tuupi

tuupi profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Suosikkileffat: Siltalan pehtoori

Lempikirjat: Taivasten valtakunnan avaimet

Vapaa-aikanani: Olen

Katson tv:stä mieluiten: Uutiset

Kotieläimet: Villakoirat

En pidä: Juopoista naisista enkä miehistä

Ruoka & juoma: Kauraruispuuro voisilmällä

Koulutus: Pienyrittäjän peruskurssi

Siviilisääty: Nainut

Lapset: Saatu

Liittynyt 26v sitten
39 aloitusta · 80 kommenttia
Mielestäni kaikki viittaa siihen, että ruuan alv:n alennusta - tai jotain muuta pienituloisille tulevaa - etujen korjausta ollaan vakavalla mielellä ajamassa tulevan hallituksen ohjelmaan. Alv:n vaikutuksista tehty tutkimus on jo yksi esimerkki siitä, samoin eri etujärjestöjen asialliset kannanotot. Kyse ei ole enää kevyistä vaalimökeillä tehdyistä heitoista, joskin edellisvaalien alla olleet puheet mitä ilmeisimmin ovat nyt rasitteena.

Houkutus ruuan alv:n alentamiseen on varmaan siinä, että se on yksinkertainen tapa saada pienituloisille noin viisi euroa kuukaudessa lisää käyttörahaa. Kaikkien pitää syödä. Toinen vaihtoehto olisi käytännössä lähes kaikkien sosiaalietuuksien tasokorotukset.

Lapsiperheitä autettaisiin lapsilisillä, työttömiä päivärahan korotuksella, eläkeläisiä kansan eläkkeen korottamisella jne. Näille asioille ei ole löytynyt puolueilta riittävää kannatusta, joten hallitus yrittää asiaa ruuan alv:llä, jossa edunsaajina ovat myöskin hyvätuloiset. Silloin asiat tuppaavat menemään helpommin läpi.

Puolueita ei ole häirinnyt lainkaan se, että tuloverojen alennuksista ei miljoona suomalaista ole hyötynyt yhtään mitään. Kaikki äänestäjät pitää sinänsä humaanin järjestelmämme puitteissa ruokkia. Tapa, millä se tehdään ei ole niin tärkeä, kuin että se tehdään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jakovara on käytetty yritysten, osakearvojen ja työssäkäyvien hyväksi. Olisiko nyt muiden äänestäjien vuoro?
Mielestäni kaikki viittaa siihen, että ruuan alv:n alennusta - tai jotain muuta pienituloisille tulevaa - etujen korjausta ollaan vakavalla mielellä ajamassa tulevan hallituksen ohjelmaan. Alv:n vaikutuksista tehty tutkimus on jo yksi esimerkki siitä, samoin eri etujärjestöjen asialliset kannanotot. Kyse ei ole enää kevyistä vaalimökeillä tehdyistä heitoista, joskin edellisvaalien alla olleet puheet mitä ilmeisimmin ovat nyt rasitteena.

Houkutus ruuan alv:n alentamiseen on varmaan siinä, että se on yksinkertainen tapa saada pienituloisille noin viisi euroa kuukaudessa lisää käyttörahaa. Kaikkien pitää syödä. Toinen vaihtoehto olisi käytännössä lähes kaikkien sosiaalietuuksien tasokorotukset.

Lapsiperheitä autettaisiin lapsilisillä, työttömiä päivärahan korotuksella, eläkeläisiä kansan eläkkeen korottamisella jne. Näille asioille ei ole löytynyt puolueilta riittävää kannatusta, joten hallitus yrittää asiaa ruuan alv:llä, jossa edunsaajina ovat myöskin hyvätuloiset. Silloin asiat tuppaavat menemään helpommin läpi.

Puolueita ei ole häirinnyt lainkaan se, että tuloverojen alennuksista ei miljoona suomalaista ole hyötynyt yhtään mitään. Kaikki äänestäjät pitää sinänsä humaanin järjestelmämme puitteissa ruokkia. Tapa, millä se tehdään ei ole niin tärkeä, kuin että se tehdään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jakovara on käytetty yritysten, osakearvojen ja työssäkäyvien hyväksi. Olisiko nyt muiden äänestäjien vuoro?
Ihminen ja luonnonvoimat ja -varat ovat mielestäni merkittävimmät voimat jotka yhteiskuntaan vaikuttavat. Arkielämässä päivästä toiseen tulee kuitenkin mieleen, että ihmisen laskeutumisesta puusta on vielä kovin vähän aikaa. Täällä väliaikaisesti käymässäolevan ihmisen ahneus tuntuu joskus aivan käsittämättömältä. Kukaan ei saa täältä mitään mukaansa kun lähdön aika tulee.

Mielestäni suomalaisten yrittäjien asenteiden muuttaminen on vähemmän kuin pisara meressä, koska nimenomaan maailman suurten toimijoiden pitäisi kyetä näyttämään esimerkkiä. Suomalaisilla kun tuppaa olemaan taipumus seurata maailman trendejä. Nyt ei mikään osoita siihen, että siellä oltaisiin inhimillisempään suuntaan menossa, vaan pikemminkin päin vastoin.

Suomalainen työntekijä on tällä hetkellä oudolla tavalla puristuksissa. Syytetään yhtäältä, että palkkataso on liian korkea ja yritykset muuttavat ulkomaille. Toisaalta nimenomaan kotimainen yritystoiminta tarvitsisi kasvaakseen lisää maksukykyistä asiakaskuntaa palkansaajista. Itse uskon, että monet yritykset olisivat siirtäneet toimintaa ulkomaille, vaikka suomalaiset olisivat suostuneet tekemään työtä kiinalaisilla palkoilla. Logistiset syyt ovat usein takana.

Ihalaisen johtama SAK ei ymmärtääkseni ole mitenkään ollut esteenä suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle. Olihan meno tuhansine lakkoineen sentään ihan toista vaikkapa 1970-luvulla. Yksittäisissä liitoissa näyttää olevan sen sijaan enemmänkin vipinää, johtuen ehkä siitä että tarkastelusektori asioihin on kapeampi.
Ihminen ja luonnonvoimat ja -varat ovat mielestäni merkittävimmät voimat jotka yhteiskuntaan vaikuttavat. Arkielämässä päivästä toiseen tulee kuitenkin mieleen, että ihmisen laskeutumisesta puusta on vielä kovin vähän aikaa. Täällä väliaikaisesti käymässäolevan ihmisen ahneus tuntuu joskus aivan käsittämättömältä. Kukaan ei saa täältä mitään mukaansa kun lähdön aika tulee.

Mielestäni suomalaisten yrittäjien asenteiden muuttaminen on vähemmän kuin pisara meressä, koska nimenomaan maailman suurten toimijoiden pitäisi kyetä näyttämään esimerkkiä. Suomalaisilla kun tuppaa olemaan taipumus seurata maailman trendejä. Nyt ei mikään osoita siihen, että siellä oltaisiin inhimillisempään suuntaan menossa, vaan pikemminkin päin vastoin.

Suomalainen työntekijä on tällä hetkellä oudolla tavalla puristuksissa. Syytetään yhtäältä, että palkkataso on liian korkea ja yritykset muuttavat ulkomaille. Toisaalta nimenomaan kotimainen yritystoiminta tarvitsisi kasvaakseen lisää maksukykyistä asiakaskuntaa palkansaajista. Itse uskon, että monet yritykset olisivat siirtäneet toimintaa ulkomaille, vaikka suomalaiset olisivat suostuneet tekemään työtä kiinalaisilla palkoilla. Logistiset syyt ovat usein takana.

Ihalaisen johtama SAK ei ymmärtääkseni ole mitenkään ollut esteenä suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle. Olihan meno tuhansine lakkoineen sentään ihan toista vaikkapa 1970-luvulla. Yksittäisissä liitoissa näyttää olevan sen sijaan enemmänkin vipinää, johtuen ehkä siitä että tarkastelusektori asioihin on kapeampi.
Katselin rakenteilla olevan kerrostalon myynti-ilmoitusta ja siellä neliöhinta nousi tuntuvasti ylöspäin mentäessä. Olisiko hissin hinta huomioitu tuossa?

Maanteistä hyötyvät jollakin tapaa kaikki, eikä verovaroista kerätty rakennus- ja ylläpitoraha ole mielestäni pahastikaan epäoikeudenmukainen. Tukholmassa tehty kokeilu ruuhkamaksusta osoitti kuitenkin, että muitakin vaihtoehtoja kuin oma auto taajamaliikenteessä on ja niitä myös käytetään kun lystille laitetaan riittävästi hintaa.
TH 53,5 SN 46,5
TH 53,5 SN 46,5
Yrittäjän starttiraha on yksi asia missä työvoimatoimistot ovat keskeisesti mukana. Myös suoraan jonkun yrityksen tarpeisiin räätälöidyn koulutuksen järjestäminen ja ihmisten ohjaaminen niihin on mielestäni ihan järkevää toimintaa.

Sen sijaan työvoimahallinnon resursseja vie tarpeettomasti ikääntyneitten, sairaitten ihmisten roikottaminen vuodesta toiseen työnhakijoina. Niin yrittäjät, työvoimahallinto kuin työnhakija itsekin tietää etteivät he voi sijoittua enää työmarkkinoille.
Poliitikoilta puuttuu vain tahto järjestää heidän toimeentulonsa järkevämmällä tavalla. Juhlapuheet kyllä ovat mahtavia, teot nolla.

Utsjoen tapauksesta vielä. Kyllä Keskustakin hallituksesta käsin osaa kurittaa syrjäseutujen ihmisiä, vaikka sitä maaseudun suosijana yleisesti pidetäänkin.