matukkas

matukkas profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Olen hauskan näköinen opiskelija (pääsääntöisesti) ja herrasmies (toisinaan), joka pyrkii pitämään tason yllä niin pukeutumisen kuin seuran suhteen. No ainakin ensimmäisen. Vaatimattomuus on kaikesta edellä mainitusta huolimatta hyveeni... ;) Olen nokkela ja huumorintajuinen, ainakin omasta mielestäni. Itseironiaa harrastan (hyvästä syystä) sillä minulle sattuu ja tapahtuu... johtuukohan siitä, että tartun tilaisuuteen jos sellainen lipuu kohdalleni? Tiedä häntä, mutta hauskaa on! Olen myös kaiken edellä mainitun lisäksi hyvin sosiaalinen persoona, joka ei pitkiä aikoja viihdy yksin... uin kuin kala vedessä sosiaalisissa tilanteissa. En ole juhlien äänekkäin esiintyjä, mutta näyttävin, jos tanssilattialle pääsen. Ja silloin kun olen kaksin (kanssasi?) olen hellä, romanttinen ja läheisyyden kaipuinen ihminen. (Kuva pyynnöstä) Suosikkibändit/artistit: Yann Tiersen Suosikkileffat: Amelie Lempikirjat: Sivullinen, 1984, Eläinten vallankumous, Alkemisti Vapaa-aikanani: golf, tennis, laskettelu Katson tv:stä mieluiten: Täydelliset naiset, Uutisvuoto, Pasila Kotieläimet: en harrasta En pidä: lyhyistä yöunista Parhaat matkakohteet: Fidzi, Italia, Lontoo, Praha, Pietari, Uusi-Seelanti, Iguazun putoukset, Gent Ruoka & juoma: Pizza, gourmet, punaviini Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Siviilisääty: Sinkku Lapset: ---

Liittynyt 15v sitten
0 aloitusta · 1 kommenttia
Itse oon asustellut reilun vuoden Firenzessä ja matkustellut paljon ympäri Italiaa noin muutenkin ja ei kyllä ole juuri poikkipuolista sanottavaa Italialaisista... Samanlaiseen avuliaisuuden ja auttamisen halun määrään en ole kyllä koskaan törmännyt muualla. Kielen opettelu on erittäin kannustavaa, kun riittää että sanoo ciao niin italialainen alkaa jo kehumaan kielitaitoa... (Taustalla lienee se, ettei vasta puoli ymmärrä sanaakaan englantia...)

Äärimmäisin tapaus lienee Milanosta:
muistaisin jonkin kerran sattuneen siten, että olimme matkalla perheeni kanssa paikallisen ystävän luokse, mutta eksyimme tai emme vain löytäneet kohdetta. Äitini, joka oli kuskina kysäisi eräältä mopokuskilta missä paikka sijaitsee... neuvojen sijaan kaveri lähti opastamaan meitä Milanon halki liki 5 km matkan joitain pikkuteitä mopollaan oikeaan kohteeseen...

Luulen, että ennen kaikkea italiankielen taito on avain onneen.

Ainoat negatiiviset kokemukset löytynevät Pulian maakunnasta, jossa parin ravintolan epärehellisyys oli pikkasen erikoista. Toisaalta oli meillä yksi paikallinen ystävä, jonka kaverilla oli tapana lähteä Napoliin lomalle, jotta pääsee kokemaan paikallisten huiputusyritykset: kutsui sitä taiteeksi. :)