Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

316

Kommenttia

11909

  1. Room 6
    ei tietenkään puhu ruumiillisesta kuolemasta:

    5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
    6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
    7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
    8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
    9. tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
    10. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
    11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.

    Kun synti petti Paavalin, niin Paavali joutui toisen hallitsijan eli synnin alaiseksi. Kun Paavali sanoo olevansa myyty synnin alaisuuteen (7:14) hän käyttää sellaista kieliopillista rakennetta, joka pitää yhtä sen kanssa, että hän itse on myynyt. Paavali viittaa selvästi Vanhan testamentin kirjoituksiin. "He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet (2 Kun 17:16-17). Kun käärme eli synti pettää meidät, me otamme vaimoksemme Iisebelin.
    Ja silloin ihminen on Ahabin lailla myynyt itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä 1(Kun 21:25). Ja nyt kun synti oli petoksella ottanut hallintavallan Paaavalissa, hän teki sitä, mitä ei olisi tahtonut. Kaikki synnin eli käärmeen eli Iisebelin tähden. Paavalin mukaan kuolema vapauttaa tuosta avioliitosta, ja koska Jeesus kuoli kuolemamme, me olemme vapaat menemään toiselle. Ja silloin synnin sijaan hallitsevaksi kuninkaaksi tulee armo. Ja silloin me olemme vanhurskautuneet pois synnistä.

    Meille on siis tosiasia se, että me olemme jo Jeesuksen kanssa ristiinnaulitut ja hänen kanssaan ylösnousseet. Ja kerta kaikkiaan kuolleet pois synnistä. Tuo tekstikatkelma, johon viittasit, päättyy tarkkaan kääntäen sanoihin: "Niin tekin pitäkää totena, että olette synnille kuolleet, mutta elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa (Room 6:11).

    "Missä taas synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, jotta niin kuin synti on hallinnut kuninkaana kuolemassa, samoin armokin hallitsisi kuninkaana vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta" 5:20-21. Ja nyt kun olemme antautuneet toiselle, emme enää ole synnin emmekä synnin ja kuoleman lain alaisia. Elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista (8:2).

    Tätä kuolemaa synnille eivät vauvat eivätkä pienokaiset koe, koska he eivät ole koskaan edes tulleet synnin pettämiksi. He eivät ole antautuneet synnin hallintavaltaan. He eivät ole ottaneet vaimokseen Iisebeliä. Vauvat ja pienokaiset eivät ole pahoja. Ihminen ei voi tulla synnin pettämäksi ja myydä itseään synnin alaisuuteen ennenkuin nuoruudessa. Raamatussa on lukemattomia kertoja ilmaisu "nuoruudesta asti". Toiset ovat palvelleet Herraa "nuoruudesta asti". Toiset kaikkea muuta, mutta aina määreenä on "nuoruudesta asti".
  2. Room 7:11
  3. "Sillä jos tahallamme teemme syntiä päästyämme totuuden tuntoon,
    ei ole enää uhria syntien edestä,
    vaan jokin kauhea tuomion vartominen ja tulen kiivaus,
    joka on kuluttava vastustajat.
    Kun joku on hylännyt Mooseksen lain,
    hän kuolee armotta kahden tai kolmen todistajan sanan perusteella.
    Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulette sen ansaitsevan,
    joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren,
    jossa hänet on pyhitetty, ja herjaa armon Henkeä?"

    Hebrealaiskirjeen kirjoittaja oli hyvin huolissaan juutalaisista veljistään.
    He olivat heittämässä pois uskalluksensa.
    Hylkäämässä Kristuksen. Palaamassa takaisin juutalaisuuteen.

    Rituaaliin kuului Kristuksen kiroaminen.
    Muuten ei päässyt takaisin synagoogaan.
    Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo,
    ettei tuon teon jälkeen ole enää jäljellä
    mitään uhria syntiemme sovitukseksi.

    Kristityiksi kääntyneet juutalaiset olivat jättämässä Kristuksen
    hirvittävien vainojen takia.
    He olivat menettäneet kotinsa, kaiken omaisuutensa ja perheensä.
    Sekä kaikki yhteydet sukuunsa, mikä tuona aikana oli äärettömän tärkeää.
    He asuivat yhteismajoituksissa koko ajan peljäten,
    milloin heidätkin teloitetaan uskonsa tähden.

    Eikä Kristusta vaan kuulunut takaisin.
    Vaikka Roomalaiset olivat jo saartamassa Jerusalemia.
    Hävityksen kauhistus oli jo ovella, mutta Jeesusta ei kuulunut.
    Heistä tuntui, että he ovat menettäneet kaiken turhan takia.
    He ovat kärsineet ja kärsivät turhan takia.
    He pelkäsivät totuuden, jonka olivat tulleet tuntemaan, olevankin valhetta.
    Ahdistuksen takia he olivat jo lähes valmiita luopumaan uskostansa.
    Mutta näin ei ollut alussa, ensirakkauden aikaan.

    Ja niin Pyhä Henki sanoo Hebrealaisille: Muistakaa entisiä päiviä,
    jolloin te valistetuiksi tultuanne kestitte monet kärsimysten koetukset.
    Toisia teistä häväistiin ja rääkättiin katselijoiden huviksi,
    toiset taas tulivat saman kohtalon saaneiden osaveljiksi.
    Te olette kärsineet vankien kanssa ja ilolla suvainneet omaisuutenne ryöstön,
    tietäen, että teillä on parempaa ja pysyvää omaisuutta.

    Tällä teemalla kirjoittaja etenee kirjeessään ja kannustaa kestävyyteen
    kaikkien kärsimysten keskellä. Ja lopulta hän muistuttaa johtajista,
    jotka jo olivat menettäneet henkensä uskonsa tähden ja paljon kärsineet.
    He olivat jo ylittäneet maaliviivan voittajina.
    He olivat kestäneet tuon kauheuden loppuunsa asti
    Jeesuksen vaikuttaman uskon kautta.
    Ja sitten kirjoittaja jatkaa:
    Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
    Hebrealaiskirjeen siis vakuuttaa näillä sanoilla,
    että sama Jeesuksen läsnäolo oli oleva myös heidän voimansa
    kaiken meneillään olevan kauheuden keskellä.

    Synti, josta tuossa kohdassa puhutaan, on siis Kristuksen hylkääminen.
    Kristuksen kieltäminen.
    Juutalaiset olivat aikeissa käyttäytyä siten kuin
    todellinen luvattu Messias olisi vasta tulossa.
    Mutta kirjoittaja sanoo: Jos kiellämme Kristuksen,
    ei ole oleva enää mitään toista uhria puolestamme.
    Ja niin hän vakavasti varoittaa tallaamasta jalkoihin Kristusta.
    Hylkäämästä pyhää liittoa, jonka perustana on Jeesuksen veri.
    Veri, jossa he olivat pyhitetyt.
    Kirjoittaja varoittaa kuoleman vakavasta synnistä:
    Armon Hengen herjaamisesta. Pyhän Hengen pilkkaamisesta.