Stefan Wallinin valinta puolustusministeriksi merkinnee ettei ainakaan Uudenmaan Prikaatia Dragsvikissa lakkauteta. Sääli, koska on surkuhupaisaa, kun kielilain varjolla ylläpidetään kallista varuskuntaa pelkästään ruotsinkielisiä asevelvollisia varten. Koulutus pystyttäisiin todennäköisesti järjestämään esim. Upinniemessä ja Santahaminassa eikä ruotsinkielisiä syrjittäisi. Myös poikkeusolojen tarpeet täyttynee, koska varuskunnat ovat ensisijassa rauhan ajan koulutuskeskuksia. Lisäksi voitaisin kohdentaa henkilöstöresursseja em. joukko-osastoihin sekä alueiden/kiinteistöjen myyminen olisi helpompaa ja tuottavampaa rannikolla kuin sisämaassa (vrt lakkautushuhuissa mainitut Keuruu / Kontioranta). Pitäisi unohtaa politiikka ja miettiä ihan aikuisten oikeasti, mistä saataisin todelliset säästöt, kun näillä näkymin 200 miljoonaa pitäisi säästää. Siihen ei riitä enää juustohöylä. Nyt kaivataan vastuunkantoa eikä omien poliittisten etujen ajamista!
Puolustusvoimauudistus 2016
86
1941
Vastaukset
Tämä on kaikkien aikojen hurjin juttu.. "Puolustusministeri Wallin ei tiedä edes mitenkä päin kumiritsaa pidetään kädessä.. Puhumattakaan kivääristä?
Aluksi minä pidin tätä vitsinä, että riisitautinen wallin saa PUOLUSTUS ministerin salkun.. mutta totta se on.. Jos joku varuskunta pitää lakkauttaa niin se on Dragsvik! Ahvenanmaa perustaa oman itsenäisen"valtion ja turvautuu Natoon, ja kaikki ISÄNMAATTOMAT muuttavat Ahvenanmaalle vieden mukanaan KAIKKI MUSLIMIT!! Sitten rauha palaa rakkaaseen Isänmaahamme.. AUTAMME VAIN NIITÄ JOTKA APUA TARVITSEVAT!- Säästöt ja tavat
Hieman muuten pojat siellä Puolustusvoimissa luulette liikaa itsestänen, sillä olemme siviiliperhe, mutta meillä jokainen perheenjäsen tietää aseista paljon ja osaa käyttää niitä oikein.
Jokainen myös perheestämme pystyisi pitämään kurin joukoille ja kuuntelemaan ohjeita ja tekemään itsekin päätöksi.
Eihän se varuskuntien lakkautus ole mitään säästöjä tuonut, on vain paikkakunta meneättänyt verovaroja.
Näille armeijan pelleille kun on taattu ylemismahdollisuudet suurin piirtein sen mukaan kuinka kauan ovat olleet mukaan, tulee nimtyksiä ja palkkaa lisää ja nappeja rintapieliin ja on täysi irtisanomissuoja, vastuuta ei mistään, palkka todellakin pyörii 4.000- varmaankin 15.000 välillä.
Etsitään varuskunnan lopettamisen jälkeen paikka vaikka kivenkolosta, suorastaan pyöritetään peukaloita ja kiinteistökulut jatkuvat, ainoastaan nuo nuoret miehet 6 kk- jotain ovat poissa tältä paikkakunnalta.
Säästöjä tehdään muuallakin irtisanomisilla uudelleen järjestelyillä, joihin ei jää peukalonpyoritysaikoja, eikä oman bisneksen tekomahdollisuutta työpaikalta( nyt on). Eiköhän armeijassa pitäisi vaatia myös näiltä upseereitla moraalia, sillä se on kadonnut kokonaan, jos ovat "karvahatun jaolla" joka viikko paikkakunnalla. Säästöt ja tavat kirjoitti:
Hieman muuten pojat siellä Puolustusvoimissa luulette liikaa itsestänen, sillä olemme siviiliperhe, mutta meillä jokainen perheenjäsen tietää aseista paljon ja osaa käyttää niitä oikein.
Jokainen myös perheestämme pystyisi pitämään kurin joukoille ja kuuntelemaan ohjeita ja tekemään itsekin päätöksi.
Eihän se varuskuntien lakkautus ole mitään säästöjä tuonut, on vain paikkakunta meneättänyt verovaroja.
Näille armeijan pelleille kun on taattu ylemismahdollisuudet suurin piirtein sen mukaan kuinka kauan ovat olleet mukaan, tulee nimtyksiä ja palkkaa lisää ja nappeja rintapieliin ja on täysi irtisanomissuoja, vastuuta ei mistään, palkka todellakin pyörii 4.000- varmaankin 15.000 välillä.
Etsitään varuskunnan lopettamisen jälkeen paikka vaikka kivenkolosta, suorastaan pyöritetään peukaloita ja kiinteistökulut jatkuvat, ainoastaan nuo nuoret miehet 6 kk- jotain ovat poissa tältä paikkakunnalta.
Säästöjä tehdään muuallakin irtisanomisilla uudelleen järjestelyillä, joihin ei jää peukalonpyoritysaikoja, eikä oman bisneksen tekomahdollisuutta työpaikalta( nyt on). Eiköhän armeijassa pitäisi vaatia myös näiltä upseereitla moraalia, sillä se on kadonnut kokonaan, jos ovat "karvahatun jaolla" joka viikko paikkakunnalla.Onpahan melkoista taustaälämölöä. Tosi tilanteessa siviiliperheellä loppuu valitettavasti paukut ammattilaisten ottaessa tilanteen haltuun. Mitä tulee noihin kommentteihin palkoista, nimityksistä, bisneksistä ja moraalista, ne ovat pelkkiä maallikon älähdyksiä.
- frw
höpöhöpö. näissa säästöpaineissa se on ihan sama mikä varuskunta lakkautetaan. yksi ei nimittäin riitä. niitä tulee olemaan monta ja pitääkin koska ikäluokat pienenevät. miksi meillä olisi sama varuskunta määrä kuin 60-luvulla?
- siviiliN
Siksi pitää olla sama määrä varuskuntia kuin 60-luvulla, koska vielä toistaiseksi meillä on yhtä paljon sekä rajaa, että pinta-alaa puolustettavana.
- rajapaskaa
siviiliN kirjoitti:
Siksi pitää olla sama määrä varuskuntia kuin 60-luvulla, koska vielä toistaiseksi meillä on yhtä paljon sekä rajaa, että pinta-alaa puolustettavana.
Ei sillä rajojen pituudella mitään merkitystä ole, kun rajojen merkitys on nykyään paljon aikaisempaa vähäisempi. Jo nyt syntyneet sukupolvet eivät paljon tule tulevaisuudessa noista kansallisvaltioden rajoista piittaamaan.
- X-dertson
siviiliN kirjoitti:
Siksi pitää olla sama määrä varuskuntia kuin 60-luvulla, koska vielä toistaiseksi meillä on yhtä paljon sekä rajaa, että pinta-alaa puolustettavana.
1960-luvulla kasarmeja oli enemmän kuin edes sota-aikana 1940-luvulla!
Syynä tähän olivat heti sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat - nämä tulivat armeijaikäisiksi 1960-luvulla. Isäni (syntynyt 1940) lukeutui näihin. Hän kertoikin saaneensa nauttia juuri rakennetuista uutuudenkarheista kasarmeista. Mitkään vanhat koulutustilat eivät olisi riittäneet 1960-luvun nuorten miesten vyörylle.
Nyt ovat vuorossa 1990-luvulla syntyneet pienet ikäluokat. Suurin osa 1960-luvun kasarmeista on tullut elinkaarensa päähän, eikä niitä saataisi edes puolillleen nykyikäluokan pojista. Niinpä niistä on viisaasti vähä vähältä luovuttu.
- Din Pelle !
Ja, det är bra. Vi är bettre folket om du träsakell ville veta de ! Heja Wallin du är så sköt och jag älskar dig !
- pihihph
Minkähän varuskunnan lakkauttavat seuraavana? veikkauksia?
veikkaan että tykistöprikaati niinisalossa, siirtäävät ne tominnot säkylään?? Veikkaan itse Pohjois-Karjalan Prikaatia Kontiorannalla ja Pioneerirykmenttiä Keuruulla sekä joitakin varastoalueita ympäri valtakuntaa. Toivottavasti olen väärässä, koska joukko-osastojen lakkautuksilla ei saa todellisia säästöjä aikaan. Edellisten lakkautusten jälkeen piti tulla säästöjä 4,4 miljoonaa vaan menot kasvoivat 1,6 miljoonalla eurolla! Kulujen karsimista pitäisi tehdä ennemmin hallinnosta, joka vie resursseja ja rahaa aina vaan enemmän ja enemmän.
- Asdertson
Olet sikäli oikeassa, että nämä syrjäisten pienten yksiköiden (jollainen myös Dragsvik on) lakkauttaminen ei ratkaise taloudellisessa mielessä mitään.
Todellisia säästöjä saadaan vasta kun lakkautetaan tämä muka yleinen asevelvollisuus. Silloin lakkaavat myös kaikki siviilipalvelusjärjestelmän kustannukset.
Mutta siihen päätökseen tarvitaan eduskunnalta sellaista munaa, ettei sitä nykyisiltä siltarumpukyläpäälliköiltä löydy.
- säästökoordinaattori
Viimekiekella ei yhtään varuskuntaa tyhjennetty. Joukko-osastoja vain lakkautettiin ja tilalle muutti jos mitäkin laitosta tai esikuntaa. Muutostyöt maksaa ja esikunnissa tarvitaan mm. monipuolisia turvallisuus- ja tietoverkkoratkaisuja.
Oikeita säästöjä tulee vastan, kun kokonaisia varuskuntia suljetaan ja rakennukset myydään tai puretaan. PHRAKL:n täytyy tuottaa kuitenkin voitto-osuutensä eikä se onnistu ellei rakennusmassaa saada pienemmäksi. Tyhjistäkin rakennuksista maksetaan vuokraa, joskin epäsuorasti. Tällä kertaa saattaa varuskuntia tyhjentyä. Säästövelvoite on niin suuri ja puolustusministeri Wallinin puheista on voinut niin päätellä. Loppuvuosi näyttää, mistä säästetään.
- Säästötavoitteet
Niin varuskuntia tyhjennetään, mutta Puolusvoimista kantahenkilöstö vain siirretään toiseen paikkaan, suojatyöhön.
Minusta on kovin väärin, että siellä yt-t eivät koske näitä kantahenkilökunnan suojatyöllistettyjä.
Toinen on asia, että kun lukee miten niitä tinanappeja ja nimityksiä saadaan, eipä siinä juuri muuta tarvita kuin joku kurssin pahenen ja tarpeeksi työvuosia, eipä mne niin täällä siviilipuolella. Myös palkat nousevat näiden myötä ja ovat paljon enemmän kuin keskipalkat Suomessa.
Kun tässä tälläkin paikkakunnalla on lätkäisty todella ahkerien ihmisten käteen irtisanomispaperit, tuntuu aivan mielettömältä tämä touhu Puolustuvoimissa.
Valtiolle tulisi todella hyvät säästöt ja nämä henkilöt voisivat tulla samaan jonoon siviilipuolen työntekijöiden kanssa.
Näistä nykyisistä kantahenkilökunnan kavereista kukaan ei ole ollut sodassa eikä tule olemaan. Toisaalta sekin, että siellä on työaikana harrastusmahdollisuudet, joten tyhjää lyö työnteko siellä joka suuntaan.
Puolustusvoimissa irtisanomiset koskemaan ensisijassa tätä kantaporukkaa, siellä oleva siiviväestö on erityisosaajia, joten heillä siellä on tehtävää, tuskin edes pääsevät peukaloita pyörittämällä päiviään.
Irtisanomiset oikeisiin kohteisiin. Jos kerran supistetaan toimintaa pitää sen koskea myös kantahenkilökuntaa, eihän siitä muuten mitään säästöjä tule.
Katsokaapa muuten nuo armeijan kavereiden palkat tuolta taulukoista, taitaa monella mennä suu auki.Puolustusvoimat työnantajana suo mahdollisuuden harrastaa liikuntaa joitakin tunteja viikossa, jotta fyysinen kunto riittäisi kovassa tilanteissa. Ja ennen kaikkea fyysisen kunnon lisäksi myös psyyken taso riittäisi johtamaan näitä ahkeria siviilejä, joilla todennäköisesti osalla kuten sinulla, ylipainoa on päässyt syntymään näin rauhan aikana.
- fwerfwevf
Varuskuntien lakkautus on aluepolitiikkaa. Eli kokoomuksen ja SDP:n hyviltä alueilta ei tule varuskuntia menemään kiinni. Jääkäriprikaati, pohjois-karjalan prikaati, keuruu, tykistöprikaati. Kyllä tuosta porukasta löytyy lakkautettava. Nythän muuten ruokahuolto on käsitääkseni ulkoistuksen kohteena? eli lakkautuksia tulee hallituskauden loppupuolella..
Nykyään palkkamenoja yritetään PV:ssä karsia kasvattamalla aliupseeristoa. Entisten opistoupseerien hommia tekee nykyään aliupseeristo pienemmällä palkalla.- Asdertson
"Varuskuntien lakkautus on aluepolitiikkaa. Eli kokoomuksen ja SDP:n hyviltä alueilta ei tule varuskuntia menemään kiinni."
Nopea ja nähdäkseni oikea analyysi 2010 eduskuntavaalien tuloksesta.
Tosin Pohjois-Suomen varuskuntien lakkauttaminen saattaa kostautua "kuntakapinana" kunnallisvaaleissa 2011 pohjoisissa kunnissa vahvojen oppositiopuolueiden Keskustan ja PS:n menestyksenä. Mitään se ei tosin muuta, koska näistä asioista päättää eduskunta eikä kunnanvaltuustot.
Aluepolitiikan ei silti välttämättä tarvitsisi kärsiä puolustusvoimien säästöjä suunniteltaessa.
Se ratkaiseva säästö voidaan toteuttaa lakkauttamalla yleinen asevelvollisuus. Tämän menoerän päälle ei kantahenkilökuntaa tarvitsisi karsia paljoakaan. Myös pienet paikalliset yksiköt voisivat jäädä toimimaan.
Kansantaloudellisesti ratkaisu olisi myös positiivinen, sillä näin syrjempien seutujen työllisyyslukuja ei tarvitsisi entisestään rumentaa vähentämällä sieltä nämäkin harvat työpaikat. - Jannu46
Asdertson kirjoitti:
"Varuskuntien lakkautus on aluepolitiikkaa. Eli kokoomuksen ja SDP:n hyviltä alueilta ei tule varuskuntia menemään kiinni."
Nopea ja nähdäkseni oikea analyysi 2010 eduskuntavaalien tuloksesta.
Tosin Pohjois-Suomen varuskuntien lakkauttaminen saattaa kostautua "kuntakapinana" kunnallisvaaleissa 2011 pohjoisissa kunnissa vahvojen oppositiopuolueiden Keskustan ja PS:n menestyksenä. Mitään se ei tosin muuta, koska näistä asioista päättää eduskunta eikä kunnanvaltuustot.
Aluepolitiikan ei silti välttämättä tarvitsisi kärsiä puolustusvoimien säästöjä suunniteltaessa.
Se ratkaiseva säästö voidaan toteuttaa lakkauttamalla yleinen asevelvollisuus. Tämän menoerän päälle ei kantahenkilökuntaa tarvitsisi karsia paljoakaan. Myös pienet paikalliset yksiköt voisivat jäädä toimimaan.
Kansantaloudellisesti ratkaisu olisi myös positiivinen, sillä näin syrjempien seutujen työllisyyslukuja ei tarvitsisi entisestään rumentaa vähentämällä sieltä nämäkin harvat työpaikat.Koska kyseessä on kuitenkin valtiotalouden säästöstä, pitää ottaa huomioon myös aluepolitiikka. Ja jos joitain varuskuntia on pakko lopettaa , niin on ne tehtävä sieltä missä niiden lopettaminen ei tuhoa koko seutukuntaa! Eli esim. santahaminan lopettaminen ei varmaankaan paljoa hetkauta Helsingin seudun taloutta. Toisin kun esim Niinisalon lopettaminen veisi koko p-satakunnan kriisialueeksi, jolloin valtion olisi kuitenkin tultava apuun, eikä näin tulisi mitään säästöä !! Ja koska maaata ei kuitenkaan puolusteta varuskunnista käsin , niin aivan hyvin pääkaupunkiseutu tulisi toimeen ilman varuskuntia.
- Santis = vitsi
Jannu46 kirjoitti:
Koska kyseessä on kuitenkin valtiotalouden säästöstä, pitää ottaa huomioon myös aluepolitiikka. Ja jos joitain varuskuntia on pakko lopettaa , niin on ne tehtävä sieltä missä niiden lopettaminen ei tuhoa koko seutukuntaa! Eli esim. santahaminan lopettaminen ei varmaankaan paljoa hetkauta Helsingin seudun taloutta. Toisin kun esim Niinisalon lopettaminen veisi koko p-satakunnan kriisialueeksi, jolloin valtion olisi kuitenkin tultava apuun, eikä näin tulisi mitään säästöä !! Ja koska maaata ei kuitenkaan puolusteta varuskunnista käsin , niin aivan hyvin pääkaupunkiseutu tulisi toimeen ilman varuskuntia.
Totta töriset. Santahaminasta olisi ihan selkeätä taloudellista hyötyä Helsingin kaupungille läheisenä rakennusmaana.
Siis ihan oikeasti pääesikunnan pölinät kuinka Santahamina on pääkaupungin puolustukselle välttämätön, ovat silkkaa huuhaata!
Jättiläissuuri varuskunta sijaitsee saarella, jonne pääsee tasan yhtä siltaa pitkin. Yksi kurja talibaani pystyisi motittamaan koko porukan ja siellä sitä sitten kökötetään vihollisen ilmavoimien moukaroimina.
Joukkojen siirtelyä ajatellen Santahaminaa pahempaa pussinperää ei voi ollakaan.
Kun rannikkotykistökin aselajina on menettänyt merkityksensä, ei Santahaminan tiilikasaremeilla ole kuin rakennushistoriallista merkitystä. - niin totta
Santis = vitsi kirjoitti:
Totta töriset. Santahaminasta olisi ihan selkeätä taloudellista hyötyä Helsingin kaupungille läheisenä rakennusmaana.
Siis ihan oikeasti pääesikunnan pölinät kuinka Santahamina on pääkaupungin puolustukselle välttämätön, ovat silkkaa huuhaata!
Jättiläissuuri varuskunta sijaitsee saarella, jonne pääsee tasan yhtä siltaa pitkin. Yksi kurja talibaani pystyisi motittamaan koko porukan ja siellä sitä sitten kökötetään vihollisen ilmavoimien moukaroimina.
Joukkojen siirtelyä ajatellen Santahaminaa pahempaa pussinperää ei voi ollakaan.
Kun rannikkotykistökin aselajina on menettänyt merkityksensä, ei Santahaminan tiilikasaremeilla ole kuin rakennushistoriallista merkitystä."Joukkojen siirtelyä ajatellen Santahaminaa pahempaa pussinperää ei voi ollakaan."
Yksi täsmäpommi siihen siltaan, niin siellä ovat pasit ja pallinaamat motissa.
Aluepolitiikkaa "parhaimmillaan". Valitettavasti poliitkot hidastaa välttämätöntä uudistusta turhalla politikoinnilla. Kun ilmeisesti jostakin on luovuttava, niin aluepoliitiikka pitäis jättää sivuun. Tarpeeksi vaikea prosessi tiedossa jo muutenkin. Eppäillä soppii aletaanko ainakaan kadettiupseereita potkia pihalle, koska ne on koulutettu isolla rahalla ja he itse ovat vahvasti mukana päätöksenteossa tulevista muutoksista. Sama koskenee myös opistoupseereita. Luultavasti siviileitä vähennetään eniten ja sitten ehkä erikoisupseereita. Näinhän se menny aina tähän mennessä vaikka varmasti vähennyksiä voisi tehdä myös sotilashenkilöstöstä.
- veikkaajaveikkaaja
Sulkeevat jonkun varuskunnan ja samalla pihalle väki. Eiköhän se niin mene.
Näin voidaan tehtä esim. Tampereella tai pääkaupunkiseudulla, joissa työllistyminen on helpompaa kuin pienemmillä paikkakunnilla. Varmaan myös ilmavoimien yksiköissä voi tulla seuraavaksi leikkauksia?
Rakennetta on pakko pienentää, että kunnon pyssyihin on tulevaisuudessa varaa. Eli alueelliset joukot tulee pienenemään jne. Eli voi jopa olla että tulevaisuudessa koko ikäluokka ei tule käymään varusmiespalvelusta.
Valmiusyhtymiin tulee koulutukset keskittymään. - AK-
On tuotu esille, että "pieni juustohöylä" ei todellakaan enää riitä. Yhdellä varuskunnalla ei selvitä, ei välttämättä parillakaan. PKarPr sekä PionR ovat olleet veikkailujen kärjessä, mutta mitä muuta tarvitaan?
Vapaata pohdintaa: Olisiko Merisotakoulu mahdollista siirtää jollakin tavoin esim. Merivoimien Esikunnan yhteyteen Turkuun? Tarvitaanko erillisinä Ilmasotakoulua Tikkakoskella ja Lentosotakoulua Kauhavalla? Olisiko maavoimien aselajikouluja mahdollista siirtää esim. Maasotakoulun yhteyteen? Olisiko pitkän aikavälin suunta se, että olisi muutama maavoimien jättivaruskunta (esim. KarPr, PorPr KaiPr) sekä näiden lisäksi muutamia erikoisjoukko-osastoja (esim. UtJr, KaartJR). Voisiko ilmatilaa valvoa kolmen lennoston sijaan esim. kahdella (esim. SatLsto LapLsto)? Tulisiko pohtia MPKK:n teoriaopintojen ulkoistamista siviiliyliopistoille? Jos varusmiehet vähenevät, pitääkö aktiiviupseerejakaan kouluttaa niin paljon - joko kadettikurssit pienemmiksi tai alkamaan esim. joka toinen vuosi. Tulisiko PV:n pohtia rooliaan ensisijaisesti maanpuolustuksen, eikä "sosiaalipalvelun", kuntokoulun ym. näkökulmasta? Onko syytä jo pudottaa upseerit "pyhän lehmän" valtaistuimeltaan ja käsitellä heitä samoin kuin siviilityöntekijöitä myös irtisanomisnäkökulmasta?
Suuri osa näistä ehdotuksista on mahdottomia mm. strategisista, poliittisista tai taloudellisista syistä, mutta jos pieni höyläys ei riitä, on myös syytä ideoida vapaalla assosiaatiolla. Ja kyllä - haluan turvallisen Suomen myös 2020-luvulla. - pijijåh
maavoimissa hyvintodennäköisesti leikkauslista on aika selvä. Tykistöprikaati siirtyy säkylään ja pioneeriporukka Hämeenlinnaan. Valmiusprikaatien kylkeen siirrellään porukkaa. Viestirykmentti ja panssariprikaati ovat aika lähekkäin. Voi olla painetta yhdistellä(?)
Ilmavoimissa Kauhavan loputkin koulutukset siirtetään tikkakoskelle. Tekninen koulu hallista myös Tikkakoskella(?).
Yhden lennoston lakkautus.
Kyllä tulee ruma lista. 200 miljoonaa on paljon säästettävää..- 9+18
Lakkautukset:
- kaikki lennostot
- Ilmavoimien tekninen koulu
- molemmat meripuolustusalueet
- kaikki sotilasläänit
- kaksi materiaalilaitosta
- 3-4 maavoimien rykmenttitasoista joukko-osastoa
- Oikeasti ongelma
Vaikka varuskuntia tyhjennetään, niin Puolusvoimista kantahenkilöstöä siirretään vain toiseen paikkaan (suojatyöhön). On väärin että yt-t eivät koske näitä kantahenkilökunnan suojatyöllistettyjä.
- miinoja rajalle
Eniten kyllä ärsyttää tämä Ottawan sopimus. Puolustusvoimille on budjetoitu 200milj ylimääräistä maamiinojen korvaamiseen. Ovathan miinat kamalia lapsia kuolee ja blaa blaa blaaa... Mutta kun ne miinanperkeleet ova vain halpoja. Nyt haaskataan satoja miljoonia tähän typeryyteen. On aivan sama, lepääkö Suomen varastoissa niitä miinoja vai ei, kun suurvallat mokomia kylvävät surutta.
- Helppoa kuin mikä
Siiretään suomen armeija ruotsiin.
- Kiitos 5. kolonna.
Mikä tuo ääni on?
Iivanat tanssii jo ripaskaa rajan takana!
Ks. Puolustuspoliittinen selontekoraportti vm 2011.
Ei se mitään, venäjää osaavana pärjään hyvin :D. Kuten viime aikoina on kuultu, niin Puolustusvoimien on säästettävä yli 800 miljoonaa euroa 4 seuraavan vuoden aikana. Se on niin valtava summa, että jälki on tuhoisaa ja eikä tule kivuitta. Tulee mieleen, että onkohan Puolustusvoimat tässä(kin) asiassa mallioppilas eli säästää vapaaehtoisesti enemmän kuin muu valtionhallinto.
- kreikkaan rahat
Taitaa vaikutukset olla isot myös puolustusvälineteollisuudessa. Patria, Sisu jne. tuskin välttyvät irtisanomisilta.
- 18+1
Tuskinpa, ihan yrityksiähän ne on, mikä estää viennin.
PV ei viime aikoina ole Sisun kanssa hyvissä väleissä laatuongelmista johtuen ja Patria on niin kova lahjomaan porukkaa, että myy vaikka hiekkaa Saharaan.
Ensimmäiset lakkautukset kuultaneen ennen joulua, kun puolustusministeri Wallin päättää varikoiden lakkautuksista ja henkilöstövähennyksistä. 250 ihmiselle tulee "joululahja" valtiovallan taholta. Viikatemiehen viikatteen sivallus osa 1 ja niitä on tulossa vielä lisää.
- Sanon minä
Tehdään Wallinista jo se korpraali. Pääsis edes yhden kerran ylemenään " sotilas" urallaan.Kyllähän tuollaiselle miehelle edes yksi ylenny kuuluu !
Stefan Wallin on Kapteeni reservissä, joten siinä suhteessa ylennyksiä on tullut :) leikki leikkinä, mutta kyllä tilanne näyttää vähintään haastavalta : materiaali kallistuu ja pitäisi säästää järjetön summa. Mahdoton yhtälö ? Joku kärsii ja se on suomalainen maanpuolustus. Lainaan Kenraalimajuri Juha-Pekka Liikolaa, joka vertasi nykyistä tilannetta jo vuoteen 1938 kylkirauta-lehdessä. Ehkä kärjistetty vertaus, mutta jotain yhtäläisyyksiäkin on : euroopan maat, ml. Suomi säästää puolustusmenoissa ja Venäjä päinvastoin lisää asevarustelua, myös suomen lähialueilla. Tulevaisuus näyttää, onko tie sama kuin ennen talvisotaa, toivottavasti ei!
- X
Keuruu, Kontioranta ja muutama varikko lähtevät ainakin. Pohdinnoissa on myös yhden lennoston lakkauttaminen, sillä se on edessä joka tapauksessa siinä vaiheessa kun Hornetit vaihdetaan uudempiin koneisiin. Tuo lennosto lienee Satakunnan lennosto.
Paljonkos ylempien upseerien ylisuurista palkoista aiotaan nipistää? 13.12.2011 puolustusministeri Wallin päätti maavoimien räjähdealan kehittämisestä eli ensimmäisistä lakkautuksista / potkuista. Toivakan varikko lakkautetaan kokonaan vuoteen 2020 mennessä ja muuallakin vähennetään väkeä, niin että varikoiden henkilöstöstä noin kolmannes eli 157 tehtävää vuosien 2011 - 2020 aikana. Meni hieman pelättyä paremmin vaikka eihän se lohduta työnsä menettäviä sekä paikkakuntia, joihin rakennemuutos osuu. Tammikuun lopulla lienee edessä vielä kovempi hälinä, kun mahdollinen varuskuntien lakkautuslista julkistetaan. Epäilen, että siitä väännöstä tulee värikäs ja pitkä.
- b-studio
Huhut senkun kiivastuu, a-studio kertoo lisää. Maavoimat käsitelty enää pansio ja pirkkala puuttuuvat listalta. Niistä sitten lisää.
A-Studion juttu oli karua kertomaa, joskin vielä pelkkää huhua. Poliitikot eivät uskalla julkistaa lakkautuslistaa, kun Presidenttiä ei ole vielä valittu. Puolustusvoimissa ilmeisesti olisi jo esitys valmiina. Oma arvio : 1. Lapin ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä yhdistetään samassa kaupungissa operoivaan Lapin Lennostoon, kun ilmatorjunta on tärkeä osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta, 2. Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiorannasta lakkautetaan sekä 3. Keuruun Pioneerirykmentti. Lisäksi muita mahdollisia lakkautettavia joukko-osastoja ovat Satakunnan Lennosto Tampereen Pirkkalasta, jonka toiminnot voisi siirtää Tikkakoskelle, jossa Hämeen Lennosto toimi vuoteen 1973 asti, jolloin lennoston toiminnot siirrettiin Rovaniemelle perustettuun Lapin Lennostoon sekä Uudenmaan Prikaati Dragsvikissa. Todennäköisesti valot eivät sammu Pirkkalassa, koska Ilmavoimat on ollu outo suojeluskohde tähän astisissa rakennemuutoksissa ja Dragsvikia suojelee kynsin hampain puolustusministeri Stefan Wallin kielilain nojalla. Viis siitä, kuinka kallista on pitää omaa joukko-osastoa pelkästään ruotsinkielisiä varten! Näillä näkymin supistukset kohdistunevat kokonaan maavoimiin. Toivottavasti ratkaisua ei venytetä kohtuuttoman pitkäksi aikaa ja saadaan lista julkisuuteen helmikuun alussa.
- dölkglregmkrgm
Huomenna nuo lakkautettavat varuskunnat, yhdistymiset ja muutokset julkaistanee.
Lakkautettavia varuskuntia lienevät ainakin Niinisalo, Keuruu, Kontionranta ja Lapin ilmatorjuntarykmentti. Ilmavoimilta voisin veikata lakkautettavaksi Karjalan lennostoa. Tämä onkin vähän erikoinen tilanne, koska Lappia ei haluta jättää täysin ilman mitään puolustusta, joten Lapin lennosto ainakin säilynee. Satakunnan lennoston lakkautukseen en vain jaksa uskoa. Karjalan lennosto jäisi vaihtoehdoksi, tosin Rissalaankin piti rakentaa uusi/uusia halleja Horneteille.
Olisi aika erikoista lakkauttaa varuskunta ja lennosto Itä-Suomesta. Tänään vihdoin julkistettiin säästölista, kun Presidentti oli valittu. Oli rajumpi esitys kuin osasin edes kuvitella. Monella paikkakunnalla kova paikka verotulojen ja työpaikkojen menettämisen vuoksi. Jäi kuitenkin politikoinnin maku, kun Dragsvik ei ollut lakkautuslistalla. Älytöntä! Tulevat vuodet näyttää toteutuuko säästöt vai tapahtuuko kuten edellisen rakennemuutoksen jälkeen eli ei tullut säästöjä vaan kulut päinvastoin lisääntyivät. Maanpuolustuksen kannalta toivon, että menot saadaan kuriin ja 2015 alkaen alkaa vakaampi ja kehityshakuisempi aikakausi puolustusvoimissa. Viime aikoina ainoa pysyvä on ollut jatkuva muutos..
Alla linkki Puolustusvoimain komentajan kalvosulkeisiin.
http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/Puolustusvoimien_ratkaisumalli_8212.pdfNyt noin kuukauden listaa tutkiessa ja pureskellessa, Esityksessä on tiettyä logiikkaa, jos vielä Dragsvik olisi ollut lakkautuslistalla, niin lähes kaikki olisi unohtanut poliittisen kytkennän. Johtopäätökset : koulutusta keskitetään isompiin yksiköihin, joissa voi harjoitella aselajien välistä yhteistoimintaa, ensisijaisesti valmiusyhtymissä Karjalan Prikaatissa, Kainuun Prikaatissa ja Porin Prikaatissa. Lisäksi Jääkäriprikaati Sodankylässä on strategisesti tärkeä pohjoisen sijainnin vuoksi. Maasotakoulu Lappeenrannassa on avainasemassa koulutuksen kehittämisessä ja maavoimien tutkimustoiminnassa ja tulee edelleen vahvistumaan, kun aselajikoulut tulee sen alaisuuteen. Lapin Ilmatorjuntarykmentin pelasti todennäköisesti Lapin Lennoston läheisyys. Haluttiin suojata tärkeä lentotukikohta jo rauhan aikana.Riihimäen säilyminen varuskuntakartalla hieman yllätti, tosin ilkeämieliset väittää osuutta asiaan olevan sisäministeri Päivi Räsäsellä, joka on kotoisin Riihimäeltä. Lähempänä totuutta on ajatus keskittää toimintoja tietyille paikkakunnille ja varuskuntiin. Viestikoulun siirtäminen muualle olisi voinut tulla kalliimmaksi kuin huoltokoulun siirto. Hallinnollisilla yhdistämisillä yritetään saavuttaa säästöjä ja terävöittää toimintaa. Toivottavasti näin tapahtuu.
Muiden aselajien lakkautukset ovat suhteessa kovempia, erityisesti ilmavoimien : 2 joukko-osastoa lakkautetaan, kalustoa ja henkilöstöä siirretään paikkakunnalta toiselle. Mielenkiintoista nähdä, kuinka edelleen pullistuva Tikkakoski saa kaiken mahtumaan alueelleen. Kauhavan yli 80-vuotinen historia ilmavoimiemme koulutuspaikkana uhkaa loppua parin vuoden kuluttua.
Merivoimissa Kotkan Rannikkopataljoona lakkautetaan eli melko vähillä selvisi.
Ehkä näillä muutoksilla selvitään pitkälle 2020-luvulle. Ehtona on, että rahoitusta ei enää leikata tai sitten on koko maan puolustuksesta luovuttava, mitä voi jo nyt hieman epäillä.
Onhan tietenkin vielä yksi vaihtoehto, joka on todellinen poliittinen kuuma peruna eli NATO-jäsenyys. Tullee ajankohtaiseksi 2030-luvulla, kun Hornetit on uusittava. Siihen on vielä aikaa ja NATO ei ole mikään taikasana ongelmiin, jokaisen maan itsekin osallistuttava oman maan puolustamiseen.- Asdertson
"Esityksessä on tiettyä logiikkaa, jos vielä Dragsvik olisi ollut lakkautuslistalla, niin lähes kaikki olisi unohtanut poliittisen kytkennän."
Olen vakuuttunut siitä, että lähitulevaisuudessa myös Dragsvik lakkautetaan. Ruotsinkielinen koulutusyksikkö toki lakisääteisenä säilytetään, vaikkapa Upinniemeen siirrettynä, mutta puhtaasti sotilaalliselta merkitykseltään arvioituna Dragsvikin arvo on puhdas nolla.
Tähän lopputulokseen päätyminen vaatinee puolustusministerin henkilön vaihtumista. Sanon näin, vaikka en mitenkään hurrivihainen olekaan, vaan tuen ja kannatan ruotsinkielen aseman merkitystä Suomessa. Dragsvik joutaa mennä.
"NATO ei ole mikään taikasana ongelmiin, jokaisen maan itsekin osallistuttava oman maan puolustamiseen. "
Viisaasti sanottu. Mutta NATO:on ei voida päätyä ilman merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädännössä varsinkin yleistä asevelvollisuutta koskien. Kaikkia koskeva yleinen asevelvollisuus ja maailmalla sotivan sotlasliiton jäsenyys eivät ole mielestäni sellaisenaan yhdistettäviä.
Sotilasvalassammehan sovimme vain Suomen puolustamisesta. - Draga vai armeijaan?
Asdertson kirjoitti:
"Esityksessä on tiettyä logiikkaa, jos vielä Dragsvik olisi ollut lakkautuslistalla, niin lähes kaikki olisi unohtanut poliittisen kytkennän."
Olen vakuuttunut siitä, että lähitulevaisuudessa myös Dragsvik lakkautetaan. Ruotsinkielinen koulutusyksikkö toki lakisääteisenä säilytetään, vaikkapa Upinniemeen siirrettynä, mutta puhtaasti sotilaalliselta merkitykseltään arvioituna Dragsvikin arvo on puhdas nolla.
Tähän lopputulokseen päätyminen vaatinee puolustusministerin henkilön vaihtumista. Sanon näin, vaikka en mitenkään hurrivihainen olekaan, vaan tuen ja kannatan ruotsinkielen aseman merkitystä Suomessa. Dragsvik joutaa mennä.
"NATO ei ole mikään taikasana ongelmiin, jokaisen maan itsekin osallistuttava oman maan puolustamiseen. "
Viisaasti sanottu. Mutta NATO:on ei voida päätyä ilman merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädännössä varsinkin yleistä asevelvollisuutta koskien. Kaikkia koskeva yleinen asevelvollisuus ja maailmalla sotivan sotlasliiton jäsenyys eivät ole mielestäni sellaisenaan yhdistettäviä.
Sotilasvalassammehan sovimme vain Suomen puolustamisesta.Vahvistus tälle laissa: Dragsvik ei ole itsetarkoitus. Ruotsinkielisen koulutuksen voi totetuttaa muuallakin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012031615334426_uu.shtml
Dragsvikin puolustuspoliittinen merkitys lienee siinä, että se puolustaa Tammisaaren saariston aluetta suomenkielisten mökkiläisten mahdolliselta muuttoaallolta. - Siis meinaako
Ne siirtää hawk toiminnan kentälle jossa toimii siviililiikenne vai mitä wattua?Eihän siitä nyt mitään tule,vai onko sotilaskoneille joku oma kenttä vai tehdäänkö sellainen.
- Draga-Oolannin lukko
Draga vai armeijaan? kirjoitti:
Vahvistus tälle laissa: Dragsvik ei ole itsetarkoitus. Ruotsinkielisen koulutuksen voi totetuttaa muuallakin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012031615334426_uu.shtml
Dragsvikin puolustuspoliittinen merkitys lienee siinä, että se puolustaa Tammisaaren saariston aluetta suomenkielisten mökkiläisten mahdolliselta muuttoaallolta.Nyttemmin luin erään armeijan ylipäällystötason hepun artikkelia, josta minulle ensimmäistä kertaa valkeni Dragsvikin tarkoitus: kriisitilanteen koittaessa tämän joukko-osaston tulee ottaa haltuunsa demilitarisoitu Ahvenanmaa!
Pointtina oli, että ruotsinkieliset paitsi pärjäisivät Ahvenanmaalla, olisivat myös näin poissa sotkemasta muiden joukko-osastojen toimintaa rintamalohkoilla, joilla komentokieli on suomi.
Ahvenanmaa-kytkös toimi kuulemma myös perusteena sille, että ko. varuskunnan tulisi sijaita mahdollisimman lähellä Ahvenanmaata - no, lieneekö siihen tarkoitukseen Dragsvik riittävän lähellä, vai mitä vikaa olisi ollut esimerkiksi Turussa? Turun saaristossa Gyltön linnake on vastaavasti aikoja sitten lopetettu, kuten Hangon rannikkopatteristokin - toisaalta nämä olivat "kiinteitä" rannikkolinnakkeita eivätkä liikkuvia joukkoja kuten rannikkojääkärit.
- krigsmakten
On muistettava, että sodan uhatessa maatamme tullaan puolustamaan ennen kaikkea varuskunnista käsin, eikä pitkin metsiä kuten 70 vuotta sitten. Pohjois-Karjalan prikaati olisi voitu kohtuullisin kustannuksin muuttaa ruotsinkieliseksi, minkä jälkeen Dragsvikin säilyttämiselle ei oisi ollut mitään perusteita!
Dragsvik säilytetään ainakin ensi vaalikaudelle asti, mistä tulee jo mieleen seuraava kysymys : onko jo suunnitteilla uusia lakkautuksia. Ehkä seuraavana liipaisemalla on hallinnollisesti lakkautettavat joukko-osastot Niinisalossa, Haminassa, Riihimäellä sekä Rovaniemellä. Eipä yllättäisi, koska rahasta tekee tiukkaa 2015 eteenpäinkin ja materiaalin hinta ja muut kustannukset ei tule ainakaan laskemaan jatkossa. Eli uusia supistuksia on varmasti tulossa, eri asia miten siinä tilanteessa voidaan enää puhua koko maan puolustamisesta, kun tulevien leikkausten myötä väite voidaan vahvasti kyseenalaistaa.
Dragsvik-skandaalin ja varuskuntien lakkautuskohun alle on jääny myös se tosiasia, että muutos koskettaa lähes kaikki puolustusvoimien hallintoyksiköitä. Potkujen lisäksi moni työntekijä joutuu tahtomattaan vaihtamaan paikkakuntaa työn siirtymisen takia, organisaatioita lakkautetaan ja perustetaan uusia jne. Voi sanoa, että 1.1.2015 asti on puolustuslaitoksessa melkomoinen myllerrys menossa. Olisi myös suotavaa, että samaisena päivänä 1.1.2015 olisi myös jälleen kerran uudistuneet puolustusvoimat kykeneviä täyttämään lakisääteiset tehtävänsä eli sotilaallisen maanpuolustuksen, muiden viranomaisten avustamisen sekä sotilaallisen kriisinhallinnan. Jos näin ei ole, voidaan sanoa taas kerran, että tämä(kään) uudistus ei ollut onnistunut.
Lopuksi vielä kommentti Stefan Wallininista ja koko rkp:sta : HÄVETKÄÄ!!! Teillä ei ole mitään muuta tavoitetta kuin ajaa OMIA etuja, ei PASKANKAAN väliä, onko se isänmaan etu. Viimeistään Dragvik osoitti sen. Säilyttämisen ymmärrän poliittisena pelinä, koska jokainen poliitkko vetää "kotiin" päin, mutta VALEHTELUA ja Kenraalien selän taakse suojautumista EN HYVÄKSY!!! Se on on TÄYDELLISTÄ PELKURUUTTA allekirjoittaneen ajatusmaailmassa!!!!- Oikeutta Päijänteell
Mitenkähän on tuon ennustelun kanssa?
Päijät-Hämeessä on ollut tasan yksi varuskunta ja se maakunta on päätetty tyhjentää siirtämällä toimintoja noihin naapurimaakuntiin, joissa varuskuntia löytyy useita. Hennalassa ei siis lopeteta, vaan toiminnot siirretään muualle. Epäoikeudenmukaista erityisesti aluepolitiikassa kun korkeamman työttömyyden alueelta siirretään tehtäviä matalamman työttömyyden alueille.
Miksi siis lopettaisiin Riihimäki (Kanta-Hämeessä) kun juuri sinne ollaan siirtämässä Hennalasta toimintoja? Miksi lopetettaisiin joku Uudenmaan varuskunnista, kun Hennalasta siirretään sinne toimintoja? - iiiijijij
Mulla olisi ehdotu: Lakkautetaan puolustusvoimat. Julistaudutaan avoimeksi valtioksi. Toinen ehdotus olisi aseistaa siviilitkin sodan aikana, mutta suomalaisen luonteen tuntien........siitä ei hyvää seuraa.
Venäjä ei sitäpaitsi halua niskoilleen velkaista ja kallista Suomea, jossa luonnonvarojakin on niukasti. Vesivarannot tosin ovat huomattavat. Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu etenee vääjäämättä. Tässä tiedotusmateriaalia 3.5.2012 : http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHNjqpAEIWfxQe4dgMNLUuk20agAfkT2Bhw0EHAn0ERffoxmdVdjKsJdZLanJz6kjogAy8d877a59fqdMwbkIBM2TBRmRkmFFTX4nO4dG0YY9sTdFcCa5BAtAkOj_PyWT_9Axw4hxcxsPmd0_oR0hMMDpnrkBUMosfAyZyHJOYhHRyBq0K8WFGNeItC5ZPXrewdjcH3PhR-fEWiFnUYEpinI7gMSKSGEZZYpLzNuz7-8eEvo0GQggz_lhddBMI__MZ7ljIiSx6RhcdjoRH7QiP2hf62LxNkVdFO79t2CqeiJM8kSUYQCzJGWEBg_ZlCTE-mRmnQax2rMQ9Knw-MsfjuDWFhSXN8hfcu3D6UW6NsPr6kL1PUZOo7vagWmZP4RO98PCM0tMUur6JyjhavTfc-u9EbxoQc0-aZZ3mw4_XpX1Z3un0phPK4OTSfbZXO4CoYSMWoYtZa7CmDHFhetnXDnqte2hDroirnoTkma-LFxjURUWobl48ijqxy1xe7Tr-2drvcTybAMU5tCc5tf6a-8Uz-U6l9A3xHU5w!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=af2c8f804b1ba2c3a114ad801ae1aaea
Otetaan uusiksi äskeinen : siis tässä tiedotusmateriaalia 3.5.2012 : http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/1_Esitys_organisaatiomuutoksesta_030512.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/2_Liite1_Uudistuksen_perustelumuistio_030512.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/2_Liite_1_1_Forsvarsmaktsreformens_motiveringar_030512_svenska.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/3_Liite_2_Pvuudistuksen_aluevaikutusten_selvitys.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/4_Aluevaikutukset_KPMG_030512.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/5_Henkilostojarjestojen_lausunnot_030512.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/6_Kuntakohtaiset_aineistot_030512.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/7_Maakuntaneuvottelujen_poytakirjat_030512.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/8_Saaristoasian_neuvottelukunnan_lausunto.pdf, http://www.puolustusvoimat.fi/staattinen/pvuudistus/10_Perustelumuistiot_030512.pdf
Tänään tuli yksi naula lisää Kauhavan lentosotakoulun arkkuun, kun valtiontalouden tarkastusvirasto hylkäsi Kauhavan kaupungin kantelun Lentosotakoulun lakkautuksesta. Tässä kuussa pitäisi tulla lopulliset hallintopäätökset puolustusvoimauudistuksesta puolustusministeri Wallinilta. Se kouraisee myös Päijät-Hämettä raskaasti. Hennala on pitkät perinteet omaava varuskunta. Jos jotain positiivista haluaa löytää, niin Lahden kaupunki saa hyvää tonttimaata keskeisellä sijainnilla ja työntekijöillä on lyhyehköt työmatkat esim. Riihimäelle tai vaikkapa Helsinkiin. Lisäksi on muistettava, että Keski-Suomi menettää eniten uudistuksessa (Pioneerirykmentti Keuruulta ja Ilmavoimien Teknillinen koulu Jämsästä) ja Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkautus suuri takaisku Pohjois-Karjalan maakunnalle. Päijät-Hämeessä voi olla helpompaa löytää uusi työpaikka. Maanpuolustustahdolle koituvaa iskua voi vaan arvailla.
- Göran och jag
Kyllä Stefan tietää.Älkää vittu Suomalaiset urputtako.On ne ruattaalaiset ennenkin soomipojan pelastanut.Mulla pylly alkaa kutisemaan ÅÅÅÅH vil du pikkusen tuupata Göran....
Hallinnolliset päätökset on tehty ja nyt alkaa käytännön toteutus.
Puolustusministeri Stefan Wallin teki 15.6.2012 päätökset puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta. Päätöspaketti sisältää kaikkiaan 14 kohtaa, jotka käsittävät joukko-osastojen lakkauttamisia ja yhdistämisiä sekä rakenteellisia uudistuksia.
Nyt tehtyjen päätösten pohjalla on tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus 8.2.2012. Tämän perusteella puolustusministeriö antoi puolustusvoimille jatkosuunnittelun perusteet. Puolustusvoimauudistusta on käsitelty alueellistamisen koordinaatioryhmässä kaksi kertaa: 29.2.2012 sekä 30.5.2012. Puolustusvoimat teki puolestaan 3.5.2012 puolustusministeriölle esitykset puolustusvoimauudistuksen hallinnollisiksi päätöksiksi
- Puolustusvoimauudistuksen perustavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta pieneneviin palveluskelpoisiin ikäluokkiin sekä supistuviin rahoituskehyksiin, ministeri Wallin kiteyttää.
Uudistus vähentää hallintoyksiköiden määrää merkittävästi. Joukko-osastojen lakkauttamiset ja yhdistämiset, rakenteelliset muutokset ja varusmiespalveluksen lyhentäminen tuovat noin 115-135 milj. euron vuosittaiset säästöt vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi materiaalihankintojen suunniteltua tasoa lasketaan siten, että säästöt ovat vuositasolla 130-150 milj. euroa vuonna 2015.
Puolustusvoimien henkilöstöä vähennetään asteittain siten, että vuonna 2015 henkilöstön määrä on enintään 12 300, joista ammattisotilaiden osuus on noin 8 200. Henkilöstövoimavarat kohdistetaan sodan ajan suorituskyvyn kannalta keskeisiin toimintoihin. Puolustusvoimien henkilöstömäärä on vuonna 2015 noin 2 100 pienempi kuin tällä hetkellä. Henkilöstövähennyksissä käytetään hyväksi luonnollista poistumaa mahdollisimman paljon. Kun myös vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, päättyvät määräaikaiset tehtävät sekä suunnitellut ulkoistus- ja kumppanuustoimet otetaan huomioon, toimeenpanossa jää vähennettäväksi noin 1 200 henkilöä. Henkilöstön selviytymispolut ja irtisanomisuhan alaiset henkilöt selviävät henkilöstösuunnittelun ja muutoskeskustelujen jälkeen. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön yhdenmukainen kohtelu puolustusvoimauudistuksen eri vaiheissa.
Ensisijainen tavoite on, että muutoksen alainen henkilöstö työllistyy uuteen tehtävään joko puolustusvoimissa, muualla valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa tai yksityisellä sektorilla. Muutoksen kohteena olevat henkilöt ovat etusijaisia täytettäessä avoimia virkoja ja tehtäviä. Työnantaja selvittää myös henkilön mahdollisuudet koulutuksen kautta sijoittua uuteen tehtävään. Jos uutta tehtävää ei löydy, tuetaan henkilön työllistymistä puolustusvoimien erityistuilla.
Puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat kuulleet uudistusta valmisteltaessa muutosten kohteena olevia kuntia ja maakuntien liittoja. Asia on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteistoimintamenettelyssä puolustusministeriössä hallinnonalatasolla sekä virastotasolla puolustusvoimissa ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Puolustusvoimauudistuksen aluevaikutukset on selvittänyt ulkopuolinen asiantuntija. Lähes kaikille muutospaikkakunnille on perustettu rakennemuutosryhmiä, joissa on edustettuna puolustushallinnon, puolustusvoimien, paikallishallinnon sekä usein työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan edustajat. Näillä ryhmillä on mahdollistettu kuntien ennakoiva suunnittelu esimerkiksi vapautuvien maa-alueiden ja kiinteistöjen uudelleen käytössä sekä uuden liiketoiminnan tukemisessa.
Lisätietoja : http://www.defmin.fi/index.phtml?589_m=5069&s=47- Stefan fani
Mitä mieltä olet henkilökohtaisesti siitä että tämän luokan massiivinen pv-uudistus ei kosketa ruortsinkielistä Dragsvikiä ei sittten himppusen vertaa?
Muualta porukkaa vähennetään kaksin käsin vaan ei Tammisaaresta. Mikä on peruste ja ennen kaikea, onko tämä millään muotoa enää tasapuolista?
Kun noin innokkaasti puolustut asiaa niin voisitko vastata tähän ihan mielenkiinnosta? Stefan fani kirjoitti:
Mitä mieltä olet henkilökohtaisesti siitä että tämän luokan massiivinen pv-uudistus ei kosketa ruortsinkielistä Dragsvikiä ei sittten himppusen vertaa?
Muualta porukkaa vähennetään kaksin käsin vaan ei Tammisaaresta. Mikä on peruste ja ennen kaikea, onko tämä millään muotoa enää tasapuolista?
Kun noin innokkaasti puolustut asiaa niin voisitko vastata tähän ihan mielenkiinnosta?En sinänsä puolusta asiaa vaan tosiasiat on hyväksyttävä. Kun 10 prosenttia leikataan vuosibudjetista, niin jotain on pakko tehdä ja pian.
Politiikka on aina valitettavasti mukana tälläisissä päätöksissä. Jos saisin päättää, niin Dragsvik olisi lakkautettu ja ruotsinkielinen varusmieskoulutus siirretty Upinniemiemeen, joka oli ilmeisesti myös kenraalien suunnitelmissa ennen Wallinin poliittista ohjausta. Lisäksi olisin säästänyt Lentosotakoulun Kauhavalta ja Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontiorannalta puolustuksellisista ja käytännön syistä : Pohjanmaalla riittää lentoalaa ja Vekaranjärven ja Kajaanin väli pitkä. Muut lakkautukset on sinänsä perusteltuja.
Toki tämänkaltaiset lakkautukset on tietynlainen riski maanpuolustustahdolle, keskittäminen vähentää potentiaalisia vihollisen kohteita, joka korostaa valmiussuunnitelun merkitystä sekä tietysti ainakin aluksi lisää menoja, kun uusille joukoille pitää rakentaa uusia tiloja ym.
On kuitenkin muistettava, että varuskunnista ei puolusteta maata, ne on ensisijaisesti rauhan ajan koulutuskeskuksia, pääosa sa-joukoista perustetaan ja käytetään aivan muualla.
Julkisessa keskustelussa on liikaa keskitytty varuskuntien lakkautukseen. Uudistus tuo tullessaan myös paljon muita muutoksia, kuten esim. sotilasläänien, huoltorykmenttien ja monen muun laitoksen lakkautukset / yhdistämiset eli nyt ravistellaan koko organisaatiota tosissaan, jotta 1.1.2015 aloittava uusi organisaatio olisi toimintakykyinen.
Ainoa varma asia on, että ainoa pysyvä on jatkuva muutos, koska materiaali kallistuu ja todennäköisesti tulevaisuudessakin voi nähdä vain unta isommista määrärahoista.- Pv:n virkamies
Stefan fani kirjoitti:
Mitä mieltä olet henkilökohtaisesti siitä että tämän luokan massiivinen pv-uudistus ei kosketa ruortsinkielistä Dragsvikiä ei sittten himppusen vertaa?
Muualta porukkaa vähennetään kaksin käsin vaan ei Tammisaaresta. Mikä on peruste ja ennen kaikea, onko tämä millään muotoa enää tasapuolista?
Kun noin innokkaasti puolustut asiaa niin voisitko vastata tähän ihan mielenkiinnosta?No niin, miksi Dragsvigiltä ei heru/vaadita säästöjä? Paljonko virkoja lopetetaan? Miksi näistä ei säästetä? Todella epäreilua!!!
Dragsvik on Wallinin / rkp:n politiikkaa kuten oli Kontioranta / purun:n esikunta Seppo Kääriäisen politiikkaa 2006, joten en nyt ihan täysin dramitisoisi meneillän olevaa rakennemuutosta. Toki täydellistä oman edun tavoittelua rkp:ltä, tuntuu em. puolueella olevan joka vaalikausi samat tavoitteet : Uudenmaan prikaatin ja ruotsinkielisen vähemmistön etujen säilyttäminen. Poliittisten päätösten jälkeen vaihtui puolustusministeri / rkp:n puheenjohtaja. Sattumaa vai ei ???
Puolustusvoimauudistus etenee vääjäämättömästi eteenpäin.
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZFNcoJAFITPkgPEGWRgYAlC-B0RmEFgQ6GiQSSAGEFOn1RllUVcpXi97Or-ql6DFHzrI7-Xp_xWNh_5BcQgFTNjKUqmDTnZc4gKLc-FEXY33MrjwRbEEGXh-dFaUzUFZziM4fmNUKoPRL94lI1uz8ol0Qikk8-TXUQIVR0y-Q8oyVz05uuK5qu8Orx8d6XPaAZ87kPuxxd53dHXBuKMzQpBK9SYTBnmDSY-zXsB_vHhH6dAkIAU_5VfegjQf_zGc5Y4I0uYkYXnY6EZ90Iz7oX-dy8bpOWuXgz7egEXS16QeF5AEHMCRphDYPue9KPeW4OmhJl_6rieTXY4lOtACleG4bonkVWZjcjGUj_T7OhpWzGJvN7WTfXATcJhP8mOepsesdqejqzSz05YYalTmpFemk_8eGf8wdhpaZNeCXejuVXWVL4WMM4k7JutX-y76mI3YbPKvabvpBZ3yUjVsUjSOqquQ5LrcH8s14VbhAxqdxhkh6P3KmpDWO5Y8wLWZlMXoK3vrR6YU_xLhfIFZsqgjw!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=d2d1ed004ceafd8c8617a7459d02f126Tasan vuoden kuluttua lakkautetaan ensimmäiset joukko-osastot eli Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiorannasta, Ilmavoimien Teknillinen Koulu Jämsän Hallista ja Kotkan Rannikkoalue Haminasta. Käytännön työ alkaa siis toden teolla ja suunnittelu jatkuu samaan aikaan. Vuosi 2013 on siis suurten muutosten vuosi puolustusvoimissa. Saa nähdä, minkälaisia henkilökohtaisia tragedioita nähdään, muutos ei ole missään tapauksessa kivuton, varsinkaan palkatun henkilöstön kohdalla. Irtisanomisia ja siirtoja toisille paikkakunnille tulee runsaasti. Reserviläisille on tiedossa vain niukkuutta kertausharjoitusten muodossa, kun harjoitukset on supistettu aivan minimiin kuten tänäkin vuonna. Onneksi vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus hieman korvaa vajetta. Toivotaan parasta ja jäädään seuraamaan silmät ja aistit valppaina uudistuksen etenemistä. Hyvää ja onnellista uutta vuotta ja MUISTETAAN pitää maanpuolustuksesta huolta MYÖS suurien muutosten vuonna 2013!!!!!!!!
Tasan vuoden kuluttua lakkautetaan ensimmäiset joukko-osastot eli Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiorannasta, Ilmavoimien Teknillinen Koulu Jämsän Hallista ja Kotkan Rannikkoalue Haminasta. Käytännön työ alkaa siis toden teolla ja suunnittelu jatkuu samaan aikaan. Vuosi 2013 on siis suurten muutosten vuosi puolustusvoimissa. Saa nähdä, minkälaisia henkilökohtaisia tragedioita nähdään, muutos ei ole missään tapauksessa kivuton, varsinkaan palkatun henkilöstön kohdalla. Irtisanomisia ja siirtoja toisille paikkakunnille tulee runsaasti. Reserviläisille on tiedossa vain niukkuutta kertausharjoitusten muodossa, kun harjoitukset on supistettu aivan minimiin kuten tänäkin vuonna. Onneksi vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus hieman korvaa vajetta. Toivotaan parasta ja jäädään seuraamaan silmät ja aistit valppaina uudistuksen etenemistä. Hyvää ja onnellista uutta vuotta ja MUISTETAAN pitää maanpuolustuksesta huolta MYÖS suurien muutosten vuonna 2013!!!!!!!!
Puolustusvoimauudistus jatkuu suunnitellusti (3.4.2013)
Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun toinen vaihe on päättynyt suunnitellusti. Toisen vaiheen suunnittelussa ovat toteutuneet hyvän työnantajan periaatteet. Suunnittelussa on huolehdittu yhdenmukaisista käytännöistä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta. Suunnittelua on tehty hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Suunnittelussa on noudatettu PLM:n ohjauskirjeen keskeisiä periaatteita, joita ovat muun muassa kriittisen osaamisen säilyttäminen, sodan ajan vaatimusten huomioiminen ja asevelvollisten kouluttajamäärän lisääminen.
Tähän mennessä puolustusvoimien henkilöstöä on sijoitettu tehtäviin noin 12 000 ja avoimia tehtäviä on tällä hetkellä noin 300.
Tällä hetkellä muutoksen kohteena on noin 750 henkilöä. Heistä noin 250 tulee eläköitymään vuoteen 2015 mennessä. Noin 500 henkilöä tullaan määrittämään huhtikuun kuluessa irtisanomisuhanalaisiksi. Heidän osalta jatketaan käytössä olevia tukimuotoja. Hakeutuminen avoimiin ja avautuviin tehtäviin jatkuu kaiken aikaa.
Puolustusvoimat käynnistää kesäkuussa mahdolliset irtisanomiset niiden henkilöiden osalta, joiden tehtävät lakkaavat vuoden 2013 lopussa. Toimenpiteet koskevat todennäköisesti muutamia kymmeniä henkilöitä.Puolustusvoimauudistus jatkuu suunnitellusti (3.4.2013)
Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun toinen vaihe on päättynyt suunnitellusti. Toisen vaiheen suunnittelussa ovat toteutuneet hyvän työnantajan periaatteet. Suunnittelussa on huolehdittu yhdenmukaisista käytännöistä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta. Suunnittelua on tehty hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Suunnittelussa on noudatettu PLM:n ohjauskirjeen keskeisiä periaatteita, joita ovat muun muassa kriittisen osaamisen säilyttäminen, sodan ajan vaatimusten huomioiminen ja asevelvollisten kouluttajamäärän lisääminen.
Tähän mennessä puolustusvoimien henkilöstöä on sijoitettu tehtäviin noin 12 000 ja avoimia tehtäviä on tällä hetkellä noin 300.
Tällä hetkellä muutoksen kohteena on noin 750 henkilöä. Heistä noin 250 tulee eläköitymään vuoteen 2015 mennessä. Noin 500 henkilöä tullaan määrittämään huhtikuun kuluessa irtisanomisuhanalaisiksi. Heidän osalta jatketaan käytössä olevia tukimuotoja. Hakeutuminen avoimiin ja avautuviin tehtäviin jatkuu kaiken aikaa.
Puolustusvoimat käynnistää kesäkuussa mahdolliset irtisanomiset niiden henkilöiden osalta, joiden tehtävät lakkaavat vuoden 2013 lopussa. Toimenpiteet koskevat todennäköisesti muutamia kymmeniä henkilöitä.Puolustusministerin hallinnolliset päätökset 4.7.2013 :
Puolustusministeri Carl Haglund teki 4.7.2013 aikaisempien linjausten mukaiset hallinnolliset päätökset vuonna 2012 aloitetun puolustusvoimauudistuksen loppuun saattamiseksi. Päätökset ovat jatkoa tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan 8.2.2012 linjaaman puolustusvoimauudistuksen toimeenpanolle. Ensimmäisen vaiheen toimeenpanoa koskevat puolustusministeriön päätökset tehtiin kesällä 2012. Nyt tehdyt päätökset koskevat sellaisia uudelleenjärjestelyjä, jotka ovat edellyttäneet säädösmuutoksia. Eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti niihin liittyvät lakimuutokset kesäkuussa.
Puolustusvoimauudistuksen perustavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta pieneneviin palveluskelpoisiin ikäluokkiin sekä supistuviin rahoituskehyksiin. Ratkaisuilla pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
Valtioneuvosto antoi 4. heinäkuuta asetuksen puolustusvoimien aluetoimistoista. Asetuksella säädetään aluetoimistojen toimialueista, joita on 1.1.2015 alkaen kaksitoista. Aluetoimistot sijoitetaan paikkakunnille: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Aluetoimistojen tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asevelvollisuutta koskevat asiat sekä järjestää kutsunnat.
Nykyisten meripuolustusalueiden laivastojoukot keskitetään 1.1.2015 perustettavaan rannikkolaivastoon Turkuun (Pansio) ja rannikkojoukot 1.1.2015 perustettavaan rannikkoprikaatiin Kirkkonummelle (Upinniemi). Uudelleenjärjestely mahdollistaa resurssien tehokkaan ja joustavan käytön sekä keskitetyn valmiustehtävien ja harjoitustoiminnan toteutuksen.
Puolustusministeri päätti myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamiseen liittyvistä uudelleenjärjestelyistä. Nykyisten Maavoimien materiaalilaitoksen, Merivoimien materiaalilaitoksen, Ilmavoimien materiaalilaitoksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen toiminnot kootaan yhteen 1.1.2015 aloittavan Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Uudelleenjärjestelyn tavoitteena on logistiikkajärjestelmän päällekkäisyyksien poistaminen ja toiminnan tehostaminen.
Puolustusvoimien tutkimustoiminta järjestetään uudelleen. 1.1.2014 perustetaan Puolustusvoimien tutkimuslaitos, johon organisoidaan nykyiset tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevät laitokset. Toiminta jatkuu pääosin nykyisillä paikkakunnilla Ylöjärvellä, Riihimäellä ja Tuusulassa. Uudelleenjärjestelyn perustana ovat tutkimustoiminnan päällekkäisyyksien poistaminen ja toiminnan tehostaminen.
Puolustusvoimauudistuksen aluevaikutukset on selvitetty alueellistamissäädösten ja alueiden kehittämistä koskevien säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Muutosten kohteena olevilta kunnilta ja maakuntien liitoilta sekä Saaristoasiain neuvottelukunnalta on pyydetty lausunnot sekä käyty niiden kanssa lain mukaiset neuvottelut. Uudelleenjärjestelyjen osalta on tehty yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja käynnistetty selvitystyö ja toimenpiteet henkilöstön ja alueiden tukemiseksi.
Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelussa on noudatettu hyvän työnantajan periaatteita. Puolustusvoimat on tiedottanut puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutuksista.
Yhteensä puolustusvoimauudistuksen rakenteellisilla uudistuksilla tavoitellaan vuodesta 2015 alkaen noin 130 milj. euron vuosittaisia pysyviä kustannushyötyjä. Uudistuksen toimeenpanosta aiheutuviin erilaisiin kertaluonteisiin menoihin on varattu rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa.- Reperoudari
Väitän, että koskaan ei olisi pitänyt lakkauttaa Savon Prikaatia ja Karjalan Prikaatia.
Näiden joukko-osastojen koulutus oli äärettömän korkeatasoista. Kouluttajien ta-
so oli päätähuimaava. Nämä koulutusprikaatit antoivat maan parasta jalkaväkikou-
lutusta. Tämä puolustusvoimauudistus on huonosti suunniteltu ja itsenäisyytem-
me vaakalaudalla. Karjalan prikaati on olemassa edelleen ja vaan vahvistuu pv-uudistuksessa yhtenä maavoimien valmiusyhtymänä ja on myös valtakunnan suurin joukko-osasto yhdessä Kainuun prikaatin kanssa varusmiesmäärällä mitattuna. Myös ainoa valmiusyhtymä, jossa kaikki aselajit toimivat samassa varuskunassa. Savon prikaati lakkautettiin vuoden 2006 lopussa ja tilalle tuli maavoimien esikunta puolustusministeri Seppo Kääriäisen päätöksellä (sotilaat olisivat halunneet esikunnan Hämeenlinnaan).
Vuoden 2007 lakkautukset (Savon prikaati ja Helsingin ilmatorjuntarykmentti Tuusulassa) eivät tuottaneet mitään säästöjä, päinvaston kulut kasvoivat. Syyt ovat ilmiselviä, kun lakkautettavien joukko-osastojen tilalle tuli uutta toimintaa (Tuusulaan tuli pvkvk = Puolustusvoimien kansainvälinen keskus), niin eihän säästöjä voi tulla, koska jos niitä halutaan, niin alueista, kiinteistöistä ja henkilöstöstä pitää luopua nopeasti ja pysyvästi. Mielenkiintoista nähdä, tapahtuuko näin tulevassa uudistuksessa. Tavoitteet ovat ainakin ylevät ja ainakin suunnittelijoiden mielestä säästöjä tuottavia.
Itsenäisyyteen ei vaikuta, mutta puolustusvoimien toimintakyky varmasti huononee tänä vuonna ja lähivuosina. Valitettavasti valtion taloutilanne vaatii sopeuttamistoimia jokaiselta hallinnonalalta ja onhan supistamisen varaa olemassa johtuen ikäluokkien ja sodan ajan vahvuuden pienemisestä. Onneksi turvallisuustilanne on vakaa lähialueillamme.Puolustusvoimain komentajan päätökset organisaatiomuutoksista 9.7.2013 :
Puolustusvoimain komentaja päätti puolustusvoimauudistukseen sisältyvistä organisaatiomuutoksista
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen päätti 9.7.2013 organisaatiomuutoksista, jotka sisältyvät vuonna 2012 linjattuun puolustusvoimauudistukseen. Uudistuksen päämääränä on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle.
Komentajan päättämät puolustusvoimauudistukseen liittyvät organisaatiomuutokset koskevat puolustusvoimien hallintorakennetta vuonna 2014 ja vuodesta 2015 eteenpäin. Tehtävät organisaatiomuutokset edellyttivät Valtioneuvoston laki- ja säädöstarkennuksia.
Puolustusvoimien tutkimuslaitos perustetaan 1.1.2014. Siihen organisoidaan nykyiset tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevät yksiköt. Toiminta jatkuu pääosin nykyisillä paikkakunnilla Ylöjärvellä, Riihimäellä ja Tuusulassa.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos perustetaan 1.1.2015. Siihen kootaan yhteen Maavoimien materiaalilaitoksen, Merivoimien materiaalilaitoksen, Ilmavoimien materiaalilaitoksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen toiminnot.
Puolustusvoimain komentaja päätti seuraavien maavoimien joukko-osastojen kokoonpanon vuodesta 2015 lukien: Jääkäriprikaati, Kaartin Jääkärirykmentti, Kainuun Prikaati, Maasotakoulu, Porin prikaati ja Panssariprikaati. Kokoonpanot liittyvät Puolustusministeriön 4.7.2013 vahvistamaan aluetoimistojen uudelleen organisoitiin. Puolustusvoimien aluetoimistot ovat 1.1.2015 alkaen seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa.
Nykyisten meripuolustusalueiden laivastojoukot keskitetään 1.1.2015 perustettavaan Rannikkolaivastoon Turkuun (Pansio) ja rannikkojoukot 1.1.2015 perustettavaan Rannikkoprikaatiin Kirkkonummelle (Upinniemi).
Puolustusministeri Carl Haglund on 4.7.2013 päättänyt Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen perustamisesta, meripuolustusalueiden lakkauttamisesta, rannikkoprikaatin ja rannikkolaivaston perustamisesta sekä aluetoimistojen sijoittamisesta.
Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan päättämät hallintoyksikkörakenteet ovat perustana myös henkilöstösuunnittelulle, joka etenee osana puolustusvoimauudistusta. Henkilöstösuunnittelussa on noudatettu hyvän työnantajan periaatteita, sekä huolehdittu avoimuudesta ja tasapuolisuudesta. Puolustusvoimauudistuksella rakennetaan kokonaisuus, jossa rahoitus, puolustusvoimien tehtävät ja toiminnan kustannusrakenne ovat kunnossa.Lisää toiveita, että muitakin varuskunta-alueita saataisiin myytyä.
KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE MYYTY.
Vuoden 2013 lopulla lakkautettava Pohjois-Karjalan prikaatin varuskunta-alue Kontiorannassa on myyty 1,1 miljoonalla eurolla. Senaatti-kiinteistöjen omistama alue siirtyy kontiolahtelaiselle rakennus- ja kiinteistöalan Mestarinikkarit osakeyhtiölle 1. tammikuuta 2014.
Yrityksen toimitusjohtajan Jukka Karhun mukaan 20 kilometriä Joensuusta sijaitsevan alueen kehitystyötä tehdään yhteistyössä Kontiolahden kunnan kanssa.
– Moni voi pitää hankettamme hulluna, sillä suurin osa varuskunnan rakennuksista ovat saneerauksen tarpeessa. Teimme kuitenkin omia laskelmiamme ja kustannusarvioita tarjouskilpailun aikaan yrityksessämme, ja näin ollen uskalsimme lähteä projektiin, vaikka kyseinen alue onkin hyvin suuri.
Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikön Jyrki Maikolan mukaan 158 hehtaarin varuskunta-alue ehti olla myynnissä noin vuoden ajan. Kauppoja Mestarinikkarit oy:n kanssa valmisteltiin pitkään ja lopulliset neuvottelut kaupan yksityiskohdista venyivät kolmiviikkoisiksi.
– Neuvotteluja vaikeutti muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa ennalta tehdyt sopimukset, jotka siirtyvät nyt uuden omistajan ja yritysten välisiksi, Maikkola taustoittaa.
Unelma asuin- ja yritystiloista
Alueen kannattavaksi saaminen lepää nyt yksin Mestarinikkarit Oy:n sekä Kontionlahden kunnan harteilla. Ensimmäinen yhteinen kokous pidetään huomenna, tiistaina 5. marraskuuta. Tuolloin tavoitteena on selvittää, mitä kaikkia ratkaisuja alueen kehittämiseksi on.
– Alustavien suunnitelmien mukaan osa alueen vanhoista rakennuksista on tarkoitus kunnostaa ja osa purkaa. Alueelle tullaan lisäksi rakentamaan uusia asuintaloja ja osa vanhoista kiinteistöistä tullaan myymään yrityspuolelle. Näkisin, että esimerkiksi varuskunnan varikot, uimahalli ja sairaala olisivat helpoiten irrotettavissa myyntiin yksityisille yrityksille, Karhu arvioi.
Todelliset tulevaisuuden suunnitelmat alueelle selviävät 1.1.2014 lähtien, kun alueen omistus siirtyy Mestarinikkarit oy:lle. Tammikuussa alkaa alueen kartoittaminen. Kiireellisintä kartoittamista vaatii Karhun mukaan alueen lämmittämisen selvittäminen, joka nojaa tällä hetkellä vanhanaikaiseen öljylämmitykseen.
– Nyt kun alue on ostettu, sitä lähdetään kehittämään. Yrityksenä uskomme Kontiorannan alueen projektiin ja sen mahdollisuuksiin.
Senaatti-kiinteistöjen puolesta toivotaan, että ensimmäisen lakkautettavan varuskunnan myynti vauhdittaisi myös muiden tyhjenevien joukko-osastojen myyntiä.Konkreettiset muutokset alkavat näkymään juuri alkaneena vuonna 2014.
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS ETENEE SUUNNITELLUSTI - VUODENVAIHTEEN MUUTOKSET OSA KOKONAISUUTTA.
Vuonna 2012 käynnistetty puolustusvoimauudistus on edennyt suunnitellusti. Puolustusvoimat kykenee uudistuksen tavoitteiden mukaisesti siirtymään uuteen organisaatioon vuoden 2015 alkuun mennessä. Samalla vuoden 2015 aikana palautetaan toiminta tehtävien ja suorituskykyisten joukkojen tuottamisen edellyttämälle tasolle.
Vuodenvaihteessa 2013-2014 toteutetaan uudistukseen liittyen seuraavat organisaatiomuutokset:
Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdessa, Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä sekä Suomenlahden meripuolustusalueeseen kuuluva Kotkan rannikkopataljoona Haminassa ja Kotkassa lakkautetaan 31.12.2013.
Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos ja Merivoimien tutkimuslaitos lakkautetaan itsenäisinä hallintoyksikköinä 31.12.2013 ja niiden toiminnot organisoidaan osaksi 1.1.2014 perustettavaa Puolustusvoimien tutkimuslaitosta Ylöjärvellä.VUONNA 2012 ALOITETUN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RAKENNEMUUTOSTEN TOIMEENPANO ETENEE
Rakenteiden uudistamisessa toimintoja järjestetään puolustusvoimalliseksi kokonaisuudeksi, päällekkäisyydet poistetaan ja toimintaa tehostetaan. Joukko-osastoja, laitoksia, tukikohtia ja toimipaikkoja lakkautetaan ja yhdistetään sekä tarpeettomista alueista ja kiinteistöistä luovutaan. Johtamis- ja hallintotasoja vähennetään ja tukitoimintoja organisoidaan uudelleen resurssisäästöjen saamiseksi. Ratkaisuissa pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
Uudelleenjärjestelyissä hallintoyksiköiden määrä vähenee merkittävästi. Osa hallintoyksiköistä päättää toimintansa ja osa sulautuu toisiin hallintoyksiköihin.
Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat talvella 2012 puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat. Puolustusvoimat teki keväällä 2012 puolustusministeriölle esitykset puolustusvoimauudistukseen liittyvistä uudelleenjärjestelyistä. Puolustusministeriö on tehnyt näiden toimeenpanoon liittyviä hallinnollisia päätöksiä kesällä 2012 ja 2013.
Viimeisenä toimeenpanoasiana puolustusministeri Carl Haglund päätti 3.4.2014 sotilastiedustelun uudelleenorganisoinnista. Puolustusvoimien tiedustelukeskus ja Viestikoelaitos lakkautetaan ja niiden toiminnot organisoidaan 1.5.2014 perustettavaan puolustusvoimien sotilastiedustelulaitokseen. Samalla Pääesikunnan tutkintaosaston toimintoja siirretään uuteen organisaatioon.
Puolustusvoimien sotilastiedustelulaitoksen pääosat sijoitetaan Helsinkiin ja Jyväskylään. Toiminta jatkuu pääosin nykyisillä paikkakunnilla. Tiedustelulaitos on pääesikunnan alainen hallintoyksikkö.
Sotilastiedustelutoiminnan uudelleenjärjestelyillä arvioidaan saatavan puolustusvoimissa vuositasolla pysyviä menosäästöjä noin 3,0 milj. euroa vuodesta 2016 alkaen.
Uudelleenjärjestelyjen henkilöstövaikutukset ovat vähäiset ja kohdistuvat hallinnon ja tukipalveluiden uudelleenjärjestelyyn.
Kaikkiaan puolustusvoimauudistuksen joukko-osastojen lakkauttamiset ja yhdistämiset, rakenteelliset muutokset ja varusmiespalveluksen lyhentäminen tuovat noin 115 - 135 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuodesta 2015 lähtien.- puupiäkö
Eli tuon tiedustelulaitoksen osalta tuskin mitään uutta tulee, homma jatkuu niinkuin ennenkin. Viestikoelaitos on vain aikoinaan nimetty tuollaisella harhaanjohtavalla nimikkeellä..no onhan siellä voitu koemielessä vähän signaalitiedustelua harjoittaa..sehän on nyky-ajan tiedustelun kuuminta kärkeä. Internet tarjoaa paljon tiedonsiruja jotka liittyvät soitten suurempaan kokonaisuuteen, ikäänkuin palapeliin jota vakoilukin on, palapelin rakentamista.
Huvitti hieman usan skandaalin jälkeen kun ottivat puheeksi että vakoilulle täytyy nyt saada selvät pelisäännöt, ohjeet ja rajat kuinka saa vakoilla..heh heh..olisivat nyt vielä perustaneet valtioihin konttorit joista haettaisiin lupaa vakoilulle, päivämäärät, kelloajat, tavoitteet yms..vastauksena vois olla että ei nyt sovi tuo aika meille, voisitteko millän vakoilla vasta ensi kuussa.
Kyllä se niin menee että rakkaudessa, sodassa ja vakoilussa on kaikki sallittua. KEURUUN VARUSKUNTA-ALUEELLE UUTTA ELÄMÄÄ
Keuruun varuskunta-alue on myyty jyväskyläläiselle Sarakallio Kiinteistöt Oy:lle. Puolustusvoimien toiminta alueella päättyy vuodenvaihteessa, jonka jälkeen vastuu alueen ylläpidosta siirtyy ostajalle
Sarakallio Kiinteistöt Oy:n tavoitteena on luoda varuskunta-alueelle uutta toimintaa ja elämää nopeasti. Tarkoituksena on saada olemassa oleviin kiinteistöihin uusia toimijoita ja sitä kautta uusia työpaikkoja.
‒ Alueelle tulevasta toiminnasta on ollut jo puhetta, mutta asiasta ei ole vielä selvyyttä tai varmuutta. Meillä on joka suuntaan avoimet ovet, Sarakallio Kiinteistöt Oy:n johtaja Timo Kauppinen kertoo.
Kauppisen mukaan tilojen pohjalta voi peilata minkälainen toiminta varuskunta-alueella olisi mahdollista.
‒ Uutta tuskin ruvetaan rakentamaan. Hallit, ruokala ja kasarmit tarjoavat useita erilaisia mahdollisuuksia.
Kauppinen toivoo, että seuraavan kahdeksan kuukauden aikana aluelle ja tiloihin löytyisi uutta toimintaa siten, että alueen uuden elämän rakentaminen voidaan aloittaa heti vuoden vaihteen jälkeen.
Keuruun varuskunta-alue käsittää 38 hehtaaria maita ja noin 40 rakennusta, muun muassa kasarmeja, autohalleja, korjaamohalleja, varastoja, muonituskeskuksen, toimisto- sekä muita rakennuksia.
Alue myytiin, koska vuodenvaihteessa lakkautettavan varuskunnan tiloihin ei löytynyt korvaavaa toimintaa valtion sisältä. Valtion kiinteistöstrategian mukaisesti myydään kiinteistöt, joille valtiolla ei ole käyttöä. Myynneistä vastaa keskitetysti Senaatti-kiinteistöt.
‒ Kauppa on jatkoa puolustusvoimien lakkauttamien varuskunta-alueiden kehittämiseksi uuteen käyttöön ja toteuttaa osaltaan valtion kiinteistöstrategian tavoitteita, Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikola sanoo.
Kauppa Sarakallio Kiinteistöt Oy:n kanssa tehtiin 29. huhtikuuta ja julkistettiin 30. huhtikuutta. Osapuolet eivät halua kommentoida kauppahintaa.KAUHAVAN LENTOSOTAKOULU JA KOKKOLAN VARIKKO VAKAVARAISEN YRITYSRYHMÄN OMISTUKSEEN
Useiden pohjalaisyritysten perustama Kasvuyrittäjät Oy on ostanut Lentosotakoulun tilat Kauhavalla ja Kokkolan varikkokiinteistön perustettavan yhtiön lukuun jonka nimeksi tulee LSK Business Park Oy. Kokkolan alue siirtyy uudelle omistajalle jo kuluvana vuonna ja Lentosotakoulu ensi vuoden alusta.
Myyjinä kaupassa olivat Senaatti-kiinteistöt ja Finavia Oyj, jotka olivat tyytyväisiä nyt tehtyyn kauppaan joka osaltaan tukee valtion kiinteistö-strategian tavoitteita. Finavia luopuu kaupan yhteydessä lentoaseman ylläpitämisestä Kauhavalla. Uusi omistaja ryhtyy välittömästi selvittämään mahdollisuuksia jatkaa lentotoimintaa.
Nyt tehty kauppa on myös tärkeä virstanpylväs Kauhavan ja Kokkolan alueiden jatkokehityksen turvaamisessa uuteen käyttöön Puolustusvoimien toiminnan loppuessa alueilla.
LSK Business Park Oy:n osakkaina on EP:n ja Pohjanmaan alueelta useita merkittäviä yrityksiä, joiden yhteenlaskettu työllistävä vaikutus on lähes 1500 henkilöä. Kauppaan kuuluu maa-alueita yhteensä lähes 500 hehtaaria ja rakennuskantaa kaikkiaan n 45 000 m².
Hallituksen puheenjohtaja Börje Linden sanoo nyt tehtävän ja myöhempien kehitysinvestointien motiivina olevan ennen muuta luottamus monipuoli-suuteen, jota löytyy sekä kohteista että ostajien muodostamasta ryhmästä.
- Omistajayritykset toimivat useilla toimialoilla eri puolilla pohjalaismaa-kuntia. Valmiista verkoistamme löytyy runsaasti sekä resursseja alueiden kehittämiseen että niistä toimintaympäristönä kiinnostuneita tahoja. Omistajataho on vuoden päivät kehittänyt alueille monipuolisia liiketoimin-tasuunnitelmia, joiden toteuttaminen Kauhavalla ja Kokkolassa ovat hyvinkin realistisia. Tiedämme kyllä, että kokonaisuus hahmottuu ajan kanssa. Meillä on kuitenkin jo nyt merkittäviä yhteistyökumppaneita.
- Kaikki on tähän saakka ollut yksi ja ehkä hankalakin kokonaisuus, mutta nyt sen eri osia voidaan kehittää joustavasti erilaisiin tarpeisiin ja siirtää uuteen hyötykäyttöön. Kokkolan 80 hehtaarin alueella asuntorakentaminen on varteenotettava vaihtoehto, ja Lentosotakoulun alueella on jo sellaisenaan lähes valmiita tiloja moneen toimintaan. Voimme räätälöidä ja mitoittaa tarjonnan tarpeita vastaavaksi, Linden toteaa.
Kohteiden kehittämisen ja myöhemmän käytön työllistävää vaikutusta ei vielä voi arvioida täsmällisesti, mutta joka tapauksessa se on merkittävä.
Kuluvan vuoden painopiste on Kauhavan osalta uuden yrityksen toimintojen varsinaisessa käynnistämisessä sekä suunnittelussa ja markkinoinnissa samalla kun valmistaudutaan ottamaan käytännön vetovastuu alueesta tammikuussa 2015. Kokkolan osalta kehitystyötä tehostetaan tämän vuoden puolella- RealistiVM1973
Oikeastaan asian voisi muotoilla näin. Se on ihan sama kuka tälläkin pallilla istuu; Jos Venäjä päättää tulla rajan yli niin ei Suomen armeija paljon niitä pidättele. Rakkaat poliitikot on pitäneet huolta, että miina peloite on poistettu ja puolustusvoimien määrärahat on supistettu. Materiaalihankinnat maksavat tuhottomasti, koska emme ole liittoumassa.
Nämä poliittiset päätökset maksetaan nuorten miesten verellä ja kivisillä laatoilla kirkkojen kupeessa. - ruåttiok
Mielestäni maanpuolustus on niin tärkeä asia, että ruotsinkielisillä saa olla oma varuskunta, jos toiminta vaan onnistuu. Oma varuskunta saisi olla vaikka naisille, vihreille tai kasvissyöjillekin. Ei tähän mitään kielivihaa kannata sotkea. Itse olen täysin suomenkielinen, mitä nyt koulussa piti sitä ruotsia tankata. Mutta en ole katkera siitäkään, koska ope oli hauska hemmo.
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS ETENEE - IRTISANOTTAVIEN MÄÄRÄ PURISTETTIIN MINIMIIN
Puolustusvoimissa joudutaan vuoden 2015 alusta irtisanomaan 126 henkilöä. Se on noin 6 prosenttia kokonaisvähennystarpeesta.
Puolustusvoimauudistuksessa määritetty henkilöstön vähennystarve vuosina 2012 - 2015 on noin 2100 tehtävää, joista 1430 on siviilitehtäviä ja noin 670 on sotilastehtäviä. Kokonaismäärästä 126 henkilöä joudutaan irtisanomaan. Irtisanomisuhan alaiseksi jää vielä tässä vaiheessa 38 henkilöä.
Pääosa vähennystarpeesta on pystytty hoitamaan luonnollisen poistuman, työllistymistä tukevien toimien ja uudelleen sijoittamisen avulla. Uutena tukimuotona käytettiin irtisanoutumiskorvausta. Sen otti 172 henkilöä.
Irtisanomisten lisäksi noin 1500 henkilöä siirtyy toiselle paikkakunnalle ja noin 2000 aloittaa uudessa tehtävässä ilman paikkakunnan vaihdosta. Muuttavia henkilöitä ja heidän perheitään on tuettu muutoksessa.
Organisaatiouudistus on voimakkaimmin kohdistunut logistiikan uudelleen organisointiin ja hallinnollisten tukipalveluiden uudelleen järjestelyihin. Uudet organisaatiot edellyttävät uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja hallintoa. Toinen suuri muutos on joukko-osastojen ja sotilasläänien esikuntien lakkauttamiset.
Henkilöstöasioita on toteutettu vaiheittain ja johdonmukaisesti hyvässä yhteistoiminnassa henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Koulutusta on annettu tarvelähtöisesti ja mm. yli 300 esimiestä on valmennettu muutoksen läpivientiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat on huomioitu valmistelussa.
Puolustusvoimauudistuksen päätavoitteet saavutetaan. Puolustusvoimat kykenee tehtäviinsä, on lähellä Suomen kansalaisia ja pystyy taloudellisesti käyttämään valtion varoja. Puolustusvoimat on tulevaisuudessakin hyvä työpaikka.Maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapitokumppanuutta esitetään laajennettavaksi Millog Oyn kanssa
Puolustusministeri Carl Haglund esitti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle 12.6.2014 maa- ja merivoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamisesta Millog Oy:n kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi esitystä.
Nyt tehty esitys on osa puolustusvoimauudistusta ja sen pohjana on Pääesikunnan esitys kumppanuuden laajentamisesta.
Kunnossapidon kehittämiseksi tarkastelussa oli kaksi vaihtoehtoehtoa: puolustusvoimien oman kunnossapidon palvelutoiminnan kehittäminen ja kumppanuuden laajentaminen Millog Oy:n kanssa. Kumppanuuden laajentamista puolsivat hyvät kokemukset nykyisestä kumppanuudesta Millog Oy:n kanssa sekä kumppanuuden laajentamisesta saatavat taloudelliset säästöt.
Kumppanuuden laajentamiseen liittyen Millog Oy:lle siirretään 1.1.2015 maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamot sekä merivoimien kunnossapitokeskukset ja keskusvarasto tehtävineen. Lisäksi Millog Oy:lle siirtyy kaksi varastoa tehtävineen.
Uudelleenjärjestelyssä Millog Oy:lle siirtyy liikkeenluovutuksena edellä mainittujen kunnossapito- ja varastotehtävissä oleva henkilöstö, yhteensä 366 henkilöä. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen automaattisesti ja heidän palvelussuhteensa jatkuu. Myös puolustusvoimia työnantajana sitovat palvelussuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisenaan uudelle työnantajalle. Liikkeenluovutuksessa toteutuu valtion hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka. Uudelleenjärjestelystä ei aiheudu henkilöstön irtisanomisia.
Henkilöstöä edustavat järjestöt ovat olleet mukana uudelleenjärjestelyn valmistelussa ja niitä kuullaan asiassa vielä ennen lopullista päätöstä.
Puolustusministeri tähdentää, että palvelutuotannon uudelleenjärjestelyissä ei ole olemassa yhtä oikeaa toimintamallia. -Toimintojen kehittämiseksi tarkastelussa on aina useampia vaihtoehtoisia toimintamalleja. Tavoitteena on löytää kussakin yksittäistapauksessa kokonaistaloudellisesti ja toi-minnallisesti kustannustehokas puolustusvoimien poikkeusolojen vaatimukset täyttävä toimintamalli. Kehittämisvaihtoehdon valinta perustuu aina tapauskohtaiseen vaihtoehtojen objektiiviseen kokonaisarviointiin.
Nyt tehdyssä esityksessään puolustusministeri korostaa kunnossapidon pitkän aikavälin kokonaistaloudellisuutta. Laajennetun kumppanuuden arvioidaan tuottavan kunnossapidossa oman toiminnan kehittämiseen verrattuna säästöä kuuden vuoden sopimuskautena yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se myös mahdollistaa materiaalin elinjakson tehokkaamman hallinnan.
Jo aiemmin Millogin kanssa tehty kumppanuus on osoittautunut kaikin puolin toimivaksi ja on Haglundin mukaan hyvä esimerkki onnistuneesta kumppanuusratkaisusta. -Toisessa viimeaikoina tekemässäni päätöksessä, puolustusvoimien tilahallinnassa, päädyin päinvastaiseen ratkaisuun ja oman toiminnan kehittämiseen, Haglund toteaa.PUOLUSTUSVOIMAT SAAMASSA 150 MILJOONAA EUROA LISÄRAHAA
Asevoimien laihat vuodet näyttävät olevan takana. Ukrainan sodan myötä puolueiden enemmistö on sitä mieltä, että Puolustusvoimat tarvitsee 150 miljoonaa euroa lisärahaa vanhenevien aseiden ja materiaalien korvaamiseen.
Puolustusvoimien materiaalibudjetti nousee selvästi, mikäli parlamentaarisen työryhmän keskiviikkona julkaisema esitys toteutuu. Korotukset alkaisivat vuonna 2016, jolloin Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisärahaa aseiden uusimiseen. Tällöin armeijan materiaalibudjetti olisi yhteensä noin 550 miljoonaa euroa.
Työryhmän esityksen mukaan summa nousisi vuosittain niin, että vuonna 2020 Puolustusvoimilla olisi materiaalihankintoihin noin 650 miljoonaa euroa. Materiaalibudjetti nousisi siis nykytasosta noin 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Lisäksi puolueiden työryhmä esittää, että puolustusmateriaalinen kallistuminen korvataan Puolustusvoimille. Tämä on merkittävä lisäpanostus, sillä puolustusmateriaali kallistuu raportin mukaan noin 2 - 7 prosenttia vuodessa. Kallistumisvauhti on siis tuntuvasti kovempi kuin esimerkiksi tavallisilla kuluttajatuotteilla.
Lisämäärärahoilla on tarkoitus korvata ennen kaikkea maavoimien vanhentuvaa materiaalia, kuten ammuksia, panssarintorjunta-aseita ja ilmantorjuntaohjuksia. Lähivuosikymmeninä eteen tulevat ilmavoimien miljardiluokan hävittäjähankinnat ja merivoimien aluksien uusiminen eivät kuuluneet työryhmän asialistalle.
Työryhmä huomauttaa, että Puolustusvoimilla olisi lisärahoituksen jälkeenkin suhteellisesti viime vuosikymmeniä vähemmän rahaa materiaalihankintoihin.
"Puolustuskyky heikkenee"
Työryhmän mukaan puolustusvoimien resurssien riittämättömyys alkaa näkyä käytännössä tämän vuosikymmenen loppupuolella.
Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi keskiviikkona, että puolustukseen käytettävät resurssit ovat liian rajalliset. Hänen mukaansa puolustusvoimat ei kykene ilman lisärahoitusta täyttämään tehtäväänsä kuin muutaman lähivuoden ajan.
– Puolustuksen tavoitetilan ja resurssien välillä on epätasapaino, jota ei voi pitää kestävänä tilana. Emme pääse sitä karkuun väitteillä, että vähemmällä enemmän. Se sitruuna on puristettu kuiviin, Kanerva sanoi.
Raportissa ei pyritä ratkaisemaan rahoitusmalleja, joilla vajetta voitaisiin paikata. Kanervan mukaan ryhmä piti kuitenkin perusteltuna puolustusmäärärahojen asteittaista korottamista 150 miljoonalla eurolla ja tähän tehtävällä inflaatiotarkistuksella. Vasemmistoliitto jätti Kanervan mukaan tähän kohtaan eriävän mielipiteensä.
Vasemmistoliittoa työryhmässä edustanut kansanedustaja Annika Lapintie sanoi julkistamistilaisuudessa, että työryhmän linjaus aserahoista sitoo liikaa seuraavan hallituksen käsiä. Lapintien mukaan vuonna 2011 päätetty puolustusmenojen leikkaus oli tarkoitettu pysyväksi.
Vihreät puolestaan haluaisivat vielä harkita sodanajan joukon pienentämistä 10 000 - 20 000:lla nykyiseltä 230 000:n tasolta säästöjen syntymiseksi.
Uusiin uhkiin varauduttava
Kanervan mukaan uutta kierrettä tuo sodankäynnin muuttuminen matalan intensiteetin hybridisodaksi, josta esimerkkinä on Ukrainan kriisi. Kanerva sanoi, että reaktioaika konfliktin syttymiselle on lyhentynyt. Tämän vuoksi Puolustusvoimilla pitää olla varastossa ammuksia ja aseita valmiiksi.
Lisäksi materiaalihankintojen kustannusten nousu ja kiristynyt taloustilanne luovat hänen mukaansa uusia haasteita puolustuskyvyn ylläpitämiselle.
Kanervan raportin tarkoituksena on tarjota poliittisille päättäjille pohjan tuleviin eduskuntavaaleihin ja ennen kaikkea niitä seuraaville hallitusneuvotteluille. Yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen työryhmä ei esitä muutoksia.
Raportti luovutettiin tänään keskiviikkona puolustusministeri Carl Haglundille (r.). Puolustusmäärärahoista on tarkoitus päättää lopullisesti seuraavissa hallitusneuvotteluissa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.Puolustusministeri perusti tänään esiselvitystyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen suunnittelun aloittamista osana ajanmukaisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä. Kyseessä on perusselvitys myöhemmän päätöksenteon ja virallisen valmistelun aloittamisen tueksi.
Voimassa olevan elinjaksosuunnitelman mukaan Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien elinkaari päättyy vuonna 2030, jolloin ensimmäiset koneet ovat olleet palveluskäytössä jo 35 vuotta. Koneiden poistaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2025 ja viimeinen kone poistuisi 2030. Hävittäjähankinta kestää hankkeen aloittamisesta viimeisen koneen toimitukseen noin 15 vuotta. Suunnitelmien mukaan tämä edellyttää hankinnan valmistelujen virallista aloittamista vuonna 2015 ja mahdollista hankintapäätöstä 2020 luvun alussa. Tuotanto ja toimitukset alkaisivat vuosina 2025-2030.
HORNET-KALUSTON SUORITUSKYVYN KORVAAMINEN, ESISELVITYSTYÖRYHMÄ
Esiselvitystyöryhmän tehtävänä on koota ja laatia perusselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta, alustavista operatiivisista vaatimuksista, mahdollisuudesta Hornet -kaluston elinkaaren jatkamiseen sekä hankkeeseen liittyvistä hallinnonalan ulkopuolisista tutkimustarpeista ja yhteistyömahdollisuuksista kotimaassa toimivan teollisuuden kanssa. Lisäksi työryhmä selvittää mahdollisen hävittäjähankinnan organisointia puolustushallinnossa ja hankeaikatauluun vaikuttavia tekijöitä.
Työryhmässä ovat edustettuina puolustusministeriö, pääesikunta ja ilmavoimat. Työryhmän määräaika on 30.5.2015.Maavoimat uudistuu 1.1.2015
Maavoimien toiminta palautetaan normaalille tasolle niukkojen vuosien jälkeen puolustusvoimauudistuksen mahdollistamana 1.1.2015 alkaen. Maavoimat järjestää kertausharjoituksia vähintään 12 000 reserviläisille, kasvattaa varusmiesten maastovuorokausia 35 vuorokauteen sekä lisää ampuma- ja taisteluharjoitusten määrää.
Maavoimien sodan ja rauhan ajan rakenteet virtaviivaistettiin
Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanovaihetta on viimeistelty Maavoimissa vauhdilla vuoden 2014 aikana. – Muutosten läpivienti aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti osoittaa maavoimien henkilöstön korkeaa ammattitaitoa ja sitoutumista tehtäviinsä, toteaa Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen uudistuksen toteutuksesta.
Maavoimien sodan ja rauhan ajan rakenteet virtaviivaistettiin
Uudistetut maavoimat koostuvat 1.1.2015 alkaen Maavoimien esikunnasta sekä kahdeksasta uusimuotoisesta joukko-osastosta, joita ovat Karjalan prikaati, Porin prikaati, Kainuun prikaati, Panssariprikaati, Jääkäriprikaati, Kaartin jääkärirykmentti, Utin jääkärirykmentti ja Maasotakoulu. Uusimuotoiset joukko-osastot mahdollistavat useiden eri aselajien kouluttamisen ja yhteistoiminnan monipuolisemman harjoittelun kustannustaloudellisesti.
Maavoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on vuoden 2015 alusta 150 000 sotilasta. Joukot koostuvat operatiivista, alueellisista ja paikallisjoukoista. Paikallisjoukot perustettiin puolustusvoimauudistuksessa paikallisiin taistelu- ja tukitehtäviin. Ne kykenevät myös muiden viranomaisten tukemiseen esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa.
Maavoimien joukkojen määrän vähennys on merkittävä, joten joukkojen varustusta ja organisaatiota on kehitetty paremmin tehtäviä vastaaviksi. Varustamiseen jääviä puutteita on tarve edelleen korjata. Lisäksi olennaista on tilannetietoisuuden, johtamisen ja kauas vaikuttavan tulenkäytön kehittäminen.
Maavoimien huolto organisoitiin pääosin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen alaisuuteen ja hallintopalveluita Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Maavoimien henkilöstövahvuus asettuu uudistuksen myötä noin 4300 henkilöön aikaisemmasta 7000 henkilöstä.
Johtamistasoja vähennetään lakkauttamalla sotilasläänit. Lisäksi kouluttavista joukko-osastoista lakkautetaan 2014 vuoden loppuun mennessä Hämeen rykmentti ja Pioneerirykmentti. Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin osana uudistusta 31.12.2013. Maavoimien johtamia puolustusvoimien tärkeimpiä asiakaspalvelupisteitä, aluetoimistoja vähennetään 19:stä 12:een ja ne organisoidaan osaksi joukko-osastoja. Joukko-osastot siirretään suoraan Maavoimien esikunnan alaisuuteen.
Lisäksi neljän joukko-osaston asema itsenäisinä hallintoyksikköinä lakkaa. Tykistöprikaati liitetään Porin prikaatiin, Viestirykmentti Panssariprikaatiin, Lapin ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaatiin ja Reserviupseerikoulu Maasotakouluun. Maavoimien tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskitetty Maasotakouluun. Lisäksi kriisinhallintaoperaatioiden johtovastuu siirtyy Porin prikaatilta Maavoimien esikuntaan Mikkeliin 1.1.2015. Maavoimien esikunta johtaa kansallisesti 11 kriisinhallintaoperaatiota puolustusvoimien 12 operaatiosta. Porin prikaati toimii vuoden 2015 alusta alkaen edelleen maavoimien kriisinhallintaoperaatioiden henkilöstön kouluttajana, varustajana ja reserviläisten rekrytoijana.
Lisätiedot tarvittaessa puolustusvoimien puhelinvaihteen kautta, puh. 0299 800:
Maavoimat yleisesti: Maavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Petri Hulkko. (1.1.2015 alkaen Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila)
Joukko-osastot ja hallintoyksiköt 1.1.2015 alkaen:
Karjalan prikaatin komentaja prikaatikenraali Jari Kallio
Porin prikaatin komentaja eversti Arto-Pekka Nurminen
Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Jukka Sonninen
Panssariprikaatin komentaja eversti Pekka Järvi
Jääkäriprikaatin komentaja eversti Petteri Koskinen
Utin Jääkärirykmentin komentaja eversti Petri Mattila
Maasotakoulun johtaja eversti Kimmo Lehto
Kaartin Jääkärirykmentin komentaja eversti Pekka Saariaho. (1.1.2015 alkaen komentaja prikaatikenraali Pekka Toveri)Merivoimat uudistuu
Puolustusvoimauudistus tuo myös merivoimien rakenteeseen virtaviivaisuutta ja työhön uusia malleja. Niukkojen säästövuosien jälkeen toimintaa päästään palauttamaan viiden vuoden takaiselle tasolle, joten muun muassa reserviläisten kertausharjoitusten ja varusmiesten maastovuorokausien määrät lisääntyvät.
Merivoimat on puolustusvoimien itsenäinen puolustushaara, jonka tehtävänä on merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten ja merellisten hyökkäysten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. Kansallisen puolustuksen tehtävien lisäksi merivoimat tukee muita viranomaisia ja osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan.
Vuoden 2015 alusta Merivoimat koostuu Turussa sijaitsevasta Merivoimien esikunnasta sekä neljästä muusta joukko-osastosta.
Pansiossa Turussa sijaitseva Rannikkolaivasto (entinen Saaristomeren meripuolustusalue) vastaa laivastojoukkojen koulutuksesta ja merivoimien aluskalustosta. Alukset huolehtivat merellisistä tehtävistään Pansion ja Kirkkonummen Upinniemen tukikohdista.
Kirkkonummen Upinniemessä toimivassa Rannikkoprikaatissa (entinen Suomenlahden meripuolustusalue) koulutetaan merivoimien erikoistoimintayksikköjä, meritiedustelijoita, rannikkotykistöä sekä huoltoyksikköjä.
Uudenmaan prikaati (Nylands brigad) Raaseporissa kouluttaa muassa rannikkojääkäriyksiköitä, kranaatinheitinyksiköitä, pioneeriyksiköitä ja veneenkuljettajia. Prikaati vastaa myös merivoimien kansainvälisen rannikkojääkäriyksikön eli ATU:n (Amphibious Task Unit) koulutuksesta. Uudenmaan prikaati on puolustusvoimien ainoa ruotsinkielistä koulutusta antava joukko-osasto.
Helsingissä Suomenlinnassa sijaitsee Merisotakoulu, joka vastaa merivoimien upseerien, aliupseerien ja reservin upseerien koulutuksesta sekä järjestää erikoiskursseja.
Toimintoja keskitetään
Merivoimissa työskentelee vuoden 2015 alussa noin 1400 henkilöä. Merivoimien materiaalilaitos lakkaa, ja merivoimien huolto, materiaalihankinnat ja kunnossapito siirretään pääosin uuden Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen alaisuuteen. Hallintopalveluita keskitetään Puolustusvoimien palvelukeskukseen.
Merivoimien operatiivisten tietoteknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Merivoimien esikunnassa erillisyksikkönä toimiva Merivoimien tietotekniikkakeskus. Tietotekniikkakeskuksen toimipisteinä ovat Turussa Heikkilä ja Pansio sekä Kirkkonummella Upinniemi.
Merivoimissa koulutetaan vuosittain noin 3200 varusmiestä. Merivoimien suomenkieliset varusmiehet astuvat palvelukseen Rannikkoprikaatiin Upinniemeen ja ruotsinkieliset Uudenmaan prikaatiin Dragsvikiin. Rannikkolaivaston varusmiehet valitaan Rannikkoprikaatin alokkaista ja Turussa palvelevat siirretään Pansioon peruskoulutuskauden jälkeen.
Uutta kalustoa tarvitaan
Merivoimat kykenee täyttämään sille asetetut tehtävät hyvin. Taistelualuksia ja -järjestelmiä on perusparannettu ja rannikolla toimivien joukkojen suorituskykyä on kyetty parantamaan maltillisilla ratkaisuilla.
Alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamisen kyetään, mutta materiaali-investoinneille on vahva tarve jo lähivuosina. 2020-luvun alkuun mennessä merivoimien käytöstä on poistunut kaikkiaan seitsemän käyttöikänsä päähän tullutta sota-alusta, joten korvaavan kaluston suunnittelu ja hankinta ovat keskeisiä tehtäviä merivoimissa lähivuosina.
Joukko-osastojen komentajat 1.1.2015 lähtien:
Merivoimien esikunnan esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen
Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Timo Hirvonen
Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo
Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Kjell Törner
Merisotakoulun johtaja, kommodori Pasi PajunenIlmavoimat uuteen organisaatioon 1.1.2015
Puolustusvoimauudistuksen mukainen uusi organisaatio otetaan käyttöön kokonaisuudessaan 1. tammikuuta 2015. Uudistuksen tavoitteena on saattaa puolustusvoimien koko, toiminta ja resurssit tasapainoon ja varmistaa, että puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä. Puolustusvoimia kauttaaltaan uudistava rakennemuutos vaikuttaa myös Ilmavoimien henkilöstöön ja tukikohtarakenteeseen erittäin laajasti.
Ilmavoimien joukko-osastojen määrä supistuu seitsemästä neljään ja puolustushaaran kokonaishenkilöstömäärä putoaa noin 3000 henkilöstä noin 2000 henkilöön. Vuosien 2013–2015 aikana lähes 1000 Ilmavoimien työntekijää on siirtynyt tai siirtyy uuteen tehtävään. Heistä noin 600 muuttaa myös uudelle palveluspaikkakunnalle.
Ilmavoimat koostuu vuoden 2015 alusta Ilmavoimien esikunnasta ja neljästä joukko-osastosta: Karjalan lennostosta, Lapin lennostosta, Satakunnan lennostosta ja Ilmasotakoulusta.
Puolustusvoimauudistuksen viimeisessä vaiheessa Lentosotakoulu lakkautetaan 31. joulukuuta ja sen antama koulutus siirtyy Kauhavalta Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. Muutoksen näkyvin osa on sotilaslentäjien jatkokoulutuksen ja Hawk-suihkukonekaluston siirtyminen Kauhavalta Tikkakoskelle. Lentosotakoulun viimeiset varusmiehet kotiutuivat 18. joulukuuta. Ilmavoimien tekninen koulu yhdistyi Ilmasotakouluun vuoden 2014 alussa osana puolustusvoimauudistusta.
Kuljetus-, yhteys- ja koelentotoiminta keskitettiin kesällä 2014 Satakunnan lennostoon, kun Tukilentolaivue muutti Tikkakoskelta uuteen kotitukikohtaansa Pirkkalaan.
Materiaalilaitokset yhteen Logistiikkalaitokseen
Myös huolto- ja logistiikkajärjestelmä uudistuu, kun kaikkien puolustushaarojen materiaalilaitokset lakkautetaan ja toiminnot liitetään osaksi 1.1.2015 perustettavaa Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta. Puolustusvoimien logistiikkalaitos muodostetaan nykyisistä Ilmavoimien, Maavoimien ja Merivoimien materiaalilaitoksista, Huoltorykmenteistä, Sotilaslääketieteen keskuksesta sekä Hämeen rykmentin huoltokoulusta ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen osista. Lisäksi puolustushaaraesikuntien huollon tehtäviä siirretään logistiikkalaitokseen.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos toimii 39:llä paikkakunnalla ja sen palvelukseen siirtyy kaikkiaan noin 2 200 työntekijää.
Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu ja toimeenpano kesti kolme vuotta. Vuoden 2015 alusta puolustusvoimien rauhan ajan organisaatio koostuu Pääesikunnasta ja sen alaisesta viidestä laitoksesta, maa-, meri- ja ilmavoimista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta.Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset vuodenvaihteesta alkaen
Vuodenvaihteesta alkaen korkeakoulun organisaatiorakenne ja palvelut muuttuvat puolustusvoimauudistuksen vaikutuksesta. Muutoksien myötä Maanpuolustuskorkeakoulun toimintoja keskitetään Santahaminaan ja resurssien käyttö tehostuu.
Sotataidon laitoksen muodostaminen
Strategian laitos, Taktiikan laitos ja Sotahistorian laitos yhdistetään Sotataidon laitokseksi, joka aloittaa vuodenvaiheessa toimintansa Santahaminassa. Muutoksella pyritään tuomaan lisäarvoa sotataidon oppiaineiden opettamiseen ja opintojen järjestämiseen. Sotataidon laitos vastaa jatkossa asiantuntijalausuntojen antamisesta strategian, taktiikan ja sotataidon historian aloilta. Laitoksen johtajana aloittaa eversti Petteri Jouko.
Kirjaston siirtyminen Santahaminaan
Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjasto Kruununhaassa palvelee normaalisti perjantaihin 19.12.2014 saakka, jonka jälkeen se suljetaan lopullisesti pakkausta ja muuttoa varten. Maanpuolustuskorkeakoulun uusi sotatieteellinen keskuskirjasto Santahaminassa avataan asiakkaille maaliskuussa 2015. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on jatkossakin avoin yliopistokirjasto, joten siviiliasiakkaat ovat tervetulleita myös Santahaminaan.
Puolustusvoimien kansainvälinen keskus osaksi korkeakoulua
Puolustusvoimien kansainvälinen keskus toimii vuoden alusta osana Maanpuolustuskoulutuskorkeakoulua. Kansainvälinen keskus järjestää sotilaallisen kriisinhallinnan kursseja johtaja- ja asiantuntijahenkilöstölle Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin, Afrikan unionin ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin .
Tulevaisuudessa Kansainvälinen keskus keskittyy entistä enemmän myös koulutuksen laadun varmistukseen ja kriisinhallintakoulutuksen kriteerien valvontaan. Kansainvälinen keskus muuttaa kevään 2015 aikana uuteen Santahamina-taloon.
Kuvakeskus ja oppimateriaalituotanto osaksi Puolustusvoimien palvelukeskusta
Tuotanto-osasto (Puolustusvoimien kuvakeskus ja oppimateriaalituotanto) siirtyy 1.1.2015 alkaen osaksi uutta Puolustusvoimien palvelukeskusta. Muutoksen ennakointina itse toiminta siirtyi Tuusulaan jo syksyllä 2014. Puolustusvoimauudistuksen myötä yksikön uudeksi nimeksi tulee Oppimis- ja kuvapalvelut.
Kuva-arkiston siirtyminen Sotamuseon hallintaan
Uudistusten jälkeen kantakaupungissa Kruununhaassa sijaitseva Sotamuseo ylläpitää jatkossa SA-kuva.fi -verkkopalvelua ja puolustusvoimien kuva-arkiston aineistoa, joka sijoittuu autonomian ajalta vuoteen 2003. Kyseisen ajankohdan jälkeen otettuja kuvia hallinnoi Puolustusvoimien palvelukeskuksen Oppimis- ja kuvapalvelut.
Täydennyskoulutussektori osaksi Opintoasiainosastoa
Aikaisemmin Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskukseen kuulunut puolustusvoimien henkilökunnan täydennyskoulutus siirtyy Opintoasiainosaston alaisuuteen. Täydennyskoulutussektorin tehtävänä on puolustusvoimallisen toimialakohtaisen täydennyskoulutuksen koordinointi, pedagoginen kehittäminen ja laadunvarmistus. Lisäksi sektori vastaa yliopistollisen tason täydennyskoulutuksen sekä operatiivisen-, suunnittelu-, koulutus- ja henkilöstötoimialan täydennyskoulutuksen toteuttamisesta. Täydennyskoulutussektori toimii Päärakennuksessa.
Maisteriosaston perustaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijoiden hallinnointi tapahtuu vuodenvaihteesta lähtien Maisteriosastossa, joka erotetaan Kadettikoulusta itsenäiseksi tutkinto-osastoksi. Osaston johtajana aloittaa eversti Jyrki Lahdenperä. Maisteriosasto hallinnoi kaikkia maisteriopiskelijoita mukaan lukien viranomaisyhteistyön koulutusohjelman opiskelijoita. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelma antaa valmistuville opiskelijoille sotatieteiden maisteritutkinnon, joka ei oikeuta upseerin virkaan. Maisteriosasto jatkaa toimintaa päärakennuksessa.
Sotatekniikan laitoksen muutto uudisrakennukseen
Sotatekniikan laitoksen toiminta pysyy ennallaan, mutta laitos muuttaa saaren sisäisesti ja toimii jatkossa uudessa Santahamina-talossa.
Yhteydenotot Maanpuolustuskorkeakouluun
Postiosoite
Maanpuolustuskorkeakoulu
PL 7
00861 Helsinki
Yhteydenotot puhelimitse
Tiedotussihteeri (sis. asiantuntijalausunnot): 0299 530 120
Julkaisupäällikkö: 0299 530 119
Kirjaamo: 0299 530 109 / 0299 530 111
Sotamuseo: 0299 530 241
Pääkirjaston lainaamo (aukioloaikoina): 0299 530 177
Kurssikirjaston lainaamo (aukioloaikoina): 0299 530 178
Puolustusvoimien vaihde: 0299 800
Sähköposti: [email protected]
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911505
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1701203En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1041060Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15937- 82870
- 66793
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?40767Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289743Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107738Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K58721