tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Eipä minustakaan nyt enää kuulosta kovinkaan stressaantuneelta tapaukselta. Toki pelkoa voi olla takana,mutta kun voi olla muutakin,joka sitten "puhjennut" tuosta tapauksesta ja/tai olisi myöhemminkin tullut esiin.
    Noille omille roduillenikin,isoille siis,on ihan tyypillistä,että jos nokkapokkaan joutuu,että sen jälkeen helposti aletaan toisia kytistämään pahalla silmällä.Ja ei,ei tosiaan ole kyse pelokkuudesta...
    Siksi niin oleellista olisi tietää se rotu.

    ps.P***kules kun viestit hyppii mihin sattuu.Joku osuu kohdalleen,jotkut taas menee ihan muun alle kuin piti.
  2. Ei täällä kukaan mollaa.Jos mollaa,niin ohittaa sellaiset.Suorasanainen kritiikki ja kommentit on eri juttu,ja kyllä niitä täytyy osata ottaa vastaan,jos/kun asia esille otetaan.
    Ja tuskin täällä nyt ketään tunnistaa.Ja jos sellainen ihme tapahtuu,niin mitä sitten.Yhä edelleen on kyse kommenteista vaan.Se nyt vaan on oleellista kaikki mahdollinen tieto,kun ongelmista puhutaan.Se,että jotain pantataan tai tipoittain annetaan,ei auta asiaa.Ja noh,miksei joskus epäkohteliastakin niitä kohtaan,jotka yrittää auttaa tai kertoa mielipidettään...
    Rotua kysytään ihan siksi,koska se on oleellista mm.sen vuoksi,että sen kautta voi saada näkökulmaa asiaan lisää hyvinkin.

    Ja ei.Harvemmin sitä oikotietä onneen on.Työstämistä tarvitaan.Tosin tämä nyt ei kuulosta edes pahimmasta päästä,onneksi.
  3. "Johtajuudesta en ala..." Tiedät mitä sillä tarkoitan ;) Jos mielestäsi ei ole merkitystä,niin se siitä sitten...

    "Ketään sellaista..." No johan.Siis eikö löydy yhtään hyvää ystävää? Melko outoa,jos kähinän jälkeen on kaikki ystävyydetkin menneet persiilleen o_O Outo reaktio siksikin,ettei kirjoituksista päätellen koira nyt niin kauhean kovin paineistunut viimekädessä,kun pystyy mm.toimimaan kuitenkin muiden seurassa tai näköpiirissä...
    Kyllä todella kiinnostaa se rotu ja myöskin ikä,kun menee sen verran oudoksi.

    Kontaktista sen verran,että ihan hyvältä kuulostaa ylipäätään,jos noin nuorella on noin hyvässä mallissa.
    Mutta se,että koira lähtee käsistä tokkasemaan,ILMAN,että toinen on ihan iholla,taas kertoo,että varsinkin nyt sillä puolella on parannettavaa.Ja tässä tulee myös viimekädessä kyse se mainitsemani johtajuus ;)
  4. "Minusta on aika jännä..."
    Jospa se Eläinkouluttaja C.nyt lukisi kirjoitetut viestit hieman tarkemmin...
  5. Riittää tai ei riitä...Riippuu ihan täysin homman harjoittajista ja realiteeteistä.Realiteetit on ne,jotka jo kerroin.Eli miten pitkälle on yleensäkin mahdollista,joskus enemmän ja joskus vähemmän.Rotuominaisuudet ym.huomioiden.
    Ja kuten sanoin,OLEELLISTA on se "johtajuuden" saaminen mahdollisimman saumattomaksi,jolloin koira luottaa omistajan kykyyn hoitaa hommat.Silloin myös koulutus edistyy paremmin ;)

    "Jos nyt lähtisimme..." Ei kun ensin ilman muita kontakti ja toiminta halutuksi.Sitten tuttujen koirien kanssa,JOS homma tiedetään toimivan niiden kanssa.Eli ohitukset,hihnassa tapaamiset (siis vaan ihmisten seurustelut) ym.
    Sitten vasta vieraat mukaan.Tuohon koska siirrytään mihinkin vaiheeseen,niin ei sitä näkemättä ja tuntematta voi kukaan sanoa.Siihen on saatava joku pätevä koiransilmää omaava mukaan.Kentällä voi toki käydä tokoa tekemässä,JOS koirasta on siihen,mutta kunnolla väliä muihin ja sitten katsottava,että siellä kentällä ylipäätään touhu on hallinnassa,eikä koirat sinkoile mihin sattuu.
  6. Noh,ensinnäkin,jos on koiranpennusta kyse,niin voi kuvioissa olla mukana ihan "tyypillistä" toiselle koiralle alkanutta kukkoiluakin.Yhä edelleen,kun se rotu olisi oleellinen tietää,ihan juuri rotutyypillisyyttäkin vasten peilaten,joka on aina oleellinen...

    Oli miten oli,niin en todellakaan usko tuohon koiralle luvan antamiseen noissa eleissä.PAITSI,jos puhutaan rauhoittavista eleistä.Niitä voi koiraa kannustaa toki käyttämään.Mutta muita ei...Koska siinä on tosi suuri vaara,että toimitaan väärin ja koira oppii myös luulemaan asioista väärin.Jos tuohon ruhdytään,niin täytyy kyllä olla huippukäsittelijä.Se sitten onko ja mistä sellaisen löytää,niin jaa-a...

    Muut mielipiteeni ja toimintatavat löytyykin sitten jo edellisistä teksteistä.
  7. Eipä paljon voi tarvita,kun eipä niitä korttejakaan taida ihan hevin saada.Tietääkseni ei kovin montaa ole jaeltu.Tosin ei varmaan paljon tarvitakkaan,kun piirivartiointi on vähentynyt aika reippaasti teknistymisen myötä.Tuossa eniten koiria taisi mukana olla kummiskin.

    ps.Jotain kokemusta löytyy täältäkin ;D

    Ai niin,eipä niillä vanhoilla vartijoilla pahemmin tainnut mitään kortteja aikanaan ollut.Jos niiltä olisi kysytty,niin olisi sanoneet,että " ei ne kortit mitään työtä tee" :D
  8. Kyllä varmasti kynnys löytyy.Jos ei sitä muka näe,niin sitten ja muutenkin tarvittaessa harjoitellaan kontakti/hallinta aukottomaksi,siedätys pitkältä matkaa kauan ja vasta myöhemmin lähitilanteisiin.Jos tarve siis vaatii.Ei kaikkiin juttuihin ole olamassa aina hokkuspokkusta,vaikka kuinka haluaisi.

    "Stressaavalle..." Ei pidä paikkansa.Voi opettaa,JOS ei ole liian strssaantunut.Ja jos olisi jo niin stressissä,ettei oppiminenkaan suju,niin itsehillintä pettäisi jo paljon aikaisemmin,tai koira vaipuisi täysin lakoniseksi.Jos koira olisi liian stressissä,niin se näkyisi jo kentälle tulossa niin,että olsi jo eläinsuojelullisesti väärin se sinne tuoda...

    Itse en suositteli siedättämistä auki,ellei ole varmasti kyse harjoittelusta,jossa tutut koirat ja varma,ettei mitään tapahdu,myöskään omalta puolelta.Ja varsinkin jos omistaja,saati joku muu ei ole satavarman jyvällä....Ja tuskin on,jos ei kukaan yhtään ennakkomerkkiäkään näe.
    Noita voi käyttää hyväksi,varsinkin alussa kylläkin.Hinna on turvallisuustekijä,kun aloitetaan vierailla,sitähän ei käytetä opetuksena.
    Eli ihan normisiedätys,niinkuin se tehdään.JA se "johtajuus" ja suhde ihan aukottomaksi kuin mahdollista.
    Se kun on yksi suurin tekijä myös siedättämisessä.Siinä ei ketään vaaraan laiteta.Tarvittaessa pienin askelein edetään ja mahdollisimman hyvin yritetään,ettei lepsuksia tulisi.

    Ja rotu itseasiassa on oleellinen tietää.Aina ongelmatapauksissa ;)

    Ja minä en lähtisi siitä,että koira saisi sanoa sanottavansa.Se kun on vaan omistajan tehtävä...
    Koiralle vaan pitää luoda puitteet,ettei sen tarvi ja sen tiedostaa se.Siinä sitten tuleekin eroja,miten pitkälle se voidaan saada,realiteetit huomioonottaen.
  9. Olen yli 20 vuotta toiminut kouluttajana,ja nyt täytyy sanoa,että tekemällä tehdään jo ongelmaa jossain...

    KOULUTTAJAN tehtävä on yrittää pitää kaikkien turvallisuutta yllä.Mitään tekemistä sillä ei ole itkuun purskahtavien tyttölapsien kanssa.Koulttaja toimii niin,ettei lepsuksia tule.Koirat pidetään kiinni,JOLLEI "varmaa ole",että käsissä ovat.Tarvittaessa harjoituksia tehdään niin,ettei muut ole vaaravyöhykkeellä.
    Vahinkoja voi sattua,mutta tästä nyt huokuu jo ihan ihmeellinen toiminta,jos pidetään suurinpiirtein normaalina,että koirat pomppii mihin sattuu...
    Syyllistämisestä ei ole mitään puhuttu ja harvoin osoittava sormi koulutettaviin osoittaakin,jos jotain sattuu.Kuten jo sanoin,kouluttajan tehtävä on pitää langat käsissä.
  10. Sorry,mutta kuulostaa sen verran hassulta,kun perusasioitakaan ei tiedä,että kannattaisi jättää ehkä koko homma ihan mietintäasteelle...

    Ensin nyt ihan peruskoulutuskin täysin aukottomaksi ja hallinta.Pk-kentille ilman muuta,koska tarvitaan maalimiestäkin,ja siellä asiantuntevat voi arvioida(myöhemminkin),kannattaako hommaa edes ajatella.
    Vartiointitehtäviin,kuin myös järjestyksenvalvontaan vaaditaan nykyään ihan oman kokeen läpäisy,jossa mm.suojeluosuus.Ilman tuon läpäisyä ei voi virallisesti koiraa käyttää.
  11. Kyllähän se koira voi olla osaltaan myös turvana,vaikkei välttämättä tarkoitus ole mihinkään vartiointitehtäviin.Ne on sitten oma lukunsa.
    Suomesta tuskin saa mitään valmiiksi koulutettua.
    Ja se sitten jos sellaisen jostain muualta meinaa hankkia,on vähän riskaabelia monella tapaakin...
  12. Ko.koiraahan en tiedä,mutta yleisesti,ei koiran suinkaan tarvi olla pehmeä toimiakseen sitten noin...
    Kun on esim.rotuja,jotka hyvinkin helposti alkaa yrmiä muita jo luonnostaan,ja jos ne siihen saa syyn,niin vielä helpommin...Mitään tekemistä sillä ei tarvi olla pehmeyden tai kovuuden kanssa (välttämättä).

    Todennäköisesti koira antaa yhä jonkin merkin.Se saattaa olla vaan niin pieni,ettei ihmiset sitä huomaa.Muut koirat nyt on muita koiria,ja harva nykypäivänä on niin osaava,että osaa ylipäätään/tulkita hyvin pienieleistä.Kunnei moni reippaammistakaan eleistä...Voin kokemuksesta sanoa,että näin on.Tuollaisia hyvin eleettömiä koiria kun on myös luonnostaan...

    En usko,että pystyy ihminen opettamaan eleitä "takaisin".Hommassa voi mennä vielä pahemmin ojasta allikkoon.Ainakin pitäisi olla erittäin taitava koirasilmäinen ja mieluiten omistaja,koska se toimiminen ja tulkitseminen on sitten ihan kokoaikaista.

    Minusta lähtökohdat nyt vaan pitäisi olla ihan samat kuin ylipäätään muita yrmivän kanssa.Eli "johtajuus" vaan mahdollisimman aukottomaksi kaikin tavoin,koiralle käytösmallien opetetus eli opetetaan sietämään toisia.Harjoittelua se sitten vaatikin rutkasti.Se ei tarkoita sitä,ja erittäin harvoin onnistuu,että koira oppii kestämään iholle tulevia koiria.Ja eikä mielestäni tarvikkaan.Onhan noita jo rotujaankin tuollaisia.
    Ja sitten vaan lähdetään siitä,että muut pitää ne sessunsa myös pois.

    Se toki,jos koiralla on joku hyvä ystävä/ystäviä,joita sietää,niin on ihan hyvä antaa vieläkin olla.Välttämättä se ei mitään auta,mutta ei huonoakaan ole.
    Aina niitä vahinkoja voi sattua,että joku pääsee tulemaan.Siinä lähinnä sitten omistajan vaikutus on suurin.Eli omis´tajan tehtävä karkoittaa toinen.
    Koirakouluissa niitä vahinkoja kyllä ei pahemmin pitäisi tulla,jos on päteviä koiluttajia...
    Siitä kannattaisi lähteä,että ei ylipäätään seurusteltaisi ja sitten toimitaan sen mukaan,että lepsukset minimoidaan.Se on sitten kouluttajan yksi tärkeimmistä tehtävistä myös...

    Se sitten,jos koiraa ei saa riittävän hanskaan ja luotettavaksi omalta käytökseltään ja edes tiettyyn pisteeseen asti,niin sitten ei.Sitten tomitaan ja harrastetaan sen mukaan,mitä voi ja riskaamatta muita.Noin se myös saattaa mennä...

    "Pehmeä,arka...(lainaus c.F:n tekstistä).Juuri noin eli samaa mieltä.
    Pehmeys/kovuus,ei ole sama kuin oppimiskyky.Mutta tuosta on vissiin ennenkin väännetty,joten ei siitä sen enempää.
  13. On se mahdollista.Mutta ei välttämättä helppoa.Eli pitää selvittää joka maan tuonti ja vientikin määräykset,joissa voi olla eroja.Ylimääräiset rokotukset ja madotukset ym.Joissain maassa vaaditaan myös vasta-ainetestit ym.Kaikki pitäisi siis selvittää ihan maittain,minkä kanssa on tekemisissä.
    Jos matkustaa lentsikalla,niin ne säädökset.Lentsikalla rahtina usein matkustaminen ei mitään herkkua kyllä koiralle ole.

    Kyllähän noita rotuja on.Pitäisi kyllä ensin miettiä,mitä muuta ominaisuuksia saisi olla.Tuohon "ronskimman puoleiseen" kun mahtuu hyvin erilaisia rotuja monilta osin.
    Ja sitten se tärkein,klaarako ne vaativammat ominaisuudet ja sopiiko elämänmenoon.Voi olla kuitenkin aika stressaavaa koiralle,ja siinä sitten omistajan osuus kasvaa roimasti,että pystyy toimimaan niin,ettei koiralle liikaa stressiä tulisi.
  14. Vähän kuulosta tyyriiltä paikalta ja aikas innokkailta poistajiltakin...

    Minulla oli yhdellä koiralla patti,ja tuplasti tuon kokoinen.Ei myöskään ollut vaarallinen,muistaakseni sama juttu.Ko.lääkärin mielestä ei ollut edes tarvetta poistaa,ellei muutoksia tule(todennäköisesti ei),jos en itse vaan halua kosmettisista syistä.
    No en halunnut turhia nukuttaa,varsinkin jo kun veteraanikoirasta kyse.Näytelmiin ei sitten enää vaan menty,kun oli sen verran hurjannäköinen,että taatusti olisi kiinnittänyt huomiota.
    Siinä se sitten vaan törrötti loppuun asti.
    Jokusen vuotta kyllä on aikaa,mutta hinta-arvio tuohon oli kyllä paaaaljon maltillisemmalla tasolla,vaikka kyse ison koiran aineista ja tuplasti ainakin suuremmasta patista.
  15. Olen kyllä ihan samaa mieltä C.F: n kanssa.Sen lajin hämäräbisnestä,joita sitten tyhmät rahansäästöhimossaan kannattaa, suoraan sanoen,välittämättä yhtään mistään...
    Tietämättömyydestä on ihan turha puhua.Tietoa kun tuppaa joka nurkista,jos vaan vähänkään kiinnostaa vastaan ottaa...

    Eri asia on ihan puhtaat vahingonlaukaukset.Tosin niitäkään ei pahemmin nykypäivän estoilla tule ja jos huolellisia ollaan.

    Mutta ihan sama,kuin muukin liiketoiminta/kauppa,ellei ole kysyntää,ei ole kannattavaa toimintaa.Ja ellei ole kannattavaa toimintaa,niin loppu toiminta...
  16. Kokemuksella ei nyt tässä ole mitään merkitystä,vaan ihan pelkästään sillä,mitä kukin on sopinut alunperin tai/ja mitä mieltä kasvis asiasta on.Elikäs ihan puhtaasti tapauskohtaisia.
    Lähtökohtana tietty mitä on kirjattu.Ja mielestäni kyllä ihan myös se,mitä on puhuttu.Jos yksi syy on ollut,että on halunnut lähelle,niin jo moraalisestikkin fiksua,että noudattaa toivomusta,vaikkei olekkaan kirjattu.
    Mutta sitten vaan yhteys kasvikseen,ja jos hänen mielestään ok,niin mikäs siinä tietenkin.Jos ei,niin viimekädessä kannattaa sitten miettiä,mitä on kirjattu,puhuttu ja onko ollut mitään puhetta etäisyyksistä ym.
  17. Ei ne ylly ongelmaksi,jos ei niistä tee ongelmaa.Sitä varten ne lelut on,että niihin puretaan taisteluhalua,pureskelun halua(luut tosin myös) ym.Jos ei niihin saa purkaa,niin mihin sitten.Sitten vasta vaarassa onkin ne uudet nahkasaappaat.Eli annetaan ja tarpeen vaatiessa ohjataan koiran kohdentamaan toiminta heti oikeaan,ei väärään ;)

    Ja siitä naapurin kissasta.Se on sitten oma juttunsa,siihen leikkiin vie muitakin viettejä,ja se pitää sitten useimmille opettaa ihan omana juttunaan,ja usein rautalangasta vääntäen :D,ettei ole sallittua.
    Koiria on hyvin erilaisia,ihan leikkityyliltäänkin.Rajumpia,ja vähän rajumpia.Taistelutahdosta tuo usein tulee,jota esim.rasseleilla löytyy melkoisesti.Ja on tyypillistäkin...Se vaan kohdennetaan oikeaan ja tässä osaltaan koira tekeekin sen jo itsestään :D

    Niin,ja jos kouluttamista tavoitteellisesti varsinkin funtsii,niin missään nimessä tuohon "terrorismiin" ei kannata puuttua,vaan nimenomaan hyödyntää se.Kun omissa roinissa pysyy,niin siitä vaan :D
  18. Ensinnä,tosi hyvä,että tutustuu kunnolla ja ottaa selvän kunnolla :)

    Itse asiaan komppaan pitkälti C:F:ää. Sanoisin,että niin monessa,viimekädessä koira toteuttaa vaan sen,mihin "sallitaan".Niin myös pääasiassa ominaispiirteiden kanssa.
    Ja yksi niistä nimenomaan haukkuminen.Jos ja kun rodulla on olemassa joitain ns.erityispiirteitä,niin kannattaakin tarkoin miettiä,onko nimenomaan itsestä klaaraamaan ne.Suurin lähtökohta.
    Se,että asuu omakotitalossa,ei tarkoita,että haukkuminen on aina puolustamista.Syitä on monia.Mutta ihan samoin siellä kuin kerrostalossa,oli syy mikä tahansa,niin koira tekee minkä saa.Tosin omakotitalossa asioitten hanskaaminen on haastavampaa,jos koirat saa olla yksinään myös pihalla.

    Tuosta mitä naapurit,tuskin kukaan tietää.Riippuu naapureista.Itse kerrostalossa asuessa pistin alas ilmoitustaululle,että on tulossa pentu ja joka voi ääntä pitää,ennekuin oppii tavoille.Olisi mukava,jos ilmoitettaisiin,jos ääntä enenmmän kuuluu,että tietäisin.
    Muitten huomioiminen kannattaa aina ;)

    Ja taas kuten muussakin.Opetetaan oikea malli,kiitos ja kannustus ja myös vaatimus.Tässä asiassa mielestäni jämäkkä kielto on tarvittaessa paikallaan,MUTTA pääpaino aina oikeaan ohjaamisella.
    Riittävästi niitä mainittuja aktiviteettäjä ja liikuntaa,sopivasti rentoutumisyta myös,ettei vilkkaalle koiralle synny myöskään liikaa stressikierrettä.
    Ja taas se perus,Hyvän suhteen luominen heti alussa alkaen :)

    ps.Näkemyksiä on monia.Itse useimmassa asiassa kannatan mustavalkoisuutta.
    Haukkuminen,varsinkin kerrostalossa kuului siihen.Eli alusta asti on opetettu nollatoleranssi.
  19. Ikäviä juttuja nuo ovat...

    Mutta johtui mistä johtui,niin itse lähden noissa liikkeelle oikean käytöksen ohjaamisella.Elikä koiralle opetetaan vaikka alusta kaikki.Kontakti,kontakti kuntoon (palkka oikeasta toiminnasta).Kunnon harjoittelut ja sitten jos mahdollista pikkuhiljaa likemmäs tilanteita.Omistaja tarkkana,ettei anna vääriä signaaleita koiralle eli oma olemus kuntoon, hihna sen verran päästä löysällä,ettei kiristämällä saa signaalia.Tarvittaessa hallintaan kuonopanta,jonka kanssa voi olla lungimmin ja löysemmällä.
    Hyvästä kehuminen ja palkka.Palkassa opetetaan myös tapa rauhallisesti kiittää ja ottaa vastaan.
    Ja ennakointi varsinkin alussa tosi tärkeää.Koira on otettava kontaktiin ennenkuin alkaa paineistua.Jos menee rähinälle,niin erittäin rauhallisesti ja määrätietoisesti koiralle huomautus väärästä.Rauhallisuus on tärkeää,koska oma vähäinenkin kiihtymys paineistaa lisää koiraa.
    Se sitten,jos lähtee pakotteille,niin kannattaa olla varma,että sen hallitsee myös oikein.Kun saattaa niilläkin mennä ojasta allikkoon,ihan kuin millä tavoin vaan,jos ei oikein klaaraa ja tunne hyvin koiraa.Ja jos on oikein isosta ja vahvasta kyse(myös luonteisesta),niin kannattaa miettiä,onko rahkeita sitten myös vastata,jos koira haluaakin vastata omistan "haasteeseen" haasteella...
    Ja sitten yksi tärkein.Se "johtajuus" mahdollisimman hyväksi.Mitä paremmin koira luottaa omistajaan,ja on hanskassa ylipäätään,niin sen paremmin auttaa kaikessa muussakin.

    Hihnassa en antaisi ylipäätään seukkailla,mutta pahitteeksi ei olisi,että olisi vaikka muutama kiva koirakaveri,jonka kanssa touhuta ja irti.
  20. Kumpikin tietenkin parempi :D.Tosin löytyyhän noita kalsonkeja tuolta väliltäkin.
    Tilanteen mukaan...
    21. 92 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt