Rintojenpienennysleikkaus

lorelai''''

Voiko liikakasvaneista rinnoista olla potilaalle selkeää lääketieteellistä haittaa, kuten olen lukenut että yksi pienennysleikkauksen etu on että hengitys helpottuu. Olen nyt ihmetellyt tätä mainosta, koska haluaisin FAKTANA tietää, voisiko minua vaivannut hengenahdistus johtua makromastiasta eli rintojen liikakasvusta vai jostain muusta. Vai mistä tällainen sanonta johtuu, että hengitys helpottui leikkauksen jälkeen? Voiko olla hengenvaarallista olla pienenyttämästä täten liian suuria rintoja? Mitään muita oireita minulle ei ole liian suurista rinnoista, mitä nyt kosmeettinen, muta tämä hengenahdistus.

33

796

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hei!
      Kiitos kysymyksestäsi. Tietoomme ei ole tullut, että liian suuret rinnat aiheuttaisivat hengenahdistusta. Yläselkäkivut ja niska-hartiaseudun vaivat ovat kylläkin hyvin yleisiä.

      Ystävällisin terveisin
      plastiikkakirurginen sairaanhoitaja

    • Raskaat tissit

      Voiko kelalta saada korvausta rintojen piennennysleikkaukseen? Riittääkö syyksi niska-hartiaseudun vaivat?

    • blondi59

      Voit saada kelalta korvauksen, mikäli sinulla on terveydelliset edellytykset toimenpiteeseen. Itse olen käynyt tuon ruljanssin läpi ja päivääkään en ole sen jälkeen katunut. Elämänlaatuni parani selkeästi, tosin nyt en voi kilpailla kuppikoosta silikonirintaisten ystävättärieni kanssa : ).

    • hello.titty

      Itse kävin myös pienentämässä rintani julkisella puolella viime keväänä. Selkä- ja hartiasärkyjen takia mutta varsinaisia hengenahdistuksia itselläni ei ainakaan ollut isojenkaan rintojeni kanssa.

      Mitä maksuihin tulee niin ainakin omassa tapauksessani Kela-korvauksien jälkeen jäi maksettavaksi vain osastomaksut.

      Ja olen täysin samaa mieltä blondi59:n kanssa. Päivääkään en ole katunut ja vaikka huimat neljä kokoa lähtikin niin ylpeänä kannan näitä muotoja :)

    • Betty Boop

      Jos julkisella puolella pienennyttää rinnat, niin onko siellä mahdollisuus esittää toiveita vai tehdäänkö niistä vain pienemmät? Ehkä hölmö kysymys, mutta kun olen 75GG/H -kokoa, niin B-kuppisena eläminen olisi varmaan todella suuren totuttelun takana.

      Olen vuosia ajatellut pienennyttää rintani kipujen, huonon ryhdin, sopivien vaatteiden löytämisen vaikeuden, urheiluharrastuksia vaikeuttavien ja "henkisten" (vääränlainen huomio ym.) syiden takia, eli siis rinnat eivät vain tunnu omilta. En kuitenkaan halua, että kaikki alkavat huomautella rintojen häviämisestä, vaan että jälki olisi tavallaan jonkin verran pienempi kuin pienentävillä liiveillä.

      Eli jaarittelu tiivistettynä: pystyykö lopputulokseen vaikuttamaan itse, vai kannattaako vain säästää ja suunnata suoraan yksityiselle?

      • olivia 50 v.

        Olen v. 93 käynnyt pienennysleikkauksen läpi. Uuteen kokoon kyllä tottuu nopeasti - se on vain niin mukavaa :)) Mikään ei kiristä, roiku eikä kerää ylimääräistä huomiota. Liivit maksaa kaupassa vain murto-osan ja kauniinta vaihtoehtoja on loputtomiin.
        Kukaan, ei kukaan - ei ole huomauttanut minulle millään tavalla leikkauksestani. Johtuu varmaan siitä, että olen niin, niin taviskokoa nykyään. Kukaan ei edes kiinnitä huomiota rintoihini. Leikkauksen jälkeen solahdin samantien uuteen kokooni. Varmaan kun olin itse niin tyytyväinen ratkaisuuni, niin se jo huokui itsevarmuutta. En ole koskaan hetkeäkään miettinyt mitä muut ajattelevat.
        Suosittelen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


      • kannatti, niin kai
        olivia 50 v. kirjoitti:

        Olen v. 93 käynnyt pienennysleikkauksen läpi. Uuteen kokoon kyllä tottuu nopeasti - se on vain niin mukavaa :)) Mikään ei kiristä, roiku eikä kerää ylimääräistä huomiota. Liivit maksaa kaupassa vain murto-osan ja kauniinta vaihtoehtoja on loputtomiin.
        Kukaan, ei kukaan - ei ole huomauttanut minulle millään tavalla leikkauksestani. Johtuu varmaan siitä, että olen niin, niin taviskokoa nykyään. Kukaan ei edes kiinnitä huomiota rintoihini. Leikkauksen jälkeen solahdin samantien uuteen kokooni. Varmaan kun olin itse niin tyytyväinen ratkaisuuni, niin se jo huokui itsevarmuutta. En ole koskaan hetkeäkään miettinyt mitä muut ajattelevat.
        Suosittelen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

        Minulla on vuosi siitä kun rintani pienennettiin. No, eivät ne enää roiku mutta en minä edelleenkään saa kaupasta niitä edullisia liivejä, aina kiristää jostakin.En ymmärrä miksi ympärysmitta ahdistaa, olkaimet painavat vieläkin... Olkaimet ovat liian lyhyet jne.
        Silti en leikkausta kadu. En edes tiedä mikä kuppikokoni oli ennen leikkausta. Nyt se on kuitenkin C mutta ihmettelen, että ympärysmitta on 90, oli ennen 85. Mistä johtunee? Voi kunpa olisin saanut B-kuppikoon...


    • breast

      Itse juuri leikkauksen kokeneena. Esitin toiveeni rintojen koon suhteen ja lääkäri kyllä kuunteli minua. Teki piirustukset ja suunnitelmat sen mukaan. Eli avaa suusi itse kun kirurgin tapaat. Ei muuten varmaan kysele. Kirjoita itsellesi ylös mitä haluat kirurgille sanoa, niin ei tule paniikkia kun hänet tapaat. Minä jännityksellä odotan mihin kokoon rintani tulee jäämään. Entinen oli dd-e... toivoin c:tä, mutta katsotaan nyt :) ja tietysti sanoin kirurgille että katsoo myös mitkä on minun kroppaani sopivat ja auttaa niska-hartiavaivoihin sekä on luonnolliset. Rohkeasti vaan.

    • Liian isot

      Hei teille kaikille isorintaisille

      Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten kotimaa sivulla juttu siitä miten suurien rintojen pienennyksellä voidaan vähentää masennusoireita.
      Lääketieteen lisensiaatti Kai Saariniemen väitöstutkimus kyseisestä asiasta oli menossa silloin lähipäivinä tarkastukseen (asiasta en tiedä enempää).

      Itse olen 50 vuotta vanha/nuori, lapset 14 ja 15 vuotta, n. 160 cm pitkä ja kuppikokoni D/E joka on sitä vähemmän terhakasta lajia.
      Olen pystynyt itsehoidolla (jumpalla) hoitamaan niska-, hartiaseudun kivut. En ole näinä vuosina valittanut asiasta lääkäreille enkä käynyt fysikaalisissa hoidoissa kipujen takia. Olen jo monta vuotta halunnut päästä eroon näistä isoista.
      Masennusta olen sairastanut jo viisi vuotta, toki en rintojeni takia vaan aivan muista syistä.

      Voisiko minulla olla mahdollisuus päästä pienennysleikkaukseen, josta saisin Kelan korvauksen?
      Se olisi kun Lottovoitto. Olen haaveillut pienemmistä jo niin pitkään. Yksityisellä kyseinen toimenpide veisi aivan liikaa rahaa ja siihen en ole valmis.

      Pystytkö sinä Terveystalon asiantuntija vastaaman tähän kysymykseen?
      Onko jollain teistä lukioista mahdollisesti kokemusta vastaavasta?

      Liian isot

    • breast

      Kyllä saat julkisella puolella leikkauksen. Minullakin kuppikoko oli D-E ja olin normaalipainoinen. Ei muuta ku lääkäriin lähetettä kyselemään ja kertomaan vaivoista/haitoista. Jonoa kuitenkin on leikkauksiin. Minulla ei ainakaan kyselty aikaisempia lääkärikäyntejä. Kirurgihan sen sitten loppujen lopuksi päättää leikkauksesta. Rohkeasti vaan. Itse kävin työterveydessä.

      • Liian isot

        Nimimerkki Liian isot haluaa korjata mahdollisia väärinkäsityksiä. ELI hei teille kaikille jotka kärsitte liian isoista tuo olisi ollut parempi aloitus. En todellakaan nauti tästä tilanteesta ja haluaisin muutosta.


    • hasitosipoo

      Hei vaan kaikki kanssakärsijät
      Olen 56, ylipainoinen ja valtavarintainen.Olen 158 pitkä ja kuppukokoni on g-h. Niska/-hartiakivut, huono ryhti, huono itsetunto, jatkuvat päänsäryt,masennus(myös muista syistä) ovat seuranani. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä,että pienennysleikkaus auttaisi minua todella paljon. Mutta mutta, kirurgit eivät suostu leikkaammaan, kun olen ylipainoinen. Laihtuakseni olen tehnyt kaiken mitä vain olen voinut, mutta jostaki syystä ei vaan onnistu.Kävin jopa sen epätoivoisen Nutrilet-kuurin, siis 10 viikkoa pelkkää nutria,YÖK. Enkä onnistunut saamaan itseäni normaaliin painoon. Näin ollen leikkaus jäi haaveeksi.
      Mitä voin tehdä? Hirsi odottaa houkuttelevana.Särkylääkkeitä en enää haluaisi syödä, mutta on pakko, jos ei tahdo kärsiä kivuista koko aikaa.
      HELP.

      • mimmuli45*

        ei millään pahalla , mutta näin se asia vaan aika yleisesti on etteivät lääkärit ala tekemään ihan helpolla pienennysleikkauksia ylipainon takia. Itse kävin 30kg ylipainoisena lääkärilla ja hän sanoi että minun pitää ensin laihduttaa . Niin minä tein ja kuppikokokin pieneni huomattavasti . ennen sain ostaa f90 kokoisia liivejä ja nyt menee d70. Työn ja tuskan kautta laihdutin , mutta olen todella tyytyväinen!

        eikai siinä muu auta kun laihdutus projekti päälle!


      • mimmuli45*
        mimmuli45* kirjoitti:

        ei millään pahalla , mutta näin se asia vaan aika yleisesti on etteivät lääkärit ala tekemään ihan helpolla pienennysleikkauksia ylipainon takia. Itse kävin 30kg ylipainoisena lääkärilla ja hän sanoi että minun pitää ensin laihduttaa . Niin minä tein ja kuppikokokin pieneni huomattavasti . ennen sain ostaa f90 kokoisia liivejä ja nyt menee d70. Työn ja tuskan kautta laihdutin , mutta olen todella tyytyväinen!

        eikai siinä muu auta kun laihdutus projekti päälle!

        anteeksi D75


      • Jotain muutaa

        Olisiko laihdutusleikkaus sitten parempi tehdä ensin? Toisaalta siihenkin mennäkseen on opittava syömään vähemmän koska muuten paino tulee takaisin jos elintapoja ei pitemmällä aikajänteellä muuta. BMI raja taitaa olla muuten terveellä noin 40 eli sinun kohdallasi jotain 97 kg.


      • halitulipoo
        Jotain muutaa kirjoitti:

        Olisiko laihdutusleikkaus sitten parempi tehdä ensin? Toisaalta siihenkin mennäkseen on opittava syömään vähemmän koska muuten paino tulee takaisin jos elintapoja ei pitemmällä aikajänteellä muuta. BMI raja taitaa olla muuten terveellä noin 40 eli sinun kohdallasi jotain 97 kg.

        Hei ,jotain muuta
        jos BMI olisi terveellä 40, olisin aikoja sitten saanut rintani leikkautettua. Mun BMI on 32, ja yksi joka on painonpudotukseni esteenä on masislääkitys. Kun se alkoi, alkoi myös painoni nousta.Olen yrittänyt olla ilman lääkkeitä, mutta se ei ole oikein onnistunut, masis pahenee huomattavasti.
        Vaan jospa tämä" matka" menisi näillä varusteilla loppuun asti, eihän tässä nyt muuta voi kuin yrittää sopeutua tilanteeseen.
        tsemppii kaikille.


    • lollotilollotus

      Täällä oma kertomukseni asiana liittyen. Olen 26v kahden lapsen äiti, tällä hetkellä leikkausjonossa julkiselle puolelle rintojenpienennysleikkaukseen. Ensi huhtikuussa tulee 2 vuotta täyteen kun aloitin koko rumban, sitä ennen pitäisi leikkaus olla jo tehtynä.
      Huhtikuussa 2010 sain oman lääkärin kautta lähetteen kirurgiselle, ensimmäinen plastikäynti oli muistaakseni tammikuussa 2011. Tämä plastiikkakirurgi ei täysin vakuuttunut leikkaustarpeesta (vaikka pisteytyksessä sain aika lähelle maksimipisteet) vaan passitti vielä fysiatrin arvioitavaksi. Fysiatri totesi minulla olevan niska-pääoireyhtymän, hartia-niskaoireiyhtymän sekä TOS-oireisto. Enshätään kokeiltiin lääkehoitoa sekä fysioteran jumppaohjeita n.4kk ajan, tuloksetta....soitto fysiatrille ja takaisin passitus plastille. Fysiatrin lausunto, että nämä oireet käsien puutumisineen kaikkineen johtuvat suurelta osin isoista rinnoistani. Toisella plastikäynnilläni nyt syyskuussa 2011 sain vihdoin kauan kaipaamani uutisen, pääsin vihdoin leikkausjonoon! leikkauksen tulisi tapahtua puolen vuoden sisällä eli arviolta helmi-maaliskuussa 2012.

      Pituutta minulla on 158cm, painoa 69-70kg (eli bmi siinä 28), rintani ovat kokoa 80G ja jugulum mitta 29cm/29,5cm. Leikkauksen jälkeen tullaan todennäköisesti pääsemään siihen C-D kupin tietämiin mihinkä uskoisin itse olevani vallan tyytyväinen, pienempiä en haluaisi koska arvostan kuitenkin isoja rintoja mutta tällaiset G-kupin lollokannut ovat jo hiukan liikaa ja olen lopen kyllästynyt tähän jatkuvaan särkylääkkeiden mussuttamiseen.

      Löytyisikö täältä jutteluseuraa vailla olevaa porukkaa asian tiimoilta? olisi kiva vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa vaikkapa facebookin kautta?

    • lapsiatahtova

      Hei "lollotilollotus" (hauska nimimerkki :D)
      Musta ainakin saisit juttuseuraa, sillä mulla tää pienennysleikkaus on jatkuvasti ja joka päivä mielessä.
      Mulla on sellanen tilanne etten ole uskaltanut mennä vielä lääkärille vaikka pienennysleikkaus haaveet heräs jo 2-3vuotta sitten, ja varsinkin nyt viimeisen kuluneen vuoden aikana oon kokenu oloni niin tukalaksi, että jokin ratkaisu tähän pitäisi saada. Tuntuu, että rinnat on kasvanu entisestään vuoden aikana, vaikka kiloja ei ole tullut lisää tai korkeintaan parisen kiloa, mutta ei pitäisi kovin rintojen kokoon vaikuttaa..mutta kyllä vaan on.
      Oon kans sun mittanen, n.160 ja painoa 60-63kg. Oon melko urheilullisessa ja hoikassa kunnossa ja muusta vartalosta ei olisikaan paljoa laihdutettavaa, mutta rinnat ovat pieneen kehooni suhteen valtavat! En ihan tarkkaa kokoa tiedä, mutta koon 75E rintsikoita käytän, jotka nekin ovat hieman ahtaat..joten ehkä koko ois 75E tai F. Mielummin käytänkin urheilurintsikoita..mutta niissä ei kyl oo kovin naisellinen olo.. Muutoinkin oon niin kyllästynyt aina peittelemään isoja rintoja ko ovat niin suhteellisen suuret muuhun pieneen kehooni verraten. Kyllä noi isot "mollukat" vie hirveesti fyysisiä ja henkisiä voimia..muutoin oon ilonen ja reipas naisenalku mutta usein vajoan itsesääliin ja häpeään isojen rintojeni takia.. :(
      Mulla on kyl usein niskat ja selkä jumissa kun tossa etumuksessa on niin raskas lasti. Voi johtuu siitäki että jännitän ja "suojelen" itteä ko piiloutumisreaktio on niin voimakas tms.?? Harvoin siis ylpeydellä itseäni kannan.. kyllä syö nuoren tytön itsetuntoa.
      Mun ongelmana tässä on etten uskalla varata edes lääkäriaikaa kun pelottaa jo pelkästään lääkäriin mennä esitteleen rintoja kun muutoinkin oon niiden suhteen niin arka. En ainakaan menisi "kotilääkärilleni" sillä se on miespuolinen, pitäis sen ainakin naispuolinen henkilö olla! Ja sitten kun sais kuulla ettei julkiseen jonoon ois mahdollista päästä, niin voi jösses..
      Sekin pelottaa, että kun olen vasta 21-vuotias ja lapseton. Onko leikkauksen jälkeen mahdollista imettää enää? En kyllä leikkausta haluaisi siirtää enää yhtään kauemmas, sillä kärsin tällä hetkellä oikeasti. Lapsia kyllä haluan, mutta niitä ei ole suunnitteilla vielä moneeeen vuoteen, pitkä koulutus aluillaan ja miestäkään ei näkyvissä.
      Onko kellään kokemusta, että leikkaavatko vaikka ois nuori ja lapseton? Siis julkisella puolella..
      Ja hei onnee sulle lollotilollotus hirveesti että oot vihdoin pääsemässä leikkaukseen! :) kunpa itselläkin ratkeaisi nämä asiat parhaimpaan päin..
      Ja hei onko kellään tietoa siitä, että vaikuttaako fyysisten kipujen lisäksi myös henkinen terveydentila(rinnoista johtuen) ? nimittäin mulla ainaki rinnat hallinnoi omaa mieltä niin paljon että voisin sen vaikuttavan myös henkiseen terveydentilaani...

      • älä lyö

        olet ihan saman kokoinen kuin minä mut mun liivit on 85 c. voin sanoa sinulle että olen itse kanssa ikäni kärsinyt kun kukaan ei näe muuta kuin rintani. nyt vanhempana olen oppinut oleen niistä ylpeä, ei ole silikoonia ! nykyisin saa myös hyviä liivejä, ostan aina liivini alan ammattilaiselta turha mennä hm:ään osteleen.

        kipuja on ollut paljon ja on vieläkin, varsinkin istuessa. olen ruvennut venytteleen ja jumppaan ja on helpompaa. tietenkin isot rinnat aiheuttaa vaikeuksia just vaatteitten ostossa ja juoksemisesta puhumattakaan! en kuitenkaan vaihtaisi niitä pois, onhan ne myös silmätikkuna niin naisille kuin miehille. ennen tuntu nololta ja häpesin nykyisin en välitä.
        muista että rinnat on osa sinua ja opi elämään niiden kanssa.


    • Lollotilollotus

      lapsia tahtova, millä nimellä sut löytäis vaikkapa facebookista? hmm...siis useinhan sanotaan että imetyskyky joissakin tapauksissa säilyy pienennysleikkauksen jälkeenkin, mutta valitettavaa on kuitenkin se että raskaudet kasvattavat rintoja. itselläni oli ennen ensimmäistä raskautta D kuppi johon olinkin tyytyväinen, ei ollut niska-hartia vaivoja ei mitään! ekan raskauden aikana kuppikoko kasvoi kokoon E ja siihen jämähti, ei edes maidontulon loppuminen saanut rintoja takaisin siihen mitä ne olivat. Ennen toista raskautta laihdutin puolessa vuodessa 16kg ja edelleen vaan ne rinnat olivat ja pysyivät koossa E. Toinen raskaus sitten kasvatti taas rintoja entisestään ja tulivat nykyiseen kokoonsa mikä on siis G. Tosin tuli kyllä painoa toisen raskauden aikana 19kg mutta nyt olen siinä painossa missä ennen edellistä raskautta ja kappas edelleen on kuppikoko tuo G :D Mahdollisesti saattaa vielä olla tulevaisuudessa että harkitaan kolmatta lasta mutta silti haluan pienennysleikkauksen jo nyt koska särkylääkkeistä on tosiaan tullut päivittäinen kaveri,ja lihasrelaxanteista myös. Pelkään että joku päivä vielä maksani sanoo poks kun joudun syömään niin paljon kipulääkkeitä :( töissä kävisin mutta tällä hetkellä olen työtön ja hoidan lapsia kotona koska töitä ei vaan ole tarjolla...mutta ne vähätkin pätkät mitä tässä on töissä käynyt niin rasittavat selkää ja hartioita mikä taas johtaa sairaslomiin ja eihän kukaan työnantaja semmoista työntekijää pitkään kattele joka on jatkuvasti saikulla, valitettavaa sekin siis. Urheilua en voi juurikaan harrastaa, ainakaan mitään hyppyjä ja juoksua sisältävää koska rinnat ovat aina edessä enkä ole löytänyt tälle koolle kohtuuhintaisia ja sopivia urheiluliivejäkään ei sen puoleen.

    • entinen 70G

      Tosta imetysasiasta, kyllähän siinä se vaara on että kun rintarauhasta leikataan niin siinä tiehyet vaurioituu jolloin imetys voi olla vaikeaa. Joillain onnistuu, joillain ei, etukäteen sitä ei voi tietää. Toinen juttu on se että raskaus itsessään muokkaa rintoja, joillain ne sen jälkeenkin jää isommiksi ja joillain pienemmiksi, useimmilla riippuvammiksi. Eli se riski on että jos rinnat pienennetään ennen raskautta, ei lopputulos sitten raskauden jälkeen ole enää sitä mitä toivoi.

      Eli ihannetilanteessa ensin lapset, sitten vasta leikkaus. Kuitenkin, elämä on kompromisseja ja jos on kovin nuori, kärsii rinnoistaan kovasti eikä lastenteko ole vielä ollenkaan ajankohtaista, voi olla ihan kohtuullista mennä vaan siihen leikkaukseen. Tulee sitten enemmän niitä laadukkaampia vuosia.

      Itse kävin leikkauksessa (G->C-kuppi) parikymppisenä. Nyt 30-vuotiaana alkaa olla lapsiasiat ajankohtaisia. En silti hetkeäkään kadu, että kävin silloin reilu 10 v sitten nuo pienennyttämässä, sillä näin sain monta ylimääräistä vuotta jolloin ei ole tarvinnut niitä järkäleitä kantaa, eikä sitä häpeää! Jos ei imetys onnistu, korvikkeet on Suomessa ihan hyviä ja läheisyyttä voi antaa muutenkin kuin tissillä.

    • Lollotilollotus

      Minä en imettänyt varsinaisesti kumpaakaan lastani, ensinäkin kahdestakin syystä. Toinen on se että imetys jo ajatuksena tuntui vastenmieliseltä ja toinen oli se että tällaisilla jättirinnoilla imetys oli varsin vaikeaa kun lapsi suorastaan meinasi tukehtua tissillä ollessaan koska koko rynnäs tukki kirjaimellisesti hengitystiet vauvalta. Niinpä päädyin ratkaisuun että lypsin maidot 2kk ajan ja sen ajan molemmat lapseni saivat täysin rintamaitoa mutta pullon kautta. Minusta se oli varsin kätevääkin ja lapsen isäkin pääsi mukaan syöttöpuuhiin. Tosin tunsin itseni kyllä eräänlaiseksi meijeriksi, lypsin sähköpumpulla viisi kertaa päivässä päivin öin. Ja maitoa, sitähän riitti ihan luovutettavaksi asti! semmoista kahta litraa lypsin maitoa päivässä eli luovutukseen meni useita kymmeniä litroja. Mutta tosiaan noidenkin meijeritoimintojen jälkeen rinnat yhä edelleen olivat isot ja ovat toki vieläkin ennenkuin ensi keväänä vihdoin pienennysleikkaukseen pääsen ;)

    • Vasilisa

      Moi!
      Täällä kans yks joka jonottelee rintojen pienennys/korjaus leikkaukseen. Mulla kans pitäs leikkaus olla tuossa helmikuussa 2012.
      Asia kyllä pyörii mielessä päivittäin. Jännittää ja vähän pelottaakin. Toisaalta taas ei millään malttaisi odottaa!

      • Vasilisa

        ..niin ja sitä piti kommentoida tuohon imetysasiaan, että kuulemma se on aika 50/50 että kuin käy - voiko enää imettää leikkauksen jälkeen.
        Ilmeisesti useimmiten nykyään pystytään kyky säilyttämään, mutta koskaan ei voi olla varma säilyykö se vai ei.

        Itselläni on kaksi lasta. En tiedä haluanko vielä joskus lisää lapsia, mutta en enää halua odottaa leikkauksen kanssa, koska olen kärsinyt rinnoistani aina. Ja muutenkin rintani ovat jo raskauksien muokkaamat..

        Ikää on 29 ja mitat 158cm ja 56kg. Rinnat ei ole niinkään isot, mutta huimasti eriparia ja roikkuvat. Joten sitä lähdetään korjaamaan. Lähinnä isompaa siis vaan pienennetään ja molempia nostellaan sinne missä niiden kuuluis olla. :)

        Ja mua saa kans huuella juttukaveriksi! Ihan mukava ois vaihtaa ajatuksia tästä asiasta - varsinki nyt kun leikkaus vaan lähenee ja lähenee!


    • Lollotilollotus

      Hei kanssasisaret, mitäpä jos perustaisin facebookkiin suljetun ryhmän jonne voisitte kaikki liittyä jos haluatte? siellä voitais rauhassa rupatella aiheesta ja vaihtaa mielipiteitä? tosin tarvitsisi nyt ensiksi ihmisten nimiä jotta ryhmän luominen onnistuu kun se vaatii että pitää olla niitä kutsuttavia ihmisä jotta sen voipi luoda :D

    • Vasilisa

      Laita email osoite, nii voin laittaa niemn - ei viiti tänne.. :)

    • lollotilollotus

      [email protected] laitelkaahan sinne nimiä niin katellaa josko saatais kyhättyä sitä facebook ryhmää ;)

    • Vasiliisa, mikä on päätös, silikonit vai ei?

    • pörriäisen hoitsu

      Hei. Tässä kommentti tuohon aivan ensimmäiseen kysymykseen. Kyllä on aivan totta, että Britanniassa on tehty tutkimus, jonka mukaan jättirintaisten naisten hengitysfunktioarvot paranivat merkittävästi rintojen pienennysleikkauksen jälkeen. Ei voi silti sanoa niin, että isorintaisuus varsinaisesti aiheuttaisi hengenahdistusta, mutta ehkä ainakin hengästymistä.
      Toinen asia, mistä hyvin harvoin puhutaan, on isorintaisuuden ja rintasyövän yhteys. Rintasyöpä ei sinänsä johdu rintojen koosta, mutta mitä enemmän on syövän "lähtökudosta", sitä suurempi on sairastumisriski. Lisäksi rintasyövän toteaminen isosta rinnasta on aina vaikeampaa, koska mammografian erotuskyky on huonompi ja palpaatio vaikeampi. Isojen rintojen syövät ovat diagnoosihetkellä keskimäärin pidemmälle edenneitä, kuin normaali- tai pienikokoisen rinnan.

      Terv sairaanhoitaja kilpailevasta yrityksestä

    • iloinen odottaja

      Minäkin odotan jonossa pienennykseen. KIrurgi luetteli ison joukon mahd. pieleen meneviä asioita, ja mitä vaivoja tulee tai voi tulla ennenkuin arvet ovat parantuneet. Te jotka olette jo käyneet tämän läpi, kertoisitteko oliko teillä jälkeenpäin mitään komplikaatioita tai vaikeuksia haavojen ym kanssa. ___ Joulupukki tulee huomenna, ihanaa, olen ollut erittäin kiltti!

    • emilianeedshelp

      Hei! kunika nuorena voi tehdä leikkauksen? olen 17 vuotias ja kokoni on 65G !!!! ihan mahdotonta löytää sopivat liivit! aina pursuu jostakin yli koska on todellakin liian pienet liivit! inhottavaa! ja kaiken lisäksi niskani ja hartiani ovat todellajumissa ja hengitys todella raskasta ja rinta liivit maksavat maltaita kun ei mene ne söpöt halvat liivit normaali kaupoista! rintani kasvoivat todella isoiksi omaan kehooni verrattuna! joten siis voiko jo 18 vuotiaana tehdä leikkauksen? Näistä ei ole muuta kuin haittaa! jos ei voi niin pakkohan se on odottaa siihen että saa lapset (taitaa olla järkevämpi vaihtoehto) koska sillloinkin rinnat vielä kasvaa! voi apua!

    • Vasilisa

      Hei! Minä laittelen nyt vihdoin s-postia, nii mua saa kysellä sinne f-bookki ryhmään! :) Olen ollut jouluilemassa, niin en oo käyny täällä lueskelemassa juttuja..

      eriparitissi: En oo vieläkään ihan lopullista päätöstä tehny, koska en oo saanu vielä leikkausaikaakaan (hoitotakuu 6kk tulee täyteen kyllä jo reilun 5 viikon päästä!!! ).
      Mutta todennäköisesti ihan luomuna mennään.

    • Lollotilollotus

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat

      Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi
      Maailman menoa
      194
      1977
    2. Mietin sinua nainen

      Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten
      Ikävä
      64
      1356
    3. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      59
      1105
    4. Haluan sinua mies

      Saat minut kuumaksi.
      Ikävä
      62
      1025
    5. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      152
      1006
    6. Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta

      Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa
      Lapua
      82
      952
    7. Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin

      Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi
      Ikävä
      54
      818
    8. Voitaisiinko harjoitella rakas

      Näiden tekoa? 👶👶👶👶👶👶
      Ikävä
      82
      810
    9. Ne alkaa aina yhdeltä

      jos mies et ole sattunut huomaamaan!
      Ikävä
      81
      739
    10. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      62
      734
    Aihe