suostunut tuolloin toimimaan Venäjän hyväksi vakoilua muistuttavalla tavalla.

Toinen vaihtoehto on se, että Trump tuntee olevansa kiitollisuudenvelassa putlerille. Venäläisethän avittivat häntä vaikka minkälaisilla operaatioille silloin presidentiksi. Varsinkin Hilary Clintonia pyrittiin mustamaalaan kaikin keinoin. Moskovassahan poksauteltiin sitten näyttävästi shampanjapulloja, kun oma mies valittiin USAn presidentiksi. Venäjällä on nähty on Trump on heidän etujensa kannalta paras mahdollinen valinta. Ja siltähän se näyttää.

Kolmas mahdollisuus on se, että Trump haluaa mennä sieltä, missä aita on matalin. Hän haluaa lopettaa Ukrainan sodan ja saada siitä kunnian. Trumpille rauhan ehdot ovat täysin toissijainen asia. Hän tajuaa sen, että Ukrainaa on helpompi kiristää hyväksymään rauhanehdot mutta Venäjää paljon vaikeampi. Vaikeusastetta lisää kuitenkin se, että Euroopan länsimaat ovat asettuneet ajamaan ponnekkaasti Ukrainan etua, koska tajuavat, että se on samalla myös oma etu. Trumpkin on pikkuhiljaa alkanut ymmärtämään kuvion monimutkaisuuden eikä se enää olekaan yhdellä puhelinsoitolla yhdessä päivässä ratkaistavissa niin kuin hän pitkään väitti. Trumpin tajunnan hämärtymisestä kertoo se, että hän väittää lopettaneensa suunnilleen 10 sotaa. Niitä on hänen mukaansa niin paljon, että luvuissakin menee jo sekaisin. Ihmekös tuo jos ei vastapäätä istuvaa Stubbiakaan näe.
Kulutustavaroiden sijaan ihmiset ovat alkaneet ostamaan palveluita. Kun väestö ikääntyy, tarvitaan yhä enemmän erilaisia palveluja. Näitä ovat kuljetuspalvelut, siivouspalvelut, remonttipalvelut, vapaa-ajanvieton palvelut, ravintolapalvelut, tietotekniikkapalveluja jne. Kyllä niissä vanhoissakin kulutustavaroissa riittää hokuttelevuutta. Ihmiset ostavat aina uusia vaatteita vanhoje tilalle, erilaista kodin elektroniikkaa, joka vanhenee nopeassa tahdissa.Joillakin täytyy olla heti Applen uusin kännykkäversio, kun se ilmestyy. On erilaista suoratoisto- ja nettitilauspalvelua.

En osaa sanoa Suomesta, kun me usein tulemme jälkijunassa, mutta maailmalla leviää ajatuksia autottomuudesta. Ei tarvita siis välttämättä omaa autoa vaan kuljetuspalvelua tarpeen mukaan. Tämä luo mahdollisuuksia Uberin kaltaiselle toiminnalle, missä voi yhdistyä ihmisten ja tavaroiden kuljetus sekä normaali autojen lyhytvuokraus. Tämä alkaa tietysti ensin suurista kaupungeista, missä matkat ovat lyhyitä. Vähän pitemmille matkoille USAssa on syntynyt samantapaisia kuljetusyrityksiä pienlentokoneille. Älyteknologiasta on ounasteltu kaikkien aikojen suurinta teollista vallankumousta. Tämä todellisuus on vielä epäselvä ja paljolti hämärän peitossa, mutta se voi tarjota vaikka minkälaisia mahdollisuuksia. Ihminen juoksee aina lopulta uuden perässä. Muistan kuinka tietokoneisiinkin suhtauduttiin aluksi epäilevästi, samoin kännykkään ja sosiaaliseen mediaan. Ne nähtiin aluksi enemmä lasten uusina leluina kuin minään kovin tarpeellisena. Toisin on käynyt. Nämä uudet keksinnöt ovat vallanneet ja mullistaneet maailmamme täysin. Kun katselee ulkona ihmisiä, useat heistä seuraavat lumoutuneena ja poissaolevina maailmaa kännyköistään. Mutta hyödytkin voivat olla arkipäiväisiä ja hyviä. Kävimme vaimon kanssa kesällä Tallinnassa muutaman päivän reissulla. Matkat ja majoituksen varasimme kännykällä, kännykkä toimi lippuna ja oven avaajana, ravintolavarauksen teimme laivamatkalla illaksi, seuraavana päivänä ostimme liput yhteen tilaisuuteen Tallinnassa ja käytimme kännykän Googlepalveluja reititykseen, jotta löytäisimme jalkaisin perille. Itse muistan jo työurallani esim. Brysselin EU-paikat, kun niitä on vähän siellä ja täällä. Jo silloin kännykkäkarttojen avulla löysi aika hyvin perille sekä listauksen Brysselin erinomaisista ravintoloista, vaikka muuten Bryssel ei ole kovin kiehtova kaupunki toisin kuin esim. Amsterdam. Kun kysyin joskun paikallisilta reittiä johonkin, he eivät yleensä osanneet auttaa, mutta kännykkä osasi.
Stubbista on ennenaikaista sanoa vielä mitään lopullista. Hän on erittäin aktiivinen. Kv-tehtäviin hän erinomaisen sopiva kv. politiikan tuntemuksensa ja erinomaisen kielitaitonsta vuoksi.

Stubb asemoituu nykyiseen aikaan hyvin, koska hän on ollut jo Georgian sodasta alkaen epäileväinen Venäjän tavoitteita kohtaan. Tosin hänkin taisi hallitusaikoinaan puolustaa joukon jatkona kauppasuhteiden ylläpitämistä Venäjään eikä häntä siitä ole syytä kritisoida, koska se oli sen ajan yleinen suunta koko Euroopassa.

Stubb oli tv-haastattelussa yllättävän suorapuheinen ja piikikäs Venäjän suuntaan. Hän nimitti Venäjän hyökkäystä vuosisatamme suurimmaksi geopoliittiseksi epäonnistumiseksi. Venäjä ei ole onnistunut saavuttamaan mitään niistä tavoitteista, joilla se hyökkäystä perusteli. Stubb käyttää tässä samoja sanoja kuin putler puhuessaan geopoliittisesta katastrofista. Se on ilkeä piikki putlerille.

Stubb on ottanut ulkopolitiikassa voimakkaasti kantaa sekä Venäjää että Israelia vastaan. Se on hyvä, sillä ei kannata olla kaksinaismoralisti. Kun molemmat maat ovat ottaneet ihmisten tappamisen päätehtäväkseen, niiden molempien toimintaa pitää jyrkästi arvostella ja ryhtyä pakotetoimiin molempia kohtaan.

Stubb nauttii nyt selvästi lännen johtajien luottamusta ja hän on Zelenskylle yksi hyvä taustatuki. Stubb näyttää onnistuneen viestinviejänä erinomaisesti. Tuskin on hänen vikansa, jos Trumpin puupäätä ei saada kovalla työlläkään käännettyä.

Stubbin kyvyt tullaan punnitsemaan siinä vaiheessa, kun ja jos Venäjä ottaa seuraavaksi silmätikukseen Suomen ja Baltian maat. Tähän liittyen luin kiinnostavan ruotsalaisprofessorin ajatuksia siitä, että voisimme alkaa harkita valtioliittoa Ruotsin kanssa, joka voisi myöhemmin laajeta kaikki pohjoismaat kattavaksi. Siitä tulisi silloin jonkinlainen pieni suurvalta Eurooppaan. Eihän se kovin todennäköiseltä tunnu, koska on aina näitä jauhopäitä persuja, jotka näkevät itseisarvoa kansallismielisyydessä.
EEC:n vapaakauppasopimukseen liittyminen rajoitetusti ei ollut mitään USAn tukemista. Eihän USAlla ollut mitään tekemistä EEC:n kanssa. Päinvastoin USAhan oli EEC-maiden pahin kilpailija taloudessa. Liittyminen vapaakauppasopimukseen tasoitti tietä EU-sopimuksen solmiselle. Mutta tässä kohdin kehotan kirjoittajia muistelemaan myös sitä, ketkä vastustivat EUhun liittymistä vuonna 1994. Se oli Suomen etujen kannalta paljon kriittisempää kuin EUn vastustus. Demarit eivät vastustaneet EUhun liittymistä vaan ajoivat sitä. EU-jäsenyttä vastusti kansanäänestyksen jälkeenkin 45 kansanedustajaa äänestyksessä. Puolet heistä oli kepulaisia. Jos Kekkonen muka tasoitti tietä länteen, Kepu yritti sen vielä 1990-luvulla vesittää. Miksi näin?

EEC-vapaakauppasomuksen vastustaminen oli suuri virhe. Lopultahän EK-äänestyksessä Tuomioja ja Halonen mukaan lukien äänestivät tyhjää. Demareista vain yksi vastusti äänestyksessä liittymistä eli Tellervo M. Koivisto, joka ei nimen samankaltaisuudesta ollut Mauno Koiviston vaimo eikä tiettävästi sukuakaan. SKDL sen sijaan vastusti sopimusta myös äänestyksessä. Tosiasiallisesti usea demarikin vastusti liittymistä. Tämä näkyi mm. Hesarissa julkaistussa 500 nimen listassa. Sieltä löytyivät mm. Halonen, Tuomioja ja Liikanen. Heistä Tuomioja ja Liikanen ovat julkisesti myöntäneet jälkeenpäin, että vastustaminen oli virhe. Vastustajien nimilistalta löytyy pari persuillekin tuttua nimeä. Työmies Matti Putkonen oli vastustajien joukossa allekirjoittajana samoin SMP:n tulevaisuuden toivo Olavi Tupamäki. Listalla oli poliitikkojen lisäksi paljon tiedeyhteisön ja kulttuurin edustajia.

Mutta suuri kysymys tässä on se, miksi Kepu niin ponneekkaasti yritti mitätöidä 1990-luvun alussa tämän Kekkosen lännettämistyön. Onneksi meillä oli silloin demaripresidentti, joka vesittämisen sijaan ajoi jäsenyyttä. Väyrynen olisi ollut tässäkin presidenttinä itsenäisyytemme suurin epäonnistuminenja geopoliittinen katastrofi
Suomessa kulutuskysynnän merkitys on kuitenkin suhteellisen heikko verrokkimaihin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että suomalaisille ei ole ehtinyt kertyä kovin paljon varallisuutta pohjoisemaisessakaan vertailussa. Kuluttajien lompsan ohuus asettaa rajat kulutukselle. Korkojen nousu ja hallituksen säästö- ja työmarkkinapolitiikka ovat aiheuttaneet epävarmuutta. Työttömyyden uhka myös pelottaa, kun se on vastoin hallituksen lupauksia kasvanut.

Nyt tietysti palkkojen nousu voi jonkin verran piristää kulutusta, samoin kuin korkojen lasku. Luottamus talouteen on kuitenkin heikko ja maailmasta on tullut erittäin epävakaa putlerin ja Trumpin takia.

Vienti tässä pitäisi saada ensin vetämään. Se luo sitten pohjaa muulle taloudelle eli piristää myös kotimaista kysyntää. Vientimme on valitettavasti liian syklistä. Elinkeinorakenne kaipaisi monipuolistumista. Osinkojen huojennusjärjestelmä on investointien huononnusjärjestelmä eli siitä pitäisi päästä eroon. Ukrainan sodan loppuminen olisi pannut vientiin vauhtia, mutta tuskin se vähään aikaan loppuu. Saksan elvytys on meidänkin elvyttämistä, joten se on positiivinen merkki.

Taitaa toivo siirtyä kuitenkin pahasti 2026 vuoden puolelle, ellei Trump keksi uusia hölmöyksiä.
Kaikkea hyvää vaan metsäteollisuudellekin, mutta jos taloutemme tukijalka on siinä, niin ei se kovin hyvältä näytä. 1995- 2010 taloutemme tukijalka oli Nokiassa ja sen ympärille kehittyneessä teknologiateollisuudessa. Silloin näytti erittäinkin hyvältä. Sitten Nokian kilpialukykyisn osa kuoli ja kuopattiin Nokian johdon täydellisen osaamattomuuden vuoksi. Siitä alkoivat nollakasvun vuodet. Ei sen paremmin metsä- kuin metalliteollisuudestakaan ollut Nokian jättämän aukon paikkajaksi. Onneksi sentään oli Nokia, muuten miinus- ja nollakasvua olisi ollut 1990-luvun alusta alkaen.

Koko Euroopan ongelma on se, että on jääty jälkeen teknologiakehityksessä USAsta ja Kiinasta. Oikein reippaasti. EUssa on keskitytty maatalous- ja aluepolitiikkaan. Sen suurempaa hölmöyttä on vaikea kuvitella. EUssa on vain muutamia valtioita, jotka eivät moiseen typeryyteen ole lähteneet. Selvin esimerkki niistä on Iso-Britannia, joka sitten kyllästyikin EUssa olemiseen. Saksa on toinen, joka on onnekseen keskittynyt maatalouden sijasta teollisuuteen. Ruotsin voi mainita kolmantena. Nokia-vetoisuuden jatkuminen olisi tehnyt Suomesta EUn parhaan talouden. Nokian menetys oli valtava katastrofi koko kansallemme. Tilalle ei ole synytnyt mitään merkittävää. Aina välillä syntyy pieniä ja menestyviä teknologiayrityksiä, mutta ne ostetaan pian pois. Esim. piikiekkoja valmistama Okmetic oli tällainen. Teknologiakulttuuria ei pääse syntymään. Myös Ruotsissa Ericsson koki Nokian kohtalon, mutta ei ollut Nokian veroinen osaaja Nokian kulta-aikoina.

Nyt olis korkea aika tehdä jotain. Ei se hokemalla muutu. Edellisen hallituksen elinkeinoministeri aloitti pontevasti muutossuunnittelun, kun akku- ja vetyteollisuus alkoivat olla tulevaisuuden visioita. Nykyisessä hallituksessa persut vierastavat vihreää siirtymää ja vastustavat kaikkea mahdollista siihen liittyvää. En ihmettelisi yhtään, jos liikenneminsiteri Lulu Ranne ehdottaisi liikennevalojen vihreän valon korvaamista sinisellä.
Mullekin Trumpin sekoilu tuotti selvää tappiota alkuvuodesta. Mutta jossain touko-kesäkuun vaihteessa alkoi hyvä nousutrendi ainakin mulla kun kaikki sijoitukset olivat teknologiayrityksissä. Pääosa jenkkejä ja sitten taiwanilainen, hollantilainen ja kiinalainen. Lyhyessä ajassa tilanne muuttui mulla hyvin voitolliseksi. Nyt sitten myin teknot pois ja ostelin tuotantotankkereita tilalle. Nappiajoitus, jossa oli tuuriakin mukana. Teknojen myynnissä oli taitoa, mutta en heti älynnyt, että norskit aloittaisivat nousukiidon. Nyt sitten ostelin jo pikkasen teknoja alesta takaisin ja pari kotimaistakin siihen jonon jatkoksi. Teknoissa pitää nyt kuitenkin olla kaiken aikaa varovainen, kun monikin on alkanut kysellä, että onko älyteknologista uudeksi suureksi taloudelliseksi vallankumoukseksi ja jos on niin millä aikataululla. Ainakin nämä suuret hyperskaalat uskovat tähän vallankumoukseen, kun ovat panneet yritystensä rahaa siihen kymmeniä miljardeja. Ensi vaiheessa hyöty menee puolijohdeyrityksille ja ekosysteemin rakentajille (mm. Nvidia, Broadcom, Taiwan Semiconductor, ASML). Tähän kehityspukeen on iskenyt myös kotimainen Canatu, joka on tietysti vielä pikkutekijä, mutta potentiaalia kasvaa suureksi pojaksi on. Tulevat voittajat löytyvät ohjelmistoyrityksistä, mutta voittajien veikkaaminen on vielä arpapeliä. Hyperskaalajat (Microsoft, Google, Amazon ja Meta) ovat tietysti voittajia, joka todellinen vallankumous syntyy. Niiden rahaahan tässä on palanut miljarditolkulla ja palaa koko ajan lisää. Ne ovat suurimmat maksajat ja Nvidia ja Taiwan Semiconductor ovat suurimmat saajat, koska ne suunnittelevat ja rakentavat AI-teknoligian ytimen eli puolijohdesirut.
Puun hinta on noussut. Se on noussut erityisesti sen vuoksi, ettei Venäjältä tuoda enää puuta. Toiseksi sen vuoksi, että metsäteollisuus on yrittänyt pitää sellukattiloita pyörimässä kotimaassa. Sellunkeittohan ei ole mitään erityisen kannattavaa bisnestä vaan ns. bulkkituotantoa. Puulle pitäisi löytää paljon jalostetumpia käyttötapoja. Kartonkin eli pahvipakkausten kysyntä on kasvanut paljon nettikauppaan siirtymisen vuoksi. Voi olla, että teknologia (mm. droonien käyttö) tuo tähän muutoksen. Eiikähän Amazon hyödynnä tekoälyänsä myös tämän asian ratkaisemiseen, koska pakkaaminen on kustannus näille yrityksille. Ylenmääräinen pakkaaminen on älytöntä tuhlausta, kun pakkaukset ovat kertakäyttökamaa. Niiden elinikä on se lähinnä se kuljetusvaihe.

Puurakentamista ja esim. huonekaluteollisuutta pidän järkevänä. Meiltä huonekalujen muotoilu ja rakentaminen on vaan karannut paljolti muualle, mikä on vahinko. Huonekalut alkavat olla sellaista Ikea-standardia, jollaisia sitten löytyy joka toisesta huushollista. Vähän kertakäyttökamaa nekin, sillä nuoret ja opiskelijat hankkivat niitä halvan hinnan vuoksi ja sitten kun työpaikka löytyy, ne korvataan paremmilla. Nykyisin talosuunnittelukin tuottaa aivan hirveitä tuloksia. Kaikki alkaa olla tasaisen tumman harmaata lantalankattotyyliä ilman räystäitä. Todella hirveää enkä ole sen vuoksi halunnut enää käydä asuntomessuillakaan, koska mielipahaa ne vaan tuottaisivat. Viimeinen kunnon asuntomessu oli vuonna 1994 Pietarsaaressa. Voi olla että Jyväskylässäkin oli sen jälkeen vähän laadukkaammat.
Niinhän sitä voisi luulla. Totta se nyt vaan kuitenkin on. Tavoite on vuoden loppuun mennessä 25 %, mutta saa nyt nähdä. Kuten sanoin vuodet eivät ole toistensa veljiä. Viime vuonna epäonnistuin ja tuotto oli plus miinus nolla. Eli ei sentään tappiolle, mutta ei nollaan voi olla tyytväinenkään. 15 prosenttia bruttona on mulle minimitavoite. Siihen vois yltää ensi vuonna pelkästään sijoittamalla tuntemiin norjalaisfirmoihin. Ne maksavat nimittäin 15 - 25 prossan vuotuisia osinkoja eli siitähän se jo tulisi varsinkin, kun kurssitkin näyttävät reippaasti yläviistoon. Itse olen näistä keskittänyt Hafniaan, Frontlineen ja Okeanikseen.

Nämä pyrin aina pitämään arvo-osuustilin sijasta osakesäästötilillä, mutta valitettavasti viime mainutussa on se sadan tonnin yläraja sijoituksille. Voittoja voi toki sijoittaa uudelleen niin paljon kuin sielu sietää. Siinä joutunee vähän venkslaamaan noiden osinkojen maksuaikojen kohdalla. On nimittäin niin, että useat näistä yhtiöistä on rekisteröity ulkomailla kuten Singaporessa, mikä tarkoittaa sitä, että saat kyllä kaikki osingot verottomana tilillesi, mutta joudut sitten maksamaan niistä ansiotuloveroa lopullisessa verotuksessa. Hullu systeemi mutta minkäs teet. Yhtenä vuonna kun näitä oli paljon mun oli pakko tulouttaa niitä arvo-osuustilille ja siitäkös verottaja rankaisi yli 50 prossan marginaaliverolla.

Viime vuosien sijoutustuottojen osalta voi käydä vilkaisemassa amerikkalisten teknologiayritysten pörssikehitystä. Niihin olen pääasiassa sijoittanut. Sitten ehkä ymmärrät, ettei 15 - 20 % ole mitään leukailua vaan ihan normituotto. Parina vuonna pääsin 40 - 50 %:n tuottoihin, mikä oli melkoista. Silloin keskitin aika paljon kahteen yritykseen eli Nvidiaan ja SuperMicro Computeriin. Molemmat nousivat silloin raketin lailla. Valitettavasti Palantirin missasin. En uskonut riittävästi yritykseen ja se oli suuri virhe. Omistin kyllä sitäkin, mutta myin pikkuvoitolla pois. Teslan kyydissä sen sijaan olin nousuvaiheessa, mutta nyt vältän sitä kuin ruttoa. AI-teknologiassa tulee olemaan suuria voittajia mutta en tiedä vielä, mitä ne ovat. Tässä vaiheessa kuitenkin Nvidia, Taiwan Semiconductor ja Broadcom lienevät hyviä valintoja. Itselleni myös Credo ja Applovin sekä pari muuta, joiden joukossa pysyy myös vanha voittokoneeni SuperMicro Computer.
Onnea vaan metsänomistuksellesi. Minä en ole kiinnostunut tuollaisesta eikä osaaminenkaan riitä. Ne omat hakkuut olivat kesämökin raivausta, että aurinko pääsee näkyville eivätkä puu kaatuisi myrskyssä saunan päälle. Tärkeintä oli saada joku tekemään homma enkä viitsinyt silloin perehtyä erityisen paljon kustannuspuoleen. Jos siitä jonkun satasen otti takkiin, niin ei se minua huoleta. Sijoituksissa on tullut muutaman kymppitonninkin mokia mutta onneksi vastapainoksi useampi vastaava onnistuminen. Tappioita ei kannata pelätä, tappiokierrettä vain. Sijoittajana olen tullut vähän malttamattomaksi ja harrasta paljon Stop Loss ajattelua eli tappiot pitää pysäyttää alkuunsa ja etsiä uusia parempia kohteita, Tällaisia oppirahoja maksoin aikoinaan Nokiasta ja Sonerasta, joiden ylämäkeä luultiin loputtomiksi ja se oli suuri virhe.

Suomikin menee ihan metsään, jos uskottelemme itsellemme, että elämme edelleen metsästä. Vilkaisu talouslukuihin kertoo kaiken. Tasaista junnaamista ja jos otetaan inflaatio lukuun, niin jopa alamäkeä. Suurin ongelma on elinkeinorakenteemme. Ruotsissa tämäkin asia on toisin ja se selittää sitä, miksi Suomen talous alkoi mennä alapäin ja Ruotsi jatkoi nousaan sen jälkeen, kun Nokia tippui pelistä pois. Suomen pitäisi tehdä kaikkensa muuttaakseen hiipuvaa elinkeinorakennettamme. Sen vuoksi itse sijoitan tulevaisuuteen myös Suomessa eli tällä haavaa QT Groupiin. Canatuun ja Bioreticiin. Näitä saisi vain olla kymmenkertainen määrä kuten Ruotsissä. Meillä täysin idioottimainen listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä torppaa listautumisia ja sitä kautta investointeja. Tyhmyydestä sakotetaan ja siitä kärsii koko kansa. Tämäkään ei vaan mene perille, vaikka kaikki - siis ihan kaikki - talousasiantuntijat suosittelevat tuosta hölmöilystä luopumista.