Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

318

Kommenttia

11960

  1. Alussa Jumala loi TAIVAAT ja MAAN (1 Moos 1:1).

    Herran Sanalla ovat taivaat tehdyt
    ja kaikki niiden joukot Hänen suunsa Hengellä (Ps 33:6).

    Jumalan Sana jotenkin erotti tyhjästä esimerkiksi materian puoliskon.
    Mutta toisaalta Jumala loi myös eläviä olentoja Suunsa Hengellä
    Ja tässä järjestyksessä, siis ensin taivaat tähtitarhoineen
    ja sitten enkelijoukot (serafit, kerubit, enkelit).

    Ja kuten Raamatun ensimmäiset sanat jo paljastivat,
    kaikki tapahtui Jumalan Esikoisen kautta,
    Jumalan ainokaisen Pojan kautta, Hänen kauttaan,
    jota kutsutaan nimellä Jumalan Sana.
    Sillä Hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on,
    näkyväiset ja näkymättömät,
    olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja,
    kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen,
    ja Hän on ennen kaikkia, ja Hänessä pysyy kaikki voimassa (Kol 1:16-17).

    Ja vasta tämän jälkeen,
    kun taivaat kaikkine joukkoinensa oli luotu, luotiin maa.
    Tämä käy ilmi paitsi ensimmäisestä lauseesta,
    myös Jumalan puheesta Jobille (38:4-7):

    ”Missä olit silloin, kun minä maan perustin?
    Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
    Kuka on määrännyt sen mitat - tottapa sen tiedät -
    tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
    Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
    kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?”

    Aivan samoin kuin taivaiden luomiseen sisältyi
    sekä taivaankappaleet että enkelit,
    samoin maan luomiseen sisältyi myös siinä asuvat elävät olennot.
    Ei hän sitä autioksi luonut (Jes 45:18).
    Jumala paljasti Jobille (40:10-15) jotain
    näistä maan päälle luoduista olennoista, ja sanoo
    näiden luomistöidensä esikoiseksi dinosauruksen tapaista eläintä:
    ”Se syö ruohoa niinkuin raavas.
    Katso, sen voima on lanteissa,
    sen väkevyys vatsalihaksissa.
    Se ojentaa jäykäksi häntänsä kuin setripuun,
    sen reisijänteet ovat lujiksi punotut.
    Sen luut ovat niinkuin vaskiputket,
    sen nikamat niinkuin raudasta taotut.
    Se on Jumalan töiden esikoinen;
    sen luoja ojentaa sille miekan.
    Sille kantavat satonsa vuoret,
    joilla kaikki metsän eläimet leikitsevät.”

    Raamatun ensimmäisen jakeen loppupisteessä
    olemme taivaallisen ihanassa tilanteessa.
    Kaikki aamutähdet ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat.
    Kaikki metsän eläimet leikitsivät. Ne söitä ruohoa, eivätkä toisiansa.
    Ei ollut pelkoa, ei kauhua.
    Rauha ja Rakkaus ja sopusointu täytti taivaat ja maan.

    Kunnes …
    Ja siitä seuraavassa osiossa.
  2. Kiitos vahvistuksesta.
  3. Alussa Jumala LOI taivaat ja maan (1 Moos 1).

    Jumala eli Valtiaat Alun/Esikoisen kautta loi taivaat ja maan.
    Tuo Esikoinen on tämän projektin Pää. Hän on Alku ja Loppu.
    Kaikki on sidottu tuohon Persoonaan,
    jonka Johannes esittelee meille nimellä Sana.

    Sana oli Jumala Jumalan tykönä, ainokainen Poika Isän helmassa.
    Kaikki on syntynyt Hänen kauttaan, ja ilman Häntä ei ole syntynyt mitään.
    Sana eli Logos, joka tulee sanajuuesta leg on ilmaisu,
    joka kutkuttavasti paljastaa jotain vaikkapa materian aikaansaamisesta.
    Jollain tavalla tuo Sanan miekka erotti tyhjästä materian.

    Mutta sitten Johannes jatkaa ja sanoo: Hänessä oli Elämä (Joh 1:4).
    Hän ei pelkästään ottanut tyhjästä esiin materiaa.
    Hän antoi itsestään ulos Elämän.
    Hän on luonut taivaat ja maan. Mutta myös elävien joukot kumpaiseenkin.

    Hän esiintyy Vanhan Testamentin sivuilla jatkuvasti.
    Esimerkiksi Sananlaskujen kirjassa Hän yhtäkkiä astuu esiin,
    ja käyttää itsestään nimeä Viisaus, ja kertoo olleensa
    Herran omana jo ennen aikojen alkua.
    Hän on ikuisuudesta niin kuin Isänsäkin.
    Hän palaa ajassa taaksepäin ja kertoo maan synnystä.
    Ja paljastaa lopulta hetken, jolloin materiaa ei vielä ollut:
    ei maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan (Sab 8:24).

    Luominen voi siis olla sitä, että Luoja leikkaa tyhjästä ulos jotakin.
    Mutta myös sitä, että Luoja puhaltaa itsestään Elämän johonkin.
    Herran Sanalla ovat taivaat tehdyt
    ja kaikki niiden joukot Hänen suunsa Hengellä (Ps 33:6).

    Raamattu käyttää eri ilmaisua kerrottaessa luomisesta,
    kuin esimerkiksi kerrottaessa olemassa olevan materian muokkaamisesta.
    Heprean verbi bara tarkoittaa luomista. Ja vain Jumala luo.

    Mutta esimerkiksi seuraavassa syntyhistoriassa ei puhuta lainkaan luomisesta:
    Kiittäkää herrain Herraa …
    joka on taidolla tehnyt taivaat …
    joka on vetten ylitse levittänyt maan …
    joka on tehnyt suuret valot …ja tähdet … (Ps 136).

    Eli tuossa ei kerrottu mitään siitä,
    mitä tapahtui Raamatun ensimmäisessä jakeessa,
    kun Jumala loi taivaat ja maan.
    Sen sijaan tuossa oli kysymys niistä tapahtumista,
    jotka tapahtuivat Genesiksen ensimmäisen luvun myöhemmissä jakeissa.

    Noissa Genesiksen myöhemmissä jakeissa kerrotaan myös siitä,
    miten ihmisen sai alkunsa.
    Alussa Jumala loi taivaat ja maan.
    Eikä suinkaan autioksi vaan asuttavaksi.
    Mutta ihmistä ei luotu alussa.
    Silti nyt tämän osion lopuksi vilkaisu ihmiseen,
    jotta vielä yhdellä tavalla selventyisi,
    miten luominen eroaa kaikesta muusta tekemisestä.

    Jumala teki (jasar) maan tomusta ihmisen.
    Tuo maan tomu oli syntynyt silloin, kun Jumala loi taivaat ja maan.
    Mutta nyt kauan kauan myöhemmin
    Jumala teki tuosta maan tomusta ihmisruumiin.
    Kovinkaan arvokkaita kemikaaleja ihmisruumiin rakennusaineet eivät ole.
    Suurin osa siitä on vettä.
    Materian maailma yleensäkin on vedestä ja veden kautta rakennettu.

    Raamattu ilmoittaa tuon maan tomusta tekemisen (jasar) lisäksi,
    että Jumala loi (bara) ihmisen.
    Ihmisessä on siis jotakin, mikä ei olekaan maan tomusta kerättyä.
    Jumala puhalsi ihmiseen Elämän Hengen.
    Tämä oli luomisihme. Ja tämä luomisihme on sinussakin.

    Kun Aadam ja Aadamista otettu kylkisiivu yhtyivät,
    alkoi hedelmöittynyt solu lisääntyä Eevan kohdussa.
    Tuosta kudoksesta tuli kolmas ihmisruumis,
    joka oli samaa luuta ja lihaa, jonka Jumala maan tomusta teki.
    Maan tomusta tehty liha lisääntyy ja täyttää maan.
    Daavid sanoo tästä solusilmukoiden lisääntymisestä näin.
    Sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa (Ps 139:13).

    Mutta tuon ihmisruumiin kokoonkutomisen lisäksi,
    tapahtuu aina myös luomisihme äidin kohdussa.
    Eli jotain, mikä ei ole materian maailmasta,
    tulee kohdussa olevaan ihmisen alkuun.
    Jokaisessa syntyvässä ihmisessä on Henki,
    jonka Jumala on siihen pannut.
    Henki, jonka asetti asumaan meihin (Jaak 4:5).

    Mutta kauan ennen kuin Valtiaat sanoi: tehkäämme ihminen kuvaksemme;
    tapahtui valtavia asioita. Jumala loi taivaat ja maan kaikkine joukkoinensa.
    Siitä seuraavassa osiossa.