kaiarasola

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

21

Kommenttia

1511

  1. Adventtikirkon opinkohtiin on kirjattu yksi profeetallinen aika, 1844 ja siihen liittyvät 2300 illan ja aamun profetia. Mielestäni selvä parannus 1930 -luvulta, jolloin opinkohdissa muistaakseni oli toinenkin aikajakso mainittu. Opinkohtiin kirjatut ajat antavat helposti väärän käsityksen kirkon opetuksesta luonteesta varsinkin läntisessä Euroopassa.

    Adventtikirkko aikanaan peri Milleriläisyydeltä yllä mainitun vuoden 607eKr, joidenkin profetioiden lähtökohdaksi. Tämä vuosi tulee 1800 -luvulla käytetyistä kuningas Jaakon käännöksistä, joiden marginaaliin oli painettu arkkipiispa Ussherin kronologia. Toisin kuin Jehovan todistajat adventtikirkko luopui vuodesta 607, kun arkeologinen todistusaineisto osoitti vuoden virheelliseksi. Mainittu vuosi ei muutenkaan ollut adventisteille kovin tärkeä.

    Perinteiseen adventismiin kuuluu kaksi tai kolme aikalaskelmaa, joita monet vieläkin esittävät.

    Dan 8:14 lasketaan yleensä vuodesta 457eKr vuoteen 1844. Samaan yhteyteen liitetään Dan 9:25-27 profetia 70 vuosiviikosta, vuodesta 457eKr vuoteen34 jKr, ja profetiasta löytyy Jeesuksen toimintaan sopivat vuodet 27jKr. (Jeesuksen kaste ja työn alku) ja 31jKr. (ristiinnaulitseminen).

    Adventtikirkko on pitänyt kiinni vuodesta 457 (ja tälle vuodelle on löytynyt myös selviä historiallisia todisteita) eikä ole vaihtanut aikaa vuoteen 458, joka yleensä nykyään esitetään Esran kirjan 7 luvussa mainittujen tapahtumien ajaksi.

    Toinen adventtikirkoissa joskus esitettävä aikaprofetia on perintöä yleisestä 1600-1800 lukujen historiallisesta tulkinnasta, jossa keskiajan vainoava kirkko tulkitaan Danielin 7.25 (ja Dan 12:7; Ilm. 11.3,4; 12.6,14; 13.5) täyttymykseksi vuosina 538-1798.

    Aikaprofetioiden rooli adventtikirkossa on kuitenkin radikaalisti muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana. Sodan jälkeen ja vielä 60 ja 70 -luvuille tavallisetkin suomalaiset olivat kiinnostuneita Raamatun profetioista ja myös aikalaskelmista. Tämän ajan ilmapiirissä ihmiset suhtautuvat aikaprofetioihin ja varmana esitettyihin vuosilukuihin lähtökohtaisesti epäillen. Siksi profeetallisilla aikalaskelmilla ei ole vuosiin ollut kovin merkittävää roolia Suomen adventtikirkon evankelioinnissa. Luulen, että on monia adventtikirkossa aktiivisia nuoria, jotka eivät osaa ensimmäistäkään profeetallista aikalaskelmaa.

    Vastaava kehitys on tapahtunut myös muissa läntisissä maissa ja myös osassa kehitysmaita. On alueita, joilla kirkko suuressa määrin sivuuttaa Raamatun aikaprofetiat. Toisaalta on myös alueita, varsinkin katolisia maita Etelä- ja Väli Amerikassa ja esim Filippiinit, joissa aikaprofetiat ovat vielä samassa roolissa kuin Suomessakin 50 vuotta sitten.

    Kai :)
  2. Tutkittu tieto väittää, että apokalyptiikka olisi huumaavien kasvien vaikutuksesta syntynmyt. Tutkittu tätä tietenkin on. Asia olisi selvä, jos ihminen voisi nähdä pelottavia petoja vain huumaavien vaikutuksesta. Näinhän ei ole. Tälläkin palstalla monet (oletettavasti ilman päihteitä!) näkevät adventtikirkon kauheana petona, vaikka se todellisuudessa on ihan kiltti kotikissa.

    Lyhyesti sanottuna: Huolimatta kaikesta tutkimuksesta ensimmäistäkään faktaa ei kukaan ole vielä löytänyt siitä, että Raamatun näyt liittyisivät päihteisiin.

    Kai
  3. Olen joskus pohtinut tätä kysymystä, jonka veli Bushmanni tässä ketjussa tekee. Kasvikunnasta löytyy hyvin myrkyllisiä kasveja.

    Ensinnäkin ilahtuneena totesin Alexin kommentin siitä, että ruokaan liittyvät asiat eivät Uuden testamentin mukaan voi olla pelastuskysymys. Olen samaa mieltä. Jumalan valtakunta ei ole syömistä tai juomista, vaan vanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.

    On loogista, että ruualla on terveysvaikutuksia (vaikka ruoka ei tietenkään ole ainoa tai aina edes tärkein ihmisen terveydentilaan vaikuttava tekijä). Terveys on yksi talenteista ja siitä huolehtimininen on järkevää.

    Bushmannin kysymys edellyttää sen adventistisen kannan hyväksymistä, että lajittelu puhtaisiin ja epäpuhtaisiin eläimiin perustuu terveyteen. Tämä on loogista, mahdollista tai jopa todennäköistä, mutta en ainakaan vielä ole törmännyt aukottomaan tapaan todistaa, että näin on. Uusi testamentti ei tee suurta numeroa tästä jaottelusta ja jättää mahdollisuuden myös toisenlaiseen tulkintaan.

    Koska koko tämän lainsäädännön perustarkoitus jää epävarmaksi, ei kukaan voine antaa lopullista vastausta siihen, miksi juuri nämä kielletään tai miksi kaikkea vahingollistä ei kielletä.

    Mitä tulkintamahdollisuuksia sitten on. Aika monet juutalaiset kirjoittivat siitä, että nämä lait annettiin hygienisistä ja esteettisistä syistä. Terveellisyydestä juutalaiset eivät paljon sano, mutta hygienia tullee aika lähelle. Siitä he kirjoittavat. Siat ovat usein likaisia, siksi kiellettyjä.

    Osa juutalaista ottaa nämä lait vertauskuvallisina. Petolinnut kielletään, jotta emme ottaisi oikeutta omiin käsiimme vaan luottaisimme Jumalan tai yhteiskunnan oikeuteen.

    Mutta on myös rabbeja, jotka katsoivat Jumalan antaneen nämä lait koettelemaan lastensa uskollisuutta. Sika oli heidän mielestään syötävin kaikista eläimistä, siksi se kiellettiin.

    Näitä lakeja on myös selitetty uskonnollisesta näkökulmasta. Se, mikä oli arvostettua (tai uskonnollisesti arvostettua) kanaanilaisten, egyptiläisten tai filistealaisten keskuudessa oli heprealaisille epäpuhdasta.

    Villejäkin selityksiä löytyy. Kielletyt eläimet oli kielletty siksi, että ne olivat Israelin heimojen totemieläimiä, joskus kansan varhaisvaiheissa. (Olisi hauska nähdä, kuinka joku todistaa, Israelin totemi ja intiaani!!?? :) taustan.)

    Koska kaikki muut selitykset ovat vähän rampoja, ei ajatus siitä, että kyse on Jumalan huolenpidosta ja ihmisten terveydestä, ole yhtään hassumpi. Mutta aukotonta todistusta juuri tämän tulkinnan puolesta en tiedä. Jos lakien merkitys on toinen, menee energia kasvien terveysvaikutusten pohdiskelujen osalta hukkaan.

    Joku myös pohdiskeli ongelmaa jäniksen märehtimisestä. Mielestäni tällainen pohdiskelu on aivan turhaa. Antiikin kielissä sana märehtiä on määriteltävä antiikin ajattelun mukaan. Ei ole mitään järkeä ajatella, että jollakulla olisi ollut selkeä käsitys märehtimisen fysiologiasta 3000 vuotta sitten. Itse asiassa vanhimmat juutalaiset määritelmät ja selitykset märehtimisestä perustuvat märehtijän yläetuhampaiden puuttumiseen ja he katsoivat, ettei tukevilla etuhampailla varustettu jänis voi siksi ihan oikea märehtijä olekaan, vaikka se suussaan jotakin joskus mussuttaakin.

    Sitten itse asiaan. Mihin tahansa laki puhtaista ja epäpuhtaista eläimistä liittyy, ei kysymyksessä kasvien myrkyllisyydestä ole mikään ongelmaa. Edelleen laki vastaa sen hetken tarpeeseen tai ongelmaan, joka on koskenut eläimiä. Useimmilla kansoilla on selkeät käsitykset vahingollisista kasveista. Ne vaihtelevat suuresti maasta ja maanosasta toiseen, eikä niiden luettelemisesta olisi ollut suurta etua, eikä sitä koskevaa tarvetta koettu.

    Veljemme Bushmanni mietiskeli myös sitä, kuinka Jumala on myrkyllisi kasveja ylipäätään luonut. Jälleen hän unohtaa, että kyllä konservatiivisinkin kreationisti ymmärrtää, että luonnossa tapahtuu jatkuvaa muuntelua ja kasvitkin muuntuvat.

    Itse asiassa veli B oikeastaan vastasi tähän itse viitatessaan ravintokasveihin, joiden varhaisemmat muodot ovat olleet syömäkelvottomia. Näin on. Sopivasta kasvista voi luonnonvalinnan tai jalostuksen seurauksena tulla niin ravitseva kuin vahingollinenkin.

    Siispä vain itsekukin kiitollisella mielellä nauttimaan, mikä on hyvää ja terveellistä. Se innoittanee taas uusia ja entistä hurjempia aiheita pohdittavaksi.

    Kai
  4. Vielä pieni kommentti niin veli B:lle kuin Ilmiantajallekin, jotka toistuvasti puhuvat beduiineista niinkuin jollakulla beduiinilla olisi ollut mitään osaa Raamatun syntyyn.

    Tämä on beduiini sanan väärinkäyttöä ja ajallisestikin virheellinen. Sana beduiini tarkoittaa erämaan vaeltajaa. Beduiinit ovat myöhäisempi ilmiö. Beduiineilla ei ollut sellaisia karjalaumoja kuin Vanhan testamentin patriarkoilla, joten heitä ei voi edes rinnastaa beduiineihin. Oikea tekninen termi Raamtun patriarkoille on puolipaimentolainen (semi-nomad). He asuivat tuohon maailmanaikaan suht lähellä asutusta, myivät sinne karjataloustuotteita, lihaa, nahkoja, käsitöitä jne ja kaupungeista he ostivat viljaa, sepän töitä ja muuta, mitä tuotettiin pysyvän asutuksen alueella. Vaellusmatkat normaalioloissa olivat suhteellisen lyhyitä, lähinnä matkoja kesä/talvilaitumille.

    Tämä puolipaimentolaisuuskin loppui samalla, kun kansa asettui Palestiinaan - siis kauan ennen kuin Raamatusta kirjoitettiin ensimmäistäkään lehteä. Raamattua ei siis voi väittää puolipaimentolaistenkaan kirjoittamaksi. Tämä johtaa meidät siihen tylsään lopputulokseen, että vielä oikeampi "tekninen termi" Raamatun kirjoittajista on Juudan (tai Israelin) kansan keskellä vaikuttaneet henkilöt. :)

    Kai
  5. Hyvä veli Bushmanni, ei tässä mitään ongelmaa ole, paitsi sinulla, joka odotat Jumalalliselta ilmoitukselta asioita, joita siihen selvästi ei kuulu.

    Varmaankin Jumala olisi voinut suoraan ensimmäiselle profeetalleen ilmoittaa kaikki, taivaan, paholaisen ja vaikka sata muutakin uskoon liittyvää asiaa ja tietenkin vielä kaikki historian ja luonnontieteen salaisuudet sen lisäksi. Näinhän sen olisi mielestäsi pitänyt toimia. Ja ilmoituksen olisi vielä pitänyt tulla fundamentalisen erehtymättömän sanainspiraation muodossa. Selvästi näin ei tapahtunut. Jumala ei heti alkuun ilmoittanut mitään taivaasta tai paholaisesta tai niistä sadasta muusta asiasta, joista ehkä sinä tai minä tänä päivänä 3000(?) vuotta myöhemmin saatamme olla kiinnostuneita.

    Sinun mielestäsi tämä voi tarkoittaa vain sitä, että Jumalaa ei ole, mutta tämä päätelmä johtuu vain siitä, ettet näytä pääsevän irti fundamentalistisista raamattuodotuksistasi. Sorry, vanhempasi ja ex-kirkkosi opettivat sinulle väärän raamattukäsityksen.

    Jumala näyttää toimineen niin, että kussakin tilanteessa hän ilmoittaa vain jonkun siinä tilanteessa akuutin tai ajankohtaisen asian. Hän selvästi ei ole ollut huolissaan kokonaisuudesta. Tätä on kuvattu vanhalla protestanttisella käsitteellä jatkuvasta tai kasvavasta ilmoituksesta.

    Tämä periaate merkitsee sitä, että koko Raamattua tulee lukea toisella tavalla kuin se, miten sinä ja turhan monet konservatiiviset kristityt sitä lukevat. Kaikki on innoitettua, mutta vasta kokonaisuus määrittelee, miten asiat tulkitaan.

    Ihmisen osuus tekstin synnyssä on suurempi kuin usein kuvitellaan. Teksti on paikoitellen raadollista, mutta myöhemmät tekstit ja erityisesti Kristus ja hänen työnsä ja opetuksensa eivät vain täydennä vaan myös korvaavat ja korjaavat vanhempia osia Raamatusta. Tai ehkä olisi parempi sanoa, ne ohjaavat meitä lukemaan myös näitä varhaisia tekstejä oikealla tavalla.

    Tämä merkitsee sitä, että kokonaisuus, lopputulos on riittävä. Raamattu tulee meille juuri siinä muodossa kuin oli tarpeen. Tietenkään kovin fundamentalistisella ajattelulla tätä kokonaisuutta ei pysty näkemään, koska jo ensimmäisillä lehdillä kompastuu siihen, että jossakin varhemmassa osassa Raamattua asiat on esitetty puutteellisesti tai jopa vastoin sitä, mitä Uusi testamentti osoittaa.

    Tämä saattaa ensi kuulemalta tuntua hurjalta teologialta, mutta voin vakuuttaa, että se on ihan vanhaa yleistä raamattukäsitystä. Lutherkin murehti sitä, ettei löytänyt edes selvää pelastussanomaa kaikista Raamatun osista. Se löytyykin vasta, kun Raamattua katsotaan kokonaisuutena.

    Jos ajattelee historiallisesti, tämä ei todellisuudessa ollut minkäänlainen ongelma, koska silloin, kun Raamatun osat esittivät vaikka pelastustotuutta puutteellisesti Raamattua ei ollut. Heprealaisesta uskosta tuli juutalaisuus (ja näissä on ero) vasta varsin myöhään niinkuin tuolla aiemmin itsekin kirjoitit. Samassa vaiheessa kaikista vanhoista kirjoituksista siivilöitiin ne, jotka näyttävät opettavan oikein ja jotka olivat ihmisiä siunanneet ja juutalaisuudesta vähitellen tulee kirjan uskonto. Synagogissa (ei kodeissa) luettiin Vanhaa testamenttia.

    Sitten syntyy kristillinen kirkko. Se seurasi juutalaista tapaa lukemisen suhteen ja yksittäisiä apostolien kirjeitä ja tekstejä luettiin jumalanpalveluksissa. Meni kuitenkin pitkän aikaa ennenkuin syntyi se kokoelma kirjoja, jota pidetään Raamattuna ja todella pitkä aika ennenkuin Raamattuja oli tavallisten ihmisten ihmisten saatavilla joskus 1800 -luvun lopulla tai 1900 -luvun alussa!

    Mitä tämä merkitsee? Sitä, että Jumala pystyi toimimaan aivan loistavasti ihmisten kanssa ilman Raamattuja. Hän pystyi heitä auttaamaan ja pelastaan. No problem. Raamattu on nyt vain meidän aikamme ylimääräinen siunaus - mutta siis vain niille, jotka eivät yritä lukea sitä sinun tavallasi.

    Tavataan tämä nyt vielä kerran suhteessa keskustelunaiheena olevaan ilmoitukseen taivasta ja vaikka paholaisesta. Mennään vaikka Tooran kirjoittamisen aikaan, milloin se sitten olikin. Myönnetään, että siinä vaiheessa Raamattu oli todella pahasti puutteellinen. Mutta, halleluja, kenelläkään ollut Raamattua. Itse asiassa kenellekään ei juolahtanut edes mieleen, että tehdään Raamattu. Siellä vain elettiin, rukoiltiin ja palvelstiin Jumalaa niinkuin niissä oloissa oli tapana.

    Nyt, kokonaisuutena, Raamattu kertoo Jumalan armosta, rakkaudesta ja johdatuksesta riittävästi - mutta vain sellaiselle, joka ei kuvittele siihen siihen erehtymätöntä ilmoitusta, jota ajan tilanne ja inhimillisyys ei värittäisi.

    Kai
  6. Hyvä veli B, eihän tässä mitään ongelmaa ole, eikä se, mikä on vanhinta tekstiä tai vanhin osa kaanonia muuta asiaa.

    Minun piti tästä päästä sanomaan, että Toorassa ei mitään taivasta ole, mutta Jesajassa jonkinlainen on ja että Jesajan näidenkin osien pitäisi sinulle, jos yliopistoteologiaa sittenkin kannatat, olla melkein yhtä vanhoja kui Tooran nuorimpien osien...

    Mutta mitäpä siitä. Sen kuin iloitaan siitä, että taivaskin aikanaan löytyi. Siis ainakin ne, voivat iloita, jotka taivasajatuksesta pitävät.

    Kai :)
  7. Hyvät ihmiset, oletteko ihan homo religiosuksia, jotka eivät elä minkäänlaista tavallista elämää. Uutisia seurataan, koska halutaan tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Piste. On normaalia ihmisyyttä olla kiinnostunut elämästä, ympäristöstä, ihmisten hyvinvoinnista, tapahtumista, kehityslinjoista. Kun uutisia näin seuraa, niin sieltä voi tietenkin joskus avautua myös jotakin, jolla on uskoon liittyvä ulottuvuus.

    On normaalia käydä työssä, jutella työtovereiden kanssa tai kotona naapureiden kanssa ja perheen sisällä ihan tavallisista asioista ilman uskonnollista taka-ajatusta. Tietenkin myös uskonnolliselle keskustelulle on joku sopiva aika ja paikka.

    Sille, että kaikki uutiset täytyy siivilöidä ajan merkeiksi tai lopun enteiksi on nimi. Paranoia, vainoharhaisuus. Se on sairaus, ja suhteellisen vaikeasti hoidettava sellainen.

    Luulen, että useimmat adventistit seuraavat uutisia mitään EGW tai maailmanloppu silmälaseja läpi. Niitä seurataan siinä määrin, kun on normaalia kiinnostusta elinympäristöön ja ihmisiin. En usko adventistien välttelevän uutisten seuraamista - ainakaan, jos vertailu tehdään omaan ikä- ammatti- jne ryhmään kuuluvien tavallisten suomalaisten kanssa.

    Kai
  8. Kristillisiä yhteisöjä on kymmeniä tuhansia, siitä ei liene epäilystä.World Christian Encyclopedia mainitsee noin 10000 yhteisöjä, joiden sisällä alaryhmiä yhteensä noin 33800. Kuitenkin käytännössä ihmisten kuvitelmat tuhansista lahkoista ovat oikeastaan urbaanilegendaa. Varteenotettavia kristillisiä yhteisöjä on alle 20. Tämän väitteen todenperäisyys selvinnee, jos katsoo jäsenmääriä.

    Katolinen kirkko n, 1.2 miljardia
    Ortodoksiset kirkot, vajaa 300 miljoonaa
    Helluntaikirkot, vajaa 300 miljoonaa
    Baptistit, yli 100 miljoonaa
    Reformoidut kirkot (episkopaalit, kongregationalistit, etc) runsaat 80 miljoonaa
    Anglikaaninen kirkko 80 miljoonaa
    Luterilaiset kirkot n. 80 miljoonaa
    Metodistikirkot 75 miljoonaa
    Adventistit 19 miljoonaa
    Jehovan todistajat 8 miljoonaa todistajaa 14-19 miljoonaa kokouksissa kävijää
    Myöhempien aikojen pyhät 15 miljoonaa
    Apostoliset kirkot 12 miljoonaa
    Restaurationistiset yhteisöt, yli 5 miljoonaa
    New Thought yhteisöt, 1,5 miljoonaa
    Veljeskirkot, 1,5 miljoonaa
    Mennoniitit, 1,7 miljoonaa
    Kveekkarit 360000

    Jäsentiedot pääosin Wikipediasta. Tässä oli vasta 16 yhteisöä, ja joukossa on jo sellaisia, joista monet palstalaiset eivät ole koskaan kuulleetkaan ja mukana on jo hyvin pieniä yhteisöjä. Voi olla, että johonkin väliin olisi pitänyt lisätä joku Iglesia di Christo (n. 3 miljoonaa?), mutta kun eivät laske jäseniään.

    Tietenkin jokaisen ryhmän alla on monia kirkkoja. Luterilaiseen maailmanliittoon kuuluu konservatiivisia ja liberaaleja yhteisöjä, mutta eivät ne missään suurissa riidoissa keskenään ole. Samoin ortodoksikirkkoja on monia, katolisessakin kirkossa on toistakymmentä ortodoksista yhteisöä, jotka hyväksyvät paavin johtajakseen. Refromoitua uskon perinnettä seuraavat varsinaisten reformoitujen lisäksi suurelta osalta myös baptistit (paitsi kasteen osalta). Jne.

    Suuria alaryhmittymiä ovat karismaattiset, joita helluntaikirkkojen lisäksi on monissa valtavirtaan kuuluvissa kirkoissa ja myös paikallisissa afrikkalaisissa kirkoissa. runsaat 500 miljoonaa.

    Toinen suuri alaryhmä ovat kirkottomat, yli 400 miljoonaa. Mukana lienee paljon myös järjestäytymättömiä alkuperäisia afrikkalaisia kristillisiä ryhmiä.

    Suurempia jakolinjoja kristilkunnan sisällä ovat katolisuus / protestanttisuus akselien lisäksi vaikkapa kolminaisuuteen uskovat ja ne, jotka eivät usko, tai vaikkapa konservatiivit, liberaalit, maallistuneet, jne.

    Todellisuudessa tilanne on se, että jos haluaa tietää kristillisten kirkkojen päälinjat, riittää, kun oppii parinkymmenen yhteisön tiedot. Jos sosiologisten kriteereiden mukaan haluaa jakaa kristilliset kirkot ryhmiin, tusina taitaa riittää ja silloin saadaan mukaan kaikki uudestisynteistä konservatiiveista maallistuneisiin liberaaleihin ja äkkivääristä toisten tuomitsijoista ekumeenisiin - ja kaikki niiden väliltä niputettua suht kuvaaviin ryhmittymiin.

    Koska useimmat tämän palstan kirjoittajista ovat syystä tai toisesta jollakin tavoin äkkiväärässä suhteessa adventismiin, kuvitelma voi olla se, että nämä monet kirkot taistelevat keskenään. Todellisuus kuitenkin on se, että useimmat näissä kirkoissa olevista kristityistä (useimmat adventistit mukaanluettuna) pystyvät ihan kristillisellä rakkaudella ja kunnioituksella suhtautumaan ei vain kaikkeen normaaliin protestantismiin vaan myös katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon.

    Pahimmat äkkiväärät ovat sitten niissä tuhansissa mitättömän pienissä ja usein rekisteröitymättömissä ryhmittymissä, joista esimerkiksi voi ottaa vaikkapa Suomi palstan parikymmentä innokasta antiadvaria. :D (Hmmm... Ehkäpä muutama palstan adventistikin ansaitsisi tulla lasketuksi omaan ryhmäänsä!?)

    Rauha itsekunkin sielulle.

    Kai
  9. En vieläkään oikein ymmärrä, mitä yrität sanoa ja mieleni tekisi kysyä, oletko lukenut Lutherin kirjat Saksan kansan kristilliselle aatelille ja Kirkon Baabelin vankeudesta. Olen vieläkin taipuvainen uskomaan, että Lutherin paavi kritiikki koski suuressa määrin paaviutta insitituutiona. Sitä paitsi Lutherille antikristus ei ollut vain paavius vaan myös islam.

    Mutta mitä väliä sillä on. Ei kai Luther ole minkäänlainen todiste siitä, että adventtikirkon profetiatulkinta on oikeassa. Profetiatulkinnat on arvioitava Raamatun ja historian valossa. Luther on vain luterilaisessa maassa sopiva argumentti sen puolesta, että adventistinen tulkinta edustaa pitkää kristillistä perinnettä. Tämä on tietenkin vastoin niitä monia teesejä, joita tällä palstalla päivästä toiseen tulee ja ihmisiä ehkä harmittaa se, että olemme adventisteina vain pikkuisen jälkeenjääneitä. Vieläkin uskonpuhdistuksen hengessä.

    Mutta tulkinnan sopivuudesta ja hyvyydestä se, että Luther opetti jotakin samantapaista, ei kerro mitään. Varmaan Luther jostakin asiasta oli oikeassa, toisessa väärässä ja sama pätenee adventtikirkonkin piirissä esitettyihin tulkintoihin.

    Sen verran vielä lisää tästä, etten ole, enkä halua esiintyä minkäänlaisena Luther auktoriteettina. Käsitykseni on kuitenkin pitkään ollut se, että Lutherin kirjoitukset koskien maailmanloppua ovat jossakin määritn ristiriitaisia. Niistä löytyy, varsinkin hänen varhaisimmista kirjoistaan, kohtia, joissa Jeesuksen tuloa odotetaan pian tai hänen sukupolvensa aikana. Joissakin kirjoituksissa, useammin myöhäisemmissä, on jopa kohtia, joiden mukaan Jeesuksen tuloon voi olla vuosikymmeniä.

    Tämä johtunee osaltaan siitä, että tilanteet ja kriisit vaihtelivat ja Luther, varsinkin työnä alkuvaiheessa, reagoi ajan tapahtumiin, sotiin, sodan uhkaan, islamin etenemiseen kohti Euroopan ydintä jne. Myöhemmin hän kirjoitti enemmän profetioista, mutta en ole vieläkään tuota mainitsemaani kirjoitusta löytänyt kuin latinaksi (enkä ole etsinytkään). Taitaa siksi olla viisainta vain todeta, että hän odotti Jeesuksen tulon olevan lähellä. Se riitti hänelle, vaikka hän oli jollakin tavalla eskatologiasta kiinnostunut. Hän kieltäytyi ehdottomasti ja kielsi muitakin yrittämästä määritellä Jeesuksen tulon aikaa. .

    Luther oli kuitenkin myös täysjärkinen sikäli, että hän totesi, ettei hänellä ole tarvetta yrittää taivutella toisia uskomaan Jeesuksen tulosta samoin kuin hän uskoi. Hän näki, että hänellä oli oikeus uskoa tavallaan ja muilla omalla tavallaan. Hyvä kanta. Olen samaa mieltä. :)
  10. Minulla on vielä yksi pieni kommentti erityisesti "ei puolusteltavissa" nimimerkille.

    Hän viittaa luontaiseen iljettävyyden tunteeseen. En sitä ihmettele. Niin homot kuin heterotkin todennäköisesti tekevät makuuhuoneissaan paljonkin sellaista, joka myös minusta olisi todella vastenmielistä. Minä ihmettelen sitä, että ihmiset eivät pysty ihan kristillisen rakkauden nimessä tuomioitaan ja kauhistumisiaan hillitsemään.

    Minun lapseni ovat kaikki vakaan ja hyvän onnellisen tuntuisissa heteroavioliitoissa, mutta esimerkkinä voi ottaa vaikka sen, että jos näkisin velvollisuutenani niin sopivana kuin sopimattomana aikana pauhata homouden kauheudesta ja oma lapsi tai joku muu läheinen osoittautuisi homoksi, mitä sitten? Mikä olisi tuomiomieliani seuraus. Se olisi se, että pauhaamisellani olisin jo tuominnut tämän läheisen evankeliumin saavuttamattomiin. Tilanne ei muutu siitä, jos homouteen taipuvainen on vähän kauempana, ehkä seurakunnassa tai siitä kiinnostunut.

    Asiahan taitaa olla niin, että runsas 3% miehistä ja runsas 1% naisista luonnostaan tuntee vetoa samaan sukupuoleen, homoudessahan ei yleensä ole kyse tietoisesti opitusta asiasta.

    Jeesus ei turhaan sanonut, älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

    Jatkona aiempaan kommenttiini suhteellisuudentajusta, mieli tekee lisätä ajatus 1. Korinttilaiskirjeestä, jota sattumoisin tänä aamuna lueskelin. Luvussa 6 Paavali luettelee ihmisryhmiä, jotka eivät peri Jumalan valtakuntaa: siveettömyyden harjoittajat, epäjumalan palvelijat, avionrikkojat, miesten kanssa makaavat miehet, varkaat, ahneet, juomarit, pilkkaajat tai riistäjät. Siinä Paavali mainitsee homoseksuaalisuuden yhtenä syntinä, mutta Paavalilla on suhteellisuuden taju tallella. Seuraavat puolitoista lukua, ovat neuvoa ja varoitusta koskien heterohaureutta, -siveettömyyttä, avioliiton puhtautta jne.

    Muuten tämän tekstin (niinkuin kaikkien tekstien) kunnollinen tulkinta edellyttäisi myös niin VTn kuin UTnkin ajan tapojen historiallista tuntemusta, mutta se on eri juttu. Päätelmäni on kuitenkin edelleen, että vaiikka kuinka mielellänne näkisitte homouden pahimpana synneistä, Raamatun maininnat ovat pikemminkin satunnaisia kuin asiasta ison numeron tekeviä.

    Kai :)
  11. Ilmiantaja miettii pystynkö kuvittelemaan, että joku samasta sukupuolesta kiinnostunut liittyy seurakuntaan.

    Totta kai pystyn. Mutta minun ei tarvitse niin tehdä! Minulla ei yksinkertaisesti ole pienintäkään syytä miettiä tai murehtia siitä, mitä ihmiset mahdollisesti tekevät tai jättävät tekemättä makuuhuoneissaan. Näin ollen en tiedä pastoreistakaan, jotka olisivat homoja. Juoruja en laske tiedoksi.

    Olen kyllä muutaman kerran ihan oikeasti (myös seurakunnan piirissä) keskustellut, neuvonut tai pyrkinyt antamaan sielunhoidollista tukea henkilölle, jolla on homoseksuaalinen taipumus. En kovin usein.

    Mutta sitten asiaan, Uuden testamentin etiikkaan. Aikanaan Tuomas Akvinolainen yritti määritellä seksuaalisyntejä. Vaikka olikin muuten viisas ja elämänsä loppupuolella jopa sympaattinen henkilö, hänen mielestään esimerkiksi raiskaus ei ollut ollenkaan niin paha synti kuin vaikkapa masturbointi, koska raiskaus on jollakin tavalla luonnonmukainen ja voi toteuttaa seksuaalisuuden tarkoituksen tuottaa jälkeläisiä. Masturbointi oli hänen mielesään luonnonvastainen ja siksi liki anteeksiantamattoman paha asia.

    Tässä asiassa hän ei selvästi ollut alkuunkaan sisäistänyt Uuden testamentin sanomaa. Kaikkialla Uudessa testamentissa sellainen synti, jossa vahingoitetaan lähimmäistä on pahaa syntiä. Kun Uusi testamentti lainaa kymmentä käskyä, melkein poikkeuksetta lainaukset koskevat niitä käskyjä, jotka määrittelevät suhdettamme lähimmäiseen. Kun Paavali kirjaa synti- ja hyveluetteloitaan, ne liittyvät miltei pelkästään siihen, miten kohtelemme lähimmäisiämme. Periaate on se, että kristillinen rakkaus, ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin henkinen, fyysinen, seksuaalinen tai aineellinen lähimmäisen vahingoittaminen ovat vakavia syntejä.

    Yhdenkään Uuden testamentin kirjoittajan mukaan usko ei ole ensi sijaisesti hurskaalla naamalla kirkossa istumista tai opinkohtien opettelua vaan lähimmäisiä auttavaa kristillisen rakkauden osoittamista.

    Saman linjan mukaisesti Jeesus varoittaa vahingoittamasta yhtä näistä pienimmistä. Tarkoittaa lapsia. Ehkä tekstin voi myös ulottaa muihin ihmisiin, jotka ovat köyhiä tai heikkoja niin etteivät pysty itse itseään puolustamaan. Heidän vahingoittamisensa on niin paha asia, että tekijälle olisi parempi saada myllynkivi kaulaansa. (Matt 18.6, Mark 9.42, Luuk 17.2) Siinä pedofiliateksti, jyrkintä lajia, vaikkakin epäsuora.

    Pointti on se, että Uudesta testamentista löytyy kyllä muutama teksti, jossa puhutaan vaikkapa luonnomukaisuudesta tai siitä, että uskoon liittyviä asiat täytyy tehdä jonkun määrätyn tavan tai mallin mukaan. Sellaiset tekstit eivät kuitenkaan ole UTn etiikan ydin ja perustus. Muoto-ohjeita vaikkapa jumalanpalveluksen toimittamiseen tai rukoukseen tai kristillisiin tomituksiin ei anneta juuri ollenkaan. Sen sijaan niin Jeesukselle kuin Paavalille tärkeää on se, että mikään uskovan ihmisen teko ei vahingoita lähimmäistä vaan auttaa ja osoittaa kristillistä rakkautta. Nämä ovat niin Jeesuksen kuin Paavlinkin elämää koskevien neuvojen ytimessä.

    Jokainen voi vain miettiä itsekseen, mitä tämä merkitsee kristillisen seksuaalietiikkan kannalta. Kuinka tämä vaikuttaa esimerkiksi homoseksuaalisuuden arviointiin?

    Varmaa on se, että Akvinolainen oli väärässä. Raiskaus on hirveä synti, masturbointi, tuskin??? Esittämäni periaatteen mukaan toisten vihaaminen on myös suuri synti - olivat ne vihatut sitten homoja tai heteroita.

    Kai
  12. Kaikkiin institutioihin liittyy yleensä jotakin hyvää ja jotakin kielteistä. Hyvin harvat asiat tämän pallon päällä olvat sataprosenttisesti hyviä tai sataprosenttisesti pahoja. Tämä pitänee paikkansa niin kirkkoihin, kouluihin, koteihin, isänmaahan jne. jne.

    Elämälle nuori saa yleensä parhaat eväät, jos kaikista tai ainakin jostakin näistä tulee hyvää niin paljon, että se peittää sen pahan, jota myös väistämättä tulee.

    Luulisin, että terve suhtautuminen tähän on sellainen, että me emme oikeastaan verottajaa ja asuntolainaa hoitavaa pankkia lukuunottamatta koskaan jää velkaa millekään insituutiolle. Ihmisille voimme jäädä jotakin velkaa. On ihan tervettä tuntea kiitollisuuden velkaa hyvälle isälle tai äidille, tai vaikkapa opettajalle, joka teki jotakin poikkeuksellista.

    Voi hyvin olla, että monet, jotka ovat jättäneet kirkon, ovat vähän kitkeriä yhdestä jos toisestakin asiasta. Joillekin tilanne on niin paha, ettei missään ollut yhtään hyvää asiaa, kaikki oli mustaa pelkkää petosta ja vahingollista ilman pienintäkään päivänsädettä. Tilanne on kuitenkin parempi, jos edes jossakin näkee joskus olleen myös auttavaisia, ystävällistä, rakastavia ja täysjärkisiä ihmisiä. Kiitollisuuden velkaa voi siis tuntea niistä ihmisistä. Persoonattomalle instituutiolle sitä ei kannata tuhlata.

    Tuomaksen kohdalla tilanne ainakin näin vähäisin tiedoin ja syrjästä katsottuna näyttää ihan hyvältä. Suhteet ovat kunnossa perheeseen ja ystäviin, myös niihin, jotka ovat vieläkin adventisteja. Käy palstalla uteliaisuudesta, ei siksi, että olisi jäänyt joku kauhea angsti, joka vaatisi joka päivä purkautumista tällä palstalla (ja ties mitä muualla).

    Kyllähän täällä sellaisiakin näkyy. Jollakin kyse on Ellen White traumasta, toisilla maksetuista kolehdeista ja kymmenyksistä, jostakin opista, tieteestä tai ties mistä.

    Voit siis olla aivan kiitollinen siitäkin, että kirkosta huolimatta säilyit täysissä järjissäsi. :)

    Paavalihan antoi myös sellaisen hyvän neuvon, että älkää olko toisillenne muuta velkaa kuin rakkautta. Hyvin sanottu.

    Kai
  13. Nyt kun vähän keskustelun tapaista alkaa olla, tekee mieli lisätä yksi kysymys.

    Homoudesta intoutuneet selvästi toivoisivat, että liittyisin heidän riveihinsä tätä kauheutta vastustamaan. Kysymykseni on, kenelle minun pitäisi sitä vastustaa. En tiedä yhtään homoa vaikutuspiirissäni. Homouden hirveydestä vaahtoaminen seurakunnassani ja naapuristossani olevalle heterojoukolle olisi suurin piirtein yhtä viisasta kuin tupakastavieroituskurssin pitäminen tupakoimattomille adventisteille.

    Olen viimeksi tavannut kasvoista kasvoihin ja ystävällisesti keskustellut opiskelijan kanssa, joka tietämättäni oli aktiivihomo. Aikaa tästä on 6-7 vuotta. Hän joutui rahavaikeuksien vuoksi keskeuttämään opintonsa, ja toivotin hänet tervetulleeksi takaisin, kun saisi tienatuksi vähän lisää rahaa. Muutama viikko myöhemmin toinen opiskelija tuli nuhtelemaan minua siitä, että olin puhunut ystävällisesti homolle ja toivottanut hänet tervetulleeksi takaisin. Oli helppo todeta, että ensinnäkin puhun ystävällisesti kaikille ja etten tiennyt hänen homoudestaan. Tätä faktaa ei muuttanut se, että kuulemma "kaikki tiesivät." Ehkä kaikki muut.

    Lisäsin kuitenkin tälle toiselle oppilaalle, että huolimatta tästä tietoisuudesta toivottaisin hänet tervetulleeksi takaisin opiskelemaan. Kyseinen henkilö ei ollut lukemassa teologiaa valmistuakseen kirkon palvelukseen vaan oppiakseen tuntemaan Raamattua ja ymmärtämään elämää paremmin. Kysyin, miksi homo ei saisi oppia tuntemaan Raamattua, mikä muu voisi paremmin vaikuttaa hänen elämäänsä? Kyseessä oli vielä poikkeuksellisen älykäs ja aina sopuisasti ja fiksusti käyttäytyvä henkilö.

    Nyt tämä henkilö on 7000 kilometrin päässä, en tiedä seurakunnassani tai naapurustossani yhtään homoa. Varmaan sellaisia jossakin on, mutta eivät ole minulle kertoneet. Sen kuitenkin tiedän, että jos nyt huudan täysillä ja niin sopivassa kuin sopimattomassa paikassa, kuinka kauheaa ja luonnotonta homous on ja kuinka se pitäisi lailla kieltää, kun joskus, mikä on odotettavissa, jossakin tapaan jonkun, jolla on homoseksuaalinen taipumus, hän ei taatusti tule kanssani keskustelemaan eikä halua minulta pyytää neuvoa tai rukousapua.

    Homoudesta meuhkaajat eivät siis selvästi ole kiinnostuneita siitä, että yksikään homo löytäisi pelastuksen. Pikemminkin vaikutelmani on se, että tällä jyrkällä vauhkoamisella he yrittävät pönkittää jotakin epävarmuutta omassa elämässään ja vakavaa on se, että joitakuita asia näyttää myös sokeuttavan niille synneille, jotka todellisuudessa tätä pääosin heteroyhteiskuntaa pahiten jäytävät.

    Pelastuksen ja armon iloa niin heteroille kuin homoillekin, toivoo

    Kai :D
  14. Onko tosiaan niin vaikea lukea, mitä toinen kirjoittaa. En ole sanonut homoseksuaalisuutta hyväksyväni, kannattavani. Adventtikirkko ei ole homoseksuaalisuutta tietääkseni mitenkään hyväksymässä. Päinvastoin, viimeinen julkilausuma oli tiukempi, kuin aiempi.

    Sanoin vain, että uskon Herran antaneen minulle toisen tehtävän ja etten oikein ymmärrä sitä, että tunteet tästä yhdestä asiasta kuohuvat yli laitojen ja Jumalan tuomiot juuri tästä syystä lankeavat, kun ne eivät kuohu asioista, jotka koskettavat paljon suurempaa osaa ihmisiä ja vahingoittavat paljon suurempaa osaa lapsista??? Heikentääkö homoseksuaalisuuden peikko muuten järkevien ihmisten suhteellisuudentajua vai mistä on kysymys, kun asiasta ei näytä edes voivan keskustella?

    Mutta olen kantani sanonut ja sinäkin omasi. Toivottelen siunausta ja malttia taisteluusi, vaikka en siihen itse osallistukaan.

    Kai
  15. Onhan se todella herttaista, kun voi päätellä, että jonkun toisen ihmisen synti on kauhistus ja pahin asia maailmassa. Saahan se omat synnit tuntumaan pienemmiltä.

    Realistisemman kuvan näistä kauhistuksista saa, kun katsoo ne kaikki (vanhan kirkkoraamatun mukaan):

    1. Epäjumalankuvan kullan tai hopean vieminen kotiin, 5Moos 7.25s.
    2. Pakanallisten jumalanpalvelusmenojen seuraaminen, 5Moos 12.31.
    3. Epäjumalanpalveluksen mainostaminen, 5Moos 13.14.
    4. Epäpuhtaan ruuan syönti, 5Moos 14.3.
    5. Vammaisen uhrin tuominen temppeliin, 5Moos 17.4.
    6. Noituus ja velhous, 5Moos 18.12.
    7. Naisen pukeutuminen mieheksi tai päinvastoin, 5Moos 22.5.
    8. Portonpalkan tuominen temppeliin (temppeliprostituutio, heteroversio), 5Moos 23.18.
    9. Uudelleenavioituminen saman naisen kanssa, jos ollut välillä naimisissa, 5Moos 24.4.
    10. Väärien punnusten pitäminen (ym.?), 5Moos 22.16.
    11. Murhamiehet ja viekkaat ovat Herralle kauhistus, Ps 5.6.
    12. Väärämieliset ovat kauhistus, Sananl 11.20.
    13. Jumalattomien uhri, Sananl 15.8.
    14. Jumalattomien tie, Sananl 15.9.
    15. Häijyt juonet, Sananl 15.26.
    16. Ylpeämieliset, Sananl 16.5.
    17. Syyllisen syyttömäksi julistaminen, Sananl 17.15.
    18. Sen rukous, joka kääntää korvansa lakia kuulemasta, Sananl 28.9.
    19. Turha ruokauhri ja siutsutus, Jes 1.13.
    20. Haureus, Hes 16.22,43.
    21. Aviorikos, Hes 22.11.
    22. Sydämeltään ympärileikkaamattoman tulo temppeliin, Hes 44.7.
    23. Tekopyhyys, Luuk 16.15.
    24. Ja tietenkin se mainittu homous, ainakin miesten kesken, :) 3Moos 18.22.

    Jos näistä teksteistä mitään näkyy, näkyy se, ettei homoseksuaalisuus ole ainoa synti tai kauhistus maailmassa.

    Mielestäni kristillinen asenne on suhtautua ankarasti omiin synteihin ja, siinä määrin kuin mahdollista, yrittää ymmärtää toisten syntejä.

    Kaikilla ihmisillä on rakkauden tarve, homoilla niinkuin heteroillakin. Koska itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään aion jatkossakin puhua ankarammin hetero- kuin homosyntejä vastaan. Teen sen siksi, että Raamattukin tekee niin. Hetero haureutta ja aviorikosta kutsutaan "kauhistukseksi" ja niistä varoitetaan Raamatussa yli sata kertaa. Homoseksuaalista toimintaa kutsutaan samoin, mutta varoituksia on vain kourallinen.

    Enkä näe mitään syytä päätellä, että jälkimmäinen olisi pahempi. Minulle on järkevämpää silloin harvoin, kun synnistä mitään sanon, puhua siitä, minkä ymmärrän - ei siitä, mitä en ymmärrä.

    Jos tähän saa lisäperusteluksi laittaa pienen apokryfisen pappikaskun, se selittänee, mitä tarkoitan. Nuori pastori pääsi uuteen maalaisseurakuntaan. Ensimmäisenä sunnuntaina hän saarnasi alkoholin kiroista. Vanhimmisto otti hänet puhutteluun ja vaoitti, että suuri osa seurakuntalaisista on sopimusviljeliöitä paikalliselle väkiviinatehtaalle, ei tällaisesta sovi puhua.

    Seuraavana sunnuntaina pastori puhui uhkapelin vaaroista ja vanhimmisto otti hänet taas puhutteluun, koska toinen puoli seurakuntaa oli riippuvainen paikallisen kasinon rakentamishankkeesta ja kasinon ruokahuollosta. Pastori pyysi vielä uutta tilaisuutta. Kolmantena sunnuntaina hän saarnasi Afrikan, Etelä-Amerikan ja Aasian sademetsien tuhoamisen synnistä ja kaikki olivat tyytyväisiä ja alkoi vuosien hyvä yhteistyö, kun kirkossa ei ollut ketään, jolla olisi ollut noihin maihin yhteyttä.

    Herra ei siis ole antanut minulle huolta noista kaukaisista synneistä, vaan niistä, jotka ovat lähempänä.

    Kai
  16. Rauno Helppi, niin mukava ja hyvä veli ja hyvä siksi, että osaa sanoa asiat suoraan. Tässä, jos hänen sanomisensa on oikein raportoitu, herää kysymyksiä.

    Eivätkö kristilliset ja poliittiset johtajat ole aiemmin tehneet mitään virheitä? Miksi tämä synti olisi sellainen, että juuri se vetää Jumalan tuomiot aiheuttajansa osaksi?

    Vielä oudompi on se ajatus, että on joku poliittinen päätös, joka altistaa "lapset seksikohteiksi"??? Liittyykö tämä homouteen, internettiin vai mihin. Kaikki tietämäni poliittikot ja puolueet kannattavat lakeja lasten suojelemiseksi seksuaaliselta väärinkäytöltä.

    Se on varmaan totta, että ihmiset eivät tunne vastuuta tekemisistään Jumalan edessä, mutta on vaikea nähdä, että maailma kaatuisi siihen, että kaksi samaa sukupuolta olevaa elää yhdessä, kun maailma ei ole kaatunut vuosisatojen aikana tapahtuneisiin ja jatkuvasti lisääntyviin miljooniin aviorikoksiin, avioeroihin, eronneiden uudelleen avioitumisiin, lasten hyväksikäyttöihin, netin ja Hollywoodin seksiboomin ja ties mihin heterosynteihin. Näihin verrattuna hyvin pienen vähemmistön seksuaalisuus on aika pieni ongelma vaikka se muita enemmän saa otsikoita mediassa.

    Kai
  17. Audiopankin puheissani, joita en ole jaksanut kuunnella, on varmaan paljon vikoja niinkuin kaikissa puheissani.

    Ehkä olisi hyvä huomata, että audiopankki ei liene kirkon vaan yksityisten jäsenien ylläpitämä sivusto, johon on tallennettu kaikkea, mikä on saatu, ehkä laatuun katsomatta. Luulisin.

    Mutta hyvä, että sivusto on olemassa. Antaa varmaankin tätä palstaa selkeämmän kuvan adventtikirkosta niin hyvine kuin huonoine puolineen. :)

    Kai
  18. Se, miten vaikeaa tällaisten tilastojen laatiminen on näkyy siinä, että jos vaikka menee adherents.com sivulle määrät ovat suurin piirtein samat, kunnes tullaan uskonnottomien kohdalle, joka ylläesitetyssä tilastossa on 137 miljoonaa, kun se esim. adherents.com sivulla on 1.1 miljardia (mukana agnostikot ja uskonnottomat). Olen taipuvainen pitämään adherents.com laskelmaa tältä osin parempana.

    http://www.adherents.com/Religions_By_Adherents.html

    Adventistit ovat mukana kristittyjen ryhmässä, mutta jos olisivat erikseen omana uskontonaan olisivat kymmenenneksi suurin uskonto Juchen rinnalla (n. 19 miljoonaa...)

    Uskonnollisten yhteisöjen luettelossa Adherents listaa adventtikirkon kahdenneksitoista Juchen jälkeen ennen Jehovan todistajia ja kansainvälisesti tomivista uskonnollisista yhteisöistä adventtikirkko on kooltaan kuudenneksi suurin.

    http://www.adherents.com/adh_rb.html

    Kristillisten kirkkojen luettelossa adherents.comissa on suhteellisen vanhat tiedot ja Adventtikirkko on listattu yhdenneksitoista (esim. luterilaisuus on yhdeksänneksi suurin).

    Sivun jälkeenjääneisyys ei näy vain siinä, että esim. adventtikirkon tilastot ovat jostakin liki kymmenen vuoden takaa vaan myös siinä, että esim helluntailaisuuden luvut ovat aivan liian pienet tai ehkä siinä, että karismaattista kristillisyyttä ei ole katsottu jonkinlaisena kokonaisuutena.

    http://www.adherents.com/adh_branches.html#Christianity

    Jossakin artikkelissa näillä sivuilla todettiin, että katolisen kirkon jälkeen suurin kristittyjen ryhmä on tätä nykyä sitoutumattomat, yli 400 miljoonaa kristittyä ei kuulu mihinkään kirkkoon, mutta tunnustaa kuitenkin kristillistä uskoa. Mikä on aika mielenkiintoinen juttu. Varmaan myös karismaattisten kristittyjen määrä on samaa luokkaa ja osa heistäkin kuuluu tähän sitoutumattomien joukkoon.

    Lienevätkö kirkottomat nopeimmin kasvava kristittyjen ryhmä. Ei oikeastaan olisi ihme, koska tämän ajan ihmiset näyttävät ihan perusasenteeltaan erityisesti epäilevän kaikkea järjestäytynyttä uskonnollisuutta ja pitävän kirkkoja jollakin tavalla feikkeinä. Siksi niin adventistien kuin muidenkin kannattaisi mainostaa enemmän Herran hyvyyttä kuin kirkkoaan.

    Kai
  19. Ihan mukava teoria. Ajatuksesi Daavidin mahdollisesta tulkkaajasta on ihan mainio. Jos filistealaisten kieli ei ollut kauhean kaukana hepreasta, niin ei fiksun heprealaisen tarvinnut Gatissa montaa viikkoa olla ennenkuin omakin puhe on paikallisten kanssa on voinut onnistua.

    Toisessa ketjussa esitin muutama päivä sitten, ettei EGWtä ole tarkoitettu tämäntapaisten historiallisten kysymysten ratkaisijaksi, ei edes, vaikka hän olisi jotakin merkittävää Daavidin Gatissa olosta ja siellä käytetystä kielestä sanonut. Teoriasi seisköön tai kaatukuun historiallisten todisteiden valossa - ja on tietenkin nyt sopiva aihe harvojen palstaa lukevien adventistien mietintämyssyyn laitettavaksi.

    Kai :)
  20. Ei taida minun uutiseni olla. :)

    Mutta kyllä uutinen, jollaisen olisin päätoimittajana ollessani ihan mielelläni Nykyajassakin julkaissut. Nykyajan uutisanti on tietenkin jo lehden koon ja ilmestymistiheyden vuoksi vaatimatonta, mutta yhtenä tavoitteenani oli julkaista lehdessä myös sellaisia uutisia, jotka eivät ole ole kirkon kannalta myönteinen. Syitä kaksi. Kirkon jäsenten on hyvä tietää niistäkin asioista, joissa on kärsitty tappio. Toiseksi halusin karsia lehdestä sen pravda mainetta ja näin tehdä siitä vähän kiinnostavamman myös alle kahdeksankymppisille lukijoille.

    Kai
    21. 33 / 76
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt