Vapaa kuvaus

Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen

Aloituksia

109

Kommenttia

2154

  1. Kun Joensuun ja Nurmeksen välillä oli noin 70 seisaketta asemat mukaanlukien, niin "maitolaitureiden" keskimääräinen väli oli vain pari kilometriä. Tosin juna pysähtyi seisakkeilla vain tarvittaessa. Silloista lättähattuliikennettä voi kutsua silloiseksi paikallisliikenteeksi. Junaa oli helppo käyttää.
  2. Kalliokatua ei 65 vuotta sitten ollut ollenkaan. Muutin 40-luvulla mökkiin, joka sijaitsi lähellä nykyisen kantatien ja Kalliokadun risteystä (ABC:n liittymää), nykyisen Rautatienkadun kohdalla. Muutin alueelta pois jo 50-luvun alussa ja mökki sai purkutuomion kun kantatietä ryhdyttiin tekemään 60-luvun alussa.

    Vehkakankaan suunnalta Pielisenkadulta (nykyiseltä Pielisentieltä) ei ollut suoraa tieyhteyttä Rantakylän suuntaan kinttupolkuja lukuunottamatta, vaan silloin liikennöitiin Rantakylälle ja Kallioleikkaukseen rautatieaseman kautta asemarakennuksen ja postitalon (nykyinen Koneasema) välistä kulkevaa tietä pitkin.

    Postitalorakennuksessa oli silloin myös poliisiasema ja putkat olivat radalle päin. Ikkunat ovat edelleenkin samat, tosin ilman kaltereita. Matkan varrella oli asemaravintola ykkös- ja kakkosluokan ovineen. Rahvas ja herrasväki pidettiin erillään! Ovet olivat radalle päin. Veturitalli on seuraavana.

    60-luvulla tieolosuhteet paranivat kantatien myötä ja myös Mönninkatu sai jatkoa Asemakadulta. Mönninkadun varteen rakennettiin omakotitalojen lisäksi vuonna 1960 Lieksan kauppalan elintarvikelaboratorio, joka olikin silloin alueen suurin uudisrakennus lähes tyhjien peltojen keskellä. Lieneekö tämä rakennus ollut kamuttajan mainitsema lihantarkastamo? Tutkin alueelta otettuja vanhoja valokuvia ja ilmakuvia, mutta niissä olleet alueen rakennukset eivät vaikuttaneet tarkastamoilta. Kaiken kaikkiaan rakennuksia oli 40-luvulla alueella hyvin vähän ja useammat niistä olivat purkukuntoisen näköisiä hökkeleitä. Pielisenkadun varrella oli runsaasti mökkejä Vehkakankaalle, mökkikylälle päin.

    Lähellä veturitallia on jäljellä edelleenkin sama suurikokoinen talo kuin jo 40-luvulla, jolloin siinä viimeksi vierailin, mutta en enää muista, harjoitettiinko siinä jotain liiketoimintaa. Muistelen, että silloin talossa asui Niemen perhe.

    Yhtään rakennusta 40- ja 50-luvuilta en osaa nimetä tarkastamoksi kyseiseltä alueelta. Valitettavasti. Tässä kuitenkin kuvaus alueesta 65 vuoden takaa.
  3. Muistatteko, mikä paikka muinaisella Pielisjärvellä sai nimen Uupumäki ja mistä nimi johtui?