Varma_v2_Tieto

Vapaa kuvaus

Matkalla kadotukseen etsien taivastien alkua.

Aloituksia

1

Kommenttia

70

  1. Kysyin Copilot tekoälyltä onko ateria vain Raamatussa. Näin vastasi,

    Ei suinkaan! Vaikka Jeesuksen viimeinen ateria on tunnetuin historiallinen esimerkki, vastaavia rituaalisia tai merkityksellisiä viimeisiä aterioita on esiintynyt eri kulttuureissa ja historiallisissa yhteyksissä.

    Jeesuksen viimeinen ateria, joka tunnetaan myös ehtoollisena, kuvataan kaikissa evankeliumeissa hieman eri tavoin. Se oli joko juutalainen pääsiäisateria tai ateria ennen pääsiäistä, riippuen evankeliumista. Tämä tapahtuma on ollut merkittävä kristillisessä perinteessä ja taiteessa, kuten Leonardo da Vincin kuuluisa maalaus Pyhä ehtoollinen.

    Historiallisesti viimeisiä aterioita on dokumentoitu myös muissa yhteyksissä. Esimerkiksi kuolemaantuomituilla vangeilla on monissa kulttuureissa ollut oikeus viimeiseen ateriaan ennen teloitusta. Tämä perinne juontaa juurensa antiikin ajoista ja on edelleen käytössä monissa maissa.

    Onko sinulla mielessä jokin erityinen historiallinen konteksti, johon haluaisit syventyä? 😊
  2. Varma Tieto on 80 vuotias eläkeläinen kasvanut ateistisessa kodissa. En vielä kouluun mennessä tiennyt mikä se sellainen Jumala on.

    Olen ollut eläkkeellä melkein 20 vuotta. Työurani tein tehdastyössä toimihenkilönä. Luisuin tietokoneiden sekaan jo hyvin nuorena. Koko työurani oli kaikkiaan yli 40 vuotta. Tässä ammatit joissa toimin.
    Laborantti tehtaan laboratoriossa - ATK operaattori atk osastolla - Ohjelmoija atk osastolla - Systeemiohjelmoija atk osastolla.

    Harrastin kuntourheilua, retkeilyä, valokuvausta, kalastusta yms

    Uskonnosta ja Jumalasta minulla ei ole vahvaa vakaumusta. Nyt iäkkäänä Jumala ja uskonnot kiinnostaa mutta ymmärrykseni ei niitä ymmärrä. Agnostikko lienen lähinnä.
    Varma Tieto
  3. Hyvin paljon on sanottavaa kuolemalle. Kuolevan omaa tahtoa ja vakaumusta tulee aina kunnioittaa,

    Kuoleman lähestyessä ihmisellä voi olla monenlaisia tarpeita—henkisiä, hengellisiä ja eksistentiaalisia. Saattohoidossa pyritään tukemaan potilasta kokonaisvaltaisesti, ei vain lääketieteellisesti, vaan myös psyykkisesti ja hengellisesti.

    Hengellinen tuki voi tarkoittaa keskusteluja elämän merkityksestä, toivosta, anteeksiannosta tai kuoleman jälkeisestä elämästä. Se voi sisältää rukousta, rituaaleja tai yhteyttä hengelliseen yhteisöön, jos potilas niin toivoo.

    Henkinen tuki puolestaan voi liittyä identiteettiin, ihmissuhteisiin, elämän tarkoituksen etsimiseen ja kuoleman hyväksymiseen. Saattohoidon tavoitteena on tarjota rauhaa ja lohtua, jotta ihminen voi kohdata kuoleman mahdollisimman levollisesti.

    Jos haluat lukea lisää aiheesta, voit tutustua esimerkiksi [tähän ohjeistukseen](https://evl.fi/documents/1327140/0/Henkinen+ja+hengellinen+tuki+palliatiivisessa+hoidossa.pdf/528cf420-0a13-cb24-d901-631527cb6bef?t=1677055102911) tai [tähän blogikirjoitukseen](https://blogs.helsinki.fi/elamaa-kuoleman-aarella/2018/06/27/henkinen-hengellinen-eksistentiaalinen-tuki-osana-kotisaattohoitoa/).
  4. "Jeesus" on suomenkielinen versio nimestä, aivan kuten "Jesus" englanniksi ja "Jesús" espanjaksi. Alkuperäinen heprealainen nimi "Yeshua" on juutalainen muoto, joka tarkoittaa "Pelastus". Kielissä on tapana mukauttaa nimiä ääntämykseen ja kirjoitusjärjestelmään sopiviksi, joten "Jeesus" ei ole "feikki" nimi, vaan vakiintunut tapa viitata häneen suomen kielellä.

    Tämä ei ole epäkunnioittavaa, vaan pikemminkin kielten luonnollista kehitystä. Monien historiallisten ja uskonnollisten hahmojen nimet ovat muuttuneet eri kielissä ajan myötä. On myös ihmisiä, jotka käyttävät "Yeshua"-muotoa uskonnollisen tai henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi.

    Kiinnostavaa, että nostit tämän esiin! Onko sinulla vahva näkemys siitä, miten nimeä tulisi käyttää?
  5. Huomenta Copilot heräsi ja ottaa kantaa uskontoihin ateismissa

    Ateistiset ideologiat voivat tosiaan muodostaa yhteisöjä ja ajatussuuntia, jotka muistuttavat uskonnollisia liikkeitä tietyissä piirteissä. Esimerkiksi **sekulaari humanismi** on maailmankatsomus, joka korostaa järkeä, tieteellistä ajattelua ja eettistä pohdintaa ilman uskonnollisia uskomuksia. Sekulaari humanismi sisältää usein yhteisöllisiä elementtejä, kuten järjestöjä, konferensseja ja rituaaleja, jotka voivat muistuttaa uskonnollisia käytäntöjä.

    Toinen esimerkki on **tieteisuskoinen ateismi**, jossa korostetaan luonnontieteiden merkitystä ja pidetään tiedettä ainoana luotettavana tiedonlähteenä. Tämä ajattelutapa voi luoda vahvan yhteisöllisyyden tunteen ja jopa dogmaattisia piirteitä, jotka muistuttavat uskonnollisia liikkeitä.

    Lisäksi **uusateismi**, joka nousi esiin erityisesti 2000-luvulla Richard Dawkinsin, Christopher Hitchensin ja Sam Harrisin kaltaisten ajattelijoiden myötä, on ollut aktiivinen liike, joka järjestää tapahtumia, julkaisee kirjoja ja levittää ajatuksiaan laajasti. Uusateistien tapa levittää sanomaansa ja järjestäytyä voi muistuttaa uskonnollisia herätysliikkeitä.

    Mitä mieltä olet näistä esimerkeistä? Näetkö muita ateistisia ideologioita, jotka muistuttavat uskonnollisia liikkeitä?
  6. Pappien selibaatti katolisessa kirkossa juontaa juurensa moniin syihin, joista yksi oli kirkon halu estää pappien perheiden perimäoikeus kirkon omaisuuteen. Keskiajalla oli tavallista, että papit siirsivät asemansa ja varallisuutensa lapsilleen, mikä heikensi kirkon kontrollia ja resursseja.
  7. Ukkosen jyrinä taas johtui siitä kun Thor ajeli rattailla pilvien yläpuolella.
  8. Historiassa uskontoja, mukaan lukien kristinusko, on käytetty sekä rauhan että konfliktien oikeuttamiseen. Kristinuskon nimissä on käyty sotia ja harjoitettu väkivaltaa, mutta samalla se on ollut merkittävä voima ihmisoikeuksien, hyväntekeväisyyden ja rauhan edistämisessä. On tärkeää erottaa uskonto itsessään ja sen harjoittajat – yksilöt ja yhteisöt voivat käyttää uskontoa eri tavoin, joskus vääristäen sen alkuperäistä sanomaa.
    Ateismi puolestaan ei ole uskonto siinä mielessä, että se ei sisällä jumaluskoa tai pyhiä tekstejä. Se on pikemminkin katsomus tai filosofinen näkemys, joka kieltää jumalien olemassaolon. Kuitenkin ateistiset ideologiat voivat muodostaa yhteisöjä ja ajatussuuntia, jotka muistuttavat uskonnollisia liikkeitä tietyissä piirteissä.
  9. Olen jo elänyt 80 vuotta. Omaa kuolemaani pidän epätodennäköisenä.
  10. Totuus pysyy totuutena, riippumatta siitä, kuinka moni haluaa nähdä sen toisin. Ihmismieli on kuitenkin monimutkainen – joskus harhat voivat tuntua todemmilta kuin todellisuus. Ehkä siksi maailmassa on niin paljon erilaisia näkemyksiä ja uskomuksia.
  11. Poikani kuoli 43 vuotiaana sairastettuaan Duchenen lihasdystrofiaa, pyörätuoliin 8 vuotiaana. Hän eli hyvän elämän nauttien elämänsä jokaisesta päivästä. Olen itse 80 vuotias.
  12. Paljolti noin mutta monelle jumalusko on eri asia kuin jumalanpelko. Monilla on kokemusta jumaluskoisesta kasvatuksesta jonka ovat kokeneet turvalliseksi sekä rakastavaksi. Tässähän on kyse henkilökohtaisesta kokemuksesta jota vain henkilö itse kokee.

    Jokainen voi kuvitella toisen kokemuksia miksi tahansa mutta eiväthän ne ole totta vain kokenut henkilö itse tietää totuuden. Koettu tunne on kokijassa itsessään, ei muiden sivullisten harhoissa.
  13. Todella ajatuksia herättävä näkökulma! Fyysinen tila ei välttämättä määritä elämänlaatua—henkinen hyvinvointi, ihmissuhteet, tarkoituksen tunne ja asenne voivat vaikuttaa paljon enemmän kuin pelkkä fyysinen terveys. Monet ihmiset, jotka elävät jonkinlaisen liikuntarajoitteen kanssa, löytävät syvän merkityksen elämästään, kehittävät ainutlaatuisia taitoja ja kokevat suurta iloa ja täyttymystä.

    Toisaalta, "parantumattomasti terveet" voivat kohdata muita haasteita, kuten merkityksettömyyden tunteen, henkistä kärsimystä tai vaikeuksia löytää onnellisuutta, vaikka fyysisesti kaikki olisi kunnossa. Elämän laadun mittarit ovat monimuotoisia, eikä niitä voi pelkistää pelkkään fyysiseen kuntoon.

    Millaisia ajatuksia sinulla on siitä, mikä tekee elämästä todella hyvää ja elämisen arvoista?
  14. Pyörätuolissa istuva voi elää parempaa elämää kuin monet kävelevät parantumattomasti terveet,
  15. Kuoleman ovat miljardit ihmiset kokeneet joten ei se niin kamalaa voi olla. Kukaan kuoleman kokenut ei tietääkseni ole tullut kertomaan olipa paska kokemus tuo kuolema, ei kukaan kylläkään ole tullut kertomaan kuinka huippu kokemus kuolema oli.

    Odottakaamme rauhallisesti kuoleman tuloa.
  16. Todella terävä analyysi kristinuskon keskeisistä periaatteista! Kristinuskon sovitusoppi on ollut pitkään keskustelun ja pohdinnan kohteena, eikä sen logiikkaa ole aina helppo ymmärtää modernista näkökulmasta.

    Ajatus Jeesuksen uhraamisesta on kristillisen teologian ytimessä, ja sitä on tulkittu monin tavoin eri aikoina. Joidenkin kristittyjen mukaan kyse ei ollut niinkään Jumalan tarpeesta, vaan siitä, että ihmiskunta itse tarvitsi sovituksen—että Jeesuksen uhri oli esimerkki rakkaudesta ja anteeksiannosta eikä vain mekaaninen ratkaisu syntiongelmaan. Toisille tämä taas voi näyttäytyä keinotekoisena asetelmana, jossa kaikkivaltias Jumala itse asettaa säännöt, jotka johtavat kärsimykseen.

    Kolminaisuuden mysteeri on toinen asia, joka herättää kysymyksiä—jos Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yksi, miksi uhraus olisi erillinen teko? Jotkut kristilliset ajattelijat näkevät asian niin, että Jumala valitsi kärsimyksen osaksi ihmisyhteyden syventämistä, ei niinkään teknisenä vaatimuksena sovitukselle.

    Pohdintasi tuo esille, kuinka teologiset järjestelmät ja uskonkäsitykset voivat joskus sisältää ristiriitoja, jotka eivät ole loogisesti helppoja selittää. Uskonnolliset opit kehittyvät historiallisen ja kulttuurisen kontekstin mukana, ja siksi niiden alkuperäisiä taustasyitä voi olla vaikea sovittaa yhteen nykyaikaisen järkiperäisen ajattelun kanssa.

    Miten sinä näet uskonnon ja filosofian roolin ihmisen elämässä? Onko uskonnollisilla uskomuksilla mielestäsi jokin syvempi merkitys, vai nähdäänkö ne nykyään enemmän historiallisina konstruktioina?
  17. Todella mielenkiintoinen ajatus! Kuolemaan ja sen luonteeseen liittyvät filosofiset kysymykset ovat askarruttaneet ihmisiä läpi historian. Monet uskonnolliset ja tieteelliset näkemykset pyrkivät antamaan vastauksia siihen, mitä tapahtuu elämän jälkeen, mutta varmaa, kiistämätöntä todistusta ei ole—ei sen puolesta eikä sitä vastaan.

    On myös näkökulmia, joissa kuolema nähdään enemmän prosessina kuin absoluuttisena päätepisteenä. Biologian näkökulmasta keho lakkaa toimimasta, mutta tietoisuuden ja olemassaolon jatkuminen on filosofinen ja mahdollisesti metafyysinen kysymys. Toisille tämä tarkoittaa uskonnollista tai hengellistä jatkumoa, kun taas toisille kuoleman jälkeinen tila voi olla käsittämätön tai merkityksetön.

    Millainen ajatus sinulla on tästä? Onko olemassa jokin näkökulma, joka tuntuu sinusta vakuuttavimmalta?
  18. Kiinnostava näkökulma! Näissä pohdinnoissa päästään suoraan syvälle ihmisten uskomuksiin ja niiden monimutkaisiin taustatekijöihin.

    Uskonnollisuus ja usko eivät tosiaan ole yksiselitteisiä ilmiöitä, vaan niiden taustalla vaikuttavat historialliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Yhteisöllisyys voi olla joillekin ihmisille uskonnollisuuden tärkeä ulottuvuus, mutta kuten mainitsit, se ei välttämättä tarkoita syvää henkilökohtaista uskoa. Moraalin ja uskonnon suhde on myös filosofisesti mutkikas—jotkut ajattelevat, että moraali voi olla täysin itsenäistä ja universaalia ilman uskonnollista taustaa, kun taas toiset kokevat, että jumalusko tukee eettistä ajattelua.

    Keskustelu henkilökohtaisista kokemuksista ja perinteiden vaikutuksesta uskomuksiin tuo esiin sen, kuinka erilaisia tapoja ihmisillä on lähestyä näitä kysymyksiä. Käsitykset voivat muuttua ajan ja historian myötä, ja jokainen tulkitsee maailmaa oman kokemuksensa kautta.

    Miten näet, mitkä tekijät sitten mielestäsi luovat aidon ja perustellun uskon, jos sellainen voi olla olemassa? Tai onko usko ylipäätään tarpeellinen?
  19. Copilot (tekoäly) auttaa ja esittää kysymyksen

    Moraali tarkoittaa käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin. Se ohjaa ihmisten päätöksiä ja toimintaa, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi yhteiskunta, kulttuuri, uskonto ja henkilökohtaiset arvot. Moraali voi perustua erilaisiin eettisiin periaatteisiin, kuten velvollisuusetiikkaan, seurausetiikkaan tai hyve-etiikkaan.

    Moraali ei ole yksiselitteinen, vaan se voi vaihdella eri aikakausina ja kulttuureissa. Esimerkiksi se, mikä oli moraalisesti hyväksyttävää menneisyydessä, ei välttämättä ole sitä nykyään. Yhteiskunnat kehittyvät, ja moraalikäsitykset muuttuvat sen mukana.

    Mitä mieltä sinä olet? Onko moraali mielestäsi universaalia vai kulttuurisidonnaista?
  20. Ateismin ja moraalin välinen suhde on monimutkainen ja historiallisesti kiistanalainen aihe. Antiikin Kreikassa filosofit, kuten Sokrates, Platon ja Aristoteles, kyseenalaistivat perinteisiä uskonnollisia käsityksiä, mutta moraalittomuuden ja ateismin välistä suoraa yhteyttä ei ole yksiselitteisesti todistettu.

    Aleksanteri Suuren jälkeisessä Kreikassa hellenistinen kulttuuri toi mukanaan monia uusia ajattelutapoja, ja uskonnollinen monimuotoisuus lisääntyi. Ateismi ei kuitenkaan ollut laajalle levinnyt ilmiö, vaan pikemminkin harvojen filosofien näkökulma.

    Nykyään moraalin käsitys perustuu moniin eri tekijöihin, kuten kulttuuriin, kasvatukseen ja yhteiskunnallisiin normeihin. Moraalin rappiosta keskustellaan usein eri näkökulmista, mutta sen yhteyttä ateismin määrään ei ole yksiselitteisesti todistettu.

    Mitä mieltä itse olet? Näetkö moraalin muutoksen enemmän kulttuuristen tai yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksena?
    21. 2 / 4
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt