raikkulu

Vapaa kuvaus

Niin on mennyt puoli vuotta profiilin päivittämisestä. Kevät ja lintujen laulu on muuttunu syksyksi ja lintujen muutomatkoiksi kohti etelän lämpimiä maita. Syksyssä on hyviä puolia ja kulunut syksy on näyttäny niitä parempia puoliaan : lämpöä, aurinkoa, tuulta, ruskaa jne. Nauttikaamme myös syksystä :) Pitkä, komea,rehellinen,normaalin itsetunnon omistava suomalainen nuorimies keski-suomesta. Vapaa kuin lintu taivaalla. Sopiva kuva edelleen hakusessa :) Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen! Pyöreät vuodet täyttyivät ja odotan mielenkiinnolla tulevia koitoksia. Ei voi valittaa, jos seuraavat 30 vuotta ovat yhtä mielenkiintoisia kuin takana olevat 30 vuotta :) (Päivitetty 19.10.2008) PS. 20 000 kävijän raja rikkoutui itsenäisyyspäivänä 6.12.2007. Teksti vaihtuu, kun 30 000 kävijän raja rikkoontuu :) Mukavaa loppusyksyä ja talven odotusta kaikille. Toivottavasti saataisiin pysyvä lumipeite aikaisemmin kuin viime syksynä :) Linkit: http://www.icasualties.org, http://www.mpky.fi, http://www.petebest.com, http://www.mil.fi, http://www.sibelius.fi, http://www.thebeatles.com, http://www.georgemartinmusic.com, http://www.liverpoolfc.tv, http://www.jypliiga.fi, http://www.fcjjk.com Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

3

Kommenttia

53

  1. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset vuodenvaihteesta alkaen

    Vuodenvaihteesta alkaen korkeakoulun organisaatiorakenne ja palvelut muuttuvat puolustusvoimauudistuksen vaikutuksesta. Muutoksien myötä Maanpuolustuskorkeakoulun toimintoja keskitetään Santahaminaan ja resurssien käyttö tehostuu.

    Sotataidon laitoksen muodostaminen

    Strategian laitos, Taktiikan laitos ja Sotahistorian laitos yhdistetään Sotataidon laitokseksi, joka aloittaa vuodenvaiheessa toimintansa Santahaminassa. Muutoksella pyritään tuomaan lisäarvoa sotataidon oppiaineiden opettamiseen ja opintojen järjestämiseen. Sotataidon laitos vastaa jatkossa asiantuntijalausuntojen antamisesta strategian, taktiikan ja sotataidon historian aloilta. Laitoksen johtajana aloittaa eversti Petteri Jouko.

    Kirjaston siirtyminen Santahaminaan

    Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjasto Kruununhaassa palvelee normaalisti perjantaihin 19.12.2014 saakka, jonka jälkeen se suljetaan lopullisesti pakkausta ja muuttoa varten. Maanpuolustuskorkeakoulun uusi sotatieteellinen keskuskirjasto Santahaminassa avataan asiakkaille maaliskuussa 2015. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on jatkossakin avoin yliopistokirjasto, joten siviiliasiakkaat ovat tervetulleita myös Santahaminaan.

    Puolustusvoimien kansainvälinen keskus osaksi korkeakoulua

    Puolustusvoimien kansainvälinen keskus toimii vuoden alusta osana Maanpuolustuskoulutuskorkeakoulua. Kansainvälinen keskus järjestää sotilaallisen kriisinhallinnan kursseja johtaja- ja asiantuntijahenkilöstölle Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin, Afrikan unionin ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin .

    Tulevaisuudessa Kansainvälinen keskus keskittyy entistä enemmän myös koulutuksen laadun varmistukseen ja kriisinhallintakoulutuksen kriteerien valvontaan. Kansainvälinen keskus muuttaa kevään 2015 aikana uuteen Santahamina-taloon.

    Kuvakeskus ja oppimateriaalituotanto osaksi Puolustusvoimien palvelukeskusta

    Tuotanto-osasto (Puolustusvoimien kuvakeskus ja oppimateriaalituotanto) siirtyy 1.1.2015 alkaen osaksi uutta Puolustusvoimien palvelukeskusta. Muutoksen ennakointina itse toiminta siirtyi Tuusulaan jo syksyllä 2014. Puolustusvoimauudistuksen myötä yksikön uudeksi nimeksi tulee Oppimis- ja kuvapalvelut.

    Kuva-arkiston siirtyminen Sotamuseon hallintaan

    Uudistusten jälkeen kantakaupungissa Kruununhaassa sijaitseva Sotamuseo ylläpitää jatkossa SA-kuva.fi -verkkopalvelua ja puolustusvoimien kuva-arkiston aineistoa, joka sijoittuu autonomian ajalta vuoteen 2003. Kyseisen ajankohdan jälkeen otettuja kuvia hallinnoi Puolustusvoimien palvelukeskuksen Oppimis- ja kuvapalvelut.

    Täydennyskoulutussektori osaksi Opintoasiainosastoa

    Aikaisemmin Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskukseen kuulunut puolustusvoimien henkilökunnan täydennyskoulutus siirtyy Opintoasiainosaston alaisuuteen. Täydennyskoulutussektorin tehtävänä on puolustusvoimallisen toimialakohtaisen täydennyskoulutuksen koordinointi, pedagoginen kehittäminen ja laadunvarmistus. Lisäksi sektori vastaa yliopistollisen tason täydennyskoulutuksen sekä operatiivisen-, suunnittelu-, koulutus- ja henkilöstötoimialan täydennyskoulutuksen toteuttamisesta. Täydennyskoulutussektori toimii Päärakennuksessa.

    Maisteriosaston perustaminen

    Sotatieteiden maisteriopiskelijoiden hallinnointi tapahtuu vuodenvaihteesta lähtien Maisteriosastossa, joka erotetaan Kadettikoulusta itsenäiseksi tutkinto-osastoksi. Osaston johtajana aloittaa eversti Jyrki Lahdenperä. Maisteriosasto hallinnoi kaikkia maisteriopiskelijoita mukaan lukien viranomaisyhteistyön koulutusohjelman opiskelijoita. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelma antaa valmistuville opiskelijoille sotatieteiden maisteritutkinnon, joka ei oikeuta upseerin virkaan. Maisteriosasto jatkaa toimintaa päärakennuksessa.

    Sotatekniikan laitoksen muutto uudisrakennukseen

    Sotatekniikan laitoksen toiminta pysyy ennallaan, mutta laitos muuttaa saaren sisäisesti ja toimii jatkossa uudessa Santahamina-talossa.

    Yhteydenotot Maanpuolustuskorkeakouluun

    Postiosoite
    Maanpuolustuskorkeakoulu
    PL 7
    00861 Helsinki

    Yhteydenotot puhelimitse
    Tiedotussihteeri (sis. asiantuntijalausunnot): 0299 530 120
    Julkaisupäällikkö: 0299 530 119
    Kirjaamo: 0299 530 109 / 0299 530 111
    Sotamuseo: 0299 530 241
    Pääkirjaston lainaamo (aukioloaikoina): 0299 530 177
    Kurssikirjaston lainaamo (aukioloaikoina): 0299 530 178
    Puolustusvoimien vaihde: 0299 800

    Sähköposti: [email protected]
  2. Ilmavoimat uuteen organisaatioon 1.1.2015

    Puolustusvoimauudistuksen mukainen uusi organisaatio otetaan käyttöön kokonaisuudessaan 1. tammikuuta 2015. Uudistuksen tavoitteena on saattaa puolustusvoimien koko, toiminta ja resurssit tasapainoon ja varmistaa, että puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä. Puolustusvoimia kauttaaltaan uudistava rakennemuutos vaikuttaa myös Ilmavoimien henkilöstöön ja tukikohtarakenteeseen erittäin laajasti.

    Ilmavoimien joukko-osastojen määrä supistuu seitsemästä neljään ja puolustushaaran kokonaishenkilöstömäärä putoaa noin 3000 henkilöstä noin 2000 henkilöön. Vuosien 2013–2015 aikana lähes 1000 Ilmavoimien työntekijää on siirtynyt tai siirtyy uuteen tehtävään. Heistä noin 600 muuttaa myös uudelle palveluspaikkakunnalle.

    Ilmavoimat koostuu vuoden 2015 alusta Ilmavoimien esikunnasta ja neljästä joukko-osastosta: Karjalan lennostosta, Lapin lennostosta, Satakunnan lennostosta ja Ilmasotakoulusta.

    Puolustusvoimauudistuksen viimeisessä vaiheessa Lentosotakoulu lakkautetaan 31. joulukuuta ja sen antama koulutus siirtyy Kauhavalta Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. Muutoksen näkyvin osa on sotilaslentäjien jatkokoulutuksen ja Hawk-suihkukonekaluston siirtyminen Kauhavalta Tikkakoskelle. Lentosotakoulun viimeiset varusmiehet kotiutuivat 18. joulukuuta. Ilmavoimien tekninen koulu yhdistyi Ilmasotakouluun vuoden 2014 alussa osana puolustusvoimauudistusta.

    Kuljetus-, yhteys- ja koelentotoiminta keskitettiin kesällä 2014 Satakunnan lennostoon, kun Tukilentolaivue muutti Tikkakoskelta uuteen kotitukikohtaansa Pirkkalaan.

    Materiaalilaitokset yhteen Logistiikkalaitokseen

    Myös huolto- ja logistiikkajärjestelmä uudistuu, kun kaikkien puolustushaarojen materiaalilaitokset lakkautetaan ja toiminnot liitetään osaksi 1.1.2015 perustettavaa Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta. Puolustusvoimien logistiikkalaitos muodostetaan nykyisistä Ilmavoimien, Maavoimien ja Merivoimien materiaalilaitoksista, Huoltorykmenteistä, Sotilaslääketieteen keskuksesta sekä Hämeen rykmentin huoltokoulusta ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen osista. Lisäksi puolustushaaraesikuntien huollon tehtäviä siirretään logistiikkalaitokseen.

    Puolustusvoimien logistiikkalaitos toimii 39:llä paikkakunnalla ja sen palvelukseen siirtyy kaikkiaan noin 2 200 työntekijää.

    Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu ja toimeenpano kesti kolme vuotta. Vuoden 2015 alusta puolustusvoimien rauhan ajan organisaatio koostuu Pääesikunnasta ja sen alaisesta viidestä laitoksesta, maa-, meri- ja ilmavoimista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta.
  3. Merivoimat uudistuu

    Puolustusvoimauudistus tuo myös merivoimien rakenteeseen virtaviivaisuutta ja työhön uusia malleja. Niukkojen säästövuosien jälkeen toimintaa päästään palauttamaan viiden vuoden takaiselle tasolle, joten muun muassa reserviläisten kertausharjoitusten ja varusmiesten maastovuorokausien määrät lisääntyvät.

    Merivoimat on puolustusvoimien itsenäinen puolustushaara, jonka tehtävänä on merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten ja merellisten hyökkäysten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. Kansallisen puolustuksen tehtävien lisäksi merivoimat tukee muita viranomaisia ja osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan.

    Vuoden 2015 alusta Merivoimat koostuu Turussa sijaitsevasta Merivoimien esikunnasta sekä neljästä muusta joukko-osastosta.

    Pansiossa Turussa sijaitseva Rannikkolaivasto (entinen Saaristomeren meripuolustusalue) vastaa laivastojoukkojen koulutuksesta ja merivoimien aluskalustosta. Alukset huolehtivat merellisistä tehtävistään Pansion ja Kirkkonummen Upinniemen tukikohdista.

    Kirkkonummen Upinniemessä toimivassa Rannikkoprikaatissa (entinen Suomenlahden meripuolustusalue) koulutetaan merivoimien erikoistoimintayksikköjä, meritiedustelijoita, rannikkotykistöä sekä huoltoyksikköjä.

    Uudenmaan prikaati (Nylands brigad) Raaseporissa kouluttaa muassa rannikkojääkäriyksiköitä, kranaatinheitinyksiköitä, pioneeriyksiköitä ja veneenkuljettajia. Prikaati vastaa myös merivoimien kansainvälisen rannikkojääkäriyksikön eli ATU:n (Amphibious Task Unit) koulutuksesta. Uudenmaan prikaati on puolustusvoimien ainoa ruotsinkielistä koulutusta antava joukko-osasto.

    Helsingissä Suomenlinnassa sijaitsee Merisotakoulu, joka vastaa merivoimien upseerien, aliupseerien ja reservin upseerien koulutuksesta sekä järjestää erikoiskursseja.

    Toimintoja keskitetään

    Merivoimissa työskentelee vuoden 2015 alussa noin 1400 henkilöä. Merivoimien materiaalilaitos lakkaa, ja merivoimien huolto, materiaalihankinnat ja kunnossapito siirretään pääosin uuden Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen alaisuuteen. Hallintopalveluita keskitetään Puolustusvoimien palvelukeskukseen.

    Merivoimien operatiivisten tietoteknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Merivoimien esikunnassa erillisyksikkönä toimiva Merivoimien tietotekniikkakeskus. Tietotekniikkakeskuksen toimipisteinä ovat Turussa Heikkilä ja Pansio sekä Kirkkonummella Upinniemi.

    Merivoimissa koulutetaan vuosittain noin 3200 varusmiestä. Merivoimien suomenkieliset varusmiehet astuvat palvelukseen Rannikkoprikaatiin Upinniemeen ja ruotsinkieliset Uudenmaan prikaatiin Dragsvikiin. Rannikkolaivaston varusmiehet valitaan Rannikkoprikaatin alokkaista ja Turussa palvelevat siirretään Pansioon peruskoulutuskauden jälkeen.

    Uutta kalustoa tarvitaan

    Merivoimat kykenee täyttämään sille asetetut tehtävät hyvin. Taistelualuksia ja -järjestelmiä on perusparannettu ja rannikolla toimivien joukkojen suorituskykyä on kyetty parantamaan maltillisilla ratkaisuilla.

    Alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamisen kyetään, mutta materiaali-investoinneille on vahva tarve jo lähivuosina. 2020-luvun alkuun mennessä merivoimien käytöstä on poistunut kaikkiaan seitsemän käyttöikänsä päähän tullutta sota-alusta, joten korvaavan kaluston suunnittelu ja hankinta ovat keskeisiä tehtäviä merivoimissa lähivuosina.

    Joukko-osastojen komentajat 1.1.2015 lähtien:

    Merivoimien esikunnan esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen

    Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Timo Hirvonen

    Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo

    Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Kjell Törner

    Merisotakoulun johtaja, kommodori Pasi Pajunen
  4. Maavoimat uudistuu 1.1.2015

    Maavoimien toiminta palautetaan normaalille tasolle niukkojen vuosien jälkeen puolustusvoimauudistuksen mahdollistamana 1.1.2015 alkaen. Maavoimat järjestää kertausharjoituksia vähintään 12 000 reserviläisille, kasvattaa varusmiesten maastovuorokausia 35 vuorokauteen sekä lisää ampuma- ja taisteluharjoitusten määrää.

    Maavoimien sodan ja rauhan ajan rakenteet virtaviivaistettiin

    Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanovaihetta on viimeistelty Maavoimissa vauhdilla vuoden 2014 aikana. – Muutosten läpivienti aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti osoittaa maavoimien henkilöstön korkeaa ammattitaitoa ja sitoutumista tehtäviinsä, toteaa Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen uudistuksen toteutuksesta.

    Maavoimien sodan ja rauhan ajan rakenteet virtaviivaistettiin

    Uudistetut maavoimat koostuvat 1.1.2015 alkaen Maavoimien esikunnasta sekä kahdeksasta uusimuotoisesta joukko-osastosta, joita ovat Karjalan prikaati, Porin prikaati, Kainuun prikaati, Panssariprikaati, Jääkäriprikaati, Kaartin jääkärirykmentti, Utin jääkärirykmentti ja Maasotakoulu. Uusimuotoiset joukko-osastot mahdollistavat useiden eri aselajien kouluttamisen ja yhteistoiminnan monipuolisemman harjoittelun kustannustaloudellisesti.

    Maavoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on vuoden 2015 alusta 150 000 sotilasta. Joukot koostuvat operatiivista, alueellisista ja paikallisjoukoista. Paikallisjoukot perustettiin puolustusvoimauudistuksessa paikallisiin taistelu- ja tukitehtäviin. Ne kykenevät myös muiden viranomaisten tukemiseen esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa.

    Maavoimien joukkojen määrän vähennys on merkittävä, joten joukkojen varustusta ja organisaatiota on kehitetty paremmin tehtäviä vastaaviksi. Varustamiseen jääviä puutteita on tarve edelleen korjata. Lisäksi olennaista on tilannetietoisuuden, johtamisen ja kauas vaikuttavan tulenkäytön kehittäminen.

    Maavoimien huolto organisoitiin pääosin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen alaisuuteen ja hallintopalveluita Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Maavoimien henkilöstövahvuus asettuu uudistuksen myötä noin 4300 henkilöön aikaisemmasta 7000 henkilöstä.

    Johtamistasoja vähennetään lakkauttamalla sotilasläänit. Lisäksi kouluttavista joukko-osastoista lakkautetaan 2014 vuoden loppuun mennessä Hämeen rykmentti ja Pioneerirykmentti. Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin osana uudistusta 31.12.2013. Maavoimien johtamia puolustusvoimien tärkeimpiä asiakaspalvelupisteitä, aluetoimistoja vähennetään 19:stä 12:een ja ne organisoidaan osaksi joukko-osastoja. Joukko-osastot siirretään suoraan Maavoimien esikunnan alaisuuteen.

    Lisäksi neljän joukko-osaston asema itsenäisinä hallintoyksikköinä lakkaa. Tykistöprikaati liitetään Porin prikaatiin, Viestirykmentti Panssariprikaatiin, Lapin ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaatiin ja Reserviupseerikoulu Maasotakouluun. Maavoimien tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskitetty Maasotakouluun. Lisäksi kriisinhallintaoperaatioiden johtovastuu siirtyy Porin prikaatilta Maavoimien esikuntaan Mikkeliin 1.1.2015. Maavoimien esikunta johtaa kansallisesti 11 kriisinhallintaoperaatiota puolustusvoimien 12 operaatiosta. Porin prikaati toimii vuoden 2015 alusta alkaen edelleen maavoimien kriisinhallintaoperaatioiden henkilöstön kouluttajana, varustajana ja reserviläisten rekrytoijana.

    Lisätiedot tarvittaessa puolustusvoimien puhelinvaihteen kautta, puh. 0299 800:

    Maavoimat yleisesti: Maavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Petri Hulkko. (1.1.2015 alkaen Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila)
    Joukko-osastot ja hallintoyksiköt 1.1.2015 alkaen:
    Karjalan prikaatin komentaja prikaatikenraali Jari Kallio
    Porin prikaatin komentaja eversti Arto-Pekka Nurminen
    Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Jukka Sonninen
    Panssariprikaatin komentaja eversti Pekka Järvi
    Jääkäriprikaatin komentaja eversti Petteri Koskinen
    Utin Jääkärirykmentin komentaja eversti Petri Mattila
    Maasotakoulun johtaja eversti Kimmo Lehto
    Kaartin Jääkärirykmentin komentaja eversti Pekka Saariaho. (1.1.2015 alkaen komentaja prikaatikenraali Pekka Toveri)
  5. Puolustusministeri perusti tänään esiselvitystyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen suunnittelun aloittamista osana ajanmukaisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä. Kyseessä on perusselvitys myöhemmän päätöksenteon ja virallisen valmistelun aloittamisen tueksi.

    Voimassa olevan elinjaksosuunnitelman mukaan Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien elinkaari päättyy vuonna 2030, jolloin ensimmäiset koneet ovat olleet palveluskäytössä jo 35 vuotta. Koneiden poistaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2025 ja viimeinen kone poistuisi 2030. Hävittäjähankinta kestää hankkeen aloittamisesta viimeisen koneen toimitukseen noin 15 vuotta. Suunnitelmien mukaan tämä edellyttää hankinnan valmistelujen virallista aloittamista vuonna 2015 ja mahdollista hankintapäätöstä 2020 luvun alussa. Tuotanto ja toimitukset alkaisivat vuosina 2025-2030.
    HORNET-KALUSTON SUORITUSKYVYN KORVAAMINEN, ESISELVITYSTYÖRYHMÄ

    Esiselvitystyöryhmän tehtävänä on koota ja laatia perusselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta, alustavista operatiivisista vaatimuksista, mahdollisuudesta Hornet -kaluston elinkaaren jatkamiseen sekä hankkeeseen liittyvistä hallinnonalan ulkopuolisista tutkimustarpeista ja yhteistyömahdollisuuksista kotimaassa toimivan teollisuuden kanssa. Lisäksi työryhmä selvittää mahdollisen hävittäjähankinnan organisointia puolustushallinnossa ja hankeaikatauluun vaikuttavia tekijöitä.

    Työryhmässä ovat edustettuina puolustusministeriö, pääesikunta ja ilmavoimat. Työryhmän määräaika on 30.5.2015.
  6. PUOLUSTUSVOIMAT SAAMASSA 150 MILJOONAA EUROA LISÄRAHAA

    Asevoimien laihat vuodet näyttävät olevan takana. Ukrainan sodan myötä puolueiden enemmistö on sitä mieltä, että Puolustusvoimat tarvitsee 150 miljoonaa euroa lisärahaa vanhenevien aseiden ja materiaalien korvaamiseen.

    Puolustusvoimien materiaalibudjetti nousee selvästi, mikäli parlamentaarisen työryhmän keskiviikkona julkaisema esitys toteutuu. Korotukset alkaisivat vuonna 2016, jolloin Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisärahaa aseiden uusimiseen. Tällöin armeijan materiaalibudjetti olisi yhteensä noin 550 miljoonaa euroa.

    Työryhmän esityksen mukaan summa nousisi vuosittain niin, että vuonna 2020 Puolustusvoimilla olisi materiaalihankintoihin noin 650 miljoonaa euroa. Materiaalibudjetti nousisi siis nykytasosta noin 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

    Lisäksi puolueiden työryhmä esittää, että puolustusmateriaalinen kallistuminen korvataan Puolustusvoimille. Tämä on merkittävä lisäpanostus, sillä puolustusmateriaali kallistuu raportin mukaan noin 2 - 7 prosenttia vuodessa. Kallistumisvauhti on siis tuntuvasti kovempi kuin esimerkiksi tavallisilla kuluttajatuotteilla.

    Lisämäärärahoilla on tarkoitus korvata ennen kaikkea maavoimien vanhentuvaa materiaalia, kuten ammuksia, panssarintorjunta-aseita ja ilmantorjuntaohjuksia. Lähivuosikymmeninä eteen tulevat ilmavoimien miljardiluokan hävittäjähankinnat ja merivoimien aluksien uusiminen eivät kuuluneet työryhmän asialistalle.

    Työryhmä huomauttaa, että Puolustusvoimilla olisi lisärahoituksen jälkeenkin suhteellisesti viime vuosikymmeniä vähemmän rahaa materiaalihankintoihin.
    "Puolustuskyky heikkenee"

    Työryhmän mukaan puolustusvoimien resurssien riittämättömyys alkaa näkyä käytännössä tämän vuosikymmenen loppupuolella.

    Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi keskiviikkona, että puolustukseen käytettävät resurssit ovat liian rajalliset. Hänen mukaansa puolustusvoimat ei kykene ilman lisärahoitusta täyttämään tehtäväänsä kuin muutaman lähivuoden ajan.

    – Puolustuksen tavoitetilan ja resurssien välillä on epätasapaino, jota ei voi pitää kestävänä tilana. Emme pääse sitä karkuun väitteillä, että vähemmällä enemmän. Se sitruuna on puristettu kuiviin, Kanerva sanoi.

    Raportissa ei pyritä ratkaisemaan rahoitusmalleja, joilla vajetta voitaisiin paikata. Kanervan mukaan ryhmä piti kuitenkin perusteltuna puolustusmäärärahojen asteittaista korottamista 150 miljoonalla eurolla ja tähän tehtävällä inflaatiotarkistuksella. Vasemmistoliitto jätti Kanervan mukaan tähän kohtaan eriävän mielipiteensä.

    Vasemmistoliittoa työryhmässä edustanut kansanedustaja Annika Lapintie sanoi julkistamistilaisuudessa, että työryhmän linjaus aserahoista sitoo liikaa seuraavan hallituksen käsiä. Lapintien mukaan vuonna 2011 päätetty puolustusmenojen leikkaus oli tarkoitettu pysyväksi.

    Vihreät puolestaan haluaisivat vielä harkita sodanajan joukon pienentämistä 10 000 - 20 000:lla nykyiseltä 230 000:n tasolta säästöjen syntymiseksi.
    Uusiin uhkiin varauduttava

    Kanervan mukaan uutta kierrettä tuo sodankäynnin muuttuminen matalan intensiteetin hybridisodaksi, josta esimerkkinä on Ukrainan kriisi. Kanerva sanoi, että reaktioaika konfliktin syttymiselle on lyhentynyt. Tämän vuoksi Puolustusvoimilla pitää olla varastossa ammuksia ja aseita valmiiksi.

    Lisäksi materiaalihankintojen kustannusten nousu ja kiristynyt taloustilanne luovat hänen mukaansa uusia haasteita puolustuskyvyn ylläpitämiselle.

    Kanervan raportin tarkoituksena on tarjota poliittisille päättäjille pohjan tuleviin eduskuntavaaleihin ja ennen kaikkea niitä seuraaville hallitusneuvotteluille. Yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen työryhmä ei esitä muutoksia.

    Raportti luovutettiin tänään keskiviikkona puolustusministeri Carl Haglundille (r.). Puolustusmäärärahoista on tarkoitus päättää lopullisesti seuraavissa hallitusneuvotteluissa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.
  7. Maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapitokumppanuutta esitetään laajennettavaksi Millog Oyn kanssa

    Puolustusministeri Carl Haglund esitti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle 12.6.2014 maa- ja merivoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamisesta Millog Oy:n kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi esitystä.

    Nyt tehty esitys on osa puolustusvoimauudistusta ja sen pohjana on Pääesikunnan esitys kumppanuuden laajentamisesta.

    Kunnossapidon kehittämiseksi tarkastelussa oli kaksi vaihtoehtoehtoa: puolustusvoimien oman kunnossapidon palvelutoiminnan kehittäminen ja kumppanuuden laajentaminen Millog Oy:n kanssa. Kumppanuuden laajentamista puolsivat hyvät kokemukset nykyisestä kumppanuudesta Millog Oy:n kanssa sekä kumppanuuden laajentamisesta saatavat taloudelliset säästöt.

    Kumppanuuden laajentamiseen liittyen Millog Oy:lle siirretään 1.1.2015 maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamot sekä merivoimien kunnossapitokeskukset ja keskusvarasto tehtävineen. Lisäksi Millog Oy:lle siirtyy kaksi varastoa tehtävineen.

    Uudelleenjärjestelyssä Millog Oy:lle siirtyy liikkeenluovutuksena edellä mainittujen kunnossapito- ja varastotehtävissä oleva henkilöstö, yhteensä 366 henkilöä. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen automaattisesti ja heidän palvelussuhteensa jatkuu. Myös puolustusvoimia työnantajana sitovat palvelussuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisenaan uudelle työnantajalle. Liikkeenluovutuksessa toteutuu valtion hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka. Uudelleenjärjestelystä ei aiheudu henkilöstön irtisanomisia.

    Henkilöstöä edustavat järjestöt ovat olleet mukana uudelleenjärjestelyn valmistelussa ja niitä kuullaan asiassa vielä ennen lopullista päätöstä.

    Puolustusministeri tähdentää, että palvelutuotannon uudelleenjärjestelyissä ei ole olemassa yhtä oikeaa toimintamallia. -Toimintojen kehittämiseksi tarkastelussa on aina useampia vaihtoehtoisia toimintamalleja. Tavoitteena on löytää kussakin yksittäistapauksessa kokonaistaloudellisesti ja toi-minnallisesti kustannustehokas puolustusvoimien poikkeusolojen vaatimukset täyttävä toimintamalli. Kehittämisvaihtoehdon valinta perustuu aina tapauskohtaiseen vaihtoehtojen objektiiviseen kokonaisarviointiin.

    Nyt tehdyssä esityksessään puolustusministeri korostaa kunnossapidon pitkän aikavälin kokonaistaloudellisuutta. Laajennetun kumppanuuden arvioidaan tuottavan kunnossapidossa oman toiminnan kehittämiseen verrattuna säästöä kuuden vuoden sopimuskautena yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se myös mahdollistaa materiaalin elinjakson tehokkaamman hallinnan.

    Jo aiemmin Millogin kanssa tehty kumppanuus on osoittautunut kaikin puolin toimivaksi ja on Haglundin mukaan hyvä esimerkki onnistuneesta kumppanuusratkaisusta. -Toisessa viimeaikoina tekemässäni päätöksessä, puolustusvoimien tilahallinnassa, päädyin päinvastaiseen ratkaisuun ja oman toiminnan kehittämiseen, Haglund toteaa.
  8. PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS ETENEE - IRTISANOTTAVIEN MÄÄRÄ PURISTETTIIN MINIMIIN

    Puolustusvoimissa joudutaan vuoden 2015 alusta irtisanomaan 126 henkilöä. Se on noin 6 prosenttia kokonaisvähennystarpeesta.

    Puolustusvoimauudistuksessa määritetty henkilöstön vähennystarve vuosina 2012 - 2015 on noin 2100 tehtävää, joista 1430 on siviilitehtäviä ja noin 670 on sotilastehtäviä. Kokonaismäärästä 126 henkilöä joudutaan irtisanomaan. Irtisanomisuhan alaiseksi jää vielä tässä vaiheessa 38 henkilöä.

    Pääosa vähennystarpeesta on pystytty hoitamaan luonnollisen poistuman, työllistymistä tukevien toimien ja uudelleen sijoittamisen avulla. Uutena tukimuotona käytettiin irtisanoutumiskorvausta. Sen otti 172 henkilöä.

    Irtisanomisten lisäksi noin 1500 henkilöä siirtyy toiselle paikkakunnalle ja noin 2000 aloittaa uudessa tehtävässä ilman paikkakunnan vaihdosta. Muuttavia henkilöitä ja heidän perheitään on tuettu muutoksessa.

    Organisaatiouudistus on voimakkaimmin kohdistunut logistiikan uudelleen organisointiin ja hallinnollisten tukipalveluiden uudelleen järjestelyihin. Uudet organisaatiot edellyttävät uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja hallintoa. Toinen suuri muutos on joukko-osastojen ja sotilasläänien esikuntien lakkauttamiset.

    Henkilöstöasioita on toteutettu vaiheittain ja johdonmukaisesti hyvässä yhteistoiminnassa henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Koulutusta on annettu tarvelähtöisesti ja mm. yli 300 esimiestä on valmennettu muutoksen läpivientiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat on huomioitu valmistelussa.

    Puolustusvoimauudistuksen päätavoitteet saavutetaan. Puolustusvoimat kykenee tehtäviinsä, on lähellä Suomen kansalaisia ja pystyy taloudellisesti käyttämään valtion varoja. Puolustusvoimat on tulevaisuudessakin hyvä työpaikka.
  9. KAUHAVAN LENTOSOTAKOULU JA KOKKOLAN VARIKKO VAKAVARAISEN YRITYSRYHMÄN OMISTUKSEEN

    Useiden pohjalaisyritysten perustama Kasvuyrittäjät Oy on ostanut Lentosotakoulun tilat Kauhavalla ja Kokkolan varikkokiinteistön perustettavan yhtiön lukuun jonka nimeksi tulee LSK Business Park Oy. Kokkolan alue siirtyy uudelle omistajalle jo kuluvana vuonna ja Lentosotakoulu ensi vuoden alusta.

    Myyjinä kaupassa olivat Senaatti-kiinteistöt ja Finavia Oyj, jotka olivat tyytyväisiä nyt tehtyyn kauppaan joka osaltaan tukee valtion kiinteistö-strategian tavoitteita. Finavia luopuu kaupan yhteydessä lentoaseman ylläpitämisestä Kauhavalla. Uusi omistaja ryhtyy välittömästi selvittämään mahdollisuuksia jatkaa lentotoimintaa.

    Nyt tehty kauppa on myös tärkeä virstanpylväs Kauhavan ja Kokkolan alueiden jatkokehityksen turvaamisessa uuteen käyttöön Puolustusvoimien toiminnan loppuessa alueilla.

    LSK Business Park Oy:n osakkaina on EP:n ja Pohjanmaan alueelta useita merkittäviä yrityksiä, joiden yhteenlaskettu työllistävä vaikutus on lähes 1500 henkilöä. Kauppaan kuuluu maa-alueita yhteensä lähes 500 hehtaaria ja rakennuskantaa kaikkiaan n 45 000 m².

    Hallituksen puheenjohtaja Börje Linden sanoo nyt tehtävän ja myöhempien kehitysinvestointien motiivina olevan ennen muuta luottamus monipuoli-suuteen, jota löytyy sekä kohteista että ostajien muodostamasta ryhmästä.

    - Omistajayritykset toimivat useilla toimialoilla eri puolilla pohjalaismaa-kuntia. Valmiista verkoistamme löytyy runsaasti sekä resursseja alueiden kehittämiseen että niistä toimintaympäristönä kiinnostuneita tahoja. Omistajataho on vuoden päivät kehittänyt alueille monipuolisia liiketoimin-tasuunnitelmia, joiden toteuttaminen Kauhavalla ja Kokkolassa ovat hyvinkin realistisia. Tiedämme kyllä, että kokonaisuus hahmottuu ajan kanssa. Meillä on kuitenkin jo nyt merkittäviä yhteistyökumppaneita.

    - Kaikki on tähän saakka ollut yksi ja ehkä hankalakin kokonaisuus, mutta nyt sen eri osia voidaan kehittää joustavasti erilaisiin tarpeisiin ja siirtää uuteen hyötykäyttöön. Kokkolan 80 hehtaarin alueella asuntorakentaminen on varteenotettava vaihtoehto, ja Lentosotakoulun alueella on jo sellaisenaan lähes valmiita tiloja moneen toimintaan. Voimme räätälöidä ja mitoittaa tarjonnan tarpeita vastaavaksi, Linden toteaa.

    Kohteiden kehittämisen ja myöhemmän käytön työllistävää vaikutusta ei vielä voi arvioida täsmällisesti, mutta joka tapauksessa se on merkittävä.

    Kuluvan vuoden painopiste on Kauhavan osalta uuden yrityksen toimintojen varsinaisessa käynnistämisessä sekä suunnittelussa ja markkinoinnissa samalla kun valmistaudutaan ottamaan käytännön vetovastuu alueesta tammikuussa 2015. Kokkolan osalta kehitystyötä tehostetaan tämän vuoden puolella
  10. KEURUUN VARUSKUNTA-ALUEELLE UUTTA ELÄMÄÄ

    Keuruun varuskunta-alue on myyty jyväskyläläiselle Sarakallio Kiinteistöt Oy:lle. Puolustusvoimien toiminta alueella päättyy vuodenvaihteessa, jonka jälkeen vastuu alueen ylläpidosta siirtyy ostajalle

    Sarakallio Kiinteistöt Oy:n tavoitteena on luoda varuskunta-alueelle uutta toimintaa ja elämää nopeasti. Tarkoituksena on saada olemassa oleviin kiinteistöihin uusia toimijoita ja sitä kautta uusia työpaikkoja.

    ‒ Alueelle tulevasta toiminnasta on ollut jo puhetta, mutta asiasta ei ole vielä selvyyttä tai varmuutta. Meillä on joka suuntaan avoimet ovet, Sarakallio Kiinteistöt Oy:n johtaja Timo Kauppinen kertoo.

    Kauppisen mukaan tilojen pohjalta voi peilata minkälainen toiminta varuskunta-alueella olisi mahdollista.

    ‒ Uutta tuskin ruvetaan rakentamaan. Hallit, ruokala ja kasarmit tarjoavat useita erilaisia mahdollisuuksia.

    Kauppinen toivoo, että seuraavan kahdeksan kuukauden aikana aluelle ja tiloihin löytyisi uutta toimintaa siten, että alueen uuden elämän rakentaminen voidaan aloittaa heti vuoden vaihteen jälkeen.

    Keuruun varuskunta-alue käsittää 38 hehtaaria maita ja noin 40 rakennusta, muun muassa kasarmeja, autohalleja, korjaamohalleja, varastoja, muonituskeskuksen, toimisto- sekä muita rakennuksia.

    Alue myytiin, koska vuodenvaihteessa lakkautettavan varuskunnan tiloihin ei löytynyt korvaavaa toimintaa valtion sisältä. Valtion kiinteistöstrategian mukaisesti myydään kiinteistöt, joille valtiolla ei ole käyttöä. Myynneistä vastaa keskitetysti Senaatti-kiinteistöt.

    ‒ Kauppa on jatkoa puolustusvoimien lakkauttamien varuskunta-alueiden kehittämiseksi uuteen käyttöön ja toteuttaa osaltaan valtion kiinteistöstrategian tavoitteita, Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikola sanoo.

    Kauppa Sarakallio Kiinteistöt Oy:n kanssa tehtiin 29. huhtikuuta ja julkistettiin 30. huhtikuutta. Osapuolet eivät halua kommentoida kauppahintaa.
  11. VUONNA 2012 ALOITETUN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RAKENNEMUUTOSTEN TOIMEENPANO ETENEE

    Rakenteiden uudistamisessa toimintoja järjestetään puolustusvoimalliseksi kokonaisuudeksi, päällekkäisyydet poistetaan ja toimintaa tehostetaan. Joukko-osastoja, laitoksia, tukikohtia ja toimipaikkoja lakkautetaan ja yhdistetään sekä tarpeettomista alueista ja kiinteistöistä luovutaan. Johtamis- ja hallintotasoja vähennetään ja tukitoimintoja organisoidaan uudelleen resurssisäästöjen saamiseksi. Ratkaisuissa pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
    Uudelleenjärjestelyissä hallintoyksiköiden määrä vähenee merkittävästi. Osa hallintoyksiköistä päättää toimintansa ja osa sulautuu toisiin hallintoyksiköihin.
    Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat talvella 2012 puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat. Puolustusvoimat teki keväällä 2012 puolustusministeriölle esitykset puolustusvoimauudistukseen liittyvistä uudelleenjärjestelyistä. Puolustusministeriö on tehnyt näiden toimeenpanoon liittyviä hallinnollisia päätöksiä kesällä 2012 ja 2013.
    Viimeisenä toimeenpanoasiana puolustusministeri Carl Haglund päätti 3.4.2014 sotilastiedustelun uudelleenorganisoinnista. Puolustusvoimien tiedustelukeskus ja Viestikoelaitos lakkautetaan ja niiden toiminnot organisoidaan 1.5.2014 perustettavaan puolustusvoimien sotilastiedustelulaitokseen. Samalla Pääesikunnan tutkintaosaston toimintoja siirretään uuteen organisaatioon.
    Puolustusvoimien sotilastiedustelulaitoksen pääosat sijoitetaan Helsinkiin ja Jyväskylään. Toiminta jatkuu pääosin nykyisillä paikkakunnilla. Tiedustelulaitos on pääesikunnan alainen hallintoyksikkö.
    Sotilastiedustelutoiminnan uudelleenjärjestelyillä arvioidaan saatavan puolustusvoimissa vuositasolla pysyviä menosäästöjä noin 3,0 milj. euroa vuodesta 2016 alkaen.
    Uudelleenjärjestelyjen henkilöstövaikutukset ovat vähäiset ja kohdistuvat hallinnon ja tukipalveluiden uudelleenjärjestelyyn.
    Kaikkiaan puolustusvoimauudistuksen joukko-osastojen lakkauttamiset ja yhdistämiset, rakenteelliset muutokset ja varusmiespalveluksen lyhentäminen tuovat noin 115 - 135 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuodesta 2015 lähtien.
  12. Konkreettiset muutokset alkavat näkymään juuri alkaneena vuonna 2014.

    PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS ETENEE SUUNNITELLUSTI - VUODENVAIHTEEN MUUTOKSET OSA KOKONAISUUTTA.

    Vuonna 2012 käynnistetty puolustusvoimauudistus on edennyt suunnitellusti. Puolustusvoimat kykenee uudistuksen tavoitteiden mukaisesti siirtymään uuteen organisaatioon vuoden 2015 alkuun mennessä. Samalla vuoden 2015 aikana palautetaan toiminta tehtävien ja suorituskykyisten joukkojen tuottamisen edellyttämälle tasolle.

    Vuodenvaihteessa 2013-2014 toteutetaan uudistukseen liittyen seuraavat organisaatiomuutokset:

    Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdessa, Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä sekä Suomenlahden meripuolustusalueeseen kuuluva Kotkan rannikkopataljoona Haminassa ja Kotkassa lakkautetaan 31.12.2013.

    Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos ja Merivoimien tutkimuslaitos lakkautetaan itsenäisinä hallintoyksikköinä 31.12.2013 ja niiden toiminnot organisoidaan osaksi 1.1.2014 perustettavaa Puolustusvoimien tutkimuslaitosta Ylöjärvellä.
  13. Lisää toiveita, että muitakin varuskunta-alueita saataisiin myytyä.

    KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE MYYTY.

    Vuoden 2013 lopulla lakkautettava Pohjois-Karjalan prikaatin varuskunta-alue Kontiorannassa on myyty 1,1 miljoonalla eurolla. Senaatti-kiinteistöjen omistama alue siirtyy kontiolahtelaiselle rakennus- ja kiinteistöalan Mestarinikkarit osakeyhtiölle 1. tammikuuta 2014.

    Yrityksen toimitusjohtajan Jukka Karhun mukaan 20 kilometriä Joensuusta sijaitsevan alueen kehitystyötä tehdään yhteistyössä Kontiolahden kunnan kanssa.

    – Moni voi pitää hankettamme hulluna, sillä suurin osa varuskunnan rakennuksista ovat saneerauksen tarpeessa. Teimme kuitenkin omia laskelmiamme ja kustannusarvioita tarjouskilpailun aikaan yrityksessämme, ja näin ollen uskalsimme lähteä projektiin, vaikka kyseinen alue onkin hyvin suuri.

    Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikön Jyrki Maikolan mukaan 158 hehtaarin varuskunta-alue ehti olla myynnissä noin vuoden ajan. Kauppoja Mestarinikkarit oy:n kanssa valmisteltiin pitkään ja lopulliset neuvottelut kaupan yksityiskohdista venyivät kolmiviikkoisiksi.

    – Neuvotteluja vaikeutti muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa ennalta tehdyt sopimukset, jotka siirtyvät nyt uuden omistajan ja yritysten välisiksi, Maikkola taustoittaa.

    Unelma asuin- ja yritystiloista

    Alueen kannattavaksi saaminen lepää nyt yksin Mestarinikkarit Oy:n sekä Kontionlahden kunnan harteilla. Ensimmäinen yhteinen kokous pidetään huomenna, tiistaina 5. marraskuuta. Tuolloin tavoitteena on selvittää, mitä kaikkia ratkaisuja alueen kehittämiseksi on.

    – Alustavien suunnitelmien mukaan osa alueen vanhoista rakennuksista on tarkoitus kunnostaa ja osa purkaa. Alueelle tullaan lisäksi rakentamaan uusia asuintaloja ja osa vanhoista kiinteistöistä tullaan myymään yrityspuolelle. Näkisin, että esimerkiksi varuskunnan varikot, uimahalli ja sairaala olisivat helpoiten irrotettavissa myyntiin yksityisille yrityksille, Karhu arvioi.

    Todelliset tulevaisuuden suunnitelmat alueelle selviävät 1.1.2014 lähtien, kun alueen omistus siirtyy Mestarinikkarit oy:lle. Tammikuussa alkaa alueen kartoittaminen. Kiireellisintä kartoittamista vaatii Karhun mukaan alueen lämmittämisen selvittäminen, joka nojaa tällä hetkellä vanhanaikaiseen öljylämmitykseen.

    – Nyt kun alue on ostettu, sitä lähdetään kehittämään. Yrityksenä uskomme Kontiorannan alueen projektiin ja sen mahdollisuuksiin.

    Senaatti-kiinteistöjen puolesta toivotaan, että ensimmäisen lakkautettavan varuskunnan myynti vauhdittaisi myös muiden tyhjenevien joukko-osastojen myyntiä.
  14. Puolustusvoimain komentajan päätökset organisaatiomuutoksista 9.7.2013 :


    Puolustusvoimain komentaja päätti puolustusvoimauudistukseen sisältyvistä organisaatiomuutoksista

    Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen päätti 9.7.2013 organisaatiomuutoksista, jotka sisältyvät vuonna 2012 linjattuun puolustusvoimauudistukseen. Uudistuksen päämääränä on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle.

    Komentajan päättämät puolustusvoimauudistukseen liittyvät organisaatiomuutokset koskevat puolustusvoimien hallintorakennetta vuonna 2014 ja vuodesta 2015 eteenpäin. Tehtävät organisaatiomuutokset edellyttivät Valtioneuvoston laki- ja säädöstarkennuksia.

    Puolustusvoimien tutkimuslaitos perustetaan 1.1.2014. Siihen organisoidaan nykyiset tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevät yksiköt. Toiminta jatkuu pääosin nykyisillä paikkakunnilla Ylöjärvellä, Riihimäellä ja Tuusulassa.

    Puolustusvoimien logistiikkalaitos perustetaan 1.1.2015. Siihen kootaan yhteen Maavoimien materiaalilaitoksen, Merivoimien materiaalilaitoksen, Ilmavoimien materiaalilaitoksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen toiminnot.

    Puolustusvoimain komentaja päätti seuraavien maavoimien joukko-osastojen kokoonpanon vuodesta 2015 lukien: Jääkäriprikaati, Kaartin Jääkärirykmentti, Kainuun Prikaati, Maasotakoulu, Porin prikaati ja Panssariprikaati. Kokoonpanot liittyvät Puolustusministeriön 4.7.2013 vahvistamaan aluetoimistojen uudelleen organisoitiin. Puolustusvoimien aluetoimistot ovat 1.1.2015 alkaen seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa.

    Nykyisten meripuolustusalueiden laivastojoukot keskitetään 1.1.2015 perustettavaan Rannikkolaivastoon Turkuun (Pansio) ja rannikkojoukot 1.1.2015 perustettavaan Rannikkoprikaatiin Kirkkonummelle (Upinniemi).

    Puolustusministeri Carl Haglund on 4.7.2013 päättänyt Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen perustamisesta, meripuolustusalueiden lakkauttamisesta, rannikkoprikaatin ja rannikkolaivaston perustamisesta sekä aluetoimistojen sijoittamisesta.

    Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan päättämät hallintoyksikkörakenteet ovat perustana myös henkilöstösuunnittelulle, joka etenee osana puolustusvoimauudistusta. Henkilöstösuunnittelussa on noudatettu hyvän työnantajan periaatteita, sekä huolehdittu avoimuudesta ja tasapuolisuudesta. Puolustusvoimauudistuksella rakennetaan kokonaisuus, jossa rahoitus, puolustusvoimien tehtävät ja toiminnan kustannusrakenne ovat kunnossa.
  15. Karjalan prikaati on olemassa edelleen ja vaan vahvistuu pv-uudistuksessa yhtenä maavoimien valmiusyhtymänä ja on myös valtakunnan suurin joukko-osasto yhdessä Kainuun prikaatin kanssa varusmiesmäärällä mitattuna. Myös ainoa valmiusyhtymä, jossa kaikki aselajit toimivat samassa varuskunassa. Savon prikaati lakkautettiin vuoden 2006 lopussa ja tilalle tuli maavoimien esikunta puolustusministeri Seppo Kääriäisen päätöksellä (sotilaat olisivat halunneet esikunnan Hämeenlinnaan).
    Vuoden 2007 lakkautukset (Savon prikaati ja Helsingin ilmatorjuntarykmentti Tuusulassa) eivät tuottaneet mitään säästöjä, päinvaston kulut kasvoivat. Syyt ovat ilmiselviä, kun lakkautettavien joukko-osastojen tilalle tuli uutta toimintaa (Tuusulaan tuli pvkvk = Puolustusvoimien kansainvälinen keskus), niin eihän säästöjä voi tulla, koska jos niitä halutaan, niin alueista, kiinteistöistä ja henkilöstöstä pitää luopua nopeasti ja pysyvästi. Mielenkiintoista nähdä, tapahtuuko näin tulevassa uudistuksessa. Tavoitteet ovat ainakin ylevät ja ainakin suunnittelijoiden mielestä säästöjä tuottavia.
    Itsenäisyyteen ei vaikuta, mutta puolustusvoimien toimintakyky varmasti huononee tänä vuonna ja lähivuosina. Valitettavasti valtion taloutilanne vaatii sopeuttamistoimia jokaiselta hallinnonalalta ja onhan supistamisen varaa olemassa johtuen ikäluokkien ja sodan ajan vahvuuden pienemisestä. Onneksi turvallisuustilanne on vakaa lähialueillamme.
  16. Puolustusministerin hallinnolliset päätökset 4.7.2013 :

    Puolustusministeri Carl Haglund teki 4.7.2013 aikaisempien linjausten mukaiset hallinnolliset päätökset vuonna 2012 aloitetun puolustusvoimauudistuksen loppuun saattamiseksi. Päätökset ovat jatkoa tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan 8.2.2012 linjaaman puolustusvoimauudistuksen toimeenpanolle. Ensimmäisen vaiheen toimeenpanoa koskevat puolustusministeriön päätökset tehtiin kesällä 2012. Nyt tehdyt päätökset koskevat sellaisia uudelleenjärjestelyjä, jotka ovat edellyttäneet säädösmuutoksia. Eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti niihin liittyvät lakimuutokset kesäkuussa.

    Puolustusvoimauudistuksen perustavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta pieneneviin palveluskelpoisiin ikäluokkiin sekä supistuviin rahoituskehyksiin. Ratkaisuilla pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.

    Valtioneuvosto antoi 4. heinäkuuta asetuksen puolustusvoimien aluetoimistoista. Asetuksella säädetään aluetoimistojen toimialueista, joita on 1.1.2015 alkaen kaksitoista. Aluetoimistot sijoitetaan paikkakunnille: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Aluetoimistojen tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asevelvollisuutta koskevat asiat sekä järjestää kutsunnat.

    Nykyisten meripuolustusalueiden laivastojoukot keskitetään 1.1.2015 perustettavaan rannikkolaivastoon Turkuun (Pansio) ja rannikkojoukot 1.1.2015 perustettavaan rannikkoprikaatiin Kirkkonummelle (Upinniemi). Uudelleenjärjestely mahdollistaa resurssien tehokkaan ja joustavan käytön sekä keskitetyn valmiustehtävien ja harjoitustoiminnan toteutuksen.

    Puolustusministeri päätti myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamiseen liittyvistä uudelleenjärjestelyistä. Nykyisten Maavoimien materiaalilaitoksen, Merivoimien materiaalilaitoksen, Ilmavoimien materiaalilaitoksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen toiminnot kootaan yhteen 1.1.2015 aloittavan Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Uudelleenjärjestelyn tavoitteena on logistiikkajärjestelmän päällekkäisyyksien poistaminen ja toiminnan tehostaminen.

    Puolustusvoimien tutkimustoiminta järjestetään uudelleen. 1.1.2014 perustetaan Puolustusvoimien tutkimuslaitos, johon organisoidaan nykyiset tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevät laitokset. Toiminta jatkuu pääosin nykyisillä paikkakunnilla Ylöjärvellä, Riihimäellä ja Tuusulassa. Uudelleenjärjestelyn perustana ovat tutkimustoiminnan päällekkäisyyksien poistaminen ja toiminnan tehostaminen.

    Puolustusvoimauudistuksen aluevaikutukset on selvitetty alueellistamissäädösten ja alueiden kehittämistä koskevien säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Muutosten kohteena olevilta kunnilta ja maakuntien liitoilta sekä Saaristoasiain neuvottelukunnalta on pyydetty lausunnot sekä käyty niiden kanssa lain mukaiset neuvottelut. Uudelleenjärjestelyjen osalta on tehty yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja käynnistetty selvitystyö ja toimenpiteet henkilöstön ja alueiden tukemiseksi.

    Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelussa on noudatettu hyvän työnantajan periaatteita. Puolustusvoimat on tiedottanut puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutuksista.

    Yhteensä puolustusvoimauudistuksen rakenteellisilla uudistuksilla tavoitellaan vuodesta 2015 alkaen noin 130 milj. euron vuosittaisia pysyviä kustannushyötyjä. Uudistuksen toimeenpanosta aiheutuviin erilaisiin kertaluonteisiin menoihin on varattu rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa.
  17. Puolustusvoimauudistus jatkuu suunnitellusti (3.4.2013)

    Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun toinen vaihe on päättynyt suunnitellusti. Toisen vaiheen suunnittelussa ovat toteutuneet hyvän työnantajan periaatteet. Suunnittelussa on huolehdittu yhdenmukaisista käytännöistä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta. Suunnittelua on tehty hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

    Suunnittelussa on noudatettu PLM:n ohjauskirjeen keskeisiä periaatteita, joita ovat muun muassa kriittisen osaamisen säilyttäminen, sodan ajan vaatimusten huomioiminen ja asevelvollisten kouluttajamäärän lisääminen.

    Tähän mennessä puolustusvoimien henkilöstöä on sijoitettu tehtäviin noin 12 000 ja avoimia tehtäviä on tällä hetkellä noin 300.

    Tällä hetkellä muutoksen kohteena on noin 750 henkilöä. Heistä noin 250 tulee eläköitymään vuoteen 2015 mennessä. Noin 500 henkilöä tullaan määrittämään huhtikuun kuluessa irtisanomisuhanalaisiksi. Heidän osalta jatketaan käytössä olevia tukimuotoja. Hakeutuminen avoimiin ja avautuviin tehtäviin jatkuu kaiken aikaa.

    Puolustusvoimat käynnistää kesäkuussa mahdolliset irtisanomiset niiden henkilöiden osalta, joiden tehtävät lakkaavat vuoden 2013 lopussa. Toimenpiteet koskevat todennäköisesti muutamia kymmeniä henkilöitä.
  18. Puolustusvoimauudistus jatkuu suunnitellusti (3.4.2013)

    Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun toinen vaihe on päättynyt suunnitellusti. Toisen vaiheen suunnittelussa ovat toteutuneet hyvän työnantajan periaatteet. Suunnittelussa on huolehdittu yhdenmukaisista käytännöistä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta. Suunnittelua on tehty hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

    Suunnittelussa on noudatettu PLM:n ohjauskirjeen keskeisiä periaatteita, joita ovat muun muassa kriittisen osaamisen säilyttäminen, sodan ajan vaatimusten huomioiminen ja asevelvollisten kouluttajamäärän lisääminen.

    Tähän mennessä puolustusvoimien henkilöstöä on sijoitettu tehtäviin noin 12 000 ja avoimia tehtäviä on tällä hetkellä noin 300.

    Tällä hetkellä muutoksen kohteena on noin 750 henkilöä. Heistä noin 250 tulee eläköitymään vuoteen 2015 mennessä. Noin 500 henkilöä tullaan määrittämään huhtikuun kuluessa irtisanomisuhanalaisiksi. Heidän osalta jatketaan käytössä olevia tukimuotoja. Hakeutuminen avoimiin ja avautuviin tehtäviin jatkuu kaiken aikaa.

    Puolustusvoimat käynnistää kesäkuussa mahdolliset irtisanomiset niiden henkilöiden osalta, joiden tehtävät lakkaavat vuoden 2013 lopussa. Toimenpiteet koskevat todennäköisesti muutamia kymmeniä henkilöitä.
  19. Tasan vuoden kuluttua lakkautetaan ensimmäiset joukko-osastot eli Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiorannasta, Ilmavoimien Teknillinen Koulu Jämsän Hallista ja Kotkan Rannikkoalue Haminasta. Käytännön työ alkaa siis toden teolla ja suunnittelu jatkuu samaan aikaan. Vuosi 2013 on siis suurten muutosten vuosi puolustusvoimissa. Saa nähdä, minkälaisia henkilökohtaisia tragedioita nähdään, muutos ei ole missään tapauksessa kivuton, varsinkaan palkatun henkilöstön kohdalla. Irtisanomisia ja siirtoja toisille paikkakunnille tulee runsaasti. Reserviläisille on tiedossa vain niukkuutta kertausharjoitusten muodossa, kun harjoitukset on supistettu aivan minimiin kuten tänäkin vuonna. Onneksi vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus hieman korvaa vajetta. Toivotaan parasta ja jäädään seuraamaan silmät ja aistit valppaina uudistuksen etenemistä. Hyvää ja onnellista uutta vuotta ja MUISTETAAN pitää maanpuolustuksesta huolta MYÖS suurien muutosten vuonna 2013!!!!!!!!
  20. Tasan vuoden kuluttua lakkautetaan ensimmäiset joukko-osastot eli Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiorannasta, Ilmavoimien Teknillinen Koulu Jämsän Hallista ja Kotkan Rannikkoalue Haminasta. Käytännön työ alkaa siis toden teolla ja suunnittelu jatkuu samaan aikaan. Vuosi 2013 on siis suurten muutosten vuosi puolustusvoimissa. Saa nähdä, minkälaisia henkilökohtaisia tragedioita nähdään, muutos ei ole missään tapauksessa kivuton, varsinkaan palkatun henkilöstön kohdalla. Irtisanomisia ja siirtoja toisille paikkakunnille tulee runsaasti. Reserviläisille on tiedossa vain niukkuutta kertausharjoitusten muodossa, kun harjoitukset on supistettu aivan minimiin kuten tänäkin vuonna. Onneksi vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus hieman korvaa vajetta. Toivotaan parasta ja jäädään seuraamaan silmät ja aistit valppaina uudistuksen etenemistä. Hyvää ja onnellista uutta vuotta ja MUISTETAAN pitää maanpuolustuksesta huolta MYÖS suurien muutosten vuonna 2013!!!!!!!!
    21. 1 / 3
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt