Dosetissa 14 eri lääkettä+muut lääkkeet

Tulin vihaiseksi kun luin viestisi. Meille kävi ihan samoin.
Miksi äidillesi on määrätty mielialalääkkeet jos hän ei niitä ennenkään tarvinnut, pistä lääkkeen määrännyt lääkäri lujille.
Lääkärit taitavat olla lääketehtaiden agentteja, kuinkahan monta ihmistä ovat vammauttaneet ja tappaneet liiallisella lääkityksellä???
Meillä on enää murto-osa entisestä lääkityksestä, en osannut ottaa asiaa aikaisemmin esille, väärä ja liiallinen lääkitys vei liikkuvan energisen ihmisen vuodepotilaaksi.
Olen sen aisian puolestapuhuja henkeen ja vereen että lääkärit laittaisivat potilaan seurantaan että etsittäisiin pienin mahdollinen annostus lääkkeitä millä pärjää.
Mieheni sai lääkityksen joka olisi kaatanut norsunkin, näin jälkikäteen ajatellen tiedän kun vähän ymmärrän asioita.
Minä vein miehen alan lääkärin luo ja panin hänet koville.
Sain tehdä tosissani töitä ennekuin minua uskottiin ja lääkitystä vähennettiin.
Tiedän missä tilanteessa olet, koita etsiä lääkäri joka ei ole niin hanakka määräämään lääkkeitä ja pyydä tarkistamaan mikä lääke on pakollinen. Näkeehän sen sitten kun seurataan pitääkö annostusta lisätä, ensin kannattaa vähentää, niin me tehtiin.
En suosittele tekemään mitään omin päin, sekin voi aiheuttaa vaikeuksia.
Olen sydämestäni mukana, Kerrothan kuin asiat ovat sujuneet.

Yritin ensin saada apua terveyskeskuslääkäriltä, hän ei suostunut muuttamaan psykiatrian erikoislääkrin reseptejä.
Sitten otin yhteyttä mielenterveystoimistoon, siellä oli vain psykiatrinen sairaanhoitaja joka ei suostunut edes puhumaan alan lääkärin tapaamisesta tai lääkityksen tarkistamisesta.
Meillä on rytmihäiriöiden estolääkityksen takia kerran vuodessa aika sydänlääkärille keskussairaalaan, puhuin asiasta hänelle kun kukaan muu ei kuunnellut.
Tämä lääkäri kuunteli ja hommasi ajan psykiatrille, oli varmaan laittanut tietoa etukäteen tilanteestamme joten pysykiatri viimein kuunteli mitä puhuin.
Mielestäni olisi parasta mennä yksityislääkärille, sellaiselle joka ei ole automaattinen reseptinkirjoittaja, perehtyy tapaukseen ja huomioi potilaan iän ja lääkkeidem määrän sekä yhteisvaikutukset.
Kuten huomaat oli onnen kauppaa että sain ääneni kuuluviin.
Alettiin vähentää lääkitystä, Varsinkin Opamox nimisen lääkkeen vieroituksessa meni pari vuotta, siihen tulee voimakas riippuvuus. Risperdal on nyt 0,5mg alun 4mg sijaan.
Deprakine oli mielialaa tasoittamaan, niitä oli pahimmillaam ainaki 5 tabl päivässä, nyt miedompaa yksi tabletti vrk.
Varsinkin Risperdal jäykistää, se sopii joillekin, mutta eräissä sairauksissa on jopa hengenvaarallinen. Miehessä epäiltiin LEWY.n kappaletautia, juuri tässä sairaudessa Risprdal on tuhoisaa, silti lääkettä vain määrättiin sinnikkäästi.
En usko että miehessä edes oli LEWY-dementiaa, kunto ei ole paljon huonontunut, päinvastoin pahimman lääkityksen ajoista. Harhat on jääneet pois, muisti pelaa aika hyvin ikäisekseen 78v.
ainut mikä ei palutunut on liikuntakyky, mies oli liian kauan ihan apaattinen, hän haluaa vain maata sängyssä, kädet ja jalat eivät toimi.
Kunnon romahtaminen johtui liiallisesta lääkityksestä eikä mistään muusta, se oli niin ilmeistä kuin olla voi, silti lääkärit yrittivät etsiä vaikka mitä muita syitä kunnon huononemiseen. Kuinka hyväkuntoinen ihminen voin vaipua sängyn pohjalle parissa viikossa lääkityksen aloittamisesta. lääkäri väitti että tilanne korjautuu kunhan mies syö lääkettä pidempään, ei niin käynyt, päinvastoin.
Tämä lääkitys jatkui liian kauan kun en ymmärtänyt asiaa, luotin siihen että lääkärit tietää.
Näistä asioista on ollut telkkarissakin, heidät on näköjään vaiennettu koska asiasta ei ole juuri kuulunut.
Muutamia lääkäreitä on, jotka yrittävät saada muutosta vanhuksien lääkitsemisestä sängyn pohjallle, jotain järkeä asiaan olisi saatava.
En ole yksin mielipiteineni, olen puhunut asiasta useiden ihmisten kanssa ja nähnyt monia samnalaisia tapauksia.
Eräskin ammattilainen sanoi että äidilleen määrättiin psykoosilääkettä Risperdalia kun äiti oli osoittanut likkaa omia mielipiteitään siitä kuinka hän haluaisi itseään hoidettavan, onneksi tytär ehti hätiin ja kielsi ehdottomasti Risperdalin. Eräs toinen ammattilainen sanoi että Risperdalia määrätään lähes automaattisesti vanhuksille, miksihän, vaipuuko ihminen psykoosiin vanhetessaan?

http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/1/388181.pdf

Varaa äidillesi terveyskeskukseen lääkäriaika, selitä tilanne ja pyydä/vaadi lähete geriatrille, hän on se taho, joka tietää ja ymmärtää vanhusten psyykkisen ja fyysisen tilan ja lääkityksen.

Kun vanhus tai nuorempikin tulee huonoon kuntoon väärän tai liiallisen lääkityksen takia, määrätään uusia lääkkeitä oireisiin joille keksitään taas oma diagnoosi. Oireet eivät juuri koskaan VOI tulla lääkeistä, kokemukseni mukaan:(

Rahan alttarille uhrataan ihmisiä.
Niin paljon turhaa lääkitystä, tehdään tarpeita joita ei ole, ne tuottavat joillekin rahaa ja paljon.
Kyllä lääketiede on saanut aikaan paljon hyvääkin, lääketehtaiden ahneus pilaa hyvän asian.

Jos lääkkeitä ei olisi, moni meistä tänne kirjoittajista olisi jo ajat sitten kuollut...

Eikähön monesti ole vähän sitäkin, että voiko lääkäri olla kirjoittamatta lääkettä, jos selvä vaiva on...

Näin on, en halua väheksyä lääketieteen kehittymistä. Ihmishenkiä on pelastunut lääkkeiden kehittymisen myötä.
Sinänsä hyvä asia on kääntynyt itseään vastaan, seuranta lääkkeen vaikutuksista jää usein liian vähälle.
Ei huomioida ihmisen yksilöllisyyttä, kaikki eivät kestä samoja annoksia lääkettä, olenkin monesti sanonut että kannattaa kokeilla vaikka sairaala olosuhteissa mikä määrä lääkettä auttaa, näin vältyttäisiin ylilääkitykseltä joka myös tulee kalliiksi yhteiskunnalle kun potilaan kunto romahtaa, ja maksavathan korvattavat lääkkeet myös yhteiskunnalle.

Kun 24 päivä kirjoitin noista ongelmista oli muutamaa päivää aiemin käynyt lääkäri kotona katsomassa äidin vointia. Jo silloin pyydettiin toistamiseen (aikaisempi pyyntö noin vuosi sitten)että kolesteroolilääke vaihdettaisiin toiseen merkkiin joka on meillä sisaruksilla ollut toimiva ja kun on kokeiltu monia eri merkkejä nimiä mainitsematta. Lääkäri ei suostunut vaihtamaan vaan laittoi kölesterrolilääkkeen "katkolle" muutamaksi viikoksi, no hyvä niin. Nyt sitten kävi niinkuin jo aavisteltiinkin että kivut reisitä hävisivät ja näin on käynyt , myös vapina on jonkin verran vähentynyt. Jäljellä on tämä selkäkipu johon noita särkylääkkeitä nyt sitten syödään muut sydän-, verenpaine- ja mieliala- ym lääkkeet. Yritän alkuperäisessä kirjoituksessani herätellä kysymystä siitä, kuinka paljon näitä lääkkeitä joudutaan syömään suotta, ja aiheutuuko niistä sivuongelmia niinkuin nyt tuosta kolesteroolilääkkeestä. Kaksi vuotta on äiti voidellut jos jonkin merkkisellä linimentillä reisiä jopa hevosille tarkoitettuja linimenttejä on ollut ja sitten tässä ollaan, kun ao.henkilölle sopimaton kolesteroolilääke jää "katkolle" niin kivut häviää. Väkisinkin joutuu miettimään että mitähän seuraavaksi. Kun näistä kolesteroolilääkkeistä yleisesti tiedetään että jotkut merkit voi aiheuttaa toisille lihassärkyä ja jotkut ei ja nimenomaan reisilihaksiin, niin ei liene hyvin vaikeaa vaihtaa merkkiä jos yksi ei toimi kokeillaan toista.

Kolestrolilääkkeistä on ollut useinkin lehdissä kaikenlaista tietoa.
Aika usein on ollut epäilystä että niitä syötetään turhaankin, kaiken varalta.

Juu ja niissä kolestrolilääkkeissä eroja, tunnistin aloittajan teksistä samaa jossain määrin, mitä äitini serkku koki, voimattomuus jaloissa... Hän sai toisen kolestrolilääkkeen ja se vaiva katosi...