Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

310

Kommenttia

11767

  1. Jeesus siis ilmestyy lopulta
    opetuslapsijoukolle.

    "Vihdoin hän ilmestyi
    myöskin niille yhdelletoista
    heidän ollessaan aterialla;
    ja hän nuhteli
    heidän epäuskoaan
    ja heidän sydämensä kovuutta,
    kun he eivät olleet uskoneet niitä,
    jotka olivat nähneet
    hänet ylösnousseeksi."
    (Mark 16:14)

    Ja sitten ...
    ei suinkaan ...
    tapahtunut niin,
    että Jeesus jatkoi ja sanoi:
    Menkää kaikkeen maailmaan ...

    Markus ei siis tallennuksessaan
    kylmäverisesti vain ilmoita
    Jeesuksen ilmestyneen
    keskelle ateriahetkeä
    nuhtelemaan heidän epäuskoaan,
    ja samaan hengenvetoon
    antaneen lähetyskäskyn
    todeten, että joka ei usko,
    tuomitaan kadotukseen.

    Jos tuo tilannekuvaus
    pitäisi paikkansa,
    niin opetuslasten ruoka
    olisi jäänyt kurkkuun kiinni.

    Mutta tosiasiassa
    tuohon kohtaamiseen ei sisältynyt
    lähetyskäskyn antamista.

    Se oli kohtaaminen,
    jolla opetuslapset
    herätettiin eloon
    tai elvytettiin ymmärtämään se,
    missä nyt mennään.

    Aivan samoinkuin
    Emmauksen tien kulkijat
    tarvitsivat saada kuulla
    pitkän selvityksen
    Mooseksesta alkaen,
    mitä Raamattu kertoo Jeesuksesta,
    tarvitsivat kaikki
    Jeesuksen opetuslapset
    pitkän briiffauksen.

    Ei siis niin,
    että kesken ateriaa tullut
    Jeesuksen ilmestyminen ja moitesana
    ja sitten käskysana lähteä liikkeelle.

    Ei ollenkaan.
    Tuossa tilanteessa Jeesus
    ei antanut tuota lähetyskäskyä.
    Sen antaminen tapahtui
    vasta neljäkymmentä
    päivää myöhemmin.
    Briiffaus kesti siis 40 päivää.

    Siis mitä tapahtui tuossa tilanteessa,
    jossa Jeesus ilmestyy ensimmäisen
    kerran opetuslapsijoukolle.

    Markus on sen
    kirjoittanut evankeliumiinsa.
    Jostain syystä sitä vaan ei ole
    otettu mukaan kaikkiin käännöksiin.

    Mutta useissa varhaisissa käsikirjoituksissa
    tuo teksti on
    alkuperäisessä muodossaan
    ja suomennettuna se menee
    kokonaisuudessaan siis näin:

    "Vihdoin hän ilmestyi
    myöskin niille yhdelletoista
    heidän ollessaan aterialla;
    ja hän nuhteli heidän epäuskoaan
    ja heidän sydämensä kovuutta,
    kun he eivät olleet uskoneet niitä,
    jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.
    Ja he pyysivät anteeksi sanoen:
    'Tämä
    laittomuuden ja uskottomuuden aika
    on Saatanan alainen,
    eikä hän salli
    Jumalan totuuden ja voiman
    kukistaa saastaisia henkiä.
    Ilmoita siksi nyt vanhurskautesi'
    He sanoivat näin Kristukselle,
    ja Kristus vastasi heille:
    'Saatanan valtakauden aika
    on ohitse,
    mutta muita pelottavia asioita
    on pian tapahtuva.
    Minut annettiin kuolemaan
    niiden tähden,
    jotka ovat tehneet syntiä,
    jotta he palaisivat totuuteen
    eivätkä enää syntiä tekisi
    ja niin perisivät taivaan
    hengellisen,
    turmeltumattoman
    ja hengellisen
    kunnian'."
    (Mark 16:14- )

    Opetuslapset
    uskoivat Jeesuksen elävän,
    kun näkivät Hänet.

    Eli kun edes opetuslapset eivät
    uskoneet heidän keskuudessaan
    olevien naisten todistusta,
    kuinka maailma uskoisi
    kalastajien todistuksen Jeesuksesta.

    He olivat edelleen peloissaan,
    ja viittasivat pahuuden voimiin.

    Mutta Jeesus kertoo asioiden
    nyt muuttuneen.
    Saatanan valtakauden
    aika on nyt ohitse.

    Mutta se edellyttää,
    että ihmiset saavat kuulla
    ilosanoman Jeesuksesta.

    Silloin ihmiset vapautuvat
    paholaisen vallasta.

    Tämän kohtaamisen jälkeen
    seuraa siis 40 päivää
    pitkä aikajakso,
    jonka aikana opetuslapset
    monestikin kohtasivat Jeesuksen.

    Niin myös monet muut.
    Jeesus näyttäytyi kerralla
    jopa yli puolen tuhannen
    suuruiselle ihmisjoukolle.

    Ja viimeisenä päivänä maan päällä
    Jeesus pitää puheen,
    josta Matteus on tallentanut
    opetuslapseuttamisosan
    ja Markus lähetyskäskyn
    eli Jeesuksen viimeiset sanat.

    Siinä on vastaus kaikkeen siihen,
    mitä opetuslapset olivat
    sanoneet Jeesukselle
    esimerkiksi saatanan vallasta.

    "Ja hän sanoi heille:
    'Menkää kaikkeen maailmaan
    ja saarnatkaa evankeliumia
    kaikille luoduille.
    Joka uskoo ja kastetaan,
    se pelastuu;
    mutta joka ei usko,
    se tuomitaan kadotukseen.
    Ja nämä merkit seuraavat niitä,
    jotka uskovat:
    minun nimessäni
    he ajavat ulos riivaajia,
    puhuvat uusilla kielillä,
    nostavat käsin käärmeitä,
    ja jos he juovat jotakin kuolettavaa,
    ei se heitä vahingoita;
    he panevat kätensä sairasten päälle,
    ja ne tulevat terveiksi.'"
    (Mark 16:15-20)

    Ja nyt opetuslapset
    rohkenivat mennä
    kaikkeen maailmaan ...
  2. "Niin he tulivat ulos
    ja pakenivat haudalta,
    sillä heidät oli vallannut
    vavistus ja hämmästys,
    eivätkä sanoneet kenellekään mitään,
    sillä he pelkäsivät."
    (Mark 16:8)

    Siis naiset tulivat ulos haudasta,
    mutta eivät alkaneet selittää
    kohtaamilleen ihmisille mitään,
    vaan kiiruhtivat sanomaan
    enkelin käskyttämän viestin
    Pietarille ja opetuslapsille.

    Markuksen alkuperäinen tallennus
    jatkuu suomeksi ja englanniksi
    käännettynä näin:

    "Silloin he pian kertoivat
    kaikki nämä ohjeet
    Pietarille ja hänen seuralaisilleen."
    (Mark 16:8- )

    "Then they briefly reported
    all this to Peter and his companions."
    (Mark 16:8- )

    Tuo teksti puuttuu
    monista käännöksistä,
    mutta se löytyy
    useammastakin käsikirjoituksesta
    ja varhaisista käännöksistä.

    Ja vasta sen jälkeen,
    kun naiset olivat kertoneet viestinsä
    Pietarille ja hänen seuralaisilleen,
    oli mahdollista jatkotapahtumat,
    joista Markus on myös kertonut.

    Seuraava monista käännöksistä
    puuttuva kappale
    edellä olevan jatkoksi
    meneekin näin:

    "Sen jälkeen Jeesus itse
    lähetti heidän kauttaan
    idästä länteen
    pyhän ja katoamattoman
    julistuksen iankaikkisesta pelastuksesta."
    (Mark 16:8- )

    "And afterward Jesus himself
    sent out through them,
    from east to west,
    the sacred and imperishable
    proclamation of eternal salvation."
    (Mark 16:8- )

    Ja tätä kappaletta
    selventämään
    Markus kirjoitti sen perään
    aivan huikean suuren asian.

    "Mutta ylösnousemisensa jälkeen
    hän varhain aamulla
    viikon ensimmäisenä päivänä
    ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle,
    josta hän oli ajanut ulos
    seitsemän riivaajaa."
    (Mark 16:9)

    Nyt tuossa on selkeä
    yhtenäinen ilmoitus.

    Eli Markus korostaa tuossa
    jotain aivan valtavaa ja mullistavaa
    asiaa tuon ajan lukijalle.

    Naiset saivat ensimmäisenä nähdä
    tyhjän haudan.

    Naisille enkeli ilmoitti ensimmäisenä
    Jeesuksen nousseen ylös haudasta.

    Naiset olivat ensimmäiset lähettiläät
    kertomaan ilosanomaa.

    Ja lähetyskenttä oli
    Pietari ja muut opetuslapset.

    Ja sitten Jeesus itse ilmestyy
    opetuslasten joukolle
    ja lähettää idästä länteen
    pyhän ja katomattoman
    julistuksen iankaikkisesta pelastuksesta.

    Mutta tämän jälkeen,
    Markus vielä korostaa sitä,
    että myöskin Jeesuksen itsensä
    ilmestyminen tapahtui ensin naiselle
    eikä suinkaan miesjoukolle.

    Kaikkein ensimmäiseksi siis
    Jeesus ilmestyi Maria Magdaleenalle,
    josta oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.

    Maria Magdaleenalla on tässä
    tuplarooli.

    Ensin Maria Magdaleena
    oli muiden naisten kera vienyt
    opetuslapsille
    enkelin kehottaman viestin.
    Pietari ja Johannes juoksevat haudalle.
    He näkevät sen tyhjänä.

    Mutta Maria Magdaleenan rakkaus
    Jeesusta kohtaan oli niin syvä,
    että hän tuli heidän perässään
    taas haudalle
    ja jäi sinne itkemään,
    kun Pietari ja Johannes
    poistuivat haudalta.
    Ja silloin Maria Magdaleena
    saa kuulla tutun äänen.
    Hän kohtaa Jeesuksen.

    Ja nyt Maria Magdaleena palaa
    taas opetuslasten tykö,
    jotka murehtivat ja itkevät sitä,
    että Jeesuksen ruumiskin on hävinnyt.
    Ja Maria Magdaleena kertoo,
    että nyt hän jo näkikin Jeesuksen.
    Jeesus on noussut ylös. Hän Elää.
    Sen tähden hauta on tyhjä.

    "Mutta ylösnousemisensa jälkeen
    hän varhain aamulla
    viikon ensimmäisenä päivänä
    ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle,
    josta hän oli ajanut ulos
    seitsemän riivaajaa.
    Tämä meni ja vei sanan niille,
    jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa
    ja jotka nyt murehtivat ja itkivät.
    Mutta kun he kuulivat,
    että hän eli ja että Maria oli hänet nähnyt,
    eivät he uskoneet."
    (Mark 16:9-11)

    Jeesus lähetti siis ensin
    enkelin eli sanansaattajan kautta
    naisjoukon tuomaan sanoman opetuslapsille

    Pietari ja Johannes
    juoksevat haudalle.
    Maria menee heidän jälkeensä.

    Pietarin ja Johanneksen poistuttua haudalta
    Jeesus ilmestyy Marialle
    ja lähettää Marian uudelleen
    nyt silminnäkijänä
    kertomaan ylösnousemuksesta opetuslapsille.

    Ja opetuslapset eivät vieläkään usko.
    Ja näiden kautta pitäisi julistus
    pyhästä ja katoamattomasta pelastuksesta
    mennä idästä länteen.
    Niin uskomatonta kuin se onkin,
    niin näin kuitenkin tapahtui
    näiden epäuskoisimmista epäuskoisimpien
    miesten kautta.

    Ensin oli siis vuorossa
    kolme naista ilosanoman todistajana.
    Näistä avainasemassa oli
    Maria Magdaleena,
    josta Jeesus oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.

    Sitten Jeesus ilmestyy kolmelle miehelle.
    Näistä avainasemassa oli Pietari,
    joka oli kieltänyt kolme kertaa Jeesuksen.
    Muut kolmesta miehestä ovat
    kaksi Emmauksen tien kulkijaa,
    jotka tulevat kertomaan
    opetuslapsijoukolle,
    että Simon eli Pietari eli Keefas
    on nähnyt Jeesuksen
    ja he itsekin
    ovat kohdanneet Jeesuksen.

    "Ja sen jälkeen
    hän toisenmuotoisena
    ilmestyi kahdelle heistä,
    heidän kävellessään,
    matkalla maakylään.
    Hekin menivät ja veivät sanan toisille;
    mutta nämä eivät uskoneet heitäkään."
    (Mark 16:12-13)

    Ja sitten Jeesus itse ilmestyy
    koko opetuslapsijoukolle,
    paitsi kaikkein epäuskoisimmalle
    Tuomaalle.
    Hän kun tarvitsi käsinkosketeltavan
    kohtaamisen Jeesuksen kanssa,
    jotta uskoisi.

    Olemme sitten miten epäuskoisia tahansa,
    niin Jeesus voi synnyttää meissä uskon,
    kun kohtaamme Hänet.
  3. Tuossa oliki jo hyvä
    vastaus Anonyymilta.

    Paitsi Johannes,
    jonka nimi on kirjoitettuna
    Elämän kirjaan tuossa hetkessä,
    myös ne kuolleet,
    joiden nimiä siellä ei enää ole,
    ovat läsnä
    ja varmasti näkevät tuon
    kaiken tuomaroinnin syytettyinä.

    Kaikki ovat kuitenkin
    tuossa tilanteessa jo kokeneet
    ruumiillisen kuoleman
    ja ylösnousemisen.

    Tässä nykyisessä ruumiissamme
    emme voi nähdä niitä asioita,
    mitä Johannes näki
    alkaen Jumalan Valtaistuimella
    istuvasta Jumalasta.

    Johannes sai Hengessä
    nähdä ihan paikan päällä
    tulevat tapahtumat.

    Ja hän näki kaikki
    uudestisyntyneet pelastettuina
    Jumalan Valtaistuimen edessä,
    ja myöskin heti alkuunsa
    paitsi Jumalan myös kirjan,
    joka tosin ei ollut Elämän kirja.

    "Ja minä näin valtaistuimella istuvan
    oikeassa kädessä kirjakäärön,
    sisältä ja päältä täyteen kirjoitetun,
    seitsemällä sinetillä suljetun."
    (Ilm 5:1)

    Vaikka Johannes
    taivaaseen nostettuna
    Hengessä ollessaan
    näki tuon kirjakäärön,
    ei kuitenkaan ollut ketään,
    joka olisi voinut avata sen
    ja katsoa siihen
    eli lukea sitä.

    "Eikä kukaan taivaassa
    eikä maan päällä
    eikä maan alla
    voinut avata kirjaa
    eikä katsoa siihen."
    (Ilm 5:3)

    Mutta sitten havaitaan
    Teurastettu Karitsa,
    joka voi avata tuon kirjakäärön sinetit.

    Ja tuossa vaiheessa me pelastetut
    taivaaseen temmattuina
    laulamme kiitosta Karitsalle:

    "Sinä olet arvollinen
    ottamaan kirjan
    ja avaamaan sen sinetit,
    sillä sinut on teurastettu.
    Sinä olet verelläsi ostanut
    meidät Jumalalle
    kaikista sukukunnista,
    kielistä, kansoista ja heimoista."
    (Ilm 5:9 JKR)

    Eli taivaassa olevat kirjat
    ovat kyllä näkyviä
    ruumiin ylösnousemuksen kokeneille.

    Mutta tässä nykyisessä ruumiissa
    emme normaalisti näe
    taivaallisia esineitä tai olentoja.

    Mitä materiaalia taivaassa olevat
    moninaiset kirjakääröt sitten ovat.

    Koska suuri osa niistä on laadittu
    jo ennen maailman perustamista,
    niinkuin Elämän kirjakin,
    niin ne eivät voi olla
    tämän katoavan maailman materiaaleja.

    Minä miellän Elämän kirjan
    olevan jotain valkoista kirkkautta.
    Jotain sellaista,
    mitä meillä ei nyt ole.

    "Joka voittaa,
    se näin puetaan
    valkeihin vaatteisiin,
    enkä minä pyyhi pois
    hänen nimeänsä
    elämän kirjasta"
    (Ilm 3:5)

    Mainittakoon,
    että tuo ensimmäinen verbi
    on viittaus Jeesukseen.
    Vanhan Testamentin hepreassa
    vastaava ilmaisu
    pohjautuu verbiin
    Jasa = Pelastaa
    Kysymys on siis itse asiassa
    Jeesuksesta, joka pelastaa.
    Juuri sen tähden,
    että Hän pelastaa,
    oli Hänelle annettava nimi,
    joka tulee tuosta verbistä Jasa.
    Siis Jesua.
    Eli armosta PELASTUVAT
    Jeesuksen omat kuuluvat sarjaan,
    jota toinen kuolema ei vahingoita.

    Se ei vahingoita silloinkaan,
    kun tapahtuu
    seurakunnan tempaus.
    Mutta siinäkin silmänräpäyksessä
    tapahtuu tälle katoavaiselle
    ruumiille jotakin,
    sillä se ei voi periä
    Jumalan Valtakuntaa.
    Ja niin se kuolee
    ja herää eloon samantien.
    Eli me emme kuoleman uneen nuku.

    "Katso,
    minä sanon teille salaisuuden:
    emme kaikki kuolemaan nuku,
    mutta kaikki me muutumme,
    yhtäkkiä, silmänräpäyksessä,
    viimeisen pasunan soidessa;
    sillä pasuna soi,
    ja kuolleet nousevat
    katoamattomina,
    ja me muutumme."
    (1 Kor 15:51-52)

    Ja sitten taivaassa
    me näemme kaiken.
    Myös tuon kirjakäärön.
    Ja siellä sen valkoisilla
    sivuilla on meidän nimemme,
    joka on ollut siellä kirjoitettuna
    maailman perustamisesta asti.
    Eikä sitä ole pyyhitty pois.

    Kaikki Elämään liittyvä
    (kirjakin)
    hehkuu Armon Kirkkautta.

    "Ja hän näytti minulle
    elämän veden virran,
    joka kirkkaana kuin kristalli
    juoksi Jumalan ja Karitsan
    valtaistuimesta.
    Keskellä sen katua
    ja virran molemmilla puolilla
    oli elämän puu,
    joka kantoi kahdettoista hedelmät,
    antaen joka kuukausi hedelmänsä,
    ja puun lehdet ovat
    kansojen tervehtymiseksi.
    Eikä mitään kirousta ole enää oleva.
    Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin
    on siellä oleva,
    ja hänen palvelijansa palvelevat häntä
    ja näkevät hänen kasvonsa,
    ja hänen nimensä on heidän otsissansa.
    Eikä yötä ole enää oleva,
    eivätkä he tarvitse lampun valoa
    eikä auringon valoa,
    sillä Herra Jumala on valaiseva heitä,
    ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti."
    (Ilm 22:1-5)

    Voi kunpa Aadam olisi
    jättänyt syömättä
    hyvän- ja pahantiedon puusta.
    Mutta hän söi.
    Ja tosiasia on,
    että jokainen meistä
    on myös maistanut siitä.
    Ja siksi oli tarpeen
    tämä järjestely,
    jossa me joudumme tietämään
    mitä paha on.

    Silloin tulee kaipuu myös
    Elämän puulle.
    Ja se pystytettiin Golgatalle
    2000 vuotta sitten.
    Ja siinä Jeesus antoi Elämänsä,
    lahjoittaakseen sen meille.
    Hän otti päälleen meidän syntimme.
    Kärsi niistä aiheutuvan rangaistuksen.
    Antoi oman Vanhurskautensa
    meidän vaatteeksemme.

    Ja niin me olemme
    jo kirkkauden lapsia,
    kun olemme Hänestä syöneet
    ja olemme Hänessä.

    Eikä meidän nimeämme
    silloin koskaan pyyhitä pois
    Elämän kirjasta,
    jonne se on kirjoitettu jo silloin,
    kun laadittiin Pelastussuunnitelma.

    "niinkuin hän
    ennen maailman perustamista
    oli hänessä valinnut meidät ...
    armonsa kirkkauden kiitokseksi"
    (Ef 1:4-6)
  4. Ilm 17:8

    __________

    Kikkoraamattu 1938

    "Peto, jonka sinä näit,
    on ollut,
    eikä sitä enää ole,
    mutta se on nouseva syvyydestä
    ja menevä kadotukseen;
    ja ne maan päällä asuvaiset,
    joiden nimet
    eivät ole kirjoitetut
    elämän kirjaan,
    hamasta maailman perustamisesta,
    ihmettelevät, kun he näkevät pedon,
    että se on ollut
    eikä sitä enää ole,
    mutta se on tuleva. "

    __________

    Kirkkoraamattu 1992

    "Peto, jonka näit,
    on ollut,
    mutta nyt sitä ei ole.
    Se tulee vielä nousemaan syvyydestä,
    mutta lopulta se joutuu tuhon omaksi.
    Ne maan asukkaat,
    joiden nimi ei maailman luomisesta alkaen
    ole ollut kirjoitettuna
    elämän kirjaan,
    hämmästyvät pedon nähdessään,
    sillä vaikka se on ollut
    ja mennyt,
    se on vielä tuleva."

    __________

    Raamattu kansalle

    "Peto, jonka näit,
    on ollut,
    mutta sitä ei enää ole.
    Se tulee nousemaan syvyydestä
    ja on menevä kadotukseen.
    Ne maan päällä asuvat,
    joiden nimi
    ei maailman perustamisesta asti
    ole ollut kirjoitettuna
    elämän kirjaan,
    ihmettelevät nähdessään pedon,
    sillä se oli,
    sitä ei enää ole,
    mutta se on tuleva."

    __________

    Suomen Tunnustuksellinen
    Luterilainen Kirkko

    Peto, jonka näit,
    on ollut,
    eikä sitä enää ole,
    mutta se on nouseva syvyydestä
    ja menevä kadotukseen.
    Ne maan päällä asuvat,
    joiden nimet eivät ole kirjoitettuja
    elämän kirjaan,
    aina maailman perustamisesta,
    ihmettelevät, kun he näkevät pedon,
    että se on ollut
    eikä sitä enää ole,
    vaikka se on."

    __________

    Aapeli Saarisalo

    Peto, jonka näit,
    oli
    eikä ole,
    mutta nousee syvyydestä
    ja menee kadotukseen,
    ja ne maan päällä asuvaiset,
    joitten nimet eivät ole kirjoitetut
    elämän kirjaan
    mailman perustamisesta asti,
    ihmettelevät, kun näkevät pedon,
    että se oli
    eikä nyt ole,
    mutta tulee."

    __________

    Jumalan Kansan Raamattu

    "Peto, jonka näit,
    on ollut,
    mutta ei enää ole.
    Se on vielä nouseva syvyydestä,
    mutta on joutuva tuhotuksi.
    Ne maan päällä asuvat,
    joiden nimet eivät ole kirjoitetut
    elämän kirjaan
    maailman perustamisesta asti,
    hämmästyvät nähdessään pedon,
    että se on ollut
    ja mennyt,
    mutta on jälleen oleva täällä."
  5. "Alussa Jumala loi taivaat ja maan."
    (Gen 1:1)

    Sen jälkeen niitä ei enää
    koskaan ole luotu.

    Vasta kun tämä Maa on kadonnut,
    eikä sitä enää missään ole,
    Jumala luo
    Uudet taivaat ja Uuden Maan.

    Raamatun ensimmäinen jae
    pitää sisällään
    valtavat aikajaksot.
    Voidaan puhua ikuisuuksista.
    Siis kirjaimellisesti kääntäen
    aikakausista aikakausiin
    kestävistä aikajaksoista.

    Maan perustaminen
    ei tapahtunut ensimmäiseksi.

    Raamattu paljastaa paljon
    tapahtumia ja aikakausia ennen sitä.

    Ja Raamattu kertoo tapahtumista,
    jotka johtivat siihen,
    mistä on kerrottu Raamatun
    toisessa jakeessa.

    Maa ja siinä ollut elämä
    oli kokenut täystuhon.

    Jumala saneerasi Maan
    kuudessa päivässä.
    Ja myös Maata ympäröivän
    avaruuden.

    Missään vaiheessa ei puhuta
    sanaakaan Maan luomisesta.
    Luominen ei koskaan
    tarkoita olemassa olevan
    materiaaalin muokkausta
    tai työstämistä.

    Ainoa luomisteko
    kuuden päivän aikana
    oli elävien olentojen luominen.

    Ja niidenkin osalta
    osa oli tekemistä
    osa luomista.

    Ruumis tehtiin maan tomusta.
    Mutta luomista oli se,
    kun Jumala puhalsi
    elävän olennon sisimpään Henkensä,
    jolloin siitä tuli elävä sielu.

    Ja edelleen jokainen
    syntyvä ihminen ja eläinkin
    on tältä osin luomisihme.

    Tänäänkin monta uutta elämää
    luodaan.

    Mutta tänään ei perusteta Maata.
    Se tapahtui äärettömän kauan sitten.

    Ihminen ja ihmisen hallintaan
    annettu luomakunta
    on ollut tämän maan päällä
    Raamatun mukaan vain noin
    6000 vuotta.

    Mutta Raamattu kertoo
    valtavasti asioista,
    jotka tapahtuivat
    ennen kuin ihmistä
    ja ihmisen hallintaan
    annettua eläinkuntaa olikaan.

    Siis eräässä vaiheessa
    Jumala perusti maan.

    Ja kaikki enkelit riemuitsivat
    tästä ihmeestä.
    Jumala kysyy Jobilta:

    "Missä olit silloin,
    kun minä maan perustin?
    Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
    Kuka on määrännyt sen mitat
    - tottapa sen tiedät -
    tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
    Mihin upotettiin sen perustukset,
    tahi kuka laski sen kulmakiven,
    kun aamutähdet kaikki iloitsivat
    ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?"
    (Job 38:4-7)

    Siis kun Maa perustettiin,
    ei ollut vielä tapahtunut
    Luciferin lankeemusta.

    Ei ollut mitään pahaa missään.
    Ja edelleen Raamattu paljastaa,
    että tämä ihana aikakausi
    kesti kauan.

    Raamattu paljastaa edelleen,
    että tuossa silloisessa Maassa
    eli siinä olotilassa,
    joka vallitsi ennen Raamatun
    toista jaetta,
    Maan päällä oli eläimiä.

    Mahtavinkin niistä söi
    ruohoa kuin raavas.

    Siis ei ollut mitään pahaa missään.
    Mutta sitten Raamattu kertoo
    paljonkin siitä,
    että noiden aikakausien
    pyöriessä tapahtui murheellinen asia.

    Kaikkein täydellisin enkeli
    sopusuhtaisuuden sinetti
    ylpistyi ihanuudestaan.

    Halusi korottaa itsensä
    Jumalan vertaiseksi.
    Asettaa istuimensa
    Jumalan istuimen rinnalle.
    Paikalle, joka kuului
    Jumalan ainokaiselle Pojalle.

    Ja lopulta tuo kerubi
    aloitti sodan Jumalaa vastaan.
    Ja niin kaikki ihanuus myös
    Maan päällä tuhoutui.

    Ja tuon maan päälle
    Jumala heitti tuon kerubin
    enkeleineen.

    Ja niin tultiin
    Raamatun toiseen jakeeseen.

    Ja nyt me keskustelemme
    jakeesta, joka löytyy
    Ilmestyskirjan ja koko Raamatun
    loppulehdiltä.

    Siinä puhutaan ihmisistä,
    jotka ovat tai tulevat olemaan
    maan päällä vasta
    lopun tapahtumien loppusuoralla.

    Siis mahdollisimman
    kaukana Maan perustamisajankohdasta.

    Mitä tuossa kohdassa
    Sinun mielestäsi
    tarkoittaa viittaus
    Maan perustamiseen?

    Minä ymmärrän sen niin,
    että kun Jumala suunnitteli
    kaikkea, niin suunnitelmiin
    kuului taivaallisista olennoista alkaen
    kaikenlaista ihanaa.

    Ja kaiken päätteeksi ihminen
    Jumalan kuvaksi.

    Mutta Jumala oli
    varautunut myös siihen,
    että joku elävä olento
    erkanee Hänestä.

    Ja sen varalta Jumala
    teki pelastussuunnitelman
    ennen luomistekojan aloittamista.

    Ja jo silloin siis syntyi kirja,
    jossa oli tuo pelastussuunnitelma.

    Ja syntyi myös kirja,
    jossa on jokaisen ihmisen nimi.
    Ja tämä oli Elämän kirja.

    Ja sitten alkoi taivaiden luominen.
    Ja siellä olevien
    monenlaisten olentojen luominen.

    Sitten pitkiä aikakausia myöhemmin
    Jumala perusti Maan.
    Ja kaikki enkelit riemuitsivat.
    Siis ei ollut mitään riitaa.
    Rauhaa ja Rakkautta vain.

    Ja Aamuruskon poika (Lucifer)
    eli Valon kantaja
    sai tuon planeetan hallinnan,
    joka vilisi ihmeellisiä olentoja.

    Mutta eräänä päivänä
    kauan kauan kauan
    Maan perustamisen jälkeen,
    tapahtui niin,
    että Lucifer ylpistyi asemastaan
    ja ihanuudestaaan
    ja loput olenkin jo kertonutkin.

    Nämä eivät ole satuja.
    Minä perustan kaiken kirjoittamani
    Raamatun ilmoitukseen.

    Mutta jos nyt jättäisit
    herjaamisen ja naureskelun
    ja vastaisit vain kysymykseeni
    koskien Elämän kirjaa,
    jonka jostain
    käsittämättömästä syystä
    nostit tähän keskusteluun.

    Mitä varten tuossa Ilmestyskirjan
    kohdassa on maininta
    Maan perustamisesta,
    jos se ei tarkoita sitä,
    että niiden nimet,
    jotka kaiken jälkeen
    vielä ovat Elämän kirjassa,
    ovat olleet siellä
    Maailman perustamisesta asti?
  6. "kirjoitetut"
  7. "kirjoitetut elämän kirjaan,
    hamasta maailman perustamisesta,"
    (Ilm 17:8)

    Kun nimi on kirjoitettuna
    Elämän kirjaan
    maailman perustamisesta asti,
    niin se on kirjoitettu
    ennen maailman perustamista.

    Aivan samoin oli pelastussuunnitelma
    Ihmisen lankeemuksen varalta
    laadittu ennen maailman perustamista.

    Mitään muuta
    kirjoittamisen ajankohtaa
    ei mainita.
    Koska niitä ei enää kirjoiteta.

    Mutta kylläkin tapahtuu niin,
    että nimi pyyhitään pois
    Elämän kirjasta,
    jos ihminen ei koskaan suostu
    yhteyteen Jumalan kanssa.
  8. "ja kirjat avattiin;
    ja avattiin toinen kirja,
    joka on elämän kirja;
    ja kuolleet tuomittiin
    sen perusteella,
    mitä kirjoihin oli kirjoitettu,
    tekojensa mukaan.
    ---
    Ja joka ei ollut
    elämän kirjaan kirjoitettu,
    se heitettiin tuliseen järveen."
    (Ilm 20:12-15)

    Kun kuolleet
    tuomitaan,
    niin Elämän kirja on auki
    sen varmistamiseksi,
    ettei kyseistä nimeä löydy
    Elämän kirjasta,
    vaan se on pyyhitty sieltä pois.

    Muista kirjoista,
    jotka tuossa hetkessä ovat
    avattuna,
    luetaan kuolleiden teot,
    ja näiden tekojen mukaan
    kuolleet tuomitaan.

    Siis kunkin ihmisen osalta
    on kirjoitettu tekojen kirja
    sitä mukaa kuin ihminen
    on tekoja tehnyt.

    Ja sitten eräänä päivänä
    kuolleet eli ne,
    joiden nimeä ei enää löydy
    Elämän kirjasta,
    seisovat Valtaistuimen edessä,
    ja kirjat avataan.

    Jokaisen ihmisen teot
    on kirjattu omaan kirjaansa.

    Noiden tekojen kirjojen
    avaamisen jälkeen
    avataan toinen kirja,
    joka on vain yksi kirja
    eli Elämän kirja.

    Siinä on niiden ihmisten nimet,
    joiden nimiä
    ei ole sieltä pyyhitty pois,
    eli he kuuluvat joukkoon
    Elävät.

    Ennen kuolleiden tuomiota
    tarkistetaan vielä
    Elämän kirjasta,
    että nimeä ei sieltä löydy.

    Ja jos ei löydy,
    niin sitten tuomitaan
    tekojen mukaan.

    Tuossa tuomion hetkessä
    tuomitaan siis vain kuolleet.

    Kaikki ovat tuossa vaiheessa
    toki jo kokeneet
    ruumiillisen kuoleman
    ja myös
    ruumiin ylösnousemisen.

    Mutta tuossa tuomiossa
    tuomitaan vain kuolleet
    tarkoittaen niitä,
    joiden nimeä ei löydy
    Elämän kirjasta.

    Jokaisen ihmisen nimi
    on kirjoitettu Elämän kirjaan
    jo ennen maailman perustamista.

    Jumala ei ole tarkoittanut
    yhtään ihmistä kadotukseen.
    Jokainen on luotu
    Jumalan yhteyteen.

    Ja siltä varalta,
    että tapahtuu
    syntiinlankeemus,
    oli jo ennen
    maailman perustamista
    myös tehty suunnitelma
    ihmissuvun pelastamisesta.

    Jumala siis tahtoo,
    että kaikki ihmiset pelastuisivat.

    Valitettavasti kaikki ihmiset
    eivät halua tulla Jumalan yhteyteen,
    vaan haluavat pysyä erossa Hänestä.

    Ja tällaisia ihmisiä on
    maan päällä erityisesti
    lopun aikana.

    "Peto, jonka sinä näit,
    on ollut,
    eikä sitä enää ole,
    mutta se on nouseva syvyydestä
    ja menevä kadotukseen;
    ja ne maan päällä asuvaiset,
    joiden nimet
    eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan,
    hamasta maailman perustamisesta"
    (Ilm 17:8)

    Tuon mukaan,
    jos nimi löytyy Elämän kirjasta,
    se on ollut siellä hamasta
    maailman perustamisesta asti.

    Mutta kuten jo alussa totesin,
    se on kirjoitettu sinne
    jo ennen maailman perustamista
    samaan aikaan kun laadittiin
    pelastussuunnitelma siltä varalta,
    että ihminen lankeaa syntiin.

    Uskovienkin keskuuteen
    on iskostunut lausahduksia,
    joita ei Raamatusta löydy.

    Yksi tällainen on sanonta,
    jonka mukaan tulin uskoon
    ja synnyin uudesti ylhäältä
    Jumalan lapseksi
    ja nimeni kirjoitettiin
    Elämän kirjaan.

    Tällaista ei kuitenkaan
    Raamatussa missään sanota.

    Vaan nimemme on ollut
    kirjoitettuna Elämän kirjassa
    maailman perustamisesta asti.

    Kun Jeesus oli lähettänyt
    kuusi tusinaa miestä
    kaksittain edellään
    kaupunkeihin ja kyliin,
    niin nämä eivät olleet vielä
    syntyneet uudesti ylhäältä
    Hengestä.

    Kun he palasivat Jeesuksen tykö
    iloiten siitä,
    että riivaajatkin
    olivat heille alamaisia,
    Jeesus sanoi:

    "Älkää kuitenkaan siitä iloitko,
    että henget ovat teille alamaiset,
    vaan iloitkaa siitä,
    että teidän nimenne
    ovat kirjoitettuina taivaissa."
    (Luuk 10:20)

    Siis he eivät olleet
    vielä uudestisyntyneet,
    ja kuitenkin
    heidän nimensä oli taivaissa.
    Sama koskee kaikkia lapsia.

    Sallikaa lasten tulla minun tyköni,
    älkääkä estäkö heitä,
    sillä sellaisten on
    Jumalan valtakunta.
    (Mark 10:14 STLK)

    Ja samaan joukkoon kuului
    tietenkin myös perustusina
    eli Jeesuksen opetuslapset,
    joista yksi ei koskaan
    syntynyt uudesti
    ylhäältä Hengestä.

    Mutta kaikkien ihmisten nimi
    on jo maailman perustamisesta asti
    kirjoitettuna Elämän kirjaan.

    Löydämme Ilmestyskirjan osiosta
    'Mikä nyt on'
    moniakin seurakuntia,
    joiden joukossa on ihmisiä,
    jotka eivät ole Jeesuksen omia.

    Ja joidenkin kohdalla
    ei ovi koskaan aukea.
    Silloin nimi pyyhitään lopulta pois
    Elämän kirjasta.

    Eli Raamattu ei missään sano,
    että ihmisen nimi kirjoitetaan
    Elämän kirjaan,
    kun ihminen uudestisyntyy.

    Uudestisyntyminen on ollut
    mahdollista vasta
    Jeesuksen kuoleman
    ja ylösnousemisen jälkeen.

    Mutta Raamatusta löydämme
    vaikka kuinka paljon mainintoja
    siitä, että ihmisten nimet ovat
    olleet Elämän kirjassa
    jo ennen sitä.

    Eli jos Sinun nimesi
    on Elämän kirjassa,
    niin se on ollut siellä
    maailman perustamisesta asti.

    Jos olet uudestisyntynyt,
    niin sitä ei koskaan pyyhitä pois.

    Mutta on ihmisiä,
    jotka eivät koskaan suostu
    Jumalan omiksi,
    ja heidän nimensä lopulta
    pyyhitään pois Elämän kirjasta,
    jossa se on ollut
    maailman perustamisesta asti.

    Nimi on siis ollut
    Elämän kirjassa
    kauan kauan kauan kauan kauan
    ennen sitä aikajaksoa,
    jolloin Jumala alkoi
    luoda näitä ihmisiä.

    Ja Jumala on tehnyt
    kaiken tarvittavan,
    että kenenkään nimeä
    ei tarvitsisi sieltä pyyhkiä pois.

    Mutta valitettavasti on ihmisiä,
    jotka eivät halua osakseen
    tätä tarjolla olevaa Elämää.