Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
wanha_lieksalainen
profiilit
wanha_lieksalainen
wanha_lieksalainen
Vapaa kuvaus
Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen
Aloituksia
109
Kommenttia
2154
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Kun Joensuun ja Nurmeksen välillä oli noin 70 seisaketta asemat mukaanlukien, niin "maitolaitureiden" keskimääräinen väli oli vain pari kilometriä. Tosin juna pysähtyi seisakkeilla vain tarvittaessa. Silloista lättähattuliikennettä voi kutsua silloiseksi paikallisliikenteeksi. Junaa oli helppo käyttää.
10.09.2015 21:01
Minä vierailin 50- ja 60-luvuilla hyvin usein tuttavieni luona Mätäsvaarassa. Seisake oli Sulkainen. Joskus ”lättähattu” oli niin täynnä koululaisia, jotta ainoa istumapaikka oli ohjaamossa eli eteisessä moottorikopan päällä. Paikka oli lämmin, pakokaasunkatkuinen ja meluinen. Melua oli myös matkustamon puolella, mutta se tuli matkustavista koululaisista. Lättähatuissa oli se hyvä puoli, että ne kiihtyivät nopeasti täyteen vauhtiin ja matka sujui pikaisesti seisakkeelta toiselle. Seisakkeitahan silloin oli paljon - melkein jokaisen radanvarsimökin kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=9ienp92LAjs
10.09.2015 20:35
Tunnut tietävän asiasta. Kekkosen Lieksan "salaisesta" vierailusta kirjoitettiin myöhemmin lehdessäkin mukana olijoiden toimesta, mutta en tähän hätään kirjoitusta löytänyt enkä ihan ulkoa sitä enää muista. Palataan asiaan jos joku löytää kertomuksen.
09.09.2015 17:57
Ihan kuin Sillanpää itse lausuisi runoa. Hänhän kertoili tarinoita radiossa 50-luvulla. En tosin ihan muista, lausuiko hän silloin runoja. Omia kirjoituksiaan hän kyllä esitti hyvin verkkaisesti ja selväsanaisesti matalalla äänellään.
09.09.2015 11:19
Vierailin kutsuttuna joitakin vuosia sitten entisellä lyseolla ja totesin, että aamunavaussalista oli jonkinlaisella pahviseinällä erotettu rakennuksia yhdistävä käytävä pihan puoleiselle sivulle. Kyseisessä salissa seisoimme jokaisena kouluaamuna hartaustilaisuudessa ja silloin tällöin jokunen oppilas pyörtyi hapen puutteeseen. Hämäläisen Ville soitti pianoa ja Eino Häyrinen kailotti metallisella äänellään jotakin virrenpätkää ennen puheosuuttaan. Ainoa asia, jonka muistan noista 50-luvun lopun ja 60-luvun alun tilaisuuksista oli toive, että ne päättyisivät mahdollisimman pian. Lyhyitähän kyseiset seremoniat olivat, mutta aika tuntui silloin matelevan.
07.09.2015 23:06
Hyvin mahdollista, koska Toivo itsekin oli noina vuosina vasta 59 - 60-vuoden ikäinen eikä hän tietenkään kaikkia vuoroja itse ajanut.
05.09.2015 16:14
Juuri takapyörien sijainnin takia linja-auton peräpenkissä töyssyt tuntuivat eniten ja lennättivät varomattoman matkustajan kattoon tai lattialle. Matkapahoinvoinnista kärsivien olikin parasta jäädä etupenkeille.
Tiet olivat kuoppaisia, mäkisiä ja mutkaisia sorateitä, joita pitkin ajettaessa ei vauhti päätä huimannut. Hyvin tavallista oli, että ennen ylämäkeä kuljettaja kiihdytti auton suurempaan nopeuteen, jotta mäki päästiin konevoimalla ylös asti. Joskus hevosvoimien avuksi joutuivat myös miesvoimat kun moottorin teho ei riittänyt aivan mäen päälle saakka.
Onnipussimatkat olivat junamatkojen lisäksi hyvin suosittuja, koska omia kulkuneuvoja ei monellakaan ollut. 1960-luvulla autojen määrä alkoi lisääntyä ja ne syrjäyttivät silloiset moottoripyörät, joista tsekkiläinen Jawa oli hyvin suosittu.
02.09.2015 22:01
Lienee ollut se kerta, jolloin Kekkonen tuli lähes salaisesti junalla Lieksaan omassa vaunussaan seurueensa kanssa. Matkaan sisältyi erämaaretki Lieksan saloille.
01.09.2015 11:49
Kommentoin uudella aloituksella, jossa muistelen Lieksan joukkoliikennettä. Olisi mukava lukea lisää "onnipussimatkoistasi".
01.09.2015 11:16
Kalliokatua ei 65 vuotta sitten ollut ollenkaan. Muutin 40-luvulla mökkiin, joka sijaitsi lähellä nykyisen kantatien ja Kalliokadun risteystä (ABC:n liittymää), nykyisen Rautatienkadun kohdalla. Muutin alueelta pois jo 50-luvun alussa ja mökki sai purkutuomion kun kantatietä ryhdyttiin tekemään 60-luvun alussa.
Vehkakankaan suunnalta Pielisenkadulta (nykyiseltä Pielisentieltä) ei ollut suoraa tieyhteyttä Rantakylän suuntaan kinttupolkuja lukuunottamatta, vaan silloin liikennöitiin Rantakylälle ja Kallioleikkaukseen rautatieaseman kautta asemarakennuksen ja postitalon (nykyinen Koneasema) välistä kulkevaa tietä pitkin.
Postitalorakennuksessa oli silloin myös poliisiasema ja putkat olivat radalle päin. Ikkunat ovat edelleenkin samat, tosin ilman kaltereita. Matkan varrella oli asemaravintola ykkös- ja kakkosluokan ovineen. Rahvas ja herrasväki pidettiin erillään! Ovet olivat radalle päin. Veturitalli on seuraavana.
60-luvulla tieolosuhteet paranivat kantatien myötä ja myös Mönninkatu sai jatkoa Asemakadulta. Mönninkadun varteen rakennettiin omakotitalojen lisäksi vuonna 1960 Lieksan kauppalan elintarvikelaboratorio, joka olikin silloin alueen suurin uudisrakennus lähes tyhjien peltojen keskellä. Lieneekö tämä rakennus ollut kamuttajan mainitsema lihantarkastamo? Tutkin alueelta otettuja vanhoja valokuvia ja ilmakuvia, mutta niissä olleet alueen rakennukset eivät vaikuttaneet tarkastamoilta. Kaiken kaikkiaan rakennuksia oli 40-luvulla alueella hyvin vähän ja useammat niistä olivat purkukuntoisen näköisiä hökkeleitä. Pielisenkadun varrella oli runsaasti mökkejä Vehkakankaalle, mökkikylälle päin.
Lähellä veturitallia on jäljellä edelleenkin sama suurikokoinen talo kuin jo 40-luvulla, jolloin siinä viimeksi vierailin, mutta en enää muista, harjoitettiinko siinä jotain liiketoimintaa. Muistelen, että silloin talossa asui Niemen perhe.
Yhtään rakennusta 40- ja 50-luvuilta en osaa nimetä tarkastamoksi kyseiseltä alueelta. Valitettavasti. Tässä kuitenkin kuvaus alueesta 65 vuoden takaa.
31.08.2015 21:43
Muistat ihan oikein, että kysyit. Minä muistelen sen myös nähneeni muinoin ja aion selvittää vielä sen sijainnin. Minulla on alueesta vanhoja valokuvia ja joitakin ilmakuvia, joista ehkä tarkempi sijainti selviää.
Kallioleikkauksessa asuessani lähikauppani olivat Pielisentien (silloin Pielisenkatu) ja Kuhmonkadun risteyksestä Vehkakankaalle päin sijainneet Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen sivumyymälä tien oikealla puolella ja vasemmalla puolella Pielisjärven Osuusliikkeen sivumyymälä.
30.08.2015 21:55
SAANASSA
Savoksi kirjoittanut Kalle Väänänen (Viänänen)
"Jo saanassa kuuluu vastae roeske,
jo kuuluu roeske ja huike ja loeske
ja litisöö ja lätisöö vesj,
kun työntäävyt sissääj jo kuumaah höyryyn.
Ka,ka, jopa pittäähi paenuva köyryyn
koko sinun kommeutesj.
Sieltä sellaeneh hönkä se vastaan tulloo,
että seisaallee iham meinoo sulloo".
30.08.2015 20:35
Muistattehan tarinan Lieksaan muuttaneesta Kauppisesta. Kauppista kutsuttiin paikkakunnan murteen mukaisesti Kaappiseksi. Kauppinen muutti nimensä Kaappiseksi, jolloin häntä ryhdyttiin kutsumaan Kuappiseksi. Nimen vaihto oli taas edessä ja nykyään hän on Komeroinen.
30.08.2015 19:58
Kallioleikkaukseksi sanottiin tuolloin kauppalan puoleista rautatieaseman ja Rantakylälle menevän tien välistä aluetta. Osa alueesta jäi kantatien alle ja mökit jouduttiin purkamaan. Kalliota oli jouduttu leikkaamaan nykyisen Rantakylään vievän sillan kohdalta rautatietä rakennettaessa. Siitä alue sai nimensä. Koska mökeissä ei ollut vesijohtoja, juomavesi jouduttiin kantamaan veturitallissa olleesta vesipostista. Se lienee vieläkin paikallaan tallin rautatien puoleisessa nurkassa suurten ovien vieressä. 62 vuotta sitten se oli vielä siellä! Se jälkeen en ole rakennuksessa käynyt.
30.08.2015 19:51
Uupumäen talo on seuraavassa Sarkkilantien risteyksessä Tiensuutien varressa oikealla puolella. Siinä asui viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä Nuutisia ja tietenkin Uupumäen Manne, josta vuonna 1906 syntynyt äitinivainaani joskus kertoi.
30.08.2015 18:58
Kamuttaja kirjoitti, että "Nimeä vaihtanut nykyinen Riikolanlampi on vanhalta nimeltään Pakarilanlampi ja ikivanhoissa kartoissa lukee pelkästään Lambi".
Joskus taisin mainitakin, että vanhoissa asiakirjoissa 1600-luvulla Pokronlampi oli nimeltään Sirkiänlampi.
30.08.2015 12:40
Villi arvauksesi osui oikeaan. Uupumäki -niminen paikka oli nykyisellä Tiensuuntiellä noustaessa Siikavaaralle. Siikavaaralla oli runsas sata vuotta sitten pariin eri otteeseen kestikievari, ja siellä vaihdettiin levänneet hevoset uupuneiden tilalle. Märäjälahden pohjukasta valkava"Uupumäki" oli ja on edelleenkin varsin pitkä. Mäen puolivälin paikkeilla on risteys, josta tiet lähtevät Sarkkilaan ja Koiravaaralle.
30.08.2015 12:05
Muistatteko, mikä paikka muinaisella Pielisjärvellä sai nimen Uupumäki ja mistä nimi johtui?
30.08.2015 11:47
Minun virallinen postiosoitteeni oli 1940-luvulla "Kallioleikkaus Lieksa" muutettuani silloin paikkakunnalle. Nyt sen nimistä osoitetta tai paikkaa ei enää ole. Kallioleikkauksesta muutin pois 50-luvun alussa. Sen käyttö osoitteena lienee loppunut jo 60-luvulla. Joku ehkä muistaa, missä kyseinen paikka oli.
30.08.2015 10:48
Egyptinparruja on valmistettu Suomessa ainakin toistasataa vuotta eli paljon aikaisemminin kuin Egyptinkorpi asutettiin. Egyptinparru veistettiin käsin sen lahokestävyyden takia. 1960-luvulla kehitettiin koneita, joilla saatiin aikaan samanlainen veistojälki. Parrua vietiin muihinkin maihin, mm. Englantiin kaivosteollisuuden tarpeisiin. Historiakirjoista löytyy paljon tietoa egyptinparrun historiasta, eli se on eräs vanhimmista vientituotteistamme. Egyptinkorpi on voinut hyvinkin saada nimensä kuten edellä on mainittu.
Eräs lainaus tietolähteestä googlettamalla:
"Vuonna 1902 aloitti sahatoiminnan Tuppuralan sahan vieressä B. I. Breitholtzin perustama Mikkelin Puutavaraliike. Se myi aluksi puutavaransa viipurilaisten puutavaraliikkeiden välityksellä ulkomaille, erityisesti egyptinparruja vietiin runsaasti. Vuonna 1904 liike osti puolet Tuppuralan sahasta, ja loputkin vuonna 1919. Seuraavana vuonna liike muutettiin osakeyhtiöksi, jolloin nimeksi tuli Mikkelin Puutavara Oy".
30.08.2015 09:07
104 / 108