kalamos

kalamos profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Liittynyt 15v sitten
328 aloitusta · 12306 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
No, kerro Sinä, minulle,
mitä tarkoittaa vaikka
tuo ensimmäinen lause tuosta
hämmennystä aiheuttaneesta jakeesta:

"Niin me siis, veljet,
olemme velassa,
mutta emme lihalle,
lihan mukaan elääksemme."
(Room 8:12)

Millä tavoin olemme velassa?
Olen nyt viime aikoina
tehnyt tälle palstalle
avauksia kirjoitussarjana
(tähän mennessä 21 avausta),
joissa jokaisen avaustekstini jälkeen
on linkki hengelliseen lauluun,
joka sopii keskustelun aiheeseen.

Tämän keskustelun aiheena on
'Pelastettu'

Ja niin laitin avaustekstin perään
linkin lauluun
'Siunattu varmuus
Jeesus on mun,
Oi mikä riemu
on Pelastetun'.

Mieleenikään ei ole tullut,
ettei tänne saisi laittaa linkkejä
hengellisiin lauluihin.
Miten Sinä ymmärrät
tuon kohdan:

"Niin me siis, veljet,
olemme velassa,
mutta emme lihalle,
lihan mukaan elääksemme."
(Room 8:12)
Uskovaisen normaalin
elämän ei kuuluisi olla
mitäänsanomattoman ilon elämää
esimerkiksi televisiota katsellen.

"Niin me siis, veljet,
olemme velassa,
mutta emme lihalle,
lihan mukaan elääksemme."
(Room 8:12)

Valitettavasti moni uskovakin
kuitenkin elää sellaista
mitäänsanomattoman mukavaa elämää,
joka ei ole todellista elämää.

"Sillä jos te lihan mukaan elätte,
pitää teidän kuoleman;
mutta jos te Hengellä
kuoletatte ruumiin teot,
niin saatte elää."
(Room 8:13)

Siis monikin pelastettu
Jumalan lapsi
kadottaa todellisen Elämän.
Jeesus ilmaisi asian näin:

"Joka löytää elämänsä,
kadottaa sen;
ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni,
hän löytää sen."
(Matt 10:39)
"Niin minä
Jumalan armahtavan laupeuden kautta
kehoitan teitä, veljet,
antamaan ruumiinne
eläväksi, pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi uhriksi;
tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne."
(Room 12:1-2)

Meillä on siis etuoikeus antaa
elämämme Hänen palvelukseensa.
Mutta ei ole pakko.

Siis ensin Hän on antanut
Elämänsä meille.
Ja nyt me voimme antaa
elämämme Hänelle.

Nisunjyvä (Jeesus Kristus) kuoli.
Ja niin Hän tuottaa
valtavan määrän satoa,
eikä jää yksin.

Me voimme valita saman tien.
Antaa siemenen eli elämämme kuolemaan.

Mutta ei ole pakko.

Me voimme valita
mitäänsanomattoman mukavan elämän
vaikka TV:tä katsellen.

Tai sitten voimme tehdä sitä,
mitä Herra kehottaa meitä tekemään.

"joka kadottaa elämänsä
minun ja evankeliumin tähden,
hän pelastaa sen"
(Mark 8:35)

Siis kun olemme Jeesuksen veren tähden
tulleet puhtaiksi kuin Valkoinen Villa,
meitä kutsutaan erottautumaan
pyhäksi papistoksi
julistamaan evankeliumia
tai jollain muulla tavalla
palvelemaan Herraa.

Ja tämä on ristin tie
ja nisunjyvän kuoleman tie.

"joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua,
se ei ole minulle sovelias"
(Matt10:38)
Kun olemme pelastetut,
niin mikään kadotustuomio
ei meitä kohtaa.

"Niin ei nyt siis ole
mitään kadotustuomiota niille,
jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat."
(Room 8:1)

Me olemme siirretyt
kokonaan toiseen valtakuntaan
ja toisen lain alle.

"Sillä elämän hengen laki
Kristuksessa Jeesuksessa
on vapauttanut sinut
synnin ja kuoleman laista."
(Room 8:2)

Jeesus hoiti puolestamme
synnin ja kuoleman lain.

"Sillä mikä laille oli mahdotonta,
koska se oli lihan kautta heikoksi tullut,
sen Jumala teki,
lähettämällä oman Poikansa
syntisen lihan kaltaisuudessa
ja synnin tähden
ja tuomitsemalla synnin lihassa"
(Room 8:3)

Ja nyt me vaellamme
Elämän Hengen ja Vanhurskauden lain
alaisina.

"että lain vanhurskaus
täytettäisiin meissä,
jotka emme vaella lihan mukaan,
vaan Hengen."
(Room 8:4)

Tulimme uskoon
mielenmuutoksen kautta.
Emme enää halunneet
elää lihan mielen mukaan,
vaan Hengen mielen mukaan.

"Sillä niillä,
jotka elävät lihan mukaan,
on lihan mieli,
mutta niillä,
jotka elävät Hengen mukaan,
on Hengen mieli."
(Room 8:5)

Ja nyt meillä on uusi mieli.
Emme enää iloitse synnistä
vaan todellisesta Elämästä.

"Sillä lihan mieli on kuolema,
mutta hengen mieli on
elämä ja rauha"
(Room 8:6)

Valitettavasti on niin,
että lihamme ei pyhity.

"sentähden
että lihan mieli
on vihollisuus Jumalaa vastaan,
sillä se ei alistu Jumalan lain alle,
eikä se voikaan."
(Room 8:7)

Mutta liha ei ole enää valtiaamme.

"Jotka lihan vallassa ovat,
ne eivät voi olla Jumalalle otolliset."
(Room 8:8)

Uusi hallitsijamme on
Jumalan Henki eli Kristuksen Henki,
sillä olemme syntyneet Hengestä
Jumalan lapsiksi.

"Mutta te ette ole lihan vallassa,
vaan Hengen,
jos kerran Jumalan Henki teissä asuu.
Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
se ei ole hänen omansa."
(Room 8:9)

Tekemiimme synteihin kuollut henkemme
on syntynyt uudesti Hengestä,
ja on jo siirtynyt kuolemasta Elämään.

"Mutta jos Kristus on teissä,
niin ruumis tosin on kuollut
synnin tähden,
mutta henki on elämä
vanhurskauden tähden."
(Room 8:10)

Ruumiimme ei vielä ole kuollut,
eikä siis vielä ole voinut syntyä uudesti.

"Jos nyt hänen Henkensä,
hänen,
joka herätti Jeesuksen kuolleista,
asuu teissä,
niin hän,
joka herätti kuolleista
Kristuksen Jeesuksen,
on eläväksitekevä
myös teidän kuolevaiset ruumiinne
Henkensä kautta, joka teissä asuu."
(Room 8:11)

Me voimme kuitenkin jo tämän
kuolevaisen ruumiimmekin
asettaa Jumalan käyttöön.

"Niin me siis, veljet,
olemme velassa,
mutta emme lihalle,
lihan mukaan elääksemme."
(Room 8:12)

Valitettavasti moni uskovakin
kuitenkin elää sellaista
mitäänsanomattoman mukavaa elämää,
joka ei ole todellista elämää.

"Sillä jos te lihan mukaan elätte,
pitää teidän kuoleman;
mutta jos te Hengellä
kuoletatte ruumiin teot,
niin saatte elää."
(Room 8:13)

Siis monikin pelastettu
Jumalan lapsi
kadottaa todellisen Elämän.
Jeesus ilmaisi asian näin:

"Joka löytää elämänsä,
kadottaa sen;
ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni,
hän löytää sen."
(Matt10:39)
Jotkut käsikirjoitukset päättyvät
Markuksen evankeliumin osalta
erittäin kummallisesti
juuri tähän kohtaan
luvun 16 jakeeseen 8.

"Niin he tulivat ulos
ja pakenivat haudalta,
sillä heidät oli vallannut
vavistus ja hämmästys,
eivätkä sanoneet
kenellekään mitään,
sillä he pelkäsivät."
(Mark 16:8)

Näinhän asia ei voi olla.
Markuksen evankeliumi
ei voi päättyä noin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17819236/jeesuksen-ylosnousemuksen-todistajat
"Maa oli autio ja tyhjä,
ja pimeys oli syvyyden yllä,
ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä."
(Gen 1:2)

Raamatun toinen virke paljastaa,
että Maata oli kohdannut katastrofi.
Maa oli kokenut
kauhean muodonmuutoksen,
katastrofin.

Muualta Raamatusta
löydämme selvityksen
tuon katastrofin aiheuttajasta.

Mutta Raamatun alkuluku
ei keskity siihen.
Se kiihdyttää kahden jakeen
ja tuntemattoman aikajakson läpi
suoraan siihen,
mikä on ratkaisu sille ahdingolle,
johon Maa oli joutunut.

Maa ei siis ollut autio
eli sekasortoinen luomisen jäljiltä.
Maa oli tullut sellaiseksi.
Maa oli kokenut jotakin dramaattista.
Maa on myöhemminkin
kokenut vastaavaa
ja tulee vielä kokemaan:

"Sillä tietensä
he eivät ole tietävinään,
että taivaat ja samoin maa,
vedestä ja veden kautta rakennettu,
olivat ikivanhastaan olemassa
Jumalan sanan voimasta
ja että niiden kautta
silloinen maailma
hukkui vedenpaisumukseen.
Mutta nykyiset taivaat ja maa
ovat samalla sanalla talletetut tulelle,
säästetyt jumalattomain ihmisten
tuomion ja kadotuksen päivään."
(2 Piet 3:5-7)

Jokaisen katastrofin jälkeen
on tapahtunut
ja tulee tapahtumaan
uusi alku.

Kun Jeesus puhui opetuslapsille
paluunsa yhteydessä
tapahtuvasta uudestisyntymisestä,
niin Hän tarkoitti nimenomaan sitä,
että Maa syntyy uudesti,
kun Hän tulee ja perustaa
Valtakuntansa:

"Totisesti minä sanon teille:
siinä uudestisyntymisessä,
jolloin Ihmisen Poika
istuu kirkkautensa valtaistuimella,
saatte tekin,
jotka olette minua seuranneet,
istua kahdellatoista valtaistuimella
ja tuomita
Israelin kahtatoista sukukuntaa."
(Matt 19:28)

Raamatun toisen jakeen verbi
on perfektiivisessä muodossa osoittaen,
että tapahtuma,
joka aiheutti sen,
että maa tuli sekasortoiseksi,
oli päättynyt.
Maa ei ollut nyt prosessissa.

Mutta Jumalan Henki
liikkui/leijaili/lepatti
vellovien vesimassojen
ja kaiken kaaoksen yllä.

Tuota Hengen leijailemista
kuvataan samalla ilmaisulla,
jota Raamattu käyttää
kotkan liitelemisestä (5 Moos 32:11).

Jumalan Henki siis
hallitsi tilanteen täydellisesti,
eikä suinkaan ollut
tuon kaaoksen pyörteiden vietävänä.

Ja Jumala oli tekevä uutta.
Kolmantena päivänä
se puhkesi taimelle.
Ja kuusi päivää myöhemmin
kaikki oli sangen hyvää.
Maa oli syntynyt uudesti.

Tämän saman ihmeen
Jumala haluaa meidän
kaikkien kohdalla tehdä.
Mikään katastrofi ei estä Häntä,
joka sanoo:

lkää entisiä muistelko,
älkää menneistä välittäkö.
Katso,
Minä teen uutta;
nyt se puhkeaa taimelle,
ettekö sitä huomaa?
Niin,
minä teen tien korpeen,
virrat erämaahan."
(Jes 43:18-19)
Kyllä tuo koskee jokaista:

"Joka hyvin tekee,
se on Jumalasta;
joka pahoin tekee,
se ei ole Jumalaa nähnyt."
(3 Joh 1:11)
Kenessä olet,
jos et ole Kristuksessa?
Kun olemme uudestisyntyneet niin,
että kaaos ja sekasorto on
vaihtunut uudeksi elämäksi
sydämemme puhtaalle maaperälle,
meidän tulee viljellä ja varjella
tätä uutta elämää.

"Puhdistakaa sielunne
totuuden kuuliaisuudessa
vilpittömään veljenrakkauteen
ja rakastakaa toisianne
hartaasti puhtaasta sydämestä,
te,
jotka olette uudestisyntyneet,
ette katoavasta,
vaan katoamattomasta siemenestä,
Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta."
(1 Piet 1:22-23)
Ja sitten Paavali jatkaa kertoen,
mitä tämä kaikki merkitsee
vanhurskauden saarnaajille.

____________

Me emme missään kohden
anna aihetta pahennukseen,
ettei virkaamme moitittaisi,
vaan kaikessa me
osoittaudumme
Jumalan palvelijoiksi:

suuressa kärsivällisyydessä,

vaivoissa,
hädissä,
ahdistuksissa,

ruoskittaessa,
vankeudessa,
meteleissä,

vaivannäöissä,
valvomisissa,
paastoissa;

puhtaudessa,
tiedossa,
pitkämielisyydessä,
ystävällisyydessä,

Pyhässä Hengessä,
vilpittömässä rakkaudessa,

totuuden sanassa,
Jumalan voimassa,

vanhurskauden sota-aseet
oikeassa kädessä ja vasemmassa;

kunniassa ja häpeässä,
pahassa maineessa ja hyvässä,

villitsijöinä
ja kuitenkin totta puhuvina,
tuntemattomina
ja kuitenkin hyvin tunnettuina;

kuolemaisillamme,
ja katso,
me elämme,

kuritettuina
emmekä kuitenkaan tapettuina,

murheellisina,
mutta aina iloisina,

köyhinä,
mutta kuitenkin monia
rikkaiksi tekevinä,

mitään omistamatta,
mutta kuitenkin omistaen kaiken.
__________

(2 Kor 6:3-10)
Kaikki ihmiset
eivät ole Kristuksessa
eivätkä uusia luomuksia.

"Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17)

On siis ihmisiä,
joiden kohdalla
vanha ei olekaan kadonnut
eikä uusi sijaan tullut,
vaikka onkin niin,
että Jumala on
sovittanut maailman.

"Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran."
(2 Kor 5:18)

Siis Jumalan puolelta
kaikki on valmiina.

"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille
heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille
sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)

Kun syyllistä etsitään siihen,
miksi kaikki eivät silti ole
tulleet uskoviksi,
voidaan sitä etsiä ensiksi
saarnamiehistä,
joille edellä olleen mukaan
on annettu
sovituksen virka,
joille on uskottu
sovituksen sana.

"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme."
(2 Kor 5:20)

Mutta vika voi olla myös siinä,
että jotkut eivät kerta kaikkiaan
halua ottaa vastaan
Kristuksen lähettiläiden sanomaa,
eivätkä antaa sovittaa itseään
Jumalan kanssa.

"Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)

Joka tapauksessa on siis niin,
että Jumalan puolelta
kaiki on tehty ja valmista,
mutta silti kaikki eivät
ole tulleet Jumalan vanhurskaudeksi.

"Sen,
joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)

Ja siksi me Jumalan työtovereina
kehotamme ottamaan vastaan
Jumalan armon.
Mutta karmea totuus on,
että Jumalan armo
voi jäädä turhaksi.

"Hänen työtovereinaan
me myös
kehoitamme teitä
vastaanottamaan Jumalan armon niin,
ettei se jää turhaksi."
(2 Kor 6:1)

Kun me tätä teemme,
niin kysymys on hyvin vakavasta asiasta.
Me elämme nyt armon päiviä.
Jokainen kohtaaminen
syyttömäksi julistetun ja syyllisen välillä
on radikaali.

"Sillä hän sanoo:
'Otollisella ajalla
minä olen sinua kuullut
ja pelastuksen päivänä sinua auttanut'.
Katso,
nyt on otollinen aika,
katso,
nyt on pelastuksen päivä."
(2 Kor 6:2)
Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;

se,
mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut.

Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran.

Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille
heidän rikkomuksiaan,

ja hän uskoi meille
sovituksen sanan.

Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,

ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.

Me pyydämme
Kristuksen puolesta:

antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa.

Sen,
joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi.

Hänen työtovereinaan
me myös kehoitamme teitä
vastaanottamaan Jumalan armon niin,
ettei se jää turhaksi.

Sillä hän sanoo:
'Otollisella ajalla
minä olen sinua kuullut
ja pelastuksen päivänä sinua auttanut'.
Katso,
nyt on otollinen aika,
katso,
nyt on pelastuksen päivä.

(2 Kor 5:17-6:2)
Eli kaikki alkaa kääntymisestä.
Tämä on meidän osuutemme.
Jumala ei tee sitä puolestamme.

Mutta Hän kyllä vetää meitä
Poikansa tykö.
Ja meidän osuutemme on
lakata vastustamasta
- antautua
Hänen Rakkaudelleen
eli Jeesukselle Kristukselle.

Eli ensin tulee kääntyminen
ja sitten Jeesus vaikuttaa meissä uskon.

Pelastus on lahja,
mutta sen vastaanottaminen
edellyttää kääntymistä.

Jumalan hyvyys vetää meitä kääntymykseen, mutta meidän on päästettävä irti vanhasta.
Siis kääntyminen
... tai edes pysähtyminen ....
Jumalan huutaessa peräämme
niinkuin huusi Aadamia,
saa aikaiseksi sen,
että kaikki muuttuu.

Jumala ei pysäyttänyt Aadamia.
Aadamin oli itse pysähdyttävä.

Siis kääntyminen Jumalan puoleen
on mahdollista,
kun Pyhä Henki vetää ja kutsuu meitä,
niinkuin Jumala huusi Aadamia.
Ja meidän on se tehtävä
- pysähdyttävä, käännyttävä,
suostuttava kohtaamaan Jumala.

Siis kääntykää ja ...
sitten kaikki muu tulee lahjana.

Lahja on aina ilmainen lahjan saajalle.
Mutta lahjaa ei ole pakko ottaa vastaan.

Jumalan lahjavanhurskaus on tarjolla,
mutta sen vastaanottaminen edellyttää
omasta vanhurskaudesta luopumista.

Jos omat vaatteet
ovat kovin hohdokkaat,
voi olla vaikea riisua niitä,
ja ottaa vastaan hääisännän
tarjoamaa häävaatetta.
Jumalan täytyy saada
pukea meidät Kristukseen.

Sikiössä olevan vauvan
ei tarvitse tehdä mitään syntyäkseen.

Mutta kun me olemme
(hengellisesti) kuolleet
tekemiimme synteihin,
meidän täytyy syntyä uudesti
- ei enää lihasta ja verestä
ja miehen tahdosta,
vaan Jumalasta, Ylhäältä Hengestä.

Miten tämä voi tapahtua.
Jeesuksen vastaus oli kertomus
VT:n puolelta.

Hän, joka oli synnitön
mutta meidän tähtemme tehtiin synniksi, ripustettiin puuhun.
Jokainen käärmeen pureman saanut
synnin myrkkyyn kuolemassa oleva,
joka nosti katseensa
tuohon puuhun ripustettuun
sai uuden elämän.

Ne,
jotka eivät nostaneet katsettaan siihen,
vaikka tuo vaskikäärme
tuotiin heidä silmiensä eteen,
eivät saaneet uutta elämää
vaan kuolivat heissä olevaan myrkkyyn.
Siis meidän on tuo ratkaisu tehtävä. Käännämmekö katseemme Häneen
vai emme.

Meidän täytyy ottaa vastaan Hänet,
joka on Jumalan Vanhurskaus,
Pelastus ja Iankaikkinen Elämä.

Siksi me Kristuksen puolesta
kehotamme kaikkia:
Antakaa sovittaa itsenne!!!

Pietari julisti Pyhässä Hengessä
Jumalan Sanaa,
ja kolme tuhatta miestä kääntyi.

Jos Jumalan Rakkauden kutsu
ei olisi heitä vetänyt
Jeesuksen tykö,
eivät he olisi kääntyneet.

Mutta meillä on
tuollaisessakin tilanteessa
mahdollisuus pistää hanttiin
ja olla kääntymättä.

Rauhaan ja Rakkauteen
ei ketään voi pakottaa.
Siihen antaudutaan.

Numero yksi on kääntyminen.
Mitään ei tapahdu,
ellemme käänny
ja suostu kohtaamaan Jumalaa.

Usko on tuon kohtaamisen seuraus
- ei syy.

Monen uskovan ihmisen
uusi elämä alkoi rukouksella:

Jumala, jos sinä olet olemassa ...
"Joka hyvin tekee,
se on Jumalasta;
joka pahoin tekee,
se ei ole Jumalaa nähnyt."
(3 Joh 1:11)

Kun ihmisestä tulee
uudestisyntymisen kautta
uusi luomus,
niin kyllä me muutumme.

"Mutta me kaikki,
jotka peittämättömin kasvoin
katselemme Herran kirkkautta
kuin kuvastimesta,
muutumme saman kuvan kaltaisiksi
kirkkaudesta kirkkauteen,
niinkuin muuttaa Herra,
joka on Henki."
(2 Kor 3:18)
Minulle jäi nyt hiukan epäselväksi,
etkö olekaan kanssani
samaa mieltä siitä,
että kaikki ihmiset
eivät ole Kristuksessa
eivätkä uusia luomuksia.

"Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17)

Ainakaan et halunnut kertoa,
millaisia nämä uudet luomukset
Sanan mukaan ovat.

Raamatussa on pitkältikin
tunnusmerkistöä tällaisista ihmisistä.

Jos oikein ymmärsin,
niin näiden läpikäyminen
on Sinun mielestäsi
jonnin joutavaa.

Tällaisella keskustelufoorumilla
me käytämme sanoja.

Ja se on aika vakava paikka.
Jo Suomenkin lain mukaan.

Mutta erityisen vakavaksi
sanojen käytön tekee
Jeesuksen omat Sanat:

"Sillä sanoistasi
sinut julistetaan vanhurskaaksi,
ja sanoistasi
sinut tuomitaan syylliseksi."
(Matt 12:37)

Minulle ei ole vielä auennut,
mitkä sanani ovat johtaneet
Sinut ajattelemaan,
että olisin kirjoittanut
Sanan vastaisesti,
ja jopa sellaiseen ymmärrykseen,
että en olisi syntynyt Hengestä.

Antaisitko lainauksen virkkeestäni,
joka on antanut Sinulle
varmuuden siitä,
että minä en ole Kristuksessa.
Eli olemme seuraavasta
yhtä mieltä:

Kaikki ihmiset
eivät ole Kristuksessa
eivätkä uusia luomuksia.

"Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17)

Minkälaisia uudet luomukset ovat?
Kaikki ihmiset
eivät ole Kristuksessa
eivätkä uusia luomuksia.

"Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17)

On siis ihmisiä,
joiden kohdalla
vanha ei olekaan kadonnut
eikä uusi sijaan tullut,
vaikka onkin niin,
että Jumala on
sovittanut maailman.

"Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran."
(2 Kor 5:18)

Siis Jumalan puolelta
kaikki on valmiina.

"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille
heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille
sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)

Kun syyllistä etsitään siihen,
miksi kaikki eivät silti ole
tulleet uskoviksi,
voidaan sitä etsiä ensiksi
saarnamiehistä,
joille edellä olleen mukaan
on annettu
sovituksen virka,
joille on uskottu
sovituksen sana.

"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme."
(2 Kor 5:20)

Mutta vika voi olla myös siinä,
että jotkut eivät kerta kaikkiaan
halua ottaa vastaan
Kristuksen lähettiläiden sanomaa,
eivätkä antaa sovittaa itseään
Jumalan kanssa.

"Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)

Joka tapauksessa on siis niin,
että Jumalan puolelta
kaiki on tehty ja valmista,
mutta silti kaikki eivät
ole tulleet Jumalan vanhurskaudeksi.

"Sen,
joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)

Ja siksi me Jumalan työtovereina
kehotamme ottamaan vastaan
Jumalan armon.
Mutta karmea totuus on,
että Jumalan armo
voi jäädä turhaksi.

"Hänen työtovereinaan
me myös
kehoitamme teitä
vastaanottamaan Jumalan armon niin,
ettei se jää turhaksi."
(2 Kor 6:1)

Kun me tätä teemme,
niin kysymys on hyvin vakavasta asiasta.
Me elämme nyt armon päiviä.
Jokainen kohtaaminen
syyttömäksi julistetun ja syyllisen välillä
on radikaali.

"Sillä hän sanoo:
'Otollisella ajalla
minä olen sinua kuullut
ja pelastuksen päivänä sinua auttanut'.
Katso,
nyt on otollinen aika,
katso,
nyt on pelastuksen päivä."
(2 Kor 6:2)
Jeesus palveli koko ajan.
Ja käski meidän tehdä samoin.

Mutta suurin palvelus oli se,
että Hän otti päälleen
meidän syntimme ja kärsi
niistä aiheutuvan rangaistuksen.

Ja vain tässä
kertakaikkisessa Uhrissa
on meidän jatkuva
puhdistuksemme synneistämme.

Kun Aadam oli syönyt
kielletyn hedelmän,
niin Jahve Jumala
(tarkkaan ottaen Jumalan Poika)
teurasti viattoman eläimen
ja peitti tuolla verisellä vaipalla
synnin seurauksen
eli alastomuuden ja häpeän.

Ja näin Aadam ja Eeva saivat jäädä
eloon ja Jumala saattoi antaa
lupauksen Pelastajasta,
joka tulee vapauttamaan
syntikahleista ja -saastasta.

Tämä toteutui vasta Golgatalla.
Ja sen edellä
Jeesus asetti ehtoollisen,
ja opetuslapset saivat
osallisuuden Jeesuksen
ruumiiseen ja vereen,
joka heidät puhdisti.

Ja samoin tuo jalkojen pesu
on viittaus jo
Eedenin Paratiisissa
annettuun lupaukseen.

Enää syntiä ei peitetä.
Se poistetaan.

Mutta niin kauan kuin olemme
matkalla,
jalkamme tahriintuvat koko ajan,
ja siksi me tarvitsemme
jatkuvaa puhdistusta.

Tämä jatkuva puhdistus
on Jeesuksen täytetyssä työssä,
jonka sinetöi keihäs,
joka puhkaisi Hänen sydämensä,
ja heti siitä virtasi verta ja vettä.

Vain Jeesuksen veren
jatkuvan puhdistuksen tähden
me pysymme puhtaina.

Ja silloin voimme palvella Häntä.
Ja tämän sai Pietarikin pian kokea.

Jalkojen pesun,
joka tarvittiin,
kun Pietari kolme kertaa kielsi Jeesuksen.

Ja kun se taas oli tehty.
Jeesus sanoi:

"Ruoki minun lampaitani"
75 / 616
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt