Vapaa kuvaus

kuulun tähän suureen, kovaa vauhtia ikääntyvään ryhmään. Olen sentään jo isomummo. Hiipuu päivänvalo, yli harjanteen. Sammuu taivaan palo veteen siniseen. Valo tarttuu käteen, puutkin purppuroi. Päivän viime säteen kuka saada voi ?? Maa,taivas vaikka järkkyisi, ei järky ystävyys. Se kestää, kun on hellesää, tai kun on synkkä syys. Mahtuu hetkeen tähän, aika ,ikuisuus. Sanoja on vähän, kutsuu salaisuus. Päättyy pääskyn retki, lepää lämmin maa. Nyt on vielä hetki, aikaa rakastaa. Maailman kaikkiin kyliin, joku jää asumaan. Jossakin otetaan syliin, jossakin odotetaan. Yksi vain kylistä muista,kodiksi avautuu. Maailman kaikista puista, yksi on pihapuu. Samat on taivaalla tähdet, sama on allamme maa. Täältä jos kauaksi lähdet, veljesi voit tavoittaa. Kotimme on siellä missä, ovi on raollaan. Saapua saat väsyksissä, sisälle kutsutaan A-M Kaskinen v. 2000 Suosikkibändit/artistit: Jari Sillanpää, Katri Helena, sekä yleensä vanha tanssimusiikki Suosikkileffat: Monia. Yksi mieleen jäänyt: Käsi joka kehtoa heiluttaa, satuttaa aina naisihmistä. Lempikirjat: Kaikki vanhat historialliset 1500- 1800 luvun rakkaus ja sukuromaanit. Vapaa-aikanani: Veneilen, mökillä kasvattelen kukkia ja puutarhakasveja, salaatteja ja perunaa tietenkin. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kahvipirttiä suosin- saahan siellä sentään pullakahvit.......... Katson tv:stä mieluiten: hyviä sarjoja, kaikki ajankohtaiset asiaohjelmat Kotieläimet: Mökillä jokakesäiset siiliperhe ja oravaperhe. Ruokin niitä vuodesta toiseen. Ja ne pupuperheet. En pidä: On monia asioita mm. epärehellisyys, kierous, toisen aliarvioiminen. Parhaat matkakohteet: kesällä kotimaa ja Saimaa. talvella Kanarian saaret- - Ruoka & juoma: kalaruuat, ja tavallinen arkiruoka. Vesi, maito, joskus viini. Koulutus: --- Ammatti: Eläkeläinen Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi Messenger: [email protected]

Aloituksia

9

Kommenttia

2691

  1. Upo uudelle pirtille. Kun pirtti on jo "itsenäisyys asussa" toin tullessani sinivalkoisia kynttilöitä.
    Voimme sitten polttaa niitä itsenäisyytemme kunniaksi.
    Rusinapullaa täällä jo onkin joten kaikki hyvin.
    Mietin missä tämäkin päivä on taas töhrääntynyt... ei mitään näkyvää aikaansaannosta, vaikka muka olen heilunut koko päivän.
    Eilen ostin puseron, tänään mietittyäni palautin sen. Saahan sitä niinkin aikansa kulumaan-- toisaalta voiko ihminen turhempaa tehdä. Vastaan:ei voi ! Liikuin autolla, joka kerta kun nousin autosta olin lentää selälleni, oli niin liukasta. Onneksi vielä hyvä tasapaino pelasti- tällä kertaa, ja miten kauan !
    Olen ennenkin huomannut saman, hyvin liukkaalla on turvallisempaa liikkua autolla, kuin kävellä kilometrikaupalla auralla kiiltävän liukkaaksi kaluttuja katuja.

    Jätän pakasteeseen jäätelöä ja rasian lakkahilloa tähän pöydälle. Jos makean nälkä yllättää voi vähän herkutella. Rohkeimmat voivat halutessaan lurauttaa vähän lakkalikööriä sekaan. Voin taata että hyvää on. Nurkkakaappi sai vasta täydennystä, joten siellä on taas vaikka mitä......

    Siis Onnea ja Menestystä Pirtille ja pirtin Emännälle ja vierailijoille !
    Kauniita unia jokaiselle sitten kun on höyhensaarten aika kenelläkin !
  2. Huomenta- tai onhan tuo jo iltapäivä, siis iltapäivää ! totta nuo edelliset tarinat.
    Liki jokaisena viikon arkipäivänä joku tarjoaa jotakin ostettavaksi. Liittymän muutosta, sähkövirman tai uutta nettiyhteyden tarjoajaa ,lehtitilauksia vaikka mitä . Liity siihen liity tähän,,,,,,Ja kaikki ah, niin halpaa.
    Meillä ei asu niin kilttiä miestä, hän kyllä sanoo aika pian , että tässäpä jo olikn tietopakettia tarpeeksi ja katkaisee puhelun. Tosin toivottelee hyvää päivänjatkoa ensin !
    Senkin siksi kun joskus innostuin kommentoimaan hänen sanomistaan. Ettei se kauppaajien syy ole ,tekevät vain työtään.
    Kerran sattui niin avuton poika pahanen ettei sanaa meinannut suusta tulla. Uutta kännykkä liittymää kauppasi. Minun piti utsia, miksi hän yleensä soitti. takerteli ja kieli ei meinannut suussa kääntyä.
    Kyllä ihan säälin tunne oli ainoa- jos tuolla on leipänsä hankittava, olkoonkin vaikka kuinka opiskelija ja tilapäinen työntekijä. Kauppaa ei silti syntynyt....
    Meillä sama meininki sikäli,että tarjouksia tulee nettiin yhtenään klikkaa siitä ja siitä, hyväksytkö vai et jne.
    Eihän sitä tämmöinen harrastelija edes tiedä mitä ne tarkoittaa, ei arvaa mennä"tuntematonta "hyväksymään. Tiedä mitä katoaa.
    Onneksi meilläkin on tukihenkilö perheessä- puhelinsoiton päässä. Ihan alan ammattilainen !
    Ei silti viitsi joka risaukseen vaivata.


    Vaikka Hietamies eilen sanoikin TV:ssä, että kaikki entiset taltioimattomat ohjelmat( kuten lauantai tanssit)
    ovat tuolla Bittitaivaassa. Kunhan kehitys menee siihen pisteeseen, ne saadaan sieltä talteen .
    Itse asiassa hän sanoi jonkun sanoneen niin. sitä en muista kuka. Usein kun kuntelee asioita "sivukorvalla".Sitten havahtuu johonkin tärkeään. Saas nähdä kuinka käy !

    Säätiedoitus: ei sada ei paista, kunhan olla möllöttää. Lunta ei, mutta pihlaja täynnä lehtiä ja marjoja.
    Ei ole vielä linnut käyneet aterialla. Silloin käy nopea kato....
    Rattoisaa päivän jatkoa kaikille.
  3. Hyvä kun on onnellisesti ohi leikkaukset. Nyt vain sinnikästä kuntoutusta- ja kyllä se siitä sitten hyväksi muuttuu. Oman aikansa vie kuntoutuminen. Seuraaviin tansseihin jo kummasti jalka nousee.

    Taannoin oli puhetta tuosta F-Secure viruksen torjunta ohjelmasta. Hauskaa, kun niitä tarjouksia alkaa olla netissä --kuin kaupassa ikään. Niin ikään ostin sen 2 v. ohjelman, jossa tuli se 3kk. kaupantekijäistä. Se olikin yllättävän helppo , tarvitsi vain laittaa uudet tilausnumerot ja rekisteröidä. Numerot tuli ostoksen mukana.
    Jos ei olisi edellinen ohjelma ollut sama, silloin olisi pitänyt asentaa alusta alkaen.
    Nyt tunsin päässeeni, kuin roira veräjästä !

    Vielä lapsuusmuistoja ihan vähän. Vanhempani olivat kylässä joulun alla. Veljeni hakivat minut eteisen komeroon katsomaan mitä joululahja paketteja kenellekin oli. Yritin estellä, kun tiesin sen olevan luvatonta- niin vaan paketit tsekattiin läpi. Yhden veljeni johdolla- silmät kiiluen mielenkiinnosta.
    Tuli jouluaatto. Ikinä en ole pelännyt lahjojen saamista kuten silloin.
    Olihan lapset peloteltu- aina tulee rangaistus kun tekee väärin. Enkä tiennyt mitä odottaa.... yksi pehmeä paketti pelotti eniten, vieläkin muistan sen tunteen. Sieltä paljastu tummanpunainen takki jossa oli valkoinen karvakaulus. samanlainen hattu karvareunuksen kera.
    Vähitellen se pelon vapina loppui hämmästyksen keskelle. Jotkut asiat jäävät ikuisesti mieleen.
    Näköjään nuo komero jutut ovat aika pahoja niihin kätkeytyy kaikenlaista mystiikkaa.
    Ennen oli sellaisia isoja komerohuoneita, seinät hyllyjä täynnä kuten siinäkin. Sinne oli (olevinaan) helppo piiloitella vaikka mitä.

    Kai niistä kaikista muistoista vaikka kirjan saisi kyhättyä. Ainakin kun sellaista maaseutu- kaupunki -kiertolaiselämää- monessa paikassa suomea asuneena. Muistoja, kokemuksia, ja näkökulmia kertyneenä.
    Ompahan sitten mitä muistella, sitten VANHANA meinaan..ei vielä pitkään aikaan !

    Sen jälkeen onkin pitänyt pelätä sitä piiskapakkausta pukilta ,,,,nyt on kiireellä alettava tosi kiltiksi, kun on tuo joulu ihan salaa päässyt jo noin lähelle. Voi rakas joulupukki, minä lupaan olla kiltti ,,,,,,,,,,,
    Olkaa muutkin kiltisti. Jätän kahvin väliin, siirryn nääs ruokapöytään. Olis uunissa paistettua lohikalaa.
    Mukavata ehtoota kaikille !
  4. Ennen se itse tekeminen kannatti. Noin äitinikin ompeli vaatteet lapsilleen. Sodan jälkeen sai kankaita huonosti, kaupasta ns.tiskin alta myyttiin vähän hämyisesti- ei ihan julkisesti, kun vähän oli tarjolla.
    Samoin vanhaa purettiin jos oli lujaa kangasta ja tosiaankin saatettiin kääntää toisinpäin, niistä äitini ompeli lapsille vaatteita.
    Pikkulikkana muistan monesti kun naapurit kehuivat, miten kauniit vaatteet ja uudet ,,,eihän niitä silloin ollut- kun oli ehjää, lämmintä ja puhdasta, niin hyvä oli !

    Joskus kun katselen vanhoja valokuvia, huomaan saman ilmiön. Sen että lapsillamme on poikkeuksetta itseni tekemät vaatteet, pienenä. Oli neylemekkoa ja kankaasta ommeltua, samoin housuja kummallakin.
    Muistan ostaneeni monet kaavat milloin mihinkin tarkoitukseen. Vielä 15 v. piti tyttärelle ommella kangas housu-- hänen pyynnöstään titenkin.
    Mitenkähän sitä silloin ehtikin tehdä kaikkea työnsä lisäksi, ihmettelen vaan. No, titenkin nyt on tilalla monenlaista harrastusta, ja muuta menoa. silloin harrastettiin vaan leipätyötä, kodin ja lastenhoitoa. Aika vähissä oli kaikki muu!
    Muuten olen minäkin huomannut ne karvaiset jalat- ihan alusta saakka sattuivat silmään. Tai ennempi tuli mieleen sellainen.
    Toinen asia minkä olen huomannut: taidamme olla H kanssa saman vuoden lapsia ? Ehkä saman kuunkin (maassa kuitenkin) koska neitsyeitä olemme. No, vierekkäiset kuut ainakin ellei sama.....
    Sen kunniaksi otan paakkelsiini kahvit- kippis ja hei !