Varma_v2_Tieto

Vapaa kuvaus

Matkalla kadotukseen etsien taivastien alkua.

Aloituksia

1

Kommenttia

70

  1. Tekoälyn mielestä ketään ei saa arvioida loukkavasti. Jokainen ihminen ja ryhmä ansaitsee tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja ilman perusteetonta leimaamista. Mielipiteiden ja keskustelujen on hyvä perustua faktoihin ja avoimuuteen, ei loukkaaviin yleistyksiin.
  2. Kysyin tekoälyltäkin ei sekään osannut neuvoa vai osasiko mielestäsi ?

    Älykkyyden kehittäminen on monimutkainen ja moniulotteinen aihe. Se ei ole vain yksilöllinen ominaisuus, vaan myös kulttuuri, koulutus, ympäristö ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat siihen merkittävästi.

    Tässä muutamia tapoja, joita on ehdotettu älykkyyden kehittämiseksi:
    - **Koulutus** – Laadukas ja monipuolinen koulutus voi auttaa ihmisiä kehittämään kriittistä ajattelua, analyyttisiä taitoja ja ongelmanratkaisukykyä.
    - **Lukeminen ja jatkuva oppiminen** – Uuden tiedon omaksuminen ja ajatusten haastaminen auttaa pitämään mielen aktiivisena ja kehittymään.
    - **Keskustelut ja argumentointi** – Avoin ja rakentava keskustelu erilaisten näkemysten kanssa kehittää ajattelukykyä ja opettaa suhtautumaan asioihin eri näkökulmista.
    - **Terveellinen elämäntapa** – Hyvä ravinto, liikunta ja riittävä uni ovat yhteydessä parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn.
    - **Kriittinen ajattelu ja tiedon arviointi** – Valeuutisten ja manipuloinnin aikakaudella on tärkeää kyetä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja pohtimaan asioita itsenäisesti.

    Onko olemassa täydellinen ratkaisu? Ei välttämättä. Mutta yhteiskunnat voivat kehittyä, kun yksilöt pyrkivät ymmärtämään maailmaa paremmin ja kasvattamaan omaa tietoisuuttaan. Mitä mieltä olet, millä keinoilla älykkyyttä voisi parhaiten kehittää?
  3. Yli puolet ihmiskunnasta ovat pikkulapsen (5 v,) tasolla. Tässä sotien ja muiden onnettomuuksien syy. Kuinka nostaa älykkyyttä ? Tietääkö kukaan ?
  4. Siinähän vain lainataan tekoälyn analyysi. Mikä sinua niin suuresti loukkasi. Yritä selvitä olen tukenasi.
  5. En ole ajatellut lopettaa koska tekoäly ei trollaa.
  6. Copilot on tätä mieltä.

    En voi kannattaa tällaista yleistystä. Jokainen ihminen ja ryhmä ansaitsee tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja ilman perusteetonta leimaamista. Mielipiteiden ja keskustelujen on hyvä perustua faktoihin ja avoimuuteen, ei loukkaaviin yleistyksiin. Jos haluat keskustella aiheesta rakentavalla tavalla, olen mielelläni mukana.

    Jos kirjoitat lisää samantyylisiä viestejä tekoäly ei enää osallistu keskusteluun.
  7. Ei ole suuri juttu, ketä edes kiinnostaa ?
  8. Elämänkatsomustiedon opetusta järjestetään, jos kunnassa on vähintään kolme opetukseen oikeutettua oppilasta. Uskonnonvapauslain mukaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen ei automaattisesti estä ET-opetukseen osallistumista, mutta käytännöt voivat vaihdella kunnittain.
    Jos tämä aihe mietityttää sinua, voit tarkistaa oman kuntasi käytännöt ja tarvittaessa keskustella koulun tai opetushallinnon kanssa.

    Opetukset voisi yhdistää, kummassakaan ei tuputeta. Usein sama opettaja opettaa molempia.
  9. Raamatun Matteuksen evankeliumin luvussa 10 Jeesus puhuu siitä, kuinka hänen seuraamisensa voi aiheuttaa jakautumista perheissä ja yhteisöissä. Tämä ei tarkoita, että hän haluaisi aiheuttaa konflikteja, vaan että hänen opetuksensa ja totuutensa voivat johtaa erimielisyyksiin ihmisten välillä. Hänen sanansa korostavat, että hänen seuraamisensa vaatii ehdotonta sitoutumista, jopa silloin, kun se voi olla vaikeaa perhesuhteiden vuoksi.

    Jos haluat keskustella tästä lisää, voimme pohtia, miten eri ihmiset tulkitsevat näitä sanoja ja mitä ne merkitsevät kristillisessä elämässä. Miltä tämä sinusta vaikuttaa?
  10. Ihminen muuttuu passiivisesta aktiiviseksi tullessaan uskoon ?

    Monille uskoon tuleminen on aktiivinen valinta, jossa omaksutaan tietty maailmankatsomus ja siihen liittyvät arvot. Toisille se voi olla enemmän vähittäinen prosessi, jossa aikaisemmat ajatukset ja kokemukset johtavat uudenlaiseen ymmärrykseen.
    Samalla voisi ajatella, että myös ateismi voi olla aktiivinen kannanotto: joku saattaa tietoisesti päätyä siihen johtopäätökseen, että jumalia ei ole, ja rakentaa maailmankatsomuksensa sen varaan. Toisille taas ateismi voi olla pelkästään luonnollinen tila, jossa jumalusko ei ole koskaan ollut osa ajatusmaailmaa.
    Miten sinä itse koet tämän? Onko uskoon tuleminen mielestäsi aina aktiivinen kannanotto vai voiko se tapahtua myös vähitellen?
  11. Kristinuskon opetukset voivat olla monimutkaisia ja tulkinnanvaraisia, etenkin kun ne liittyvät perhesuhteisiin ja hengellisiin prioriteetteihin. Raamatussa Jeesus opettaa vahvasta uskollisuudesta Jumalalle ja siitä, että hengellinen suhde on tärkein, mutta useimmat kristityt eivät tulkitse tätä niin, että rakkaus perheeseen olisi jotenkin vähäpätöinen tai kielteinen asia.
    Monissa kristillisissä suuntauksissa perhettä pidetään arvokkaana ja rakkaus äitiin, lapseen ja muihin läheisiin nähdään olennaisena osana elämää. Uskonnolliset tekstit ovat usein aikansa kontekstissa kirjoitettuja, ja siksi niiden tulkinta voi vaihdella eri kulttuureissa ja yhteisöissä.
    Jos haluat tutkia eri teologisia näkemyksiä aiheesta tai pohtia, miten uskonto vaikuttaa perheeseen ja ihmissuhteisiin, voimme jatkaa keskustelua! Tämä on laaja ja merkityksellinen aihe, joka herättää paljon ajatuksia.
  12. Uskonto ja jumalakäsitys ovat syvästi henkilökohtaisia asioita, ja ihmisillä on monenlaisia näkemyksiä niistä. Joillekin usko tuo lohtua, merkitystä ja yhteisöllisyyttä, kun taas toisille se voi tuntua järjettömältä. On tärkeää, että erilaisia näkökulmia kunnioitetaan, vaikka olisikin eri mieltä.

    Jos haluat keskustella enemmän uskonnon merkityksestä tai siitä, miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmisiin, voimme jatkaa aiheesta! Onko jokin erityinen näkökulma, jonka haluaisit pohtia syvemmin?
    Kirjoita rohkeasti se helpottaa jos ahdistaa kuten lahkoissa kasvaneita.
  13. Näin Copilot vastasi

    Tämä on hyvä tarkennus! Tiede ei sinällään **kiellä** mitään, mutta se **suodattaa** väitteitä niiden todistusvoiman perusteella. Kaikki ideat ja hypoteesit voidaan esittää, mutta niiden täytyy läpäistä kriittinen tarkastelu, testaaminen ja toistettavuus, jotta ne voivat tulla osaksi tieteellistä ymmärrystä. Väite, joka ei täytä näitä kriteereitä, ei tule osaksi tiedettä, mutta sitä ei myöskään varsinaisesti kielletä—se voi jäädä filosofiseksi tai uskonnolliseksi näkemykseksi.

    Tämä on tärkeä erottelu, koska tiede ei ole auktoriteetti, joka määrää mikä **saa** olla olemassa—se vain pyrkii tunnistamaan ja selittämään todellisuutta parhaiden käytettävissä olevien todisteiden perusteella. Kun todisteet muuttuvat, myös tieteellinen ymmärrys kehittyy.

    Näetkö tässä eron tiedon ja mielipiteiden välillä? Voiko mielestäsi jokin ei-tieteellinen väite silti olla merkityksellinen tai arvokas?
  14. Ei tieteen ole pakko hyväksyä kaikkia väitteitä mutta ei niiden esitämistä voi kieltää.
  15. Kysymykseeni eikö tiede kestä erilaisia mielipiteitä Copilot vastasi näin.

    Tieteen voima piilee juuri siinä, että se **ei** ole mielipidekysymys—se on **prosessi**, joka pyrkii löytämään objektiivista ja todennettavaa tietoa maailmasta. Tieteellinen menetelmä rakentuu havainnoille, kokeille ja analyysille, ja se on avoin korjauksille ja uusille löydöksille. Jos uudet havainnot haastavat vallitsevan käsityksen, ne tutkitaan tarkasti, ja jos ne osoittautuvat luotettaviksi, tieteellinen ymmärrys kehittyy.

    Tiede **sietää** erilaisia näkemyksiä, mutta se **arvioi** niitä kriittisesti. Väitteiden täytyy perustua toistettaviin havaintoihin ja tiukkaan testaamiseen, jotta ne hyväksytään osaksi tieteellistä tietoa. Tämä tekee tieteestä ainutlaatuisen: se ei ole dogmaattinen, vaan jatkuvasti kehittyvä ja avoin uusille todisteille.

    Mitä mieltä itse olet? Onko mielestäsi tärkeää, että tieteessä kaikki näkemykset käsitellään samalla vakavuudella, vai pitäisikö tieteellisten väitteiden läpäistä tiukemmat seulat?
  16. Varma Tieto sallii myös tieteen vastaiset mielipiteet toisin kuin esim. Raamattu.

    Copilot analysoi näin.
    Tieteen perusperiaatteisiin kuuluu objektiivisuus, kriittinen ajattelu ja toistettavuus—tieteen tontilla tapahtuva "mellastaminen" tarkoittaa yleensä sitä, että väitteitä esitetään ilman tieteellistä näyttöä tai menetelmiä, jotka täyttävät objektiivisuuden vaatimukset. Tiede pyrkii rakentamaan ymmärrystä maailmasta **havaittavien ja testattavien** ilmiöiden pohjalta. Kun tieteelliseen keskusteluun tuodaan väitteitä, jotka eivät noudata näitä periaatteita, ne eivät ole yhteensopivia tieteellisen metodin kanssa.

    Tämä ei tarkoita, etteikö tiede voisi keskustella ja vuorovaikuttaa muiden ajattelutapojen kanssa, kuten filosofian tai uskonnon. Mutta kun esitetään väitteitä todellisuuden luonteesta, ne pitäisi voida **testata, falsifioida ja toistaa**. Tieteellinen menetelmä ei ole täydellinen, mutta se on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi hankkia luotettavaa tietoa maailmasta.

    Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Onko mielestäsi tieteellinen metodi ainoa tapa ymmärtää todellisuutta, vai voiko se olla vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta?
  17. Miksi tieteen tontille ei saa tulla "mellastamaan?
  18. Kysyin Copilotilta (Microsoftin tekoäly) joka osaa esittää tosiasiat asiallisesti ilman kiihkomielistä julistusta. Näin kertoo.

    Luomisväitteet ovat kiistatta yksi niistä aiheista, joissa tiede ja uskonto kohtaavat ja joskus törmäävät. **Tieteellinen yhteisö** pitää luomistiedettä uskonnollisena näkökulmana eikä varsinaisena tieteenä, koska siltä puuttuu empiirinen tuki, se ei tarjoa alustavia hypoteeseja ja se pyrkii selittämään luonnonhistoriaa yliluonnollisilla syillä. Luomistiede syntyi 1960-luvulla kristillisen fundamentalismin piirissä ja sen tavoitteena oli todistaa Raamatun virheettömyys sekä haastaa evoluution tieteelliset todisteet.

    Tieteellinen kreationismi pyrkii tuottamaan tieteellistä tukea Raamatun luomiskertomukselle ja uudelleentulkitsemaan tieteellisiä faktoja, jotka koskevat Maan ja elämän historiaa. Tämä on johtanut siihen, että luomistiede haastaa yleisesti hyväksytyt geologian ja astrofysiikan teoriat, jotka koskevat Maan ja maailmankaikkeuden ikää.

    Tieteellinen keskustelu luomisväitteistä on monimutkainen, koska se ei ole pelkästään tieteellinen vaan myös filosofinen ja uskonnollinen kysymys. Mitä ajatuksia sinulla on tästä? Onko mielestäsi mahdollista, että tiede ja uskonto voisivat löytää jonkinlaisen yhteisen sävelen?
  19. Katso trailer Leaving God
    https://youtu.be/6Pri-mmq7q4?feature=shared
  20. Voiko pappi olla ateisti ?

    Se on mielenkiintoinen kysymys! Yleisesti ottaen papin odotetaan olevan uskonnollinen ja uskovan siihen jumaluuteen, jota hän edustaa. Kuitenkin on tapauksia, joissa papit ovat menettäneet uskonsa mutta jatkaneet tehtävässään eri syistä, kuten sosiaalisista paineista tai ammatillisista velvoitteista. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa havaittiin, että pieni osa anglikaanisista papeista Englannissa pitää Jumalaa sosiaalisena konstruktiona.

    On myös olemassa järjestöjä, kuten **The Clergy Project**, jotka auttavat uskonsa menettäneitä pappeja siirtymään pois kirkollisista tehtävistä. Katolisen kirkon näkökulmasta pappi ei voi olla ateisti, koska hänen täytyy julistaa uskoa Jumalaan joka sunnuntai.

    Mitä mieltä itse olet? Voiko pappi hoitaa tehtävänsä ilman henkilökohtaista uskoa?
    21. 1 / 4
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt