Ihmisaivojen evoluutio

"Young genes that appeared since the primate branch split from other mammal species are expressed in unique structures of the developing human brain, a new analysis finds. The correlation suggests that scientists studying the evolution of the human brain should look to genes considered recent by evolutionary standards and early stages of brain development."

"Scientists have long sought to solve how the brain evolved to have the anatomical features and functional ability that separate humans from their primate ancestors. With the completion of the Human Genome Project in 2003 and the growing availability of genome sequences for primates and other species, researchers have looked to genetics for answers on brain evolution."

"Newer genes are found in newer parts of the human brain," said Yong Zhang, PhD, postdoctoral researcher and first author on the study. "We know the brain is the most remarkable difference between humans and other mammals and primates. These new genes are a candidate for future studies, as they are more likely to underlie this difference."

http://www.sciencedaily.com/releases/2011/10/111019182044.htm

Löytyykö "nuorista" geeneistä ratkaisu tulevaisuudessa ihmiaivojen kehittymiselle ainutlaatuisiksi ilman yliluonnollista väliintuloa?

52

169

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • asianharrastaja

      Palaan asiaan vähän myöhemmin, kun paremmin ehdin

      • asianharrastaja

        Järjestyksen vuoksi nikkivoroilmoitus.


      • asianharrastaja/aito
        asianharrastaja kirjoitti:

        Järjestyksen vuoksi nikkivoroilmoitus.

        Järjestyksen vuoksi voroilmoitus ylläolevasta. Ai kun se pikku voroilija onkin innovatiivinen, mutta tsot tsot vähän huolimaton.


    • asianharrastaja/aito

      Kauan oikein jaksat tätä? Minä poistun nyt kun loppua tälle ei tunnu olevan.

    • asianharrastaja

      En anna tuon tutkimuksen mennä Jumaluskoni tielle. Uskon yliluonnolliseen, ja sillä selvä. Mikään ei saa päätäni kääntymään.

    • asianharrastaja

      "Löytyykö "nuorista" geeneistä ratkaisu tulevaisuudessa ihmiaivojen kehittymiselle ainutlaatuisiksi ilman yliluonnollista väliintuloa?"

      Varmasti tulemme noita geenejä tutkimalla oppimaan paljon lisää aivojen rakenteen ohjautumisesta yksilökehityksessä ennen syntymää ja ehkä muustakin. Kerroin jo eräässä aivotutkimuksen tuloksia referoivassa viestissäni kahdesta nykyihmisen eräisiin aivotoimintoihin (hyvällä onnella) liitetystä mutaatiosta, toinen noin 30´000 ja toinen 6´000 vuoden takaa. Itselläni ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö aivojen syntymärakenne ole evoluutiolla kehittynyt ja geenien ohjaama.

      Yliluonnollisen poisulkeminen kehityksen taustalta ei silti tällä tavoin onnistu sen paremmin kuin yleensäkään; kahdesta syyystä. Uskomusten puolella voi mainiosti pitää noita mutaatioita yliluonnollisesti ohjautuneina, eikä kumoavaa todistetta tälle ole löydettävissä.

      Tärkeämpi tekijä on se, että syntymäaivoista on vasta noin 50-prosenttia valmiina niiden toiminnoille keskeisimmiltä osilta eli synapsikytkennöissä ja näiden toimintaparametreissa. Ne kehittyvät nopeimmin lapsuudessa, mutta hitaammin koko elämän ajan, ja niihin vaikuttavat sekä ihmisen kokemukset (aistisyötteet) että aivojen oma toiminta (tietoiset ja tiedostamattomat reaktiot ja ajatukset). Yliluonnollisen väliintulon uskomusta on tässä, jos mahdollista, vieläkin vaikeampaa osoittaa mahdottomaksi kuin mutaatioiden kohdalla.

      Pahoittelen sotkua, jonka innostunut nikkivoro on päästänyt hyvän avauksesi lattialle. Vain viestini klo 15.21 on tämän lisäksi aito.

      • "Kerroin jo eräässä aivotutkimuksen tuloksia referoivassa viestissäni kahdesta nykyihmisen eräisiin aivotoimintoihin (hyvällä onnella) liitetystä mutaatiosta, toinen noin 30´000 ja toinen 6´000 vuoden takaa."

        Näyttäisi nuo mutaatiot ajoittuvan melko hyvin ensin taiteen ja musiikin yleistymisen ja tuo myöhäisempi kirjoitustaidon kehittymisen kanssa.

        "Yliluonnollisen poisulkeminen kehityksen taustalta ei silti tällä tavoin onnistu sen paremmin kuin yleensäkään; kahdesta syyystä. Uskomusten puolella voi mainiosti pitää noita mutaatioita yliluonnollisesti ohjautuneina, eikä kumoavaa todistetta tälle ole löydettävissä."

        Näinhän se tietenkin on, mutta on se silti mielestäni mielenkiintoista, jos jossain vaiheessa saataisiin rakennettua kokonaiskuva ihmisaivojen biologiselle evoluutiolle.

        "Pahoittelen sotkua, jonka innostunut nikkivoro on päästänyt hyvän avauksesi lattialle. Vain viestini klo 15.21 on tämän lisäksi aito. "

        Älä huoli, en missään vaiheessa ajatellutkaan sinun olleen viestien takana.


      • solon1 kirjoitti:

        "Kerroin jo eräässä aivotutkimuksen tuloksia referoivassa viestissäni kahdesta nykyihmisen eräisiin aivotoimintoihin (hyvällä onnella) liitetystä mutaatiosta, toinen noin 30´000 ja toinen 6´000 vuoden takaa."

        Näyttäisi nuo mutaatiot ajoittuvan melko hyvin ensin taiteen ja musiikin yleistymisen ja tuo myöhäisempi kirjoitustaidon kehittymisen kanssa.

        "Yliluonnollisen poisulkeminen kehityksen taustalta ei silti tällä tavoin onnistu sen paremmin kuin yleensäkään; kahdesta syyystä. Uskomusten puolella voi mainiosti pitää noita mutaatioita yliluonnollisesti ohjautuneina, eikä kumoavaa todistetta tälle ole löydettävissä."

        Näinhän se tietenkin on, mutta on se silti mielestäni mielenkiintoista, jos jossain vaiheessa saataisiin rakennettua kokonaiskuva ihmisaivojen biologiselle evoluutiolle.

        "Pahoittelen sotkua, jonka innostunut nikkivoro on päästänyt hyvän avauksesi lattialle. Vain viestini klo 15.21 on tämän lisäksi aito. "

        Älä huoli, en missään vaiheessa ajatellutkaan sinun olleen viestien takana.

        asianharrastaja: Kerroin jo eräässä aivotutkimuksen tuloksia referoivassa viestissäni kahdesta nykyihmisen eräisiin aivotoimintoihin (hyvällä onnella) liitetystä mutaatiosta, toinen noin 30´000 ja toinen 6´000 vuoden takaa."

        solon1: Näyttäisi nuo mutaatiot ajoittuvan melko hyvin ensin taiteen ja musiikin yleistymisen ja tuo myöhäisempi kirjoitustaidon kehittymisen kanssa.

        naapurin.kissa: Strumffatirallaa. Tuo vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Mahtaako lisätä vettä punktualistien myllyyn?

        Jk. Ennen vanhaan, silloin kun maailma oli nykyistä pienempi ja pyöreämpi, oli sallittua kirjoittaa tuhatta suuremmat luvut pisteen kera: silloin 6.000 ja 30.000 pysyvät yhdessä eivätkä pääse jakautumaan eri riveille.


      • asianharrastaja
        solon1 kirjoitti:

        "Kerroin jo eräässä aivotutkimuksen tuloksia referoivassa viestissäni kahdesta nykyihmisen eräisiin aivotoimintoihin (hyvällä onnella) liitetystä mutaatiosta, toinen noin 30´000 ja toinen 6´000 vuoden takaa."

        Näyttäisi nuo mutaatiot ajoittuvan melko hyvin ensin taiteen ja musiikin yleistymisen ja tuo myöhäisempi kirjoitustaidon kehittymisen kanssa.

        "Yliluonnollisen poisulkeminen kehityksen taustalta ei silti tällä tavoin onnistu sen paremmin kuin yleensäkään; kahdesta syyystä. Uskomusten puolella voi mainiosti pitää noita mutaatioita yliluonnollisesti ohjautuneina, eikä kumoavaa todistetta tälle ole löydettävissä."

        Näinhän se tietenkin on, mutta on se silti mielestäni mielenkiintoista, jos jossain vaiheessa saataisiin rakennettua kokonaiskuva ihmisaivojen biologiselle evoluutiolle.

        "Pahoittelen sotkua, jonka innostunut nikkivoro on päästänyt hyvän avauksesi lattialle. Vain viestini klo 15.21 on tämän lisäksi aito. "

        Älä huoli, en missään vaiheessa ajatellutkaan sinun olleen viestien takana.

        "..rakennettua kokonaiskuva ihmisaivojen biologiselle evoluutiolle."

        Useammat lukemani tiedekirjat Valtaojasta alkaen ovat tunnistaneet aivojen ja ihmiskulttuurin evoluutiohistorian saavuttamattomuuden. "Sanat eivät fossiloidu eivätkä ajatukset tartu luolien seiniin." Vaikka aivorakenteen ja geenien yhteys selviäisi kuinka pitkälle, siihen johtaneiden mutaatioiden ja valintaprosessien sisältö jää lähes kokonaan spekulaatioiden varaan. Toki niistä voidaan rakentaa johdonmukaisia hypoteeseja, mutta ruumiillisen evoluution kaltainen vankka todisteaineisto (fossiilit, DNA) puuttuu.

        Ja kun vielä suuri osa korkeammista aivotoiminnoistakin on rakentunut syntymän jälkeen aivojen oman toiminnan aiheuttamina...


      • asianharrastaja kirjoitti:

        "..rakennettua kokonaiskuva ihmisaivojen biologiselle evoluutiolle."

        Useammat lukemani tiedekirjat Valtaojasta alkaen ovat tunnistaneet aivojen ja ihmiskulttuurin evoluutiohistorian saavuttamattomuuden. "Sanat eivät fossiloidu eivätkä ajatukset tartu luolien seiniin." Vaikka aivorakenteen ja geenien yhteys selviäisi kuinka pitkälle, siihen johtaneiden mutaatioiden ja valintaprosessien sisältö jää lähes kokonaan spekulaatioiden varaan. Toki niistä voidaan rakentaa johdonmukaisia hypoteeseja, mutta ruumiillisen evoluution kaltainen vankka todisteaineisto (fossiilit, DNA) puuttuu.

        Ja kun vielä suuri osa korkeammista aivotoiminnoistakin on rakentunut syntymän jälkeen aivojen oman toiminnan aiheuttamina...

        "Vaikka aivorakenteen ja geenien yhteys selviäisi kuinka pitkälle, siihen johtaneiden mutaatioiden ja valintaprosessien sisältö jää lähes kokonaan spekulaatioiden varaan. Toki niistä voidaan rakentaa johdonmukaisia hypoteeseja, mutta ruumiillisen evoluution kaltainen vankka todisteaineisto (fossiilit, DNA) puuttuu."

        Aivan. Tarkotinkin kokonaiskuvalla sitä, että kun tietomme lisääntyy, pystymme rakentamaan juurikin johdonmukaisempia hypoteeseja aivojen biologisesta evoluutiosta, vaikka tuo sitaatti Valtaojalta pitääkin paikkaansa. En siis kuvittelekaan kaikkien yksityiskohtien selviävän koskaan, mutta johdonmukaisen käsityksen kokonaiskuvasta kylläkin. Yliluonnollinen väliintulo jossain vaiheessa jää tietenkin edelleen ihmisten subjektiivisten uskomusten varaan.


      • asianharrastaja
        solon1 kirjoitti:

        "Vaikka aivorakenteen ja geenien yhteys selviäisi kuinka pitkälle, siihen johtaneiden mutaatioiden ja valintaprosessien sisältö jää lähes kokonaan spekulaatioiden varaan. Toki niistä voidaan rakentaa johdonmukaisia hypoteeseja, mutta ruumiillisen evoluution kaltainen vankka todisteaineisto (fossiilit, DNA) puuttuu."

        Aivan. Tarkotinkin kokonaiskuvalla sitä, että kun tietomme lisääntyy, pystymme rakentamaan juurikin johdonmukaisempia hypoteeseja aivojen biologisesta evoluutiosta, vaikka tuo sitaatti Valtaojalta pitääkin paikkaansa. En siis kuvittelekaan kaikkien yksityiskohtien selviävän koskaan, mutta johdonmukaisen käsityksen kokonaiskuvasta kylläkin. Yliluonnollinen väliintulo jossain vaiheessa jää tietenkin edelleen ihmisten subjektiivisten uskomusten varaan.

        Hyvä. Yhtä mieltä ollaan ja lisätiedon toivossa eletään. Kiitos keskustelusta.


      • naapurin.kissa kirjoitti:

        asianharrastaja: Kerroin jo eräässä aivotutkimuksen tuloksia referoivassa viestissäni kahdesta nykyihmisen eräisiin aivotoimintoihin (hyvällä onnella) liitetystä mutaatiosta, toinen noin 30´000 ja toinen 6´000 vuoden takaa."

        solon1: Näyttäisi nuo mutaatiot ajoittuvan melko hyvin ensin taiteen ja musiikin yleistymisen ja tuo myöhäisempi kirjoitustaidon kehittymisen kanssa.

        naapurin.kissa: Strumffatirallaa. Tuo vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Mahtaako lisätä vettä punktualistien myllyyn?

        Jk. Ennen vanhaan, silloin kun maailma oli nykyistä pienempi ja pyöreämpi, oli sallittua kirjoittaa tuhatta suuremmat luvut pisteen kera: silloin 6.000 ja 30.000 pysyvät yhdessä eivätkä pääse jakautumaan eri riveille.

        "naapurin.kissa: Strumffatirallaa. Tuo vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Mahtaako lisätä vettä punktualistien myllyyn?"

        Eihän punktualismissakaan mitenkään kiistetä vähitellen kehittyvää mallia, vaan enemmänkin kyse on tasaisuudesta ja muutenkin asiasta on tehty hirveä ristiriita näkemyksien välille, mitä ei todellisuudessa edes ole. Dawkinsin kirja sokea kelloseppä esimerkiksi käsittelee aihetta lyhyesti, eikä näe siinä varsinaista ristiriitaa. Muissa yhteyksissä Gould ja Dawkins ovat olleet enemmänkin vastakkain näkemyksiensä kanssa.

        Mutta minustakin noiden mutaatioiden ajoittuminen suurinpiirtein noiden "kehitys askeleiden" kanssa on mielenkiintoinen. Seuraava linkki ei ole hirveän kattava, mutta se käsittelee ratkaisevia kehitys askeleita kohti "täyttä" ihmisyyttä. Tapahtumaa kutsutaan myös nimellä "Great Leap Forward" ja sitä ei tule sekoittaa Kiinan talouskuvioihin :D

        http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Leap_Forward_(evolution)

        Linkin alaosassa See also kohdassa on hyviä tarkennuksia asiaan.


      • asianharrastaja kirjoitti:

        Hyvä. Yhtä mieltä ollaan ja lisätiedon toivossa eletään. Kiitos keskustelusta.

        Kiitos itsellesi. Vaikka maailmankuvamme onkin erilainen, niin täytyy myöntää, että olen saanut paljon irti sinun viesteistäsi.


      • solon1 kirjoitti:

        "naapurin.kissa: Strumffatirallaa. Tuo vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Mahtaako lisätä vettä punktualistien myllyyn?"

        Eihän punktualismissakaan mitenkään kiistetä vähitellen kehittyvää mallia, vaan enemmänkin kyse on tasaisuudesta ja muutenkin asiasta on tehty hirveä ristiriita näkemyksien välille, mitä ei todellisuudessa edes ole. Dawkinsin kirja sokea kelloseppä esimerkiksi käsittelee aihetta lyhyesti, eikä näe siinä varsinaista ristiriitaa. Muissa yhteyksissä Gould ja Dawkins ovat olleet enemmänkin vastakkain näkemyksiensä kanssa.

        Mutta minustakin noiden mutaatioiden ajoittuminen suurinpiirtein noiden "kehitys askeleiden" kanssa on mielenkiintoinen. Seuraava linkki ei ole hirveän kattava, mutta se käsittelee ratkaisevia kehitys askeleita kohti "täyttä" ihmisyyttä. Tapahtumaa kutsutaan myös nimellä "Great Leap Forward" ja sitä ei tule sekoittaa Kiinan talouskuvioihin :D

        http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Leap_Forward_(evolution)

        Linkin alaosassa See also kohdassa on hyviä tarkennuksia asiaan.

        > Eihän punktualismissakaan mitenkään kiistetä vähitellen
        > kehittyvää mallia, vaan enemmänkin kyse on tasaisuudesta
        > ja muutenkin asiasta on tehty hirveä ristiriita näkemyksien
        > välille, mitä ei todellisuudessa edes ole.

        Huomiokykyni on ollut vähän lerpallaan ja olen jotenkin olettanut ristiriidan olevan vähän todellista suurempi.


      • naapurin.kissa kirjoitti:

        > Eihän punktualismissakaan mitenkään kiistetä vähitellen
        > kehittyvää mallia, vaan enemmänkin kyse on tasaisuudesta
        > ja muutenkin asiasta on tehty hirveä ristiriita näkemyksien
        > välille, mitä ei todellisuudessa edes ole.

        Huomiokykyni on ollut vähän lerpallaan ja olen jotenkin olettanut ristiriidan olevan vähän todellista suurempi.

        Tai siis toki siinä ristiriitaa on, mutta se on yleisesti väärinymmärretty. Sanotaan vaikka niin, että oikein tulkittuna punktualismin voi kohtuu kivuttomasti sisällyttää osaksi käsitystä evoluutiosta. En itse ole Gouldin ja Eldredgen mallin suuri kannattaja, vaikka varsinkin Gouldia arvostankin.


      • naapurin.kissa kirjoitti:

        > Eihän punktualismissakaan mitenkään kiistetä vähitellen
        > kehittyvää mallia, vaan enemmänkin kyse on tasaisuudesta
        > ja muutenkin asiasta on tehty hirveä ristiriita näkemyksien
        > välille, mitä ei todellisuudessa edes ole.

        Huomiokykyni on ollut vähän lerpallaan ja olen jotenkin olettanut ristiriidan olevan vähän todellista suurempi.

        Kannattaa lukea mitä Dawkins sanoo kirjassaan Devil's Advocate hänen ja Gouldin näkemyseroista ja väleistä muutenkin.


      • illuminatus kirjoitti:

        Kannattaa lukea mitä Dawkins sanoo kirjassaan Devil's Advocate hänen ja Gouldin näkemyseroista ja väleistä muutenkin.

        Pitääpä lukea tuo. Ja tokihan sitä ristiriitaa on näkemyksissä mutta, jotenkin tuntuu, että yleinen käsitys on se, että Gould olisi kiistänyt luonnonvalinnan ja tehnyt jonkun täysin erillisen irvikuvan evoluutiosta, mitä hän ei siis kumminkaan tehnyt. Takerruin vähän turhaan tuohon punktualismiin, koska olen itse kuitenkin nykyisen evoluutioteorian kannalla.


      • solon1 kirjoitti:

        Pitääpä lukea tuo. Ja tokihan sitä ristiriitaa on näkemyksissä mutta, jotenkin tuntuu, että yleinen käsitys on se, että Gould olisi kiistänyt luonnonvalinnan ja tehnyt jonkun täysin erillisen irvikuvan evoluutiosta, mitä hän ei siis kumminkaan tehnyt. Takerruin vähän turhaan tuohon punktualismiin, koska olen itse kuitenkin nykyisen evoluutioteorian kannalla.

        On asiasta tehty kirjojakin: esim. Kim Sterelnyn "Dawkins vs. Gould: Survival of the Fittest", joka keskittyy noihin "eroihin", mutta Dawkins kertoo itse asian muutamalla sivulla paljon tiiviimmin - ja tuntee tietysti asian taustat varmasti Sterelnya paremmin.

        Dawkins on itsekin sitä mieltä, ettei mitään isompaa ristiriitaa ole. Tuo luonnonvalinnan roolikin liittyi enemmän siihen mitä halutaan painottaa. Kumpikaan ei kiistä valintaa eikä vaiheittaisuutta. Herrat kävivät keskenään oikein sopuisaa kirjeenvaihtoa ennen Gouldin kuolemaa ja virittelivät mm. keskinäistä periaatetta olla väittelemättä kreationistien kanssa.


      • asianharrastaja
        illuminatus kirjoitti:

        On asiasta tehty kirjojakin: esim. Kim Sterelnyn "Dawkins vs. Gould: Survival of the Fittest", joka keskittyy noihin "eroihin", mutta Dawkins kertoo itse asian muutamalla sivulla paljon tiiviimmin - ja tuntee tietysti asian taustat varmasti Sterelnya paremmin.

        Dawkins on itsekin sitä mieltä, ettei mitään isompaa ristiriitaa ole. Tuo luonnonvalinnan roolikin liittyi enemmän siihen mitä halutaan painottaa. Kumpikaan ei kiistä valintaa eikä vaiheittaisuutta. Herrat kävivät keskenään oikein sopuisaa kirjeenvaihtoa ennen Gouldin kuolemaa ja virittelivät mm. keskinäistä periaatetta olla väittelemättä kreationistien kanssa.

        Enpä minäkään näe Gouldia kreationismin puoltajana, vaikka niinkin tuota näkemyseroa on koetettu hehkutella. Häneltä kyllä näyttäisi puuttuvan Dawkinsin uskonnonvastainen into, mikä ehkä selittää jotakin.


      • asianharrastaja
        naapurin.kissa kirjoitti:

        > Eihän punktualismissakaan mitenkään kiistetä vähitellen
        > kehittyvää mallia, vaan enemmänkin kyse on tasaisuudesta
        > ja muutenkin asiasta on tehty hirveä ristiriita näkemyksien
        > välille, mitä ei todellisuudessa edes ole.

        Huomiokykyni on ollut vähän lerpallaan ja olen jotenkin olettanut ristiriidan olevan vähän todellista suurempi.

        Toisaalta tuntuisi suorastaan välttämättömältä, että nykyihmisen kulttuurievoluution takana on myös aivorakenteisiin vaikuttavia suhteellisen tuoreita (alle 100´000 vuotta vanhoja) geenimutaatioita. Siis mahdollistamassa elämänaikaista aivojen muuntumista kokemusten ja ajattelun vaikutuksesta.


      • asianharrastaja kirjoitti:

        Enpä minäkään näe Gouldia kreationismin puoltajana, vaikka niinkin tuota näkemyseroa on koetettu hehkutella. Häneltä kyllä näyttäisi puuttuvan Dawkinsin uskonnonvastainen into, mikä ehkä selittää jotakin.

        Gould oli uskontoja kohtaan selvästi sovittelevampi, mutta tietääkseni he eivät kuitenkaan koskaan riidelleet uskonnoista. Saattaa olla, että Dawkinsia aikanaan ärsytti Gouldissa ainakin tämän hieman naiivi luottamus siihen, että tämän sanomisia käytettäisiin rehellisesti.

        Egojen suuruudesta ne kiistat eniten kertoivat.


      • asianharrastaja
        illuminatus kirjoitti:

        Gould oli uskontoja kohtaan selvästi sovittelevampi, mutta tietääkseni he eivät kuitenkaan koskaan riidelleet uskonnoista. Saattaa olla, että Dawkinsia aikanaan ärsytti Gouldissa ainakin tämän hieman naiivi luottamus siihen, että tämän sanomisia käytettäisiin rehellisesti.

        Egojen suuruudesta ne kiistat eniten kertoivat.

        Dennettin kirjassa "Lumous murtuu" mainitaan, että Gould painotti tieteen ja uskon erillisiä reviirejä sekä rinnakkaiselon mahdollisuutta, kunhan ne eivät tunge toistensa alueille. Ainakin tuo loppuehto tarjoaa tilaa erilaisille tulkinnoille.


      • puuöljy
        asianharrastaja kirjoitti:

        Toisaalta tuntuisi suorastaan välttämättömältä, että nykyihmisen kulttuurievoluution takana on myös aivorakenteisiin vaikuttavia suhteellisen tuoreita (alle 100´000 vuotta vanhoja) geenimutaatioita. Siis mahdollistamassa elämänaikaista aivojen muuntumista kokemusten ja ajattelun vaikutuksesta.

        "Toisaalta tuntuisi suorastaan välttämättömältä, että nykyihmisen kulttuurievoluution takana on myös aivorakenteisiin vaikuttavia suhteellisen tuoreita (alle 100´000 vuotta vanhoja) geenimutaatioita"

        Samaan johtopäätökseen tulevat ehkä tulevaisuuden tutkijat pohtiessaan mikä sai aikaan hetkessä tapahtuneen teollistumisen ja informaatiovallankumouksen. Aivan hetkessä (alle 200 vuodessa) maapallo yhtäkkiä muuttui radikaalisti, ihmiset siirtyivät hevoskulkuneuvoista lentokoneisiin, kuriirien kirjeistä sähköpostiin ja yrttihoidoista geeniterapiaan.

        Minkälaisia me ihmiset olisimme ilman kulttuurievoluutiota? Osavastauksen saamme tutkiessamme sademetsien vasta löydettyjä intiaaniheimoja. Itse arvelisin, että nuo alkuasukkaat eivät pidä itseään luomakunnan kruununa, täysin ylivertaisena lajina. Aivoiltaan he silti ovat kanssamme identtisiä.

        Nykyään kaikki lapset oppivat laskemaan ympyrän pinta-alan. Ihmiskunnalta meni todennäköisesti 50 000 vuotta, ennen kuin yksi ihminen oppi saman asian itsenäisesti. Silti kaikilla ihmisillä tuon 50 000 vuoden aikana oli riittävä aivokapasiteetti ympyrän alan laskemiseksi. Antiikin roomalainen kulttuuri oli jo varsin edistyksellinen matematiikassa, mutta yksikään ei keksinyt nollaa. Nykyään jo 8-vuotias lapsi ymmärtää, että 5-5=0.

        Viestini on, että ihmislajin aivot ovat saattaneet olla nykyisenlaisia jo varsin kauan.


      • asianharrastaja
        puuöljy kirjoitti:

        "Toisaalta tuntuisi suorastaan välttämättömältä, että nykyihmisen kulttuurievoluution takana on myös aivorakenteisiin vaikuttavia suhteellisen tuoreita (alle 100´000 vuotta vanhoja) geenimutaatioita"

        Samaan johtopäätökseen tulevat ehkä tulevaisuuden tutkijat pohtiessaan mikä sai aikaan hetkessä tapahtuneen teollistumisen ja informaatiovallankumouksen. Aivan hetkessä (alle 200 vuodessa) maapallo yhtäkkiä muuttui radikaalisti, ihmiset siirtyivät hevoskulkuneuvoista lentokoneisiin, kuriirien kirjeistä sähköpostiin ja yrttihoidoista geeniterapiaan.

        Minkälaisia me ihmiset olisimme ilman kulttuurievoluutiota? Osavastauksen saamme tutkiessamme sademetsien vasta löydettyjä intiaaniheimoja. Itse arvelisin, että nuo alkuasukkaat eivät pidä itseään luomakunnan kruununa, täysin ylivertaisena lajina. Aivoiltaan he silti ovat kanssamme identtisiä.

        Nykyään kaikki lapset oppivat laskemaan ympyrän pinta-alan. Ihmiskunnalta meni todennäköisesti 50 000 vuotta, ennen kuin yksi ihminen oppi saman asian itsenäisesti. Silti kaikilla ihmisillä tuon 50 000 vuoden aikana oli riittävä aivokapasiteetti ympyrän alan laskemiseksi. Antiikin roomalainen kulttuuri oli jo varsin edistyksellinen matematiikassa, mutta yksikään ei keksinyt nollaa. Nykyään jo 8-vuotias lapsi ymmärtää, että 5-5=0.

        Viestini on, että ihmislajin aivot ovat saattaneet olla nykyisenlaisia jo varsin kauan.

        Taas samaa mieltä. Vuosituhansien tähtäyksellä voinee valtaosan ihmisten kehityksestä laskea kulttuurievoluution varaan, joka ei siis siirry perimällä, vaan oppimalla. Kymmenientuhansien vuosien sihdillä ajattelun ja oppimisen valmiuksille on saattanut jo tulla geneettistäkin tukea.


      • .,-,
        asianharrastaja kirjoitti:

        Taas samaa mieltä. Vuosituhansien tähtäyksellä voinee valtaosan ihmisten kehityksestä laskea kulttuurievoluution varaan, joka ei siis siirry perimällä, vaan oppimalla. Kymmenientuhansien vuosien sihdillä ajattelun ja oppimisen valmiuksille on saattanut jo tulla geneettistäkin tukea.

        Miten selität sitten sen, että valtaoasalla lisääntyvistä ihmisistä looginen ajattelu ei ole kovinkaan korkealla tasolla?
        Miten kuvittelet ettei heidän ominaisuutensa ole lisääntymässä kun on vielä havaittavissa, että mitä alhaisempi on ajattelun taso, sitä enemmän hän tuottaa jäkeläisiään.
        Ihmiskuntahan lisääntyy huimaa vauhtia siinä osassa ihmiskuntaa jolle ajattelu ei ole ominaista.
        Ja toisessa päässä ne, jotka ovat ajattelun mammutteja eivät tuota jälkeläisiä juuri lainkaan.


      • asianharrastaja kirjoitti:

        Dennettin kirjassa "Lumous murtuu" mainitaan, että Gould painotti tieteen ja uskon erillisiä reviirejä sekä rinnakkaiselon mahdollisuutta, kunhan ne eivät tunge toistensa alueille. Ainakin tuo loppuehto tarjoaa tilaa erilaisille tulkinnoille.

        NOMA on tyypillinen esimerkki siitä Gouldin sovittelevuudesta.

        Dawkins kritisoi NOMAa aikanaan (ja kritisoi edelleenkin) ja oikeastaan aika hyvästä syystä: NOMAn ydinongelmahan on siinä, ettei ole mitään selkeästi "tieteen tonttia" ja "uskonnon tonttia". Tuo raja liikkuu ja voi hämärtyä tieteen edistyessä tai uusien uskontojen syntyessä.

        Siksihän tämä keskustelupalstakin on olemassa.


      • asianharrastaja
        .,-, kirjoitti:

        Miten selität sitten sen, että valtaoasalla lisääntyvistä ihmisistä looginen ajattelu ei ole kovinkaan korkealla tasolla?
        Miten kuvittelet ettei heidän ominaisuutensa ole lisääntymässä kun on vielä havaittavissa, että mitä alhaisempi on ajattelun taso, sitä enemmän hän tuottaa jäkeläisiään.
        Ihmiskuntahan lisääntyy huimaa vauhtia siinä osassa ihmiskuntaa jolle ajattelu ei ole ominaista.
        Ja toisessa päässä ne, jotka ovat ajattelun mammutteja eivät tuota jälkeläisiä juuri lainkaan.

        "..mitä alhaisempi on ajattelun taso, sitä enemmän hän tuottaa jäkeläisiään.
        Ihmiskuntahan lisääntyy huimaa vauhtia siinä osassa ihmiskuntaa jolle ajattelu ei ole ominaista."

        Alhainen ajattelun taso ei ole perinnöllinen, vaan omaksuttu ominaisuus kuten useat ihmiset ovat käytännössä todistaneet. Ajattelun mammutteja ilmaantuu aina.

        Mielenkiintoinen vertailukohta on vanhalestadiolaisten kesäkokouksen osanottajamäärä, joka on vuosikymmeniä pysytellyt jokseenkin samana, vaikka kohderyhmän väitetään lisääntyvän paljon nopeammin kuin suomalaiset yleensä.


      • aasianharrastaja
        solon1 kirjoitti:

        Kiitos itsellesi. Vaikka maailmankuvamme onkin erilainen, niin täytyy myöntää, että olen saanut paljon irti sinun viesteistäsi.

        Mitä se kertoo loogisesta ajattelusta, että maailmankuvamme ovat erilaiset vaikka havaintomme ovat samat?
        Kertooko se, että meillä tieteeseen uskovilla looginen ajattelu on hallussa?


      • asianharrastaja
        aasianharrastaja kirjoitti:

        Mitä se kertoo loogisesta ajattelusta, että maailmankuvamme ovat erilaiset vaikka havaintomme ovat samat?
        Kertooko se, että meillä tieteeseen uskovilla looginen ajattelu on hallussa?

        Ei se kerro. Usko tai uskon puute Jumalaan ei ole logiikalla havaintojen pohjalta todistettavissa, paitsi jo valmiiksi uskovalle.


    • aasinharrastaja

      "Yliluonnollisen poisulkeminen kehityksen taustalta ei silti tällä tavoin onnistu sen paremmin kuin yleensäkään; kahdesta syyystä. Uskomusten puolella voi mainiosti pitää noita mutaatioita yliluonnollisesti ohjautuneina, eikä kumoavaa todistetta tälle ole löydettävissä."

      Juu ei, vitun urpo!

      mitään ei voi todistaa vääräksi, mutta Jumala On!

      • > mitään ei voi todistaa vääräksi, mutta Jumala On!

        Tarkoitatko että Jumala On väärä tai jopa Väärä?


    • Kill me now...

      Jos ihmisaivojen kehitys saadaan selitetyksi ongelmitta evoluution avulla, on yliluonnollisen tunkeminen siihen väliin suunnilleen yhtä järkevää kuin usko siihen, että yliluonnollista ohjaamista tarvittiin minkä tahansa muun eläimen evoluutioon. Toki jokainen saa uskoa mihin haluaa, mutta mikäli ihmisaivojen evoluutio on selitettävissä normaaleilla luonnonprosesseilla... niin ei ole mitään syytä asettaa ihmistä johonkin erityisasemaan eläimenä.

      • Puk Staavi

        Ja se, jos ihmisen voi varmistaa evoluution tuotteeksi, avaa portin harventaa ihmiskunta 10%:iin nykyisestään ilman omantunnontuskia.
        Ja jäljellejäävät elävät onnellisina itse kuin paratiisissa ilman huolten häivää.


      • Puk Staavi kirjoitti:

        Ja se, jos ihmisen voi varmistaa evoluution tuotteeksi, avaa portin harventaa ihmiskunta 10%:iin nykyisestään ilman omantunnontuskia.
        Ja jäljellejäävät elävät onnellisina itse kuin paratiisissa ilman huolten häivää.

        Niinkö sinusta?


      • Puk Staavi kirjoitti:

        Ja se, jos ihmisen voi varmistaa evoluution tuotteeksi, avaa portin harventaa ihmiskunta 10%:iin nykyisestään ilman omantunnontuskia.
        Ja jäljellejäävät elävät onnellisina itse kuin paratiisissa ilman huolten häivää.

        "Ja se, jos ihmisen voi varmistaa evoluution tuotteeksi, avaa portin harventaa ihmiskunta 10%:iin nykyisestään ilman omantunnontuskia.
        Ja jäljellejäävät elävät onnellisina itse kuin paratiisissa ilman huolten häivää."

        Onpas kreationisteilla edelleen hirmuisia haaveita, luulisi, että Hitlerin jälkeen kreationistit olisivat jo ymmärtäneet jotain.


      • valta kansalle ry
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Ja se, jos ihmisen voi varmistaa evoluution tuotteeksi, avaa portin harventaa ihmiskunta 10%:iin nykyisestään ilman omantunnontuskia.
        Ja jäljellejäävät elävät onnellisina itse kuin paratiisissa ilman huolten häivää."

        Onpas kreationisteilla edelleen hirmuisia haaveita, luulisi, että Hitlerin jälkeen kreationistit olisivat jo ymmärtäneet jotain.

        Ihmiskunnan koon rajoittamisesta on kyllä ollut pienissä piireissä suunnitelmia.

        http://www.youtube.com/watch?v=NJBnHqWmsko


      • luulisinkin juri näi
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Ja se, jos ihmisen voi varmistaa evoluution tuotteeksi, avaa portin harventaa ihmiskunta 10%:iin nykyisestään ilman omantunnontuskia.
        Ja jäljellejäävät elävät onnellisina itse kuin paratiisissa ilman huolten häivää."

        Onpas kreationisteilla edelleen hirmuisia haaveita, luulisi, että Hitlerin jälkeen kreationistit olisivat jo ymmärtäneet jotain.

        Depopulationismista on tietoa saatavilla vaikka kuinka paljon
        Google-haulla tuli heti 274819.

        http://www.examiner.com/human-rights-in-national/censored-gulf-news-terror-deep-south-for-agenda-21-pt-iii-disinformation-depopulation

        Bar-Obam juuri vetää joukot pois pikavauhtia iraakista ja jättää risaiset olot jälkeensä.
        Mahdollisesti vie omat joukkonsa pois seuraavan rytäkän alta.


      • asianharrastaja

        Luetun ymmärtämisessäsi on toivomisen varaa:

        "Jos ihmisaivojen kehitys saadaan selitetyksi ongelmitta evoluution avulla, on yliluonnollisen tunkeminen siihen väliin suunnilleen yhtä järkevää kuin.."

        Olen koettanut yllä toistella kahta pääongelmaa tässä asiassa:

        - evoluutiospekulaatiot voi helposti tehdä, mutta niille ei löydy todisteita
        - suuri osa aivotoiminnasta kehittyy aivoissa itsessään niiden jo synnyttyä

        Ihmisaivojen tiedetään jo eroavan eläinaivoista sekä geneettisesti että toiminnallisesti. Erityisasema on jo olemassa, olipa sen takana evoluutio tai muu.


      • -.,,.-
        asianharrastaja kirjoitti:

        Luetun ymmärtämisessäsi on toivomisen varaa:

        "Jos ihmisaivojen kehitys saadaan selitetyksi ongelmitta evoluution avulla, on yliluonnollisen tunkeminen siihen väliin suunnilleen yhtä järkevää kuin.."

        Olen koettanut yllä toistella kahta pääongelmaa tässä asiassa:

        - evoluutiospekulaatiot voi helposti tehdä, mutta niille ei löydy todisteita
        - suuri osa aivotoiminnasta kehittyy aivoissa itsessään niiden jo synnyttyä

        Ihmisaivojen tiedetään jo eroavan eläinaivoista sekä geneettisesti että toiminnallisesti. Erityisasema on jo olemassa, olipa sen takana evoluutio tai muu.

        Lontoon taksikuskien aivoja on tutkittu ja todettu heillä erään alueen olevan muiden vastaavia kohtia kehittyneemmän.
        Heillä on hyvä kyky valita edullisin kulkureitti ja sitä vastaava alueen ero on hankittu ominaisuus.
        Näin aivotkin kehittyvät käytettäessä kuten lihaksetkin.
        Evokkius vaarantaa evokkien aivoihin väärinkäytön vuoksi virheelliset toiminnot.


    • Puk Staavi

      Evoluutiolla syntyneessä elämässä ei tarvita moraalia.
      Moraalin ainoa ehto, joka asettaa syyllisyyden on Jumalan olemasssaolo.
      Muuten moraali on perusteeton.
      Ja ihmiskunnan "hävittämistä" ei tarvitsisi edes itse tehdä.
      Sen voi moraaliton antaa heidän itsensä tehtäväksi.
      Keinoja kyllä löytyy jos niin haluaa.

      • Miten varmistat etteivät nuo fantasiaolentosi, joita nimität moraalittomiksi, eivät tuhoa sinuakin muun ihmiskunnan ohessa?


      • Ei moraalintajumme perusteeton olekaan. Se on muodostunut, koska se edistää geeniemme elinkaarta.

        Olet geenien kannalta lähinnä kantoalus, live with it.


      • naapurln.kissa (ei k
        illuminatus kirjoitti:

        Ei moraalintajumme perusteeton olekaan. Se on muodostunut, koska se edistää geeniemme elinkaarta.

        Olet geenien kannalta lähinnä kantoalus, live with it.

        "Ei moraalintajumme perusteeton olekaan. Se on muodostunut, koska se edistää geeniemme elinkaarta."

        Mikä ihmiskunnan moraalissa on ihmiskuntaa säilyttävää laatua? Sekö, että tuhoamme ympäristöämme hillittömämmin kuin koskaan nyt kun koulutustasomme on korkeimmillaan?
        Miten sinun geeniesi elinkaaren edistäminen olisi merkki moraalitajun lisääntymisestä jäi vähän epäselväksi?


      • naapurln.kissa (ei k kirjoitti:

        "Ei moraalintajumme perusteeton olekaan. Se on muodostunut, koska se edistää geeniemme elinkaarta."

        Mikä ihmiskunnan moraalissa on ihmiskuntaa säilyttävää laatua? Sekö, että tuhoamme ympäristöämme hillittömämmin kuin koskaan nyt kun koulutustasomme on korkeimmillaan?
        Miten sinun geeniesi elinkaaren edistäminen olisi merkki moraalitajun lisääntymisestä jäi vähän epäselväksi?

        Kovastipa kreationistisen moraalin omaava nikkivaras pyytelee moraaliohjeita, Pidä vain varkaan moraalisi, et sinä siitä pääse sen enempää kuin seepra raidoistaan.


      • asianharrastaja
        naapurln.kissa (ei k kirjoitti:

        "Ei moraalintajumme perusteeton olekaan. Se on muodostunut, koska se edistää geeniemme elinkaarta."

        Mikä ihmiskunnan moraalissa on ihmiskuntaa säilyttävää laatua? Sekö, että tuhoamme ympäristöämme hillittömämmin kuin koskaan nyt kun koulutustasomme on korkeimmillaan?
        Miten sinun geeniesi elinkaaren edistäminen olisi merkki moraalitajun lisääntymisestä jäi vähän epäselväksi?

        Esimerkiksi se, että murha on rikos melkein kaikkialla ja nykyään alkaa kansanmurhakin olla. Illu jatkakoon.


      • naapurln.kissa (ei k kirjoitti:

        "Ei moraalintajumme perusteeton olekaan. Se on muodostunut, koska se edistää geeniemme elinkaarta."

        Mikä ihmiskunnan moraalissa on ihmiskuntaa säilyttävää laatua? Sekö, että tuhoamme ympäristöämme hillittömämmin kuin koskaan nyt kun koulutustasomme on korkeimmillaan?
        Miten sinun geeniesi elinkaaren edistäminen olisi merkki moraalitajun lisääntymisestä jäi vähän epäselväksi?

        Kas, näennäishyveellinen nikkivaras esittämässä moraalikysymyksiä.

        Ei biologisella evoluutiolla mitään tietoista tavoitetta ole. Ei geeni ole tietoinen toimija eikä sitä näin ollen kiinnosta pätkääkään säilyykö ihminen lajina. Periaattessa mitään "ihmiskunnan moraaliakaan" ei ole olemassa, vaan moraali on yksilön ominaisuus. Ihmiskunnan moraalintaju on kyllä ohutta kulttuurisidonnaista kuorrutusta lukuuottamatta erittäin yhtenäinen, mutta tuo johtuu yksinkertaisesti siitä, että moraalintaju on taustaltaan biologinen eikä esim. vasta uskontojen myötä tullutta.

        Perinnöllisten ominaisuuksien yleistymisen kannalta olennaista on vain se, kuinka todennäköisesti ne periytyvät. Suvullisessa lisääntymisessä ominaisuudet periytyvät sitä todennäköisemmin mitä todennäköisemmin niiden kantaja pääsee parittelemaan, lisääntyy ja kuinka hyvin syntyneet jälkeläiset edelleen selviytyvät lisääntymisikään. Perinnöllinen ominaisuus yleistyy populaatiossa matemaattisen varmasti (alkuun päästyään) jos se on tuota geenien siirtymistehokkuutta nostava.

        Tuota geenien siirtymistehokkuutta on sitten luonnossa edistetty monin eri strategioin: esim. "ylisuurella" oman onnensa varassa olevalla jälkeläistuotannolla tai sitten huolehtimalla pienemmästä määrästä jälkeläisiä pidemmälle kasvuikään kuten ihminenkin tekee.

        Yksilö on evoluution kannalta lisääntymisen jälkeen hyödytön, jollei tämä jotenkin välillisesti lisääntymisensä jälkeenkin paranna geenien säilymismahdollisuuksia. Nimenomaan jälkeläisten turvaaminen on syy siihen, miksi elämä monilla lajeilla ihmisen lisäksi jatkuu niin pitkään lisääntymisen jälkeenkin. Altruismi, hoivavietti, yhteistyökyvyt ja muut moraalin taustalla olevat biolgiset ominaisuudet ovat nekin yleistyneet vain siksi, koska ne edistävät geeniemme siirtymistä eteenpäin. Yksilö toimii luonnostaan usein vaikka itsensä etuja vastaan, jos se vain on geenien siirtymisen kannalta hyödyllistä. Yksilö voi kärsiä, laji voi kärsiä, mutta geeni menestyy ja jatkaa eteenpäin. Tuota ilmiötä kutsutaan "geenin itsekkyydeksi". Ilmiön kuvasi ja nimesi muuan Richard Dawkins 1976, suosittelen luettavaksi samannimisen kirjan.

        Tietenkin sellaistakin moraalintajuun pohjaavaa käytöstä on, joka edistää ihmiskunnan säilymistä: esimerkiksi juuri se, että haluamme huolehtia jälkeläisistämme, tai se, että tiedostamme toimivamme ympäristön kannalta kestämättöllä tavalla, tai se, että tiedostamme, että on väärin tappaa toinen ihminen, tai se, että tiedostamme olevan väärin jättää sairas tai vahingoittunut oman onnensa nojaan. Osaat varmasti kehitellä jatkoa itsekin. Tuo on tietysti mukavaa, mutta noita ominaisuuksia ei olisi meille kehittynyt ilman että ne ovat myös geeniemme siirtymisen kannalta eduksi. Huomaa muuten, että moraalintaju ja moraalisesti toimiminen ovat vielä 2 eri asiaa. Kaikki eivät välitä vaikka omatunto kolkuttaa.

        Sama lajille haitallinen mutta geenien siirtymiselle hyödyllinen käytös ilmenee usein luonnossakin: ajattele vaikka leijonalaumaa jälkeläisineen. Leijonauroksethan pyrkivät tappamaan vieraiden urosten jälkeläiset, koska siitä seuraa kuolleen pennun emän tuleminen uudelleen kiimaan. Uusi uros pääsee pukille, ja katso, taas geenit siirtyvät, mutta tällä kertaa tuon laumaan tulleen uuden uroksen. Leijonat eivät lajina varmasti hyödy siitä, että n. neljäsosa pennuista kuolee oman lajin urosten tappamina, mutta ei se ole luonnon ongelma. Ei luontoa kiinnosta leijonan tulevaisuus lajina. Geenit elävät elämäänsä sukupolvesta, aikakaudesta ja lajista toiseen.


      • illuminatus kirjoitti:

        Kas, näennäishyveellinen nikkivaras esittämässä moraalikysymyksiä.

        Ei biologisella evoluutiolla mitään tietoista tavoitetta ole. Ei geeni ole tietoinen toimija eikä sitä näin ollen kiinnosta pätkääkään säilyykö ihminen lajina. Periaattessa mitään "ihmiskunnan moraaliakaan" ei ole olemassa, vaan moraali on yksilön ominaisuus. Ihmiskunnan moraalintaju on kyllä ohutta kulttuurisidonnaista kuorrutusta lukuuottamatta erittäin yhtenäinen, mutta tuo johtuu yksinkertaisesti siitä, että moraalintaju on taustaltaan biologinen eikä esim. vasta uskontojen myötä tullutta.

        Perinnöllisten ominaisuuksien yleistymisen kannalta olennaista on vain se, kuinka todennäköisesti ne periytyvät. Suvullisessa lisääntymisessä ominaisuudet periytyvät sitä todennäköisemmin mitä todennäköisemmin niiden kantaja pääsee parittelemaan, lisääntyy ja kuinka hyvin syntyneet jälkeläiset edelleen selviytyvät lisääntymisikään. Perinnöllinen ominaisuus yleistyy populaatiossa matemaattisen varmasti (alkuun päästyään) jos se on tuota geenien siirtymistehokkuutta nostava.

        Tuota geenien siirtymistehokkuutta on sitten luonnossa edistetty monin eri strategioin: esim. "ylisuurella" oman onnensa varassa olevalla jälkeläistuotannolla tai sitten huolehtimalla pienemmästä määrästä jälkeläisiä pidemmälle kasvuikään kuten ihminenkin tekee.

        Yksilö on evoluution kannalta lisääntymisen jälkeen hyödytön, jollei tämä jotenkin välillisesti lisääntymisensä jälkeenkin paranna geenien säilymismahdollisuuksia. Nimenomaan jälkeläisten turvaaminen on syy siihen, miksi elämä monilla lajeilla ihmisen lisäksi jatkuu niin pitkään lisääntymisen jälkeenkin. Altruismi, hoivavietti, yhteistyökyvyt ja muut moraalin taustalla olevat biolgiset ominaisuudet ovat nekin yleistyneet vain siksi, koska ne edistävät geeniemme siirtymistä eteenpäin. Yksilö toimii luonnostaan usein vaikka itsensä etuja vastaan, jos se vain on geenien siirtymisen kannalta hyödyllistä. Yksilö voi kärsiä, laji voi kärsiä, mutta geeni menestyy ja jatkaa eteenpäin. Tuota ilmiötä kutsutaan "geenin itsekkyydeksi". Ilmiön kuvasi ja nimesi muuan Richard Dawkins 1976, suosittelen luettavaksi samannimisen kirjan.

        Tietenkin sellaistakin moraalintajuun pohjaavaa käytöstä on, joka edistää ihmiskunnan säilymistä: esimerkiksi juuri se, että haluamme huolehtia jälkeläisistämme, tai se, että tiedostamme toimivamme ympäristön kannalta kestämättöllä tavalla, tai se, että tiedostamme, että on väärin tappaa toinen ihminen, tai se, että tiedostamme olevan väärin jättää sairas tai vahingoittunut oman onnensa nojaan. Osaat varmasti kehitellä jatkoa itsekin. Tuo on tietysti mukavaa, mutta noita ominaisuuksia ei olisi meille kehittynyt ilman että ne ovat myös geeniemme siirtymisen kannalta eduksi. Huomaa muuten, että moraalintaju ja moraalisesti toimiminen ovat vielä 2 eri asiaa. Kaikki eivät välitä vaikka omatunto kolkuttaa.

        Sama lajille haitallinen mutta geenien siirtymiselle hyödyllinen käytös ilmenee usein luonnossakin: ajattele vaikka leijonalaumaa jälkeläisineen. Leijonauroksethan pyrkivät tappamaan vieraiden urosten jälkeläiset, koska siitä seuraa kuolleen pennun emän tuleminen uudelleen kiimaan. Uusi uros pääsee pukille, ja katso, taas geenit siirtyvät, mutta tällä kertaa tuon laumaan tulleen uuden uroksen. Leijonat eivät lajina varmasti hyödy siitä, että n. neljäsosa pennuista kuolee oman lajin urosten tappamina, mutta ei se ole luonnon ongelma. Ei luontoa kiinnosta leijonan tulevaisuus lajina. Geenit elävät elämäänsä sukupolvesta, aikakaudesta ja lajista toiseen.

        Lisätään nyt vielä, että se, mitä Dawkins esitteli oli paitsi "geenin itsekkyyden" käsite niin myös se, kuinkan nimenomaan geenien näkökulmasta seuraa tuo epäitsekkään käytöksen järkevyys. Geenikeskeinen evoluutio sinänsä oli vanhempi havainto.


      • fsdjofjis
        illuminatus kirjoitti:

        Kas, näennäishyveellinen nikkivaras esittämässä moraalikysymyksiä.

        Ei biologisella evoluutiolla mitään tietoista tavoitetta ole. Ei geeni ole tietoinen toimija eikä sitä näin ollen kiinnosta pätkääkään säilyykö ihminen lajina. Periaattessa mitään "ihmiskunnan moraaliakaan" ei ole olemassa, vaan moraali on yksilön ominaisuus. Ihmiskunnan moraalintaju on kyllä ohutta kulttuurisidonnaista kuorrutusta lukuuottamatta erittäin yhtenäinen, mutta tuo johtuu yksinkertaisesti siitä, että moraalintaju on taustaltaan biologinen eikä esim. vasta uskontojen myötä tullutta.

        Perinnöllisten ominaisuuksien yleistymisen kannalta olennaista on vain se, kuinka todennäköisesti ne periytyvät. Suvullisessa lisääntymisessä ominaisuudet periytyvät sitä todennäköisemmin mitä todennäköisemmin niiden kantaja pääsee parittelemaan, lisääntyy ja kuinka hyvin syntyneet jälkeläiset edelleen selviytyvät lisääntymisikään. Perinnöllinen ominaisuus yleistyy populaatiossa matemaattisen varmasti (alkuun päästyään) jos se on tuota geenien siirtymistehokkuutta nostava.

        Tuota geenien siirtymistehokkuutta on sitten luonnossa edistetty monin eri strategioin: esim. "ylisuurella" oman onnensa varassa olevalla jälkeläistuotannolla tai sitten huolehtimalla pienemmästä määrästä jälkeläisiä pidemmälle kasvuikään kuten ihminenkin tekee.

        Yksilö on evoluution kannalta lisääntymisen jälkeen hyödytön, jollei tämä jotenkin välillisesti lisääntymisensä jälkeenkin paranna geenien säilymismahdollisuuksia. Nimenomaan jälkeläisten turvaaminen on syy siihen, miksi elämä monilla lajeilla ihmisen lisäksi jatkuu niin pitkään lisääntymisen jälkeenkin. Altruismi, hoivavietti, yhteistyökyvyt ja muut moraalin taustalla olevat biolgiset ominaisuudet ovat nekin yleistyneet vain siksi, koska ne edistävät geeniemme siirtymistä eteenpäin. Yksilö toimii luonnostaan usein vaikka itsensä etuja vastaan, jos se vain on geenien siirtymisen kannalta hyödyllistä. Yksilö voi kärsiä, laji voi kärsiä, mutta geeni menestyy ja jatkaa eteenpäin. Tuota ilmiötä kutsutaan "geenin itsekkyydeksi". Ilmiön kuvasi ja nimesi muuan Richard Dawkins 1976, suosittelen luettavaksi samannimisen kirjan.

        Tietenkin sellaistakin moraalintajuun pohjaavaa käytöstä on, joka edistää ihmiskunnan säilymistä: esimerkiksi juuri se, että haluamme huolehtia jälkeläisistämme, tai se, että tiedostamme toimivamme ympäristön kannalta kestämättöllä tavalla, tai se, että tiedostamme, että on väärin tappaa toinen ihminen, tai se, että tiedostamme olevan väärin jättää sairas tai vahingoittunut oman onnensa nojaan. Osaat varmasti kehitellä jatkoa itsekin. Tuo on tietysti mukavaa, mutta noita ominaisuuksia ei olisi meille kehittynyt ilman että ne ovat myös geeniemme siirtymisen kannalta eduksi. Huomaa muuten, että moraalintaju ja moraalisesti toimiminen ovat vielä 2 eri asiaa. Kaikki eivät välitä vaikka omatunto kolkuttaa.

        Sama lajille haitallinen mutta geenien siirtymiselle hyödyllinen käytös ilmenee usein luonnossakin: ajattele vaikka leijonalaumaa jälkeläisineen. Leijonauroksethan pyrkivät tappamaan vieraiden urosten jälkeläiset, koska siitä seuraa kuolleen pennun emän tuleminen uudelleen kiimaan. Uusi uros pääsee pukille, ja katso, taas geenit siirtyvät, mutta tällä kertaa tuon laumaan tulleen uuden uroksen. Leijonat eivät lajina varmasti hyödy siitä, että n. neljäsosa pennuista kuolee oman lajin urosten tappamina, mutta ei se ole luonnon ongelma. Ei luontoa kiinnosta leijonan tulevaisuus lajina. Geenit elävät elämäänsä sukupolvesta, aikakaudesta ja lajista toiseen.

        Dawkinatus omiaan höpöttää.


      • fsdjofjis kirjoitti:

        Dawkinatus omiaan höpöttää.

        Kiitos hienosti perustellusta kommentista.


    • Puk Staavi

      Jos joku noin haluaisi tehdä, olisimme varmasti molemmat häviäjien joukossa.

      Mutta maailmalla on ladattuna sellainen dominopeli, jolla sen saisi jo varsin pitkälle teetettyä muilla.
      Riittäisi vain , että kiinalaiset irtisanoisivat valittuja luottojansa maailmalla ja kotiuttaisivat lainaamiansa dollareita.
      Rahan puute hoitaisi lopun.
      Ja homman saisi käyntiin kuin dominopelin kun oikeasta paikasta vaatisi omansa pois.

      -Suomi on ottanut lainansa älyttömimmin koko Euroopassa sillä meillä on eniten velasta ulkopuolelta maamme kun muiden valtionvelat ovat enemmän oman maan sisäpuolista velkaa.
      Jos joku nimittäin välttämättä tarvitsee lainaamiansa varoja, ne jouduttaisiin vaihtamaan muualta otettuihin lainoihin ja kun/ja jos olisimme pakkotilanteessa, huonoin ehdoin.

    • A10097 (ek)

      Hienoa(kin) keskustelua ketjussa.
      Siitä innottuneena linkitän aiheeseen liittyvän jarlaismin tuotteen:
      http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135269745805.jpeg

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tollanen supernainen oot...

      Kunnon pakkaus, ja sitten asut jonkun idiootin kanssa jossain korvessa. Oliko sulla siinä joku ajatuskin kun siihen ru
      Ikävä
      116
      1552
    2. Kaipaan keskustelua kanssasi nainen

      Siinä oli niin hyvä olla.
      Ikävä
      57
      1145
    3. Jos sinua kiinnostaa nainen

      tai olet miettinyt, niin ei minulla ole ollut ketään. Olen viettänyt hiljaista ja yksinäistä elämää. En ole "käynyt nais
      Ikävä
      47
      990
    4. Tekisin sitä nyt

      Kanssasi jos voisin mutta pitää tehdä yksin
      Ikävä
      101
      922
    5. Sevenissä kuva "Aboriginaalista"

      Mutta eihän vaan ole Pikkuruisen salainen serkku - yhtä omituinen hymy päällä....
      Kotimaiset julkkisjuorut
      193
      840
    6. Ihana tumma

      Kaunotar nainen, oletko täällä? Tiedät että olet kauneinta maailmassa ja niin tiedän minäkin. Mitenkäs Juhannus?
      Ikävä
      36
      838
    7. Mitäpä sitä valehtelemaan nainen

      Kyl oisin toivonut että juhannus oltas vietetty yhdessä. Ehkä jopa oltaisiin rakssteltu yöttömänä yönä. Mutta ei, vain y
      Ikävä
      30
      763
    8. En kuulu tänäkään vuonna

      juhannukseesi. Ei sellaista juhannusta taida tullakaan. Eikä joulua..
      Ikävä
      40
      741
    9. Ei me saada tätä ikinä toimimaan

      Näytin herkimmän puoleni. Suuttumukseni ja turhautumisen. Luotin, että tutustuminen ei kaatuisi siihen. Luotin, että pys
      Ikävä
      31
      712
    10. Muistat varmaan tämänkin nainen

      miten kutsuin sinua ihanaksi, enkä väärässä ollutkaan. Mulle tuli aina hauskoja juttuja mieleen, joita sitten kerroin. J
      Ikävä
      27
      666
    Aihe