Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

314

Kommenttia

11845

  1. Se,
    että Sinä koet
    voimakasta kusua,
    johtuu siitä,
    että Jumala kutsuu Sinua.

    Se,
    että Sinä olet uskoa etsimässä,
    johtuu siitä,
    että Jumala etsii Sinua.

    Ja nyt Sinä olet siis vastaamassa
    tähän etsintään ja kutsuun.

    Aadam ja Eeva juoksivat piiloon.
    Mutta Jumala etsi heitä.

    Kuitenkin kohtaaminen
    ei olisi ollut mahdollista,
    jos Aadam ja Eeva
    eivät olisi antaneet löytää itseään.

    Itse asiassa tuo Herra Jumala
    joka huusi miestä,
    oli Jumalan Poika.
    Isää Jumalaa ei kukaan ole nähnyt.

    Ja samasta Jumalan Pojasta
    on kysymys
    Sananlaskujen kirjan
    lempikohdassani.

    Jumalan ainosyntyinen Poika,
    jonka kautta ja johon
    kaikki on luotu,
    astuu esiin Sananlaskujen kirjassa
    ja esittelee Itsensä sanoen

    "Minä Viisaus"

    Ja kohta Hän kertoo
    ihmeellisen maan syntyhistorian
    aloittaen sen näin:

    "Minä olen ollut Herran oma
    Hänen teidensä alussa;
    ennenkuin mitään tehty oli,
    olin Minä."

    Viisaus kertoo olleensa läsnä
    kaikessa luomistyössä,
    eikä suinkaan sivusta seuraajana,
    vaan Hän sanoo itsestään näin:

    "Silloin Minä Hänen kanssansa vaikutin"

    Mahtava kertomus
    maailmankaikkeuden alkutapahtumista
    kaikkine mullistuksineen
    päättyy jotenkin yllättävästi:

    "ihastukseni olivat ihmislapset"

    Luotuaan aurinkokunnan
    toisensa jälkeen,
    Hän iloitsee
    tai Hänen suoranainen ihastuksensa
    kaiken keskellä on
    pienen pieni ihminen.

    Tämän sinänsä hyvin mielenkiintoisen
    maan syntykertomuksen
    ensisijainen tarkoitus
    ei ollutkaan innoittaa
    lukijaansa pohtimaan
    maailmankaikkeuden syntyhistoriaa,
    ei edes Viisauden olemusta.
    Vaan koko kertomus on
    vain johdanto Viisauden kutsulle:

    "Siis te, lapset,
    kuulkaa Minua"

    Hänen ihastumisensa syy on se,
    että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.

    Jumalan kuvaksi
    luotu ihminen
    sai tehtäväkseen
    vallita Jumalan luomakuntaa.

    Kohdattuaan ja nimettyään
    kaikki ihanat eläimet,
    Aadam, Jumalan kuva,
    koki kuitenkin edelleen
    olevansa yksin.

    Näin koki myös
    Jumalan Ainosyntyinen Poika,
    vaikka ympärillä olivat
    valtaisat enkelijoukot.

    Mutta sitten ihminen luotiin
    Jumalan kuvaksi.
    Ihmistä Poika voisi rakastaa
    kuin Morsiantaan;
    tulla yhdeksi rakkaimpansa,
    kaltaisensa kanssa.

    Aadaminkaan
    vaikka oli Jumalan kuva
    ei siis ollut hyvä olla yksin.

    Jumala irrotti Aadamista jotakin,
    ja teki siitä
    yhteensopivan puoliskon Aadamille.

    Tämä Aadamin ihastus
    tuli petetyksi.

    Eeva söi kielletyn hedelmän.
    Mutta se ei vielä
    muuttanut mitään maailmassa.

    Mutta sitten myös Aadam
    tuli Eevan kautta petetyksi.
    Ja silloin synti ja kuolema
    tuli maailmaan.

    Ja nyt herääkin kysymys.
    Vieläkö, Hän,
    jonka kautta ja jota varten
    kaikki on luotu,
    välittää meistä ihmisistä.
    Rakastaako Hän vielä meitä.

    Hän välittää meistä edelleen ja kovasti.
    Hän otti päälleen
    meidän syntimme ja rikkomuksemme,
    ja kantoi ne Golgatan ristinpuulle,
    ja kuoli niiden kera.

    Hän osoitti Rakkautensa
    meitä kohtaan Golgatalla.
    Golgatan puusta tuli uusi Elämän puu.
    Meille on edelleen tarjolla
    Elämä Hänen yhteydessään.

    Viisaus sanoi:

    "Sillä joka Minut löytää,
    löytää Elämän
    ja saa Herran mielisuosion.
    Mutta joka menee Minusta harhaan,
    saa vahingon sielullensa;
    kaikki, jotka Minua vihaavat,
    rakastavat kuolemaa."

    Me voimme siis löytää Hänet.

    Mutta lähtökohta ei ole
    varsinaisesti meissä.

    Sillä aikaisemmin
    ja aivan ensimmäiseksi
    Sananlaskujen kirjassa
    etsijä onkin Viisaus,
    sama persoona,
    joka huusi ensimmäistä ihmistä,
    joka oli täysin hukassa.

    "Viisaus huutaa kadulla,
    antaa äänensä kuulua toreilla;
    meluisten katujen kulmissa
    se kutsuu,
    porttien ovilta kaupungissa
    sanansa sanoo"

    Aadamin olisi käynyt huonosti,
    jos ei olisi pysähtynyt
    Jumalan kutsuessa,
    jos ei olisi suostunut oikeudenkäyntiin.

    Ja niin käy meidänkin,
    jos emme koskaan suostu löydettäviksi.

    Mutta Sinä olet nyt
    täysin rinnoin etsimässä uskoa
    ja olet rukoillutkin.

    Jumala on koko ajan lähelläsi.
    Hän on kuullut rukouksesi.

    Vielä yksi kohta
    Sananlaskujen kirjan alkulehdeltä:

    "Katso,
    minä vuodatan teille henkeäni,
    saatan sanani tiedoksenne."

    Minä suosittelen sitä,
    että siten kuin kerroitkin,
    menet hengelliseen tilaisuuteen.

    Siellä saat kuulla Jumalan Sanaa,
    joka ei koskaan tyhjänä palaja.

    Voit myös pyytää esirukousta
    kokouksen jälkeen.

    Jeesus pelastaa.
    Hän myös parantaa ja eheyttää.

    Voit pyytää siellä esirukousta
    mainitsemasi sairauden tähden.

    Siunaten
    k
  2. Jeesus on itse luvannut olla
    läsnä siellä,
    missä uskovat ovat koolla.

    Mutta esimerkiksi minä ja vaimoni
    emme enää kykene käymään
    hengellisissä tilaisuuksissa,
    ja niin osallistumme
    Sanan kuuloon esimerkiksi radion kautta.

    Sunnuntaisin kuuntelemme klo 11
    jumalanpalveluksen radiodeistä.

    Ja nettihän on pullollaan
    kokoustallenteita
    ja suoriakin lähetyksiä.

    "Usko tulee siis kuulemisesta,
    mutta kuuleminen
    Kristuksen sanan kautta."

    Itse pidän yllä myös
    keskustelufoorumia,
    jonka nimi on
    Raamattu on Jumalan omasivu
    (Hänen ilmoituksensa ihmislapsille)
    https://kalamos.foorumi.eu

    Sieltä löytyy paljon linkkejä
    kokoustilanteisiinkin
    ja myös paljon keskustelua
    Sanasta ja Elämästä.

    Miehen ja naisen välinen
    avioliitto on ihmeellinen asia.

    "'Sentähden mies luopukoon
    isästänsä ja äidistänsä
    ja liittyköön vaimoonsa,
    ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.'
    Tämä salaisuus on suuri;
    minä tarkoitan
    Kristusta ja seurakuntaa."

    Avioliitto on kuva
    Jeesuksesta ja Hänen Morsiamestaan.

    Sanan mukaan naisen tulee
    kaunistaa itseään kainosti ja siveästi.

    Ei meikin käyttö varmaankaan
    ole ongelma missään seurakunnassa.

    Minun ihana vaimoni ei ole
    koskaan tarvinnut meikkiä.
    Ja niin kaunis hän on edelleen.

    Usko on todellakin asia,
    jota emme voi pusertaa itsestämme ulos,
    vaan se annetaan meille lahjaksi.

    Jeesuksen kohtaamisessa
    saamme lahjaksi uskon.

    Itse asiassa kysymys on siis
    Jeesuksen uskosta,
    jonka varassa uskova elää.

    "ja minä elän,
    en enää minä,
    vaan Kristus elää minussa;
    ja minkä nyt elän lihassa,
    sen minä elän
    Jumalan Pojan uskossa"

    Tuossa kohtaamisessa koemme
    myös ihmeen,
    jossa synnymme uudesti ylhäältä Hengestä.

    "Hänessä on teihinkin,
    sittenkuin olitte
    kuulleet totuuden sanan,
    pelastuksenne evankeliumin,
    uskoviksi tultuanne
    pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti"

    Siunausta uskon etsintääsi!
  3. Katsotaanpa huolella,
    mikä oli Pietarin sanoma
    tuossa jakeessa (2 Piet 3:5).

    Tuo jae ilmoittaa,
    että ihmiset haluavat
    pitää salassa jotakin.

    Ihmiset eivät halua
    kuulla puhuttavankaan siitä,
    että taivaat todellakin
    olivat olemassa jo ikivanhastaan.

    Kirjaimellisesti kääntäen
    tuo jae menee tähän tapaan:

    "Jää huomaamatta todellakin
    heidän sitä tahtoessa,
    että taivaat
    olivat olemassa ikivanhastaan"

    Ja jos tätä ei halua huomata
    tai ainakin haluaa pitää sen salassa,
    niin sitten ei voi ymmärtää
    myöskään jatkotapahtumia:

    "ja maa ulos vedestä
    ja kautta veden rakentuen tämä
    Jumalan Sanalla"

    Ei siis puhuta luomisesta
    vaan rakentumisesta.
    Tarkkaan ottaen puhutaan
    yhteenliittämisestä
    eli voitaisiin ymmärtää
    elementtirakentamisena.

    Mutta nyt kun etenemme
    seuraavaan jakeeseen,
    niin täytyy oikein terästäytyä:

    "Ja kautta joiden
    sen ajan maailma
    vettä tulvien tuhoutui"

    κόσμος = järjestys, kaunistus
    kosmos

    Ei siis suinkaan puhuta
    Nooan aikaisesta
    vedenpaisumuksesta,
    jota ennen maailma
    oli kaikkea muuta kuin
    järjestys ja kaunistus.

    Pietari puhuu siitä tuhosta,
    jossa alkuperäinen
    Jumalallisessa
    järjestyksessä ja kaunistuksessa
    ollut maailma
    tuli sekasortoiseksi ja tyhjäksi
    kuten Raamatun toinen jae kertoo.

    "Mutta nykyiset taivaat ja maa"

    Siis ei puhuta pelkästään
    maan peittymisestä veteen
    vaan tuhosta, jossa
    myös taivaat kokivat tuhon.

    Ja siksi niille kummallekin
    aurinkoa kuuta ja tähtiä myöten
    piti tehdä jotakin tuon tuhon jälkeen.

    Mutta nämä nykyisetkin
    maa ja taivas tulevat kokemaan
    jotain vastaavaa,
    mutta silloin saastan puhdistaa tuli
    eikä vesi.

    Ja sitten koittaa sapatinpäivä
    eli seitsemäs millennium
    tämän maan päällä.

    Ja niin Pietari käy läpi
    koko meneillään olevan
    seitsemän päivää eli millenniumia
    koskevan aikajakson.

    Ja se alkoi kuuden päivän rupeamalla,
    jossa silloin tuhoutunut maailma
    saneerattiin Jumalan puutarhaksi.

    Tuo kuuden päivän rupeama
    toteutuu siis myös pitkällä
    aikataululla,
    jossa 1 päivä on kuin tuhat vuotta.

    Ja nyt olemme kuudennen päivän
    loppusuoralla.

    Ja kun koittaa seitsemäs päivä,
    on maan päällä jälleen
    sellaiset olosuhteet
    kuin oli ennen kuin
    ihminen karkoitettiin pois
    Jumalan puutarhasta.
  4. Raamatusta ilmenee hyvin tarkkaan
    kuinka vanha on ihmiskunta

    Vieläpä sekin,
    kuinka pitkä aika esi-isämme
    Aadamin luomisesta
    oli kulunut aikaa silloin,
    kun kukin esi-isämme syntyi.

    "Kun Aadam oli
    sadan kolmenkymmenen vuoden vanha,
    syntyi hänelle poika,
    joka oli hänen kaltaisensa,
    hänen kuvansa,
    ja hän antoi hänelle nimen Seet.
    Ja Aadam eli Seetin syntymän jälkeen
    kahdeksansataa vuotta,
    ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
    Niin oli Aadamin
    koko elinaika
    yhdeksänsataa kolmekymmentä
    vuotta; sitten hän kuoli."

    Ja tiedämme
    jo ennen tuota kirjoitetusta
    hyvin paljon
    esi-isästämme Aadamista.

    Emme tarvitse mitään vippaskonsteja
    selvittääksemme ihmiskunnan iän
    tai mitä ihmiset alussa touhusivat.

    Kaikki kerrotaan Raamatussa
    kirkonkirjojen tarkkuudella.

    Seuraavassa kooste siitä,
    kuinka pitkän ajan kuluttua
    ensimmäisen ihmisen luomisesta
    seuraavat ihmiset syntyivät,
    kuinka vanhana saivat esikoisensa,
    kauanko elivät sen jälkeen,
    ja mikä oli ihmisen koko ikä.

    Aadam
    0 (130 + 800 = 930) 930

    Seet
    130 (105 + 807 = 912) 1042

    Enos
    235 (90 + 815 = 905) 1140

    Keenan
    325 (70 + 840 = 910) 1235

    Mahalalel
    395 (65 + 830 = 895) 1190

    Jered
    460 (162 + 800 = 962) 1422

    Hanok
    622 (65 + 300 = 365) 987

    Metusalah
    687 (187 + 782 = 969) 1656

    Lemek
    874 (182 + 595 = 777) 1651

    Nooa
    1056 (500 +

    Eivätkä kirkonkirjat pääty tähän.
    Saamme yhtä tarkat tiedot
    aina Jumalan kansan Israelin
    syntymään saakka.

    Eli Genesiksen neljännestä
    jatkokertomuksesta alkaen
    saamme lukea nuot tiedot
    Nooasta alkaen.

    Nooa
    1056 (500 + 450 = 950) 2006

    Eli ensimmäiset 10 sukupolvea
    tarkkoine tietoineen
    Aadamista Nooaan saakka
    löytyy Genesiksen
    kolmannesta jatkokertomuksesta.

    Ja tuo luettelo on meidän
    jokaisen sukututkimuksen alkupää.

    Sitten seuraavat 10 sukupolvea
    yhtä tarkkoine tietoineen
    Seemistä Aabrahamiin
    löytyvät Raamatun neljännestä
    jatkokertomuksesta.

    Ja edelleen tiedämme
    jokaisen kantaisän tuossa sukulinjassa
    aina Jeesukseen asti.

    Mitä sitten eläinkuntaan tulee,
    niin tiedämme,
    että nykyinen eläinkunta
    on yhtä vanha kuin ihmiskuntakin.

    Ja Raamattu paljastaa ihmeellisä asioita
    myös siitä maan päällä olleesta
    eläinkunnasta ja sen aikaisista
    maan olosuhteista,
    jotka vallitsivat maan päällä silloin,
    kun ei ollut vielä tapahtunut
    sitä katastrofia,
    josta Raamatun toinen jae kertoo,
    ja jonka syynä oli
    kaikkein korkea-arvoisimman kerubin
    ylpistyminen ja halu korottaa itsensä
    Jumalan vertaiseksi.
  5. Kun nyt olemme keskustelualueella
    Kristinusko,
    jonka Pyhä Kirja on Raamattu,
    niin katsotaanpa Jumalan Sanasta,
    miten luominen sen mukaan tapahtui.

    Kuten edellä olen jo selvittänyt
    kaikki on sidottu Persoonaan,
    jonka Johannes esittelee meille
    käyttäen ilmaisua Sana.

    "Alussa oli Sana
    ja Sana oli Jumalan tykönä
    ja Sana oli Jumala.
    Hän oli alussa Jumalan tykönä.
    Kaikki on saanut syntynsä
    Hänen kauttaan,
    ja ilman Häntä
    ei ole syntynyt mitään,
    mikä syntynyt on."

    Alkutekstissä on ilmaisu:

    λόγος = sana
    logos

    logos
    tulee juuresta
    leg,
    joka ilmaisee
    kokoamista ja laskemista.

    Eli jollain tavalla
    Sanan miekka värähti
    ja erotti tyhjästä materian.

    Näin UT:n puolella
    Jeesusta tarkoittava Sana
    pitää aivan juuriaan myöten
    sisällään sen,
    että Jeesus on Luoja.

    Ja aivan samoin VT:n puolella.

    Raamatun ensimmäinen sana
    Alussa/Esikoisessa
    kätkee sisäänsä
    Raamatun toisen sanan
    eli luomisen.

    Eli Raamatun kolme ensimmäistä
    kirjainta elin ensimmäisen sanan
    alkuosa on sama kuin
    Raamatun toinen sana:

    בְּרֵאשִׁ֖ית
    Alussa/Esikoisessa

    בָּרָ֣א
    loi

    Jeesus on Luoja myös toisella tavalla
    kuin siten, että
    Hän erotti tyhjästä materian
    ja teki maailmankaikkeuden.

    Eli samoinkuin Raamattu
    heti VT:n alkuriveillä
    ilmaisee Hänen olevan Alku
    ilmaisee VT:n alkurivit
    Hänen olevan myös Valkeus,
    joka kutsuttiin pimeyden keskelle.

    Ja näin myös Johannes
    ilmoitettuaan ensin
    Jeesuksen olevan Sana,
    jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
    ilmoittaa sen jälkeen,
    että Hän on Todellinen Valkeus,
    joka taas tuli maailmaan.

    "Maailmassa hän oli,
    ja maailma on
    hänen kauttaan saanut syntynsä,
    ja maailma ei häntä tuntenut."

    Raamatun peruskertomus
    VT:n alussa
    päättyy kuuden työpäivän osalta
    siihen, että luodaan elävät olennot,
    ja kaiken valtiaaksi ihminen.

    Johannes jatkaa aivan samalla kaavalla
    ja ilmoittaa,
    että Jeesus antaa Elämän kaikille,
    jotka ottavat Hänet vastaan.

    "Mutta kaikille,
    jotka ottivat hänet vastaan,
    hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi,
    niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
    jotka eivät ole syntyneet verestä
    eikä lihan tahdosta
    eikä miehen tahdosta,
    vaan Jumalasta."

    Me olemme jo hengellisesti kuolleet
    tekemiimme synteihin.

    Siksi meissä täytyy tapahtua
    uuden luomisen ihme.
    Meidän täytyy syntyä uudesti eläviksi.

    Ja se tapahtuu siten,
    että Jumala puhaltaa
    Elämän Hengen meidän sisimpäämme.

    Ja näin myös ensimmäinen ihminen
    tuli eläväksi.

    "Silloin Herra Jumala teki
    maan tomusta ihmisen
    ja puhalsi hänen sieramiinsa
    elämän hengen,
    ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."

    Meidät on koottu
    alussa luodusta materiasta.

    "sinä kudoit minut kokoon
    äitini kohdussa"

    Mutta meihin on myös
    puhallettu Elämän Henki.

    Synnymme tähän maailmaan
    elävinä sieluina.

    Mutta sitten me kuolemme
    samalla tavalla kuin
    ensimmäiset ihmiset kuolivat
    kun synti pääsee sisimpäämme.

    Ja niin maan päällä tallustelee
    suuri joukko kuolleita ihmisiä,
    jotka voivat tulla eläviksi siten,
    että Jeesus tekee ihmeen,
    ja puhaltaa heihin Elämän Hengen.

    Opetuslapset kokivat tämän
    uudeksi luomisen ihmeen
    sinä päivänä kun kohtasivat
    kuoleman voittajan.

    "hän puhalsi heidän päällensä
    ja sanoi heille:
    'Ottakaa Pyhä Henki'."

    Tämä ei ole tarina.
    Tämä on tosi asia,
    jonka jokainen voi kokea
    ottamalla Hänet eli Sanan vastaan.

    Tämä Hengestä uudesti syntyminen
    edellyttää Sanan kuulemista.

    "Hänessä on teihinkin,
    sittenkuin olitte kuulleet
    totuuden sanan,
    pelastuksenne evankeliumin,
    uskoviksi tultuanne
    pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti"

    Ja tämä sinetti pysyy meissä
    siihen hetkeen saakka,
    jolloin kuolevainen ruumiimme
    tehdään eläväksi.

    "Älkääkä saattako murheelliseksi
    Jumalan Pyhää Henkeä,
    joka on teille annettu sinetiksi
    lunastuksen päivään saakka."

    Siis kun henkemme on syntynyt uudesti,
    me olemme sen osalta
    jo siirretyt pahan vallasta
    Jumalan Rakkaan Pojan
    Valtakuntaan emmekä ikinä kuole.

    Mutta ruumiimme odottaa
    vielä uudeksi luomista,
    mikä tapahtuu ylösnousemuksen päivänä.

    Mutta vaikka me henkemme osalta
    olemmekin jo uusia luomuksia,
    niin me voimme murehduttaa
    meissä asuvaa Jumalan Pyhää Henkeä.

    Tällä foorumilla olisi kovasti
    tarpeellista huomioida,
    mitä tuon tekstin jatko sanoo:

    "Kaikki katkeruus ja kiivastus
    ja viha ja huuto ja herjaus,
    kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
    Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan
    ystävällisiä, hyväsydämisiä,
    anteeksiantavaisia toinen toisellenne,
    niinkuin Jumalakin on Kristuksessa
    teille anteeksi antanut."

    Jos joku ei tee muuta kuin
    räyhää ja pauhaa,
    niin hän ei ehkä vielä ole
    uusi luomus Kristuksessa.

    "Siis, jos joku on Kristuksessa,
    niin hän on uusi luomus;
    se, mikä on vanhaa,
    on kadonnut,
    katso,
    uusi on sijaan tullut."

    Tuo uusi luomus Rakastaa lähimmäisiä.
    Asennoituminen ihmisiin
    saa ihan uuden ulottuvuuden.

    Rakkaus on
    pitkämielinen/kärsivällinen
    lempeä/hyvä/ystävällinen.

    Rakkaus ei voi käyttäytyä
    sopimattomasti/häpeällisesti/riettaasti.

    Tuo Rakkaus on Jeesus,
    jolle olemme avanneet
    sydämemme oven.
  6. Kiitos linkistä.
    Jatkan samasta aiheesta.

    Raamatun ensimmäinen Sana
    on paljon enemmän
    kuin ajan alkupiste.
    Se tulee sanajuuresta

    רֹאשׁ = pää
    rosh

    Sillä ilmaistaan
    ensimmäinen ja korkein,
    mikä hallitsee kaikkea muuta
    siihen liittyvää.

    Kuin ruumiin pää hallitsee ruumista,
    tai kansakunnan pää kansaa
    ylempänä kaikkea muuta
    kuin vuoren huippu,
    korkeudessa ja ylhäisyydessä kuin tähti.

    Tällaisesta asemasta
    Raamattu käyttää ilmaisua

    reshit = alku / esikoinen

    Jumala kertaa Jobille
    maailman syntihistoriaa
    ja heittää skreenille Behemotin,
    jota kuvaa tuolla sanalla.

    "Se on Jumalan töiden esikoinen"

    Raamattu alkaa ilmaisulla

    בראשית
    bəreshit = alussa / esikoisessa

    "Alun/Esikoisen kautta
    loi Jumala
    taivaat ja maan."

    Paavali ilmaisee asian näin:

    "Kaikki on luotu
    Hänen kauttansa
    ja Häneen,
    ja Hän on ennen kaikkia,
    ja Hänessä pysyy kaikki voimassa"

    Ja edelleen Johannes
    ensin evankeliumissaan:

    "Alussa oli Sana
    … Jumala … Jumalan tykönä.
    Kaikki on saanut syntynsä
    Hänen kauttaan,
    ja ilman häntä
    ei ole syntynyt mitään,
    mikä syntynyt on."

    Sitten Johanneksen tallentamassa
    Ilmestyskirjassa
    Jeesus esittäytyy
    kaiken hallitsevana Alkuna
    mutta myös Aamenen Jumalana.

    "Näin sanoo Amen,
    se uskollinen ja totinen todistaja,
    Jumalan luomakunnan alku"

    Hän on Jumala,
    joka käyttää itsestään nimeä
    MINÄ OLEN

    "Minä olen
    alfa ja omega,
    ensimmäinen ja viimeinen,
    alku ja loppu"

    Raamatun ensimmäinen ja viimeinen sana
    tarkoittavat Häntä.

    Ja kaikki noiden sanojen välissä kertoo
    Hänestä ja Hänen Rakkaudestaan,

    Raamatun
    ensimmäinen Sana

    "Alussa / Esikoisessa"

    paljastaa meille
    aivan käsittämättömän tarkasti
    Viimeisen Aadamin salaisuuden
    ja sen taivaisiin asti ulottuvan
    Rakkauden määrän,
    joka on Jumalan ainokaisella Pojalla
    meitä kohtaan.

    Raamatun ensimmäisen sanan
    בראשית
    kaksi ensimmäistä kirjainta
    arameasta käännettynä
    tarkoittaa Poikaa.

    בר = Poika

    Siis jo Raamatun
    kaksi ensimmäistä kirjainta
    osoittavat,
    että Kirjoitusten ydin
    on Sanoma Pojasta.

    Ja kun on Poika,
    niin täytyy tietenkin olla myös Isä.

    Siis meille ilmoitetaan Pojan kautta
    kahden ensimmäisen kirjaimen myötä,
    että on ISÄ ja POIKA.

    Mutta …
    Tuo sama kirjainyhdistelmä
    hepreasta suomeksi tarkoittaa Jyvää.

    בר = Jyvä

    Jeesus itse puhui nisunjyvästä:

    "Hetki on tullut,
    että Ihmisen Poika kirkastetaan.
    Totisesti, totisesti minä sanon teille:
    jos ei nisun jyvä putoa maahan
    ja kuole, niin se jää yksin;
    mutta jos se kuolee,
    niin se tuottaa paljon hedelmää."

    Näin Jeesus sai omakseen
    Rakkautensa kohteen.

    Ja kun Nisunjyvä oli kuollut
    ja nukkui ristillä,
    puhkaisi keihäs Hänen kylkensä.

    Viimeinen Aadam sai itselleen
    Rakkautensa kohteen
    sen esikuvan mukaisesti,
    joka kerrotaan
    Raamatun peruskertomuksessa,
    kuinka Ensimmäinen Aadam
    sai itselleen Vaimon.

    Ja mitä sitten Poika
    tekee Morsiamelleen.
    Ylkä eli Sulhanen
    vie Rakkaansa Isän Kotiin.

    Pojan eli Esikoisen
    – jonka oli kuoltava nisunjyvän lailla –
    matka Isän kotoa ristille on paljastettu
    Raamatun ensimmäisessä Sanassa,
    joka alkaa kirjaimella/kuvalla

    ב = Talo / Koti

    ja päättyy kirjaimeen/kuvaan

    ת = Risti

    Jeesus on nyt palannut
    ristinkuoleman jälkeen
    Morsiamen kodista eli maan päältä
    Isän Kotiin,
    jossa valmistaa meille asuinsijaa.

    Ja sitten aikanaan Hän noutaa
    Morsiamensa Isän Kotiin,
    jossa tapahtuu vihkiminen.
    Sen jälkeen on hääjuhlan aika.

    Raamatun ensimmäisestä Sanasta
    löytyy edellä kuvatulla tavalla
    ilmoitus
    Isästä ja Pojasta,
    Isän Kodista ja Rististä.

    Siitä löytyy myös
    ilmoitus siitä,
    että Poika on
    Luoja ja Lunastaja.

    Hän loi ihanan luomakunnan,
    ja sen kruunuksi ja valtiaaksi ihmisen.

    Ensimmäisen sanan alkuosa
    on sama kuin Raamatun toinen sana
    kokonaisuudessaan

    ברא = loi

    Sanan alkuosa
    kertoo ihanasta luomakunnasta.
    Loppuosa
    synnin turmelemasta luomakunnasta:

    שית = Ohdake/Orjantappura

    Jumalan luoma maa,
    josta Aadam oli otettu,
    alkoi kasvaa ohdaketta,
    ja Jeesuksen täytyi ottaa
    tuo maailman synti päällensä
    ja orjantappurakruunu päähänsä.

    Pojan eli Esikoisen
    jonka oli kuoltava nisun jyvän lailla
    matka Isän kotoa ristille
    on paljastettu jo tuossa
    Raamatun ensimmäisessä Sanassa,
    joka alkoi kirjaimella/kuvalla

    ב = Talo / Koti

    ja päättyi kirjaimeen/kuvaan

    ת = Risti

    Eli Jeesus kulki tuon matkan
    ensin taivaasta alas maan päälle
    ja sitten
    kuoleman ja tuonelan voittaneena
    takaisin Isän Kotiin.

    Tuon matkan eli
    ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen
    väliin jää kirjainyhdistelmä

    ראשי -> Pää

    Raamatun ensimmäisen Sanan ydin
    rosh tarkoitti Päätä.
    Se on tuossa taivutusmuodossa roshi

    Eli matkan ensimmäinen vaihe
    Isän kotoa ristille
    vaati sen,
    että Pojan päähän iskettiin
    orjantappurakruunu,
    johon tuon ensimmäisen Sanan
    jälkiosa viittasi.

    Mutta matkan toinen vaihe
    takaisin Isän kotiin
    merkitsi sitä,
    että Poika asetettiin
    kaiken Pääksi
    siihen asemaan,
    mihin Raamatun
    ensimmäisen Sanan alkuosa
    viittasi puhuen Luojasta.

    "Ja kaikki hän on asettanut
    hänen jalkainsa alle
    ja antanut hänet kaiken pääksi"

    Raamatun ensimmäinen Sana
    בראשית
    bəreshit
    on Pelastuksen Evankeliumi.
  7. Antaisitko ensimmäisen kohdan,
    jota et voi uskoa,
    koska on mielestäsi selvästi epätosi.
  8. Totuuden Sana tulee
    jakaa eli ositella oikein
    kuten Paavali kehotti
    nuorta Timoteusta.

    "Pyri osoittautumaan Jumalan edessä
    koetuksen kestäväksi työntekijäksi,
    jonka ei tarvitse hävetä työtään
    ja joka jakaa totuuden sanaa oikein."
    (2 Tim 2:15)

    Genesis jakaantuu
    peruskertomukseen
    ja kymmeneen jatkokertomukseen:

    Siis avauskertomuksen jälkeen
    tulee vielä kymmenen 10 kertomusta,
    jotka kaikki alkavat heprean ilmaisulla
    toledoth (jatkokertomus).

    Viisi ensimmäistä jatkokertomusta
    käsittelevät ihmiskunnan alkuhistoriaa:

    Aadam
    Gen 2:4 - 4:26

    Seet
    Gen 5:1 - 6:8

    Nooa
    Gen 6:9 - 9:28

    Nooan pojat
    Gen 10:1 - 11:9

    Seem
    Gen 11:10-26

    Viisi jälkimmäistä jatkokertomusta
    käsittelevät Jumalan kansan alkuhistoriaa:

    Terah
    Gen 11:27 - 25:11

    Ismael
    Gen 25:12-18

    Iisak
    Gen 25:19 -35:29

    Eesau
    Gen 36:1 - 37:1

    Jaakob
    Gen 37:2 - 50:26

    Raamatun peruskertomus
    Gen 1 - 2:3
    jakaantuu kolmeen alaosaan

    Taivaiden ja maan luominen
    Gen 1:1
    Maan ja taivaan tuhoutuminen
    Gen 1:2
    Maan ja taivaan saneeraus
    Gen 1:3 - 2:3

    Sen jälkeen alkaa
    ensimmäinen jatkokertomus
    pikakertauksella peruskertomuksen
    kolmannesta osiosta eli
    maan ja taivaan saneerauksesta
    eli kuuden päivän tapahtumista.

    Pikakertaus sisältää palan
    kuuden päivän pituisen aikajakson
    alkuosasta jolloin ei maan päällä
    ollut mitään kasvikuntaa
    elävistä olennoista puhumattakaan
    ja sitten loppuosasta
    eli kuudennen päivän tapahtumista,
    jolloin Jumala loi ihmisen (Aadamin)
    maan tomusta.

    Ensimmäisen jatkokertomuksen
    varsinainen sanoma keskittyy
    kuudennen päivän tapahtumiin
    joka pitää sisällään
    valtavan suuren salaisuuden
    koskien Kristusta ja ihmiskuntaa,
    jota salaisuutta
    edellisessä viestissäni avasin
    paljastamalla,
    miksi nainen tehtiin kuudennen päivän
    päätteeksi nimenomaan
    Aadamin kylkisiivusta.

    Tämän salaisuuden täytäntöönpano
    tuli pian vireille,
    kun tapahtui syntiinlankeemus
    Aadamin syötyä
    häneltä kielletyn hedelmän
    Genesiksen komannessa luvussa.

    Jumala teurasti karitsan,
    jonka viaton veri peitti ihmisen synnin,
    joka ilmeni alastomuutena.

    Aadam ja Eeva luulivat Kainin olevan
    luvattu ihmiskunnan Pelastaja.
    Mutta Kain olikin veljensä murhaaja.

    Ensimmäinen jatkokertomus
    päättyy siihen, että syntyy Seet,
    josta sitten aikanaan polveutui
    Jeesus Kristus, Jumalan Karitsa,
    joka kantoi maailman synnin ristinpuulle.

    Viimeisen Aadamin kylkihaavasta
    puhkesi virtana ulos vesi ja veri.

    Näin Golgatan rististä
    tuli uusi Elämänpuu
    mutta myös Sovituksen puu.

    Kaikkea tätä pohjustaa
    Raamatun ensimmäinen jatkokertomus
    joka kertoo kuudennen päivän tapahtumista,
    joka alkoi elävien olentojen luomisella
    ja jatkui sitten miehen luomisella
    ja päättyi naisen luomiseen.

    Loppuhuipennus kuudennelle päivälle
    on siis se hetki,
    kun Jumala saatteli Aadamin luo
    Aadamin kylkisiivusta otetun Vaimon.

    Ja samoin ihmiskunnan historiassa
    tulee tapahtumaan
    kuudennen millenniumin päätteeksi.

    Viimeisen Aadamin kylkihaavasta
    ulos otettu Morsian
    kohtaa Viimeisen Aadamin,
    ja Isän Kotona tapahtuu vihkiminen,
    jossa Morsiamesta tulee Vaimo.

    Sitten myöhemmin
    Jumalan Karitsa ja vihitty Morsian
    eli nyt Karitsan Vaimo
    Karitsan ympärillä kirkkauden pilvenä
    tulee taivaasta alas maan päälle
    ja on hääjuhlan aika.

    Ja sitten alkaa seitsemäs millennium,
    jolloin kukaan ei tee pahaa
    eivätkä ihmiset opettele sotimaan
    vaan takovat miekkansa vantaiksi.

    Tämä seitsemännen millenniumin jälkeen
    päättyy tämän nykyisen maan
    ja sitä ympäröivän taivaan olemassaolo,
    ja Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan.

    Ja tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta,
    Genesiksen ensimmäisen jakeen jälkeen,
    jolloin Jumala luo taivaan ja maan.
  9. Ilman muuta tuo kaikki
    on Jumalalle mahdollista.
    Ja todistuksena siitä on
    ihmiskunta ja eläinkunta ja kaikki luotu.

    Elävien olentojen kohdalla
    todellakin puhutaan ensimmäisen kerran
    Raamatun alkujakeen jälkeen luomisesta.

    Kuitenkaan ihmisruumiin muotoileminen
    maasta ja sitten Aadamin kylkisiivusta
    ei ollut luomista.

    Luominen ei koskaan tarkoita
    olemassa olevan materiaalin muokkausta.

    Mutta elämän henki,
    joka elävissä olennoissa on,
    on luomisihme.

    Vastaan nyt kuitenkin erityisesti
    esitettyyn kysymykseen
    miehen kylkipalasta.
    Miksi NAINEN tehtiin siitä.

    Koko Raamatun Sanoma
    alusta loppuun saakka
    kytkeytyy käsitteeseen NAINEN.

    Ja niin luomistapahtumienkin
    loppuhuipennus on NAINEN.

    Paavali lainaa tätä
    Genesiksen kohtaa:

    "'Sentähden mies
    luopukoon isästänsä ja äidistänsä
    ja liittyköön vaimoonsa,
    ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.'
    Tämä salaisuus on suuri;
    minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.
    Mutta myös teistä kukin kohdaltaan
    rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä;
    mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä."
    (Ef 5:31-33)

    Siis Jumala loi ihmisen
    Rakkautensa kohteeksi.

    Ja samoin kuin Jumala Rakastaa ihmistä,
    tulee miehen Rakastaa Vaimoaan.

    Vaimo luotiin siis
    miehen Rakkauden kohteeksi.
    Miehen ei ollut hyvä olla yksin,
    vaan mies tarvitsee jonkun,
    jota Rakastaa.

    Tämä on ensimmäinen syy sille,
    miksi Jumala loi ihmisen
    ja loi ihmisen mieheksi ja naiseksi.

    Mutta NAINEN
    ei ole pelkästään Rakkauden kohde.
    Aadam tarvitsi rinnalleen naisen
    myös toisesta syystä,
    joka on koko ihmiskunnan
    kohtalon kysymys.

    NAISEN luominen liittyy siihen,
    että ilman naista
    ei voisi tulla PELASTAJAA,
    jos sellainen tarvittaisiin.

    "Ja Herra Jumala käski ihmistä
    sanoen:
    'Syö vapaasti
    kaikista muista paratiisin puista,
    mutta hyvän- ja pahantiedon puusta
    älä syö,
    sillä sinä päivänä,
    jona sinä siitä syöt,
    pitää sinun kuolemalla kuoleman.'
    Ja Herra Jumala sanoi:
    'Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä,
    minä teen hänelle avun,
    joka on hänelle sopiva'."
    (Gen 2:16-18)

    Siis oli yksi ihminen Aadam,
    jota Jumala kielsi syömästä
    hyvän- ja pahantiedon puusta.

    Ja heti perään Jumala sanoo:
    Ei ole ihmisen hyvä olla yksin.

    Miksi ei ole.
    Syy tähän oli juuri edellä sanottu.

    Jos Aadam yksinäisyydessään
    syö kielletyn hedelmän,
    ei voi syntyä
    SUKULUNASTAJAA,
    joka voisi pelastaa ihmisen.

    Siksi Jumala teki
    ja jo ennen Aadamin
    mahdollista syntiinlankeemusta
    Aadamin kylkisiivusta
    toisen ihmisen,
    joka oli samaa lihaa ja luuta
    kuin Aadam.

    Jos Aadam lankeaisi syntiin
    jolloin synti ja kuolema tulisi maailmaan
    tuon yhden ihmisen kautta,
    tarvitaan NAINEN,
    jonka siemen voi
    tulla AUTTAJAKSI,
    joka murskaa synnin ja kuoleman vallan.

    Kun Jumala sanoo:
    AVUN
    niin tuo sana on maskuliini.

    Jos ensimmäinen Aadam
    syö kielletystä puusta,
    ja sen seurauksena
    maailmaan tulee synti ja kuolema
    tämän yhden ihmisen
    eli Ensimmäisen Aadamin kautta,
    niin tämän katarstrofin varalta
    tarvittiin järjestely,
    joka mahdollisti sen,
    että maailmaan voisi tulla
    kelvollinen sukulunastaja,
    Vaimon Siemen
    eli
    Viimeinen Aadam.

    Ihmisen PELASTUS
    edellytti siis sitä,
    että oli olemssa
    Aadamin kanssa samaa lihaa ja luuta
    oleva toinen ihminen - NAINEN.

    Ja nyt kun nämä kaksi
    saattoivat lisääntyä,
    niin auttaja eli pelastaja
    voisi tulla maailmaan
    pelastamaan koko ihmissuvun.

    Ja näinhän sitten tapahtui.
    Ja samoin kuin
    Aadamin kylkihaavasta otettiin
    ulos Morsian eli Vaimo,
    otettiin Kristuksen kylkihaavasta
    esiin Morsian eli Vaimo eli seurakunta.

    Mikään muu kuin Vaimo
    ei siis olisi ollut Aadamille sopiva apu.

    Ja tämän esikuvan mukaan
    Viimeinen Aadam pelasti
    Ensimmäisen Aadamin rikkomuksen tähden
    paholaisen valtaan joutuneen ihmisen
    ja koko ihmisen hallintaan annetun
    luomakunnan joutumisen ikuiseen
    paholaisen hallintaan.

    "koska itse luomakuntakin
    on tuleva vapautetuksi
    turmeluksen orjuudesta
    Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
    Sillä me tiedämme,
    että koko luomakunta
    yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa
    hamaan tähän asti"
    (Room 8:21-22)
  10. Tuo sanonta pistin lihassa
    tarkoittaa
    ulkonaista ahdistusta ja vainoa.

    Tästä on VT:n puolella
    useita esimerkkejä.

    Jeesus itse puhui samasta asiasta
    vuorisaarnassa:

    "Autuaita olette te,
    kun ihmiset minun tähteni
    teitä solvaavat ja vainoavat
    ja valhetellen puhuvat teistä
    kaikkinaista pahaa.
    Iloitkaa ja riemuitkaa,
    sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa.
    Sillä samoin he vainosivat profeettoja,
    jotka olivat ennen teitä."

    Nämä vainoajat ovat usein juuri niitä,
    jotka eivät ole vielä ottaneet vastaan
    sovituksen Sanaa
    eli eivät ole uusia luomuksia Kristuksessa.

    Jeesus oli lähettänyt Paavalin.
    Mutta nuo vainoajat
    ovat saatanan lähettiläitä
    eli saatanan enkeleitä.

    Jeesuksen lupaus omilleen
    oli juuri tämä,
    että maailmassa meillä on ahdistus.

    Ja Paavalin kohdalla tämä lupaus
    toteutui hyvin suuressa määrin.
    Kuten Paavali kirjoittaa Timoteukselle:

    "Mutta sinä olet seurannut minun
    opetustani, vaellustani, aivoitustani,
    uskoani, pitkämielisyyttäni,
    rakkauttani, kärsivällisyyttäni,
    vainoissa ja kärsimyksissä,
    samanlaisissa kuin
    minun osakseni tuli Antiokiassa,
    Ikonionissa ja Lystrassa.
    Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt,
    ja kaikista Herra on minut pelastanut!"

    Mutta ei pelkästäää Paavali ja Timoteus
    vaan kaikki uskovat kokevat tätä.

    "Ja kaikki,
    jotka tahtovat elää jumalisesti
    Kristuksessa Jeesuksessa,
    joutuvat vainottaviksi.
    Mutta pahat ihmiset ja petturit
    menevät yhä pitemmälle pahuudessa,
    eksyttäen ja eksyen."

    On kovin vakava asia se,
    kumpaan joukkoon
    itse kukin meistä kuuluu.
    Kenen lähettiläitä olemme.

    Pidämmekö tarjolla
    Sovituksen Sanaa
    vai
    herjaammeko sitä
    ja sen julistajia.
  11. Kun ylläpito ei suostunut poistamaan
    tuota viestiäsi,
    joka minun ymmärtääkseni on
    paitsi loukkaava myös irstas,
    niin vastaan siihen.

    Jos olen oikein ymmärtänyt viestisi,
    niin asia on tietenkin vakava.
    Jeesus sanoi:

    "Te kyykäärmeitten sikiöt,
    kuinka te saattaisitte hyvää puhua,
    kun itse olette pahoja?
    Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
    Hyvä ihminen tuo
    hyvän runsaudesta esille hyvää,
    ja paha ihminen tuo
    pahan runsaudesta esille pahaa.
    Mutta minä sanon teille:
    jokaisesta turhasta sanasta,
    minkä ihmiset puhuvat,
    pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä."
    (Matt 24:34-36)

    Sinä olet nyt joka tapauksessa
    omalla tavallasi kommentoinut
    vieläpä ensimmäisenä viestiketjuun,
    jonka aiheena on
    Sovituksen Sana
    ja aloituksena
    Sovitusta koskeva
    Jumalan Sanan katkelma.

    Kysyyisin,
    mitä Sinä itse koet ja ajattelet
    Sovituksen Sanasta.

    Onko Sinua jollain tavalla
    koskettanut se,
    että Jeesus tehtiin synniksi
    ja sitten Hän kuoli tuon synnin kera
    ja sovitti näin maailman itsensä kanssa.

    Entä oletko ajatellut sitä,
    että Jeesus noustuaan kuolleista
    aloittaa viimeisen puheensa
    ennen taivaaseen ottamista
    näin sanoen:

    "Menkää kaikkeen maailmaan
    ja saarnatkaa evankeliumia
    kaikille luoduille.
    Joka uskoo ja kastetaan,
    se pelastuu;
    mutta joka ei usko,
    se tuomitaan kadotukseen."
    (Mark 16:15-16)

    Nuo kaksi viimeistä sanaa
    on alkutekstissä yksi ilmaisu,
    joka tarkoittaa alastuomitsemista.

    Jeesus itse sen sijaan nousi
    tuon puheen jälkeen ylös Isän luo,
    jonne on luvannut valmistaa omilleen sijaa
    niinkuin Ylkä Morsiamelleen.

    Paavalin Jeesus lähetti pakanain tykö
    tällaisella tehtävänannolla:

    "Ja minä pelastan sinut
    sekä oman kansasi
    että pakanain käsistä,
    joitten tykö minä sinut lähetän
    avaamaan heidän silmänsä,
    että he kääntyisivät
    pimeydestä valkeuteen
    ja saatanan vallasta Jumalan tykö
    ja saisivat
    uskomalla minuun
    synnit anteeksi
    ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'
    (Ap.t 26:17-18)

    Markuksen tallennus paljasti,
    että kun me uskomme,
    niin meidät kastetaan
    eli upotetaan Pyhään Henkeen.
    Myöhemin samassa puheessa
    Jeesus mainitsi toisena
    myös vesikasteen.

    Me olemme siis
    heti uskoon tultuamme
    siirretyt ihan uuteen olotilaan,
    jossa meidän elämämme
    on kätkettynä Kristuksesssa,
    joka asuu Henkensä kautta meissä.

    Sana käyttää sellaista ilmaisua,
    että olemme jo asetetut taivaallisiin.
    Jumalan Valtakunta on sisällisesti meissä.
    Se ilmenee
    vanhurskautena, rauhana ja ilona
    Pyhässä Hengessä.

    Suhteemme Jeesukseen
    ei siis pitäisi olla kuiva,
    koska meillä on voitelu Pyhältä.

    Otettuamme vastaan
    Sovituksen Sanan
    eli Hänet, joka on Jumalan Sana,
    niin me olemme Hengessä jo
    Jumalan Valtakunnassa.

    Ja tässä Rakkauden Paratiisissa
    eli meidän keskellämme
    Sulhasemme käyskentelee
    ja sanoo meille asioita,
    joita voimme lukea esimerkiksi
    Laulujen laulusta.

    Jeesus on erityisesti
    luvannut olla siellä,
    missä ihmiset ovat koolla
    Hänen nimessään.

    Onko Sinulla kokemusta?
  12. Paavali varoitti
    kiistelemästä sanoista.
    Mutta hän kehotti
    jakamaan eli osittelemaan
    Sanan oikein.

    Siis erittäin tärkeää
    on ymmärtää se,
    mistä milloinkin puhutaan Jumalan Sanassa.

    Roomalaiskirje on Jumalan evankeliumi,
    jonka Paavali oli saanut tiedoksi
    suoraan Jeesukselta.
    Siinä on neljä pääsosiota:

    1 Synti ja Sovitus
    2 Uusi Elämä
    3 Israel
    4 Uskovan Vaellus

    Sinä lainasit katkelmaa,
    joka selvittää Israelin kohtaloita.

    Israel on saanut raskaan sarjan tehtävän
    Jumalan omaisuuskansana.
    Pelastus on juutalaisista.

    Israel on joutunut kärsimään
    alusta eli Egyptin orjuudesta asti.

    Mutta tuo kärsimys on tuottanut
    maailmalle Pelastuksen
    Jeesuksessa Messiaassa.

    Ja kun vihdoin koittaa
    seitsemäs millennium
    ihmiskunnan kohtaloissa,
    on Messiaan Valtakunnan aika
    tämän maan päällä,
    kun Jeesus perustaa Valtakuntansa
    ja Israelista käsin julistetaan
    Valtakunnan evankeliumi
    todistukseksi kaikille kansoille.

    Kun lainaamassasi kohdassa
    sanottiin,
    että Jumala on sulkenut
    kaikki tottelemattomuuteen,
    jotta Hän kaikkia armahtaisi,
    niin siinä ei puhuta yksittäisistä ihmisistä
    vaan Israelista ja muusta maailmasta.

    Siis Jumala on sulkenut tottelemattomuuteen
    sekä omaisuuskansansa että pakanakansat
    armahtaakseen ne kaikki.

    Siis se, mitä tuossa kohdassa
    erityisesti korostetaan,
    on se,
    että Jumala on Israelinkin
    sulkenut tottelemattomuuteen,
    pelastaakseen pakanakansat.

    Mutta yksittäisen ihmisen
    pelastuksesta on 9-osainen selvitys
    ensimmäisessä pääosiossa
    Synti ja Sovitus
    alkaen jumalattomuudesta
    ja päätyen armoon.

    Seemiläisessä kirjoitustyylissä
    huippukohta on katkelman keskellä.
    Ei sen lopussa.

    Yksittäisen ihmisen osalta
    jumalattoman pelastumisen
    huippu on siis se,
    että Jumala on Vanhurskas
    ja vanhurskauttaa sen,
    jolla on usko Jeesukseen
    tai oikeammin Jeesuksen usko.

    Ja niin lainaamasi kohta
    Jumalan
    rikkauden, viisauden ja tiedon
    syvyydestä ilmenee siinä,
    että vaikka Israel ei nyt ottanutkaan
    Messiastaan vastaan,
    niin uskon ovi pysyy koko ajan auki
    loppuun asti.
  13. Roomalaiskirje,
    jonka nostit esiin,
    on Jumalan Evankeliumi.

    Alku- ja loppusanojen välissä
    on neljä pääosiota,
    joista ensimmäisen aiheena on
    SYNTI ja SOVITUS.

    Tämä jakaantuu edelleen
    yhdeksään osaan:
    - Jumalattomuus
    - Tuomio
    - Laki
    - Jumalan uskollisuus
    - JUMALAN VANHURSKAUS
    - Usko
    - Lupaus
    - Kirkkaus
    - Armo

    Syntiä ja Sovitusta koskevan
    osion keskimmäisenä
    eli huippukohdassa
    on juuri tuo lainaamasi katkelma.

    "Mutta nyt Jumalan vanhurskaus,
    josta laki ja profeetat todistavat,
    on ilmoitettu ilman lakia,
    se Jumalan vanhurskaus,
    joka uskon kautta
    Jeesukseen Kristukseen
    tulee kaikkiin ja kaikille,
    jotka uskovat;
    sillä ei ole yhtään erotusta.
    Sillä kaikki ovat syntiä tehneet
    ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
    ja saavat lahjaksi vanhurskauden
    hänen armostaan
    sen lunastuksen kautta,
    joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
    jonka Jumala on asettanut
    armoistuimeksi
    uskon kautta
    hänen vereensä,
    osoittaaksensa vanhurskauttaan,
    koska hän oli jättänyt rankaisematta
    ennen tehdyt synnit
    jumalallisessa kärsivällisyydessään,
    osoittaaksensa vanhurskauttaan
    nykyajassa,
    sitä,
    että hän itse on vanhurskas
    ja vanhurskauttaa sen,
    jolla on usko Jeesukseen."
    (Room 3:21-26)

    Meille on siis avattu
    Uskon ovi.
    Me voimme käydä
    tuosta ovesta sisälle.
    Tai sitten
    jäädä sen ulkopuolelle.

    Jos käymme siitä sisälle,
    niin silloin on toteutunut
    avauksessa lainaamani
    Korinttolaiskirjeen katkelma
    Sovituksen Sanasta
    - Yksi on kuollut kaikkien edestä
    - Meistä on tullut uusi luomus
    - Olemme antaneet sovittaa itsemme

    Jos tätä ei tapahdu,
    niin Ovi on kyllä kutsuvasti auki,
    mutta me olemme
    edelleen väärällä puolella.

    Jos käymme tuosta ovesta sisälle,
    niin tulemme tilaan,
    jossa meitä ympäröi
    tuon oven takana asuva Usko.

    Ja tuon oven sisäpuolella
    täytymme itsekin
    jokaisella hengenvedolla tuosta
    Jeesuksen Uskosta.

    Siis me tulemme osallisiksi
    Jeesuksen Uskosta ja Vanhurskaudesta.

    Me vain astuimme sisään
    avatusta Ovesta eli Portista,
    joka Jeesus sanoi olevansa.

    Tuon lainaamamme tekstin
    viimeiset sanat
    ovat alkutekstissä toisin päin.
    Tuo katkelma siis päättyy näin:

    "Hän (Jumala) on itse vanhurskas,
    ja vanhurskauttaa sen,
    jolla on JEESUKSEN USKO.