korpikirjailija

Realismi taiteessa, syksyn haaste.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia105 aloitusta · 7499 kommenttia
- Olen ottanut käyttöön oikolukuohjelman.
Jos en tarkista sanat eivät välttämättä ole oikein.
"hänen reaktionsa oli..... nyt teetätän keittiöremontin".
Eli hän aikoi ottaa velkaa keittiöremonttiin. - Tämä esim. meni minulta yli hilseen.
- Googlettamalla löydät vastauksia, jotka askarruttavat. Oheistan Rikun linkin.
https://share.google/xFmf49zxk2GEfR5PD - Miten itse auttaisit "reppanoita" mikä olisi oikea paikka jonne ohjaisit, minkälaista vastausta odottaisit kysymykseesi.
Toimin voimissa ollessani vapaaehtoistyössä mm. rikosuhripäivystäjänä ja velkaohjaajana.
Onnistuessani en useinkaan saanut autettavilta kiitosta. Avustusjärjestöt tosin ylistivät työtäni.
Kerran avustin henkilöä yritystoiminnasta syntyneistä veloisa vapaaksi, hänen reaktionsa oli nyt tehtävän keittiöremontin.
Usein nämä autettavat eivät tehneet mitään itsensä eteen, apu kyllä kelpasi.
No, tällaista. - Pilapiirtäjä Ville Ranta kuten kirjoitin piirtää osuvasti päivän puheenaiheista. Niin tässäkin syrjäytyneen nuoren tapauksessa.
Yhteiskunnan syy ;)
"Apua on tarjottava, olipa asia miten hyvänsä"
No, miten? - Olette keskustelleet nuorisosta nyt ja ennen. Siihen en ota kantaa, kun en ole tekemisissä enää teini ikäisten kanssa ja omasta teiniajasta muistan, että ystävieni eivät olleen masentuneitä.
Epämukavuusalue, se aluehan on lähes jokapäiväinen tunne.
Tällä hetkellä tunnen olevani epämukavuusalueella. Tunnen itseni epävarmaksi. Edessä on useita haasteita, joista toivon selviytyväni suunnitelmieni mukaan. En koe haasteita vastenmielisiksi koen ne haastaviksi, mutta helpommallakin olen vastaavista selvinnyt.
Tiedän, että vastoinkäymisiä tulee, mutta odotan onnistumisia ja sen jälkeistä euroista olotilaa.
Olen funtsinut haasteita joihin joudun ja tunnetiloja, selviänkö.
Etukäteen on otettava huomioon epäonnistuminen ja suunnitelma sen varalle.
No, nämä ovat taas tätä minua.
Tein prinsessalle ristiäisortin valmiiksi. Se sisältää lapsuudessa äitini laulaman lastenlaulun sanat, samaa hyräilin itsekin pojilleni. Kortin tein Kaukametsässä graviikkatunnilla, kuvassa pikku tyttö katsoo ulos ikkunasta, tähyilee tulevaa.
Nyt tämä viikko taputeltu. - Päivää korvesta@
Hämmästyin onnellinen elämä kommenttiini tulleista muutamasta vastauksesta. Elämähän näillä kymmenillä sisältää paljon kokemuksia niin hyviä kuin huonojakin ja kokemukset ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia.
Katselin juuri päiväkotilasten haastattelua miten he kokevat onnellisuuden.
Pieni tyttö vastasi, onnellinen on kun on paljon rahaa ; ))
Nyt taidetta luomaan, värien pyörittelyä ilmapallolla. - Ihmettelin miksi tyhjänpäiväinen juoni sai niin paljon ylistystä.
- Ikävä, että kukaan ei ole ottanut koppia sinusta, siivetön ei kauaksi lennä.
- Olet joutunut kokemaan sen tosiasian, että kyllä meitä vanhuksiakin hoidetaan.
Ei tehdä siitä numeroa ; ) lienee ikäisiemme reaktio kun emme halua huolestuttaa läheisiämme vaikka usein on niin, että läheiset tietävät, mutta eivät hekään halua huolestuttaa meitä ; ) - Korjaus;) Teen kanafileitä ja kimchinuudeleita.
- Kirjoitin olen saanut elää rikkaan elämän....piste.
Lähdin työn perässä Ruotsiin suklaatehtaalle 17-vuotiaana. Palasin parikymppisenä Suomeen. Aloitin ammattiopinnot, elätin itseni yli kymmenen vuotta tarjoilijana. Opiskelin työni ohella ja suoritin ravintola alan tutkintoja ja yo-tutkinnon. Menin naimisiin 35-vuotiaana, Opiskelin vielä aikuiskasvatusta tavoitteena ammattiopettajan tutkinto. Opettajan tutkinnon tavoite jäi. Tulin raskaaksi ja sain kuopuksen 42-vuotiaana. Avioeron jälkeen kahden lapsen yksinhuoltajuus esti opinnot toisena paikkakunnalla, josta olin saanut opiskelupaikan.
Perustin oman ravintola alan yrityksen. Olimme onnellinen pieni perhe, matkustelin jo tuolloin lasten ehdoilla. Suomen vesi- huvipuistot tuli koluttua ja Kanarian- ja Kreikan saarten lapsiystävälliset rannat tutkittua.
Vuodet vierivät lapset aikuistuivat. Olin tehnyt työtä yksinyrittäjänä, oli aika lopettaa. Jäin eläkkeelle, aloin tapailla ihmisiä, kohtasin nykyisen mieheni.
Viimeiset 20-vuotta olen elänyt mieheni rinnalla. Hän on mahdollistanut meidän eläkeläisten unelmat elää vapaana, kesät mökeillämme ja keväisin ja syksyisin matkustimme mielihalujemme mukaan milloin minnekin.
Onnellisen elämän pohjana on ollut kokemusten kokonaisuus.
Istun nyt parvekkeella, Aurinko paistaa ja lämmittää. Pian siirryn keittiöön päivällisen tekoon. Kalafileitä ja nuudeleita.
Olen onnellinen kevään edistymisestä, en ole lainkaan talven lapsi.
Joten onnellisuus on muutakin kuin golfaaminen ja sikiäminen. - Muistot, silloin kun olin voimissani, ovat lohtuna nyt kun fyysiset rajoitteet eivät enää anna mahdollisuutta mennä kuin ennen.
Olen saanut elää rikkaan elämän. Olen saanut matkustella, kierrellä maailman metropoleissa ja tutustua merkittäviin maamerkkeihin, kuuluisiin museoihin ja upeisiin ihmisiin.
Mdk kertoi taiteilijayhteisöita Skoonessa. Mieleeni tuli muisto hollantilaisesta "taiteidenyöstä". Kiertelimme Heemsteden katuja piipahtaen avoimina olevien taiteilijakotijen ovista sisään. Tarjolla oli maalaustaidetta, krafiikkaa, keramiikkaa, veistoksia, keskusteluja, kirjallisuutta jne. sekä viiniä ja pientä naposteltavaa.
Valloittavia ihmisiä ja vieraanvaraisuutta..
Suomi on taas "onnellisin maa elää".
Hollanti oli onnellisten ihmisten maa, silloinkin kun siirtomaalaiset saivat muuttaa emämaahan. He sulautuivat kantaväestöön.
Marokkolaisten ja turkkilaisten myöhäisempi maahanmuutto on muuttanut kantaväestöä varauksellisemmaksi.
Erilaisuuteen mukautumisen jälkeenkin kantaväestö on pysynyt ystävällisinä ja vieraanvaraisina. Olla onnellinen omien keskellä tai olla onnellinen outouden keskellä, sitä eroa tämä tutkimus ei kerro.
Kaikkeen tottuu, vai tottuuko. Luonnonvaroista taistellaan, erilaisia kulttuureja ei hyväksytä. Uskonasioista soditaan. On siis onni olla hyväksytty omien keskellä, sitähän ei voi aina sanoa vieraitten, toisinajattelijoiden keskellä, mutta voiko hyväksymistä oppia?
Olen huomannut itsestäni, että ytimessä vanhempana kun liikuntakykyni on rajoittunut, henkisten kykyjen hyödyntäminen on lisääntynyt.
Taiteen kanssa työskentely on auttanut minua hyväksymään paikalleen asettumisen.
Mieheni on myös opettanut minua hyväksymään ikääntymisen tuomat muutokset. Hän on onnellinen "suomalainen" Suomessa. Paljon nähnyt ja kokenut toteaa, että on onni elää Suomessa .
Tähän sopii tyyneysrukous.
God, grant me the serenity to accept the things I cannot change, courage to change the things I can, and wisdom to know the difference.
Hyvää Tasa-arvon päivän iltaa. - Myöhäisiltaa@
Jos ehdin vierailen Eero Nelimarkkan näyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. - Sunnuntai ehtoota@
En voi kehua tekemisistäni, mutta suunnittelijana olen puuhakas. Niin, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Tässä puolimakuuasennossa suunnitelmat jalostuu.
Minulla on ollut tällä viikolla suuri innostus ruuanlaittoon. Se, jos mikä on mielenkiintoista. Vaikka olen tehnyt aikoinaan työni puolesta ruokaa, uusia ideoita syntyy. Uusia tai vanhoja, mutta unohtuneita kuitenkin.
Päivälliseksi tein seesamöljy-maustesekoituksella voudeltuja paahdettuja kasviksia ja broileripihvit. Että oli hyvää, kevyttä, mutta täyttävää. Mausteiden käyttöä olen lisännyt ja eri mausteet tuntuivat kivoina makupiikkeinä kasvisten joukossa.
Olette painottaneet historianne tuntemuksen tärkeyttä jälkipolville. Kiinnostus vanhempieni menneisyyteen heräsi aikuisiässä. Olin tosin kiinnostunut kaupunkimme historiasta ja osallistuin. tietojen keruuseen kansakouluikäisenä. Mummola ja sen ullakko oli tietopankkini.
Itse olen pitänyt kuten olen kirjoittanut päiväkirjoja ennen nettiä ja valokuvablogia heti internetiin tutustumisen jälkeen. Sieltä löytyy tarinoita lasteni lapsuudesta.
Liekö harrastukseni tietämättäni periytynyt jälkikasvulle, toiselle kirjoittaminen ja sisällön tuottaminen ja toiselle taiteen eri muodot.
Jos mieheni elämäntarina päätyisi kirjaan se olisi lukemisen arvoinen. Toivonkin, että yksi hänen lapsenlapsensa, joka on ollut kiinnostunut Opan elämästä kokoaisi historian palaset ja kirjoittaisi isoisäsänsä muistelmat.
Kukkarumpastakin on ollut juttua. Kun aamulla nostin rullaverhot hieraisen silmiäni, lumi on lähes sulanut takapihaltamme. Pitänee hakea trimmeri mökiltä ja alkaa siistimään pihaa. Yläkerran valtava peikonlehti tarvitsisi mullan vaihtoa, mutta se voisi olla liian raskas urakka. Olkoon.
Nousuviikkoa kohti. - Huomenta@
Heräsin, muistin uneni. Olin lähdössä Hotellista linja autolla prinsessän ristiäisiin veljeni kanssa kun huomasin matkalaukusta puuttuvan villatakkin, se jäi hotelliin ajattelin, no lähdin ilman, tiesin, että linja auto lähtee kello 9.00, etsin autoa, kello oli 8.50. Veljeni lähti etsimään rakennuksen toiselta puolen. Heräsin ; ))
Herättyäni katselin facesta vauvavideoita.
Kävin eilen ostamassa puseron jonka puen päälleni juhliin parin viikon päästä ; ) - Terkut Korvesta@
Kävin ostoksilla, illanistujaisten naposteluun.
Friteerattuja kanapalleroita, -jättikatkarapuja, kevätkääryleitä ja juustotikkuja.
Nyt pistin saunan lämpiämään ja huilaan.
Noista sanonnoista, "ei kannata tehdä numeroa." Nytkin joku närkästyy "heitinkö helmiä sijoille" kertoessani naposteluistamme. Se nyt vain on viikonlopun hupaa,, ei siitä jää yli. - Perjantaita@
Viikonloppu ei enää odotuta, takana odotukset, alkuviikko taas on aina toivoa täynnä.
No, eilen touhuilin ruuanvalmistus kokeiluissa, jatkan tänään. Olen lukenut ja yrittänyt pähkätä päähäni /mykyjen/dumplings reseptejä.
Nyt kun olen kerran niitä jo tehnyt voin keskittyä hienosäätöön kuten blenterin/ tehosekoittimen käyttöön.
No, tästä aassinsilta sanaleikkeihin.
Lukihäiriöisenä sanoilla leikkiminen ei ole vahvuuksiani, ymmärrykseni vaatii usein wikiä, luettun selkeyttämiseen.
No, oivaltamiseen ei lukihäiriö suinkaan vaikuta.
Olen seuraillut tätä "helmiä sioille" keskustelua mielenkiinnolla, mutta en ole varma onko tutkiskeluni mennyt päin brinkkalaa. - Illan päätteeksi Korvesta@
Ketju on muodostunut tylsäksi ja riitely olisi ketjun sujuvan etenemisen pelastus, kivet kengässä hiertää. Näin olen tämän päivän keskustelun sisäistänyt. Halu kirjoittaa on latistettu, mieli tekisi sanailla, heittää helmiä sijoille. Olla esillä, osata vastata osuvasti, heittää piikki.
Onhan tämänpäivän maailmantilanne haastava, en usko, että kukaan jaksaa kaikkiaikaisesti näytellä positiivista. Iloita vaikka sydän itkisi.
Kuitenkin tässä maailmantilanteessa kaivattaisiin pieniä hyviä hetkiä.
Pieniä ilon tapahtumia, joista saa uskoa elämäänsä.
Aloituksia lukiessa havahtuu pahaan oloon. Päivittäin pelätään, että leikkauksilla ollaan tekemässä vanhuksille armomurhaa.
Ei mieltä ylennä, ei.
Mitä negatiivinen mieli aiheuttaa, mitä siitä saa, mielestäni siinä olotilassa häviää vain itse, tiedän sen tunteen omasta kokemuksestani.
Itse saan voimaa puuhastellessani harrastusteni parissa, tykkään myös ruuanlaitosta. Tämän päivän nyyttientekokokeilu oli kivaa, onnistuin sain hyvän mielen.
Kirjoittaminenkin on henkireikä, sillä puran "tympeää" arkea, pistän pääni tyynyyn ja nukahdan
Hyvää yötä! - Kirjoituksestasi käy hyvin ilmi ne tärkeät asiat mitkä meitä mielipiteissä yhdistää.
Läheisten vilpitön kannustus ja oma tyytyväisyys tekemisiin.
Itse olen harrastanut piirtämistä ja maalausta, lapsesta saakka. Nuorempana olin epävarma vaikka sain kiitosta töistäni. Mieheni rinnalla kulkiessa ja hänen taiteilijasukuaan seuratessa itsevarmuuteni on vahvistunut. Olen oppinut arvostamaan hyvät puoleni ja hyväksymään heikkouteni.
Jopa tuli syvällistä ; ))