Miten itämaisissa filosofioissa nähdään käsite "toisten auttaminen"? Käsittääkseni jossain luostareissa tai henkisissä yhteisöissä sitä painotetaan kovastikin henkisenä harjoituksena.
Kun ykseyden kokemus herää niin silloinhan tajuaa kuinka toisen ongelmat eivät olekaan toisen ongelmia vaan ne ovat minunkin ongelmia. Kaikki kytkeytyy yhteen ja ulkoinen on vain heijastusta sisäisestä. Muut ovat peilikuviasi.
Toki tällöin haluaa auttaa, eikö totta? Onko fyysisessä maailmassa konkreettinen toisten auttaminen todellista auttamista? Kun se siis tapahtuu ulkoisesti. Eikö ainoa todellinen keino auttaa muita, on ensin auttaa itseä, koska itse ja muut ovat sama asia ja muutos lähtee aina sisältä ulospäin eikä ulkoa sisäänpäin. Hyvät aikomuksetkaan eivät välttämättä auta muita, koska jos sisäinen oivallus puuttuu niin ongelma nähdään edelleen ulkoisena ja itsestä riippumattomana.
Voiko tästä päätellä, että ainoastaan poistamalla esteitä oman valaistumisen tieltä, voin olla avuksi muillekin? Onko se suurinta myötätuntoa?
Ramana Maharshi on sanonut:
"Todellisuudessa ei ole olemassa noita toisia, joita autetaan. Sillä valaistunut olento näkee ainoastaan Itsen kuten kultaseppä vain kullan kultakoruja arvioidessaan."
Auttaminen
12
155
Vastaukset
- Eräs.
"Voiko tästä päätellä, että ainoastaan poistamalla esteitä oman valaistumisen tieltä, voin olla avuksi muillekin?"
Halu auttaa muita on este valaistumiselle, niin kuin kaikki pyyteet.- Toinen..
Olen eräs -nimimerkin kanssa eri mieltä. Veda-filosofiassa on olemassa Korkein sielu, meidän pienten sielujen lisäksi. Tämä Korkein sielu rakastaa kaikkia pieniä sieluja. Siksi on tärkeää auttaa muita.
Kysymys on vaan siitä, mikä on auttamista. Veda-filosofiassa kehomme on kuin vaate jota vaihdamme elämä toisensa jälkeen. Jos siis autamme ihmistä vain ulkoisissa tarpeissa, on se samaa kuin pelastaisimme hukkuvan henkilön vaatteet, mutta kaveri itse hukkuisi.
Siksi mm. Hare Krishnat jakavat tarvitseville siunattua kasvisruokaa www.ffl.org. Näin autetaan senhetkiseen hätään, mutta samalla autetaan sielua poistamaan sitä huonoa karmaa josta nykyinenkin hätätilanne johtuu.
Veda-filosofiassa (vedanta-koulukunta) on auttaminen siis tärkeä osa valaistumista.
- näkökulmia?
Aivan. Ehkä muotoilen kysymyksen uudelleen, koska en hakenut luetteloa esteistä valaistumiselle.
Kuvitellaan ns. valaistunut mestari. Hänellä ei ole mitään halua auttaa ketään. Silti hänen luokseen tulee ihmisiä ongelmineen pyytämään neuvoa, jolloin hän antaa heille opetuksiaan. Tällöin hänellä siis ei ole auttamisenhalua, mutta käytännössähän auttamista kuitenkin tapahtuu jo pelkästään hänen läsnäolollaan. Miten siis käsitetään myötätunto, "toisten palveleminen", entä itsekkyys?
Ja miksi ns. valaistuneen mestarin kokemuspiiriin edelleen ilmaantuu ihmisiä ongelmineen, eivätkö nämä ihmiset ongelmineen ole vain valaistuneen henkilön sisimmästä kumpuavaa ulkoista heijastusta? Eivätkö nämä kerro vain ongelmista, jotka ovat hänessä itsessäänkin?- ....................
Kuljet vähän väärien päätelmien ketjua. Valaistunut on päässyt eroon omista haluistaan, mutta ei se estä häntä tekemästä järkeviä tekoja. Toisten ihmisten auttaminen on hyvin usein hyvin järkevää, ja siksi niin myös toimivat puhumasi valaistuneet henkilöt. Myötätunto, toisen palvelemisen tarve jne. ovat erittäin usein oman itsen tarpeita, ja auttamisen kohde on vain oman tarpeen tyydytyksen välikappale. Tästä itsekkäästä auttamisesta valaistunut on päässyt eroon. Voi jopa sanoa, että valaistuneen (tai kenen tahansa tämä eron tajunneen) teot ovat jo itsessään hyviä, koska niitä eivät ohjaa ovat tarpeet vaan todellinen tarve. Valaistunut osaa erottaa, milloin auttaminen on hyväksi ja milloin vaaditaan jotain muita toimenpiteitä. Esim. kristittyjen auttamishaluhan on useimmiten pelkkää egon pönkitystä ja oman taivaspaikan varmistelua, eli erittäin itsekästä toimintaa.
- Pientä Selittelyä:
.................... kirjoitti:
Kuljet vähän väärien päätelmien ketjua. Valaistunut on päässyt eroon omista haluistaan, mutta ei se estä häntä tekemästä järkeviä tekoja. Toisten ihmisten auttaminen on hyvin usein hyvin järkevää, ja siksi niin myös toimivat puhumasi valaistuneet henkilöt. Myötätunto, toisen palvelemisen tarve jne. ovat erittäin usein oman itsen tarpeita, ja auttamisen kohde on vain oman tarpeen tyydytyksen välikappale. Tästä itsekkäästä auttamisesta valaistunut on päässyt eroon. Voi jopa sanoa, että valaistuneen (tai kenen tahansa tämä eron tajunneen) teot ovat jo itsessään hyviä, koska niitä eivät ohjaa ovat tarpeet vaan todellinen tarve. Valaistunut osaa erottaa, milloin auttaminen on hyväksi ja milloin vaaditaan jotain muita toimenpiteitä. Esim. kristittyjen auttamishaluhan on useimmiten pelkkää egon pönkitystä ja oman taivaspaikan varmistelua, eli erittäin itsekästä toimintaa.
Pistenimimerkin vastauksessa ei ole rakkaus-komponenttia, kuten ylempänä Vedanta-vastauksessa. Mutta ei se haittaa. Jokainen on sillä tasolla millä on, on "hankalaa ponnistaa eteenpäin" tasolta jolla ei itse ole.
On varmaan totta että suuri osa kristityistä jahtaavat omaa hyvää teoillaan. Se ei sulje pois sitä mahdollisuutta että planeetallamme tallaa kristittyjä jotka auttavat rakkaudesta, jonka haluavat jakaa eteenpäin sydämestään.
- Eräs.
Mistä kysymykset saavat alkunsa?
Ajatuksista.
Mistä ajatukset saavat alkunsa?
On paljon hyödyllisempää ottaa selville
mistä ajatukset saavat alkunsa kuin esittää
kysymyksiä epäoleellisista asioista.
Nuo esittämäsi kysymykset saattavat nyt tuntua
sinusta oleellisilta ja tärkeiltä.
Tulet huomaamaan, kun saat selville ajatuksen
alkulähteen, ettei ole mitään kysyttävää.- näkökulmia?
Ajatuksista. Mistä ajatukset saavat alkunsa? Mielestä/aivoista. Olenko mieleni/aivoni? En. Kuka minä olen? En tiedä. Mikä minä olen? Ei mitään...? En löydä vastausta.
Sitten mieli tarrautuu näihin kysymyksiin. Tai alkaa visualisoimaan kysymyksen sanoja ja kirjaimia: "Kuka minä olen?" "Kuka mä oon?"
Kuka on se, joka haluu tietää vastauksen? Mä. Kuka mä?.....?
Missä mä oon? Tässä. Mutta tässä on kehoni, olenko siis kehoni? En. Olen kehossani, mutta en silti löydä itseäni.
Tuntuu kuin olisin jumissa kun en löydä vastausta ja mieli alkaa epätoivoisesti hakemaan virikkeitä ja vahvistusta olemassaololleen.
Miten tästä voisi edetä? - näkökulmia?
Kiitos. Olen kyllä lukenut raamatusta Jeesuksen väitettyjä sanomisia muistaakseni Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeista.
Olen lukenut myös muita evankeliumeja, kuten Marian evankeliumia, jotka ovat jätetty raamatusta kokonaan pois, koska ne eivät sopineet kirkkoisien hyväksymään oppiin.
Uudesta testamentista jäi mieleen lausahdus, jossa sanotaan jotenkin niin, että sokean ei kannata opastaa toista sokeaa, muuten molemmat putoavat kuoppaan. Tämä on hyvä pitää mielessä kun tulee opastamaan kristinuskon asioita idän uskonnot -palstalle.
- Eräs.
"Miten tästä voisi edetä?"
"Kuka minä olen" on ainoa kysymys joka on tarpeen esittää.
Kaikki muut kysymykset ovat tarpeettomia.
Suuntaa" Kuka minä olen" kysymys tietoisuuttasi kohti, sinne mistä ajatuksesi
saavat alkunsa, se riittää.- Avainkysymys.
Eräs , tuo on harmoniassa Vedanta-koulukunnan kanssa. Kuka Olen, katsotaan olevan kysymys joka nostaa elävän olennon ihmisen tasolle.
http://www.stephen-knapp.com/dispelling_the_fear_of_death.htm
- näkökulmia
"MITEN AUTTAA MUITA
Eräs asia jonka jokainen meistä vähitellen oppii kantapään kautta:
Älä koskaan yritä auttaa ketään, elleivät he ole valmiita tulemaan autetuiksi.
Siihen saakka kunnes apua pyydetään, siihen saakka kunnes on valmius kuunnella ja vastaanottaa ja antaa vanhojen kaavojen mennä, sinun auttamisyrityksesi koetaan manipulaationa ja määräilynä – sinun asianasi, sinun tarpeinasi, ei heidän. Herää puolustautumismieliala, asetelmat kovenevat ja sinä päädyt turhautuneisuuden tai voimattomuuden tai ylemmyyden tunteisiin ja projisoimasi ”uhrin” ja ”pelastajan” roolit saavat teidät tuntemaan itsenne eristäytyneemmiksi toisistanne kuin koskaan.
Miten voi todella olla avuksi? Kohtaa heidät siellä missä he ovat juuri nyt. Luovu haaveestasi saada aikaan välitön paraneminen. Hidasta vauhtia. Ota todesta se mitä he kokevat juuri nyt. Älä yritä sovittaa omaa asioiden käsittelyjärjestystäsi asiaan, äläkä sekoita asiaan omaa käsitystäsi siitä, mikä olisi heille ”parhaaksi”. Et ehkä tiedä mikä olisi heille ”parasta”. Ehkä he ovat enemmän karaistuneita, älykkäitä, tuotteliaampia ja täynnä mahdollisuuksia, kuin mitä olisit voinut kuvitellakaan.
Ehkä heidän ”parhaakseen” juuri nyt olisi se, etteivät he halua – tai tarvitse – sinun apuasi! Ehkä heidän tarvitsee kärsiä tai kamppailla vielä lisää. Ehkä he eheytyvät ja paranevat omalla yksilöllisellä tavallaan. Ehkä se mitä tällä hetkellä tarvitaan, on luottamusta ja syvällistä kuuntelemista ja syvää kunnioitusta sitä kohtaan, missä he ovat omalla matkallaan. Ehkä yritätkin vain auttaa itseäsi.
Ehkä todellinen muutos ei tulekaan yrityksestä istuttaa muutos toiseen ihmiseen, vaan asettumalla heidän rinnalleen siinä missä he sillä hetkellä ovat, avaten kaikki senhetkisen luovan älykkyyden tiellä olevat lukot, kunnioittaen heidän ainutkertaista polkuaan ja heidän mysteeristä paranemisprosessiaan.
Silloin kun yrität muuttaa jotakuta, niin silloin kommunikoit heille sitä, etteivät he ole riittäviä sellaisina kuin he ovat ja että sinä torjut ja vastustat heidän nykyistä kokemustaan ja haluat sen olevan erilainen. Saatat jopa kommunikoida heille sitä, ettet rakasta heitä. Silloin kun lopetat yrittämästä muuttaa heitä ja kohtaat heidät sellaisina kuin he ovat ja asetut elämän puolelle sellaisena kuin se ilmentää itseään, niin silloin suuret ja odottamattomat muutokset ovat mahdollisia, sillä nyt sinä olet universumin todellinen ystävä ja liittolainen.
Lopeta yrittämästä muuttaa toisia ja silloin he muuttuvat omalla tavallaan ja omalla ajallaan. Autat ehkä eniten silloin kun itse siirryt pois muutoksen tieltä."
Lähde: Jeff Fosterin lokakuun uutiskirje: The Glorious Now – October Newsletter- bliss
Hyviä ja tärkeitä pointteja auttamisesta. Tässä puheessa Ajahn Brahm avaa saman suuntaista näkökulmaa aiheeseen.
http://www.youtube.com/watch?v=I_3cozc023Y
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1061891
Tunnut niin oikealta kuin osa minua
Olenko oikeassa? Eihän tässä puutu kuin samat tuntemukset sinulta. Nainen, mitä tämä on? Jotain todella outoa tässä on,891639Kohunäyttelijä Aku Hirviniemi täyttää tänään pyöreät 40 vuotta. Onnea kaikesta huolimatta!
Näyttelijä, juontaja Hirviniemi on ollut otsikoissa ja hänen keikkojaan sekä tuotantojaan on peruttu julkisuuteen nousse371279Nainen, täällä minä vain sinua ikävöin
Joka päivä riudun ja ajatus sinusta viiltää syvälle, se, miten ihanaa olisi kokea sinut lähelläni. Mieleni askartelee si591118Miten sinä juhlistat Suomen itsenäisyyttä 6.12. - Onko millaisia perinteitä?
Itsenäisyyspäivä on näinä aikoina entistä tärkeämpi osa suomalaisuutta ja merkittävä juhlan aihe meistä monelle. Miten s2721050Vaatii kaupungilta kuusinumeroista summaa
Onko ahneudella ja kieroudella rajaa? Itse tekee väärin, saa oikeutetusti potkut ja on nyt etukäteen suunnitellusti käsi72957En mä vaan ymmärrä miten noin kaunis voi olla sinkku
Sähän olet uskomattoman upea nainen kaikinpuolin.59878Ikävä sinua, voimmeko tavata?
Anteeksi se minun viestini aikoinaan. Perun (jos se on vielä mahdollista) viestini sisällön ja olen pahoillani, jos se l44847Jos joskus pääsen halaamaan sinua
niin voi olla, että en päästä enää ollenkaan irti. Sitten on hankala mm. käydä töissä, mutta eipä voi mitään.58819Voitko ystävällisesti
Vastata siihen mitä kirjoitin Oletko valmis kasvotusten puhumaan vai kidutatko lopunelämäsi minua67760