r.riusa

Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Hyvää huomenta!

    Kyllähän niilläkin vanhoilla, joihin meillä on ollut suora yhteys, on ollut viisautta ja hekin ovat saaneet sitä perimätietona.
    Mielestäni on myös ollut "viisautta", jota joutuu karsimaan, mutta kunnioituksellahan sekin on otettava.

    Tässä ajassa, jossa mekin "pulputetaan", joutuu toteamaan joskus, että onkohan kaikki edes viisauden arvoista vai peräti vanhaa ja käyttökelvotonta.

    Tätä ajattelen, kun kerran latelin kysyjälle vastauksen ja jolla aiheutin vain harmia ja turhaa juoksua. Jonkinlaisena "pykälänikkarina" muistin; kuinka se menee. Eikö pirulauta, suuremmat "nikkarit" olleet väsänneeet muutoksia, joita veltostuneena eläkelaisena en ollut huomannut.
    En ole sen jälkeen ko. tapaiseen asiaan sortunut.
    Jos jotain sanon, korostan että niin oli "ennen."
    Niin sitä "viisauttaan" on karsittava, asetuttava eläkeläiseksi.

    Täähän kääntyikin totiseksi jorottamiseksi! Nollan kieppeillä lämpö ja harmaata.
  2. En tietenkään edes näitä kaikkia lähemmin kirjallisuudesta tunne.
    Minusta yksi tärkeimpiä on jo myöhempään aikaan sijoittuva Kopernikus, tähtien tutkija, joka toi esille maan kiertoliikkeet.

    Se oli niin mullistavaa tietoa, että katolinen kirkko pisti asian kiellettyjen kirjojen joukkoon, vieläpä niinkin myöhään kuin 1616-1757.
    Kirkollahan oli valtaa, kirkko pyrki sanomaan viimeisen sanan ja aseidenkin kanssa.
  3. Taas Hintriika yllätti! Vaaleanpunaisethan lasini ovat, ne tuntuu sopivimmilta. Kaipa se jotuu siitä, että ukkini, joka oli viisas mies (syn. 1860), teki minulle lasit. Koivun vitsasta kiersi renkaat, liitti yhteen päreen tapaisesta syntyi sangat. Nehän muuttuivat vaalean punaisiksi. Siinon sulle omat rillit, ettei aina tarvitse minulta lainata, sanoi ukkini.

    Vaalean punainen on hyvä väri, vihreätkin menettelisi, mutta kun ne värjää lumen nurmikoksi, voi köllähtää väärään paikkaan.

    Sinisistä en pidä, kylmä, kalsea väri. Musta se vasta vihonviimeinen onkin. Niiden kanssahan paukuttaa yhtenään päätä seinään. Jopa mäntyyn.

    Täällähän me sateenkaaren värien alla talustelemme, ihmettelemme komeutta. Viisaat sanovat, että lamaannuttaa...voi tulla huonot kelit.
  4. Hyvää huomenta, kaikki hyvin!
    Apulainenko helmien pujotukseen Skillanille? Kuvittelen, oppinut asiantuntija sanoisi:
    - Ei tule kuuloonkaan. Lisää vaan helmien tekoa! Jos putoaa, niin putoaa. Kerätessä niitä nurkista vertyy koko vartalo. Eihän nyt yksi helmi kerrallaan niin raskas ole. Kyllä ne sitten helmet vielä nauhaan asettuu ja sormetkin kuntoutuu.

    Eikä Hintriikalle eläkettä. Tiedäthän miten tiukassa eläkkeet ovat. Monesti, kun hylkäys tulee, hakija on jo lähtenyt muille maille vaivoineen. H* on vilkas, ketterä ja omatoimisiin ratkaisuihin pystyvä. Täysin kunnossa, etten sanoisi - virheetön.

    Sitten joskus, eläkehän lasketaan palkan mukaan. Siis 60 prossaa taputuksista.

    Kuvittelen jonkun lähtiäisissä puhuvan: Onnee sulle, kukas tyttönen olitkaan..(tunti mennyt)

    ...niin lyyvään selkään hellästi sata kertaa ja sanotaan päälle:hyvä! Kukka puskaan piilotin yhen kataja kun täyvellisyyten en usko.
  5. Pirtillä taas uusi paikka, ja kaikki kiiltää puhtaana ja nättinä. Enpä taida vähän nuhraantuneiden kuteiteni kanssa edes sisälle astua, vaan tässä ovenraossa kuikuilen.

    Eipä sillä etten rohkenisi, kun SkillaN sitä humoria oikein kunolla väänsi kaiken muuttokiireidenkin keskellä. No, nehän ovat nurkan takana.

    Että Pirtin nimeä? Humoria Hintriika heitteli, niin luulen. Korkeintaan voisi pienillä lisäkaneetin laittaa jotta askel aurinkoisen pirtin loisteeseen helposti uudenkin rohkaisisi.

    Tänään tuli ohjelmaani lisämutkia, mutta perushommat silti kuntoon. Ne rästit...ei hyvä.

    Oikein hyviä unia ilman painajaisia!
  6. Homma hoidettu! Eräs ikämies; pää reilassa, mutta fyysisessä kunnossa puutteita; olemme tehneet sopimuksen, että hän soittaa kerran viikossa samaan aikaan, "noin". Yleensä juttelemme puolen tuntia ja tarvittaessa apua annan. Todella, hänellä ei ole sukulaisia, eipä tuttujakaan, eikä oikein tohdi häiritä. Nyt tarvitsi doopingin hakijan ja juteltiinhan siinä kahvi ja kiehui.

    Tästä äkillinen keskeyttämiseni. Mitä tuosta jääköön vähän torsoksi. Niin kuin näkyy; tänne palstoille olen jäänyt enemmän kuin suunnittelin. Täytyy katsoa...

    Ja nyt lenkille, on erikoisen hyvä keli!
  7. Aloittajan otsikko;"Halu kirjoitella", otan sen näin päin:
    Ensimmäinen tavovoitteeni oppia käyttämään tätä konetta. Ensimmäinen riemastus; kahden yhdentekevän sanan viesti: minähän osaan!

    Siitä jatkoin, muutaman sanan viestäjä jollakin heittämällä nimimerkillä. Eipä niitä kukaan huomannut, enpä sitä kaivannutkaan, opettelin käyttämään konetta ja kirjoittamista.Hyvin harvakseen.

    Ei se riittänyt, ajattelin, että voisihan minullakin olla edes vähän sanottavaa, ihan hyvin sovinnollisesti. Ryhdyin käyttämään pysyvää nimimerkkiä (kun katosi, rekisteröidyin). Kirjoittaminen hieman lisääntyi,kuivaa puisevaa asiatekstiä en kaivannut. Sitä oli hiukan työelämässä työntänyt.

    Niinpä "kanakerho", älkää helkkarissa älytä suuttua, hyvä Pirttiläiset, oli sopiva paikka ahkeroida kirjoittamisen kanssa; kevyesti mukana asiaa. On muuten vieläkin.

    Pakko lopettaa, tuli kiireistä!
  8. Elämään!

    "Näin menee päivä kerrallaan!"

    Odotan vain askeleita, aamusta iltaan
    aina turhaan
    Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy
    jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys -
    maailma on hylännyt.

    Jospa sittenkin....yritän, muutun.

    Risteilen hurjasti ajassa tässä
    eilisestä tulevaan.
    Vanhasta valikoin sopivat eväät
    ilta - aurinkoon.

    Päivästä päivään rutisevat luuni
    pystyyn nostan!

    Venytän, juoksen, humppaan, verryn
    luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn!
    Enhän ole yksin yksinäinen
    jossain huokaa, odottaa seuralainen

    Turhaanhan odottaa tuota lopun päivää
    auttaa vain tätä elettävää
  9. Oppiahan pitää, ennenkuin työ luistaa. Ja vielä paljon lisää kokeneiden kanssa, että pystyy itsenäisiin ratkaisuihin kiperissä tilanteissa.

    Kerron vielä yhden tosijutun. Työssä näytti tulleen yllättävä ongelma. Jo tutuksi tullut nuori inssi oli turhan hätäinen. Sanoi ammattimiehelle; tee jotain tai odota, minä lähden miettimään ratkaisua.

    Kun inssi tuli takaisin, yllätys; työ oli jo tehty. Hän katseli ja tutki, totesi sitten: noihan minäkin sen ajattelin, hyvä.

    Ammattilainen oli nähnyt ja tehnyt saman kymmeniä kertoja.

    Silti ei kannata väheksyä mitään koulutusta. Kaikkea tarvitaan että pyörät sujuvasti pyörii ja kehittyy.
  10. Poikkeanpa vaikka kiire on, huomenta vaan.
    Pakkasta tasan kymppi, mainio ilma. Aamun remputukset olen tehnyt ja nyt mielikuvaharjoittelu ulos.

    Eilen vasta oli hyvät ilmat. En malttanut olla uusimatta päivän urakkaa reipastelussa. Maalaismies kertoi medioivansa myös kävelyllä. Ajattelin; jospa minäkin ja eikun paljon turaa päälle jotta jaksaa keskittyä.

    Yllätys, yllätys: sehän toimi ja vieläkin vaikutukset tunnen. On niin virkeä olo että.
    Tosin huomasin medioineeni kesällä tyynellä ilmalla veneessä onkiessani ja auringon laskun punaisen- oranssin värjäämää taivaanrantaa hiljaa ihastellessani. Nimeä vain en tälle haltioitumiselleni tiennyt. Olin siis sattumien summana itseoppinut.

    Hei mutta täytyy lähteä! Monta on mielessä tänä aamuna.
  11. Uuomenta!

    Kyllä noilla sinun näytöilläsi olisi pitänyt aueta ovet hoviin kuin hoviin. Vaikka kengät olisivatkin kämpille unohtuneet.
    Näyttää siltä, että siellä on jäänteitä vanhasta hallinnosta, koska silmät eivät tuon enempää näe.
    Taru ainakin kertoo, että sen talon entinen päämies tiesi että maailma on vain 6000 vuotta vanha. Siitä huolimatta, vaikka monet toisin väittävät.

    Ehditkö yrittää vielä toisen kerran? Valkoisen talon uusi isäntä näyttää oppineelta mieheltä. Jospa hän joukkonsa katsastaa kun ehtii.
  12. Virkistävää lukea ajatuksen kanssa tehty kirjoituksesi. Mielestäni täyttä asiaa ja selkokieltä, jota lukijan luulisi ymmärtävän.
    Myös jjoutava (menikö oikein?) esitti järkevän esimerkin.
    Näin jakelen pisteitä, johon minulla on vain oma valtuuteni, mutta jota on vaikea pois ottaa.

    Sori, hyvät lukijat. Osallistuin tuossa "keskusteluun", jota ei nyt voi hyvällä tahdollakaan huumoriksi nimittää. Jätän pörriäisen (tunnettu) pörräämään ja panen itseni ruotuun.
    Hyvää päivän jatkoa!
  13. En tule samaan puskaan sinun kanssasi. En sitten millään!
  14. Uskalsin udella siksi, että kävin kansakoulua vain viisi vuotta. Antoivat kyllä, armosta kai, ihan päästötodistuksen. Ukkini, joka oli viisas mies, sanoi että kyllä tuolla työmies pärjää. Tiesi piru ihan nappiin.

    Yritän olla tunkematta nokkaani asioihin, joista en mitään tiedä. Eihän se, pirulauta aina onnistu kun olen niin utelias.

    Kun esitit niin "asiantuntevaa" tekstiä, pälkähti päähäni kysellä.
    Sori, jos oli arka paikka!
  15. Arvoisa nimimerkki "olikin", suorititko sinä kansakoulun loppuun? Ihan mielenkiinnostani kysyn. Muuten en kehtaa, ainakaan vielä, tähän jantteluun osallistua.
  16. Hämärästi muistan, että nuorena kossikkana yritin joskus pinkoa tyttöjen perässä. En millään jaksa muistaa miksi niin. Sen muistan, että monta kertaa sanoivat; painu kossi kotias! Niinpä kyllästyin koko turhaan ravaamiseen.

    Nyt joskus lenkilläni yritän nappautua jonkun perään, tietysti kunnioittavan välimatkan päähän.
    Luulenkohan, että minusta tällä tyylillä tulisi yhtä vikkelä, kuin edellä paineleva kunto-botari. No, sekin jättää. Pitkällä suoralla näen edellä vilistävän, tulevan esikuvani, mutta kun mutkan takaa alkaa uusi suora, ketään ei näy.

    Tuota Näkökulman vaihto-opasta ei kirjoissani, ikävä kyllä ole. Saattaisi olla jopa hyödyllinen. Siinä on kyllä eräs pohdittava ongelma; jos vaihtaa ahkeraan näkökulmaa, niin loppujen lopuksi ei ole mitään näkökulmaa. Saattavat juuttaat vielä nimitellä huithapeliksi.

    Mutta näitähän voi pohdiskella ikänsä loppuun. Ja totta tosiaan, onhan sekin jotakin.

    Tänään jätän kiusaamiseni tähän ja katson huomenna mitä näkökulmia silmissäni ja päässäni purjehtii.
  17. Huomenta!

    Tuosta pelaamisesta; tietysti se on jokaisen oma asiansa. Mutta kyllä toivoisi, että pelihimo ei ketään suohon upottaisi. Niin se vain joskus voi käydä, pelejäkin on monenlaisia.

    Eilen olin kaupan kassalla jämptin näköisen herrasmiehen perässä. Häneltä putosi lompakko lattialle. Syntyi seuraava keskustelu:
    - Otanpahan tuonkin pois, sanoi mies kyyristyessään.
    - Eihän se muuten niin nokon nuukaa olisi, mutta joku voi kompastua noin paksuun lompakkoon ja rämähtää rähmälleen, puutuin puheseen.
    Mies katsahti totisena ja minäkin yritin pitää pokkani parhaan kykyni mukaan.
    - Kuule, kyllä sitä voi "rämähtää rähmälleen" omankin paksun lompakkonsa kanssa!
    Ja löytyihän siltä hymynkare tiukkaan ilmeeseen, ja kauempana hyvä ettei nauruun purskahtanut.

    Niin, "nokon nuukaa" merkitsee kielessäni eräänlaista suurpiirteisyyttä ko. asiaan. Työssä se merkitsee myös, että ei saivaria halota, kunhan se tarpeen täyttää.

    Koettakaahan heireilläkin käydä ja tehdä aivojumppaa. Oikein hyvää päivän jatkoa!
  18. Ei muuta kuin valtion "Vincapita", vai mikä hitto se nimi olikaan, kun en ollut isoja voittoja hamuamassa.
    Siinähän raha virtaisi tyhjenevään pussiin. Johan se kai osittain toimiikin.
  19. Minulla oli vanhentunutta tietoa. No koska vaninko karkasi, sanon kuulusteluissa, että mitään Venlaa en tunne...ehkä yksi oli yhden seitsemän veljeksen eukko, niistä nummisuutareista en muista, oliko siellä, mutta se Esko oli paras kaverini ja aina oltiin yhtä mieltä.
  20. Venlastiina jakelee Pietarin osoitetta. Uskon kyllä, että sinulla on täydet valtuudet avustaa noissa konttoritöissä. Mutta sepä ei ainakaan minua auta!
    Katsos sinne on eri rekisteröityminen kuin tänne. Ja sitä kun en halua, siispä tässä ylätason touhussa jään puskasta huutelijaksi ja taitaapa olla vielä tivakampi sensuuri ja seriffi. Mitäs minä muuten välittäisin, mutta kun siellä päätetään kaikkia koskevista asioista viimeistä hiuskarvaa myöten.
    21. 217 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt