Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

316

Kommenttia

11909

  1. "Sillä jos tahallamme teemme syntiä päästyämme totuuden tuntoon, ei ole enää uhria syntien edestä, vaan jokin kauhea tuomion vartominen ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Kun joku on hylännyt Mooseksen lain, hän kuolee armotta kahden tai kolmen todistajan sanan perusteella. Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulette sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja herjaa armon Henkeä?"

    Hebrealaiskirjeen kirjoittaja oli hyvin huolissaan juutalaisista veljistään. He olivat heittämässä pois uskalluksensa. Hylkäämässä Kristuksen. Palaamassa takaisin juutalaisuuteen. Rituaaliin kuului Kristuksen kiroaminen. Muuten ei päässyt takaisin synagoogaan. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo, ettei tuon teon jälkeen ole enää jäljellä mitään uhria syntiemme sovitukseksi.

    Kristityiksi kääntyneet juutalaiset olivat jättämässä Kristuksen hirvittävien vainojen takia. He olivat menettäneet kotinsa, kaiken omaisuutensa ja perheensä. Sekä kaikki yhteydet sukuunsa, mikä tuona aikana oli äärettömän tärkeää. He asuivat yhteismajoituksissa koko ajan peljäten, milloin heidätkin teloitetaan uskonsa tähden.

    Eikä Kristusta vaan kuulunut takaisin. Vaikka Roomalaiset olivat jo saartamassa Jerusalemia. Hävityksen kauhistus oli jo ovella, mutta Jeesusta ei kuulunut. Heistä tuntui, että he ovat menettäneet kaiken turhan takia. He ovat kärsineet ja kärsivät turhan takia. He pelkäsivät totuuden, jonka olivat tulleet tuntemaan, olevankin valhetta. Ahdistuksen takia he olivat jo lähes valmiita luopumaan uskostansa. Mutta näin ei ollut alussa, ensirakkauden aikaan.

    Ja niin Pyhä Henki sanoo Hebrealaisille: Muistakaa entisiä päiviä, jolloin te valistetuiksi tultuanne kestitte monet kärsimysten koetukset. Toisia teistä häväistiin ja rääkättiin katselijoiden huviksi, toiset taas tulivat saman kohtalon saaneiden osaveljiksi. Te olette kärsineet vankien kanssa ja ilolla suvainneet omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempaa ja pysyvää omaisuutta.

    Tällä teemalla kirjoittaja etenee kirjeessään ja kannustaa kestävyyteen kaikkien kärsimysten keskellä. Ja lopulta hän muistuttaa johtajista, jotka jo olivat menettäneet henkensä uskonsa tähden ja paljon kärsineet. He olivat jo ylittäneet maaliviivan voittajina. He olivat kestäneet tuon kauheuden loppuunsa asti Jeesuksen vaikuttaman uskon kautta.

    Ja sitten kirjoittaja jatkaa: "Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti." Hebrealaiskirjeen siis vakuuttaa näillä sanoilla, että sama Jeesuksen läsnäolo oli oleva myös heidän voimansa kaiken meneillään olevan kauheuden keskellä.

    Synti, josta tuossa kohdassa puhutaan, on siis Kristuksen hylkääminen. Kristuksen kieltäminen. Juutalaiset olivat aikeissa käyttäytyä siten kuin todellinen luvattu Messias olisi vasta tulossa. Mutta kirjoittaja sanoo: Jos kiellämme Kristuksen, ei ole oleva enää mitään toista uhria puolestamme. Ja niin hän vakavasti varoittaa tallaamasta jalkoihin Kristusta. Hylkäämästä pyhää liittoa, jonka perustana on Jeesuksen veri. Veri, jossa he olivat pyhitetyt. Kirjoittaja varoittaa heprealaisia eli juutalaisia kuoleman vakavasta synnistä:
    Armon Hengen herjaamisesta. Pyhän Hengen pilkkaamisesta.
  2. Matt 24 kertoo siitä, kuinka Jeesus tulee ja perustaa Israelille valtakunnan. Tuota, kun Jeesus tulee takaisin maan päälle, edeltää Jaakobin ahdistus. Israel joutuu kaikkien kansojen vihattavaksi. Vasta tuon ahdistuksen jälkeen tapahtuu se, minkä Jeesus juuri hetki sitten oli ennustanut tapahtuvaksi, ja joka on ehto sille, että Hän tulee takaisin maan päälle. Hän sanoi ylipapeille ja fariseuksille:
    "Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet. Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi.' Sillä minä sanon teille: TÄSTEDES TE ETTE NÄE MINUA, ENNENKUIN SANOTTE: SIUNATTU OLKOO HÄN, JOKA TULEE HERRAN NIMEEN.'"

    Eli heti kun Israel huutaa tuon tervetulotoivotuksen Jeesukselle, Hän tulee takaisin maan päälle ja perustaa valtakuntansa. Ja niin opetuslapset tämän kuultuaan innoissaan esittelivät Jeesukselle temppelirakennuksia. Katso Messias, kaikki on jo valmiina. Temppelikin. Mutta mitä vastaa Jeesus: "Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta."
    Silloin opetuslapset ymmärtävät, että ihan pian ei tapahdukaan se, mitä Jeesus juuri ennusti tapahtuvan. Ihan pian Israel ei otakaan Messiastaan ylistyshuudoin vastaan. Ja niin he kysyvät:
    "milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja aikakauden päättymisen merkki?"

    Ja tähän Jeesus vastaa aloittaen siitä, että ensin tulee Jaakobin ahdistus. Ja sitten Jeesus kertoo ahdistuksen ajan tilanteista. Sitten paluustaan maan päälle. Ja lopuksi vielä sen jälkeisistä tapahtumista päätyen maailmaloppuun. Mutta kaikki tuo on toteutuva vasta nykyisen armotalouskauden jälkeen, joka puolestaan päättyy siihen silmänräpäykseen, kun seurakunta temmataan tuuliin ja pilviin, jonne Jeesus on laskeutuva viedäkseen meidät Isänsä kotiin valmistamiin asuinsijoihin.
  3. Pe.ku

    Lue jotain muuta käännöstä kuin uusinta suomennosta. Maailmassa ei ole toista käännöstä, jossa esimerkiksi 5 Moos 32:8 olisi käännetty niin taitamattomasti, kuin KR 92 sen kääntää.

    Suomenkielisistä käännöksistä Vanha Biblia on todella tarkka ja uskollinen alkutekstille, ja varsinkin Vanhan Testamentin osalta korvaamaton suomennos.

    "Kuin kaikkein korkein jakoi pakanat ja hajoitti ihmisten lapset,
    silloin hän laski kansain maan rajat, IsraELin lasten luvun jälkeen."
  4. "Synnin palkka on kuolema". Muistathan, että on kolme eri kuolemaa.
    Ruumiillinen, hengellinen ja iakaikkinen. Ja nyt tuo lause, jota Raamatusta lainaat, viittaa nimenomaan iankaikkisuuteen. Tuo palkka maksetaan viimeisellä tuomiolla.

    Mutta tuo peruskysymyksesi. Pienet vauvat voivat kokea ruumiillisen kuoleman, mutta eivät hengellistä kuolemaa. Hengellinen kuolema tapahtuu, kun teemme syntiä. Me kuolemme hengellisesti tekemiimme rikoksiin ja synteihin. Maapallolla tallustelee tälläkin hetkellä valtava joukko hengellisesti kuolleita ihmisiä, mutta ei lainkaan ruumiillisesti kuolleita ihmisiä. Mutta kaikki ruumiillisesti elävät ihmiset eivät ole hengellisesti eläviä.

    Ruumiillinen kuolema johtuu siitä, että näin on säädetty. Tiedemiehet puhuvat muistaakseni "kuoleman koodista", joka löytyy jokaisesta solusta. Solumme ei voi elää ikuisesti. Arvelen, että tuo koodaus kaikkien elävien olentojen solujen ohjelmistoon tapahtui syntiinlankeemuksen seurauksena. Ja niinpä kun esimerkiksi Adamin liha eli solukko on lisääntynyt ja täyttänyt maan, niin tuo koodi on jokaisessa solussa. Me tulemme tähän maailmaa katoavaisessa ruumiissa.

    Mutta ajattele tällaista Raamatun ilmoittamaa tosiasiaa. Jos Aadam olisi päässyt vielä syntiinlankeemuksen jälkeen eli hengellisesti kuolleena syömään Elämän puusta, niin Aadamin ruumiista olisi tullut kuolematon. Aadamin ruumiiseen, sen jokaiseen soluun, olisi tullut toisenlainen koodaus. Aadam olisi ollut hengellisesti kuollut ja ruumiillisesti elävä aina ja iankaikkisesti. Tämän kauhean kohtalon Jumala armossaan eliminoi sillä, että ihminen ei päässyt syömään Elämän puusta.

    Mutta Jumala antoi meille toisen Aadamin, Kristuksen. Ja nyt tilanne on sellainen, että mitä ruumiiseemme tulee, niin jokainen ihminen kuolee Aadamissa, ja tehdään eläväksi Kristuksessa. Jokainen kokee ruumiillisen kuoleman ja ruumiin ylösnousemisen.

    Ja niin kenenkään ei nyt tarvitse viettää ikuisuuttaan hengellisesti kuolleena, vaikka olisi tehnytkin syntiä, ja kuollut hengellisesti. Síllä tuo hengellisesti kuollut ihminen saa Jeesuksen sovitustyön tähden syntyä uudelleen Hengestä. Tulla uudelleen Eläväksi, ennen ruumiillista kuolemaansa.