Ostimme kesällä talon ja lämmityskauden kynnyksellä on tullut eteen pari kysymystä.
Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja 3 kuution varaaja. Menoveden lämpötila on ollut nyt jotakuinkin 27-30 astetta ja paluuvesi siinä 24 astetta. Varaajan vastusten ylätermostaatti on asetettu 57 asteeseen ja alatermostaatti hieman alle. Kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti täysillä. Käyttövedelle on oma varaajansa.
Siispä, mitä jos lasken lämmitysvaraajan termostaattilämpöjä esim 5 asteella? Jos varaajan vesi täyttää edelleen tarpeen, kuten uskon, niin eikös tuossa olisi mahdollisuus säästää? Vai onko olemassa joku syy pitää varaajassa ylimääräistä "reserviä"?
Entäs sitten kiertovesipumpun asento? Pystynkö päättelemään paluuveden lämpötilasta pyörittääkö pumppu nestettä riittävällä teholla?
Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja 3 kuution varaaja. Menoveden lämpötila on ollut nyt jotakuinkin 27-30 astetta ja paluuvesi siinä 24 astetta. Varaajan vastusten ylätermostaatti on asetettu 57 asteeseen ja alatermostaatti hieman alle. Kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti täysillä. Käyttövedelle on oma varaajansa.
Siispä, mitä jos lasken lämmitysvaraajan termostaattilämpöjä esim 5 asteella? Jos varaajan vesi täyttää edelleen tarpeen, kuten uskon, niin eikös tuossa olisi mahdollisuus säästää? Vai onko olemassa joku syy pitää varaajassa ylimääräistä "reserviä"?
Entäs sitten kiertovesipumpun asento? Pystynkö päättelemään paluuveden lämpötilasta pyörittääkö pumppu nestettä riittävällä teholla?
Vastaukset 23
Vanhimmat
...pieni korjaus: menovesi pikemminkin 25-27 ja paluuvesi 23 astetta.
Kohta1 veden lämpötila.
Periaatteessa pystyt säästämään, joskin luultavasti säästö ei ole kovin merkityksellinen.
Kohta2 paluulämpötila.
Silloin kun talo on riittävän lämmin meno ja
paluuvesi ovat hyvin lähellä toisiaan. Toki mitä kylmempää on, niin ero kasvaa ja silloin sitä energiaa kuluu. Pitäisi tietää sitten vähän enemmän minkälainen järjestelmä on kooltaan ja paljonko on ns vapaan kierron lenkkejä ja paljonko termostaattien säätämiä. Vapaan kierron lenkit kuluttaa aina energiaa, kun taas termostaattien säätämät vain silloin, kun lenkki on auki eli termostaatti pyytää.
Lämmitettävää lattiapinta-alaa on noin 240-250 neliötä. Yläkerrassa noin 130m2 lähes kokonaan termostaattien takana, poislukien wc ja eteinen, jonne menee täysi hönkä.
Alakerta on vähemmän käytettyä tilaa, jonka lämpötilaa voisi pitää matalampana. Sielläkin on termostaatit seinässä, mutta jakotukissa ei ole kuin yksi toimilaite. Muut on revitty irti ja korvattu manuaalinupeilla. Näyttää siltä, että alakerran toimilaitteet/termostaatit eivät toimi. Kun lämmityskausi alkoi, niin kävi heti selväksi, että alakerran lattiat ovat selvästi lämpimämmät. Nyt olen ruuvaillut jakotukista pikkuhiljaa virtausta pienemmäksi turhan lämpimien lattioiden osalta. Järkevämpi säätö vaatisi jo pakkasia.
Onko varaaja lämmennyt aikaisemmin yösähköllä ja nyt lämpenee koko ajan? Vai miksi tuossa systeemissä ylipäätään on varaaja? Lämmityksessä ei normaalisti tarvita mitään reserviä.
Jos varaaja lämpenee koko ajan, niin voit pudottaa sen lämpötilan lähemmäs menoveden lämpötilaa ja näin säästät hiukan, koska varaajan hukkalämmön osuus pienenee. Pumpppua säätämällä pystyt vaikuttamaan lämpötilaeroon, joka olisi hyvä olla n.4-5 astetta.
Jep, varaajaa tosiaan on alunperin tarkoitus lämmittää yösähköllä. Tälläkin hetkellä lämmitän sitä yösähköllä. Syyskuussa yösähköä kului 1300 kwh ja nyt lokakuussa jo lähes 2000 kwh. Päiväsähköä ei kulu kuin jokunen 100 kwh ja lapsiperheessä laulaa pesukoneet sun muut ympäri vuorokauden. Tämän perusteella yösähkön osuus on lähes kokonaan lämmitystä ja syyskuussa ei vielä edes pahemmin lämmitelty. Ja tämän vuoksi tuli mieleen ajatus, että kuinkahan suuri osa tuosta sähköstä kuluu vain varaajan turhan reservin ylläpitämiseen. Olisikohan tosiaan ajatusta kytkeä lämmitys jatkuvaksi ja laskea varaajan lämpötilaa reilusti?
En ole periaatteessa vaivannut päätäni tuolla, sillä ensin ajattelin että esim varaajan hukkalämpö jää kuitenkin lämpönä "talteen". Tämä talvi olisi tarkoitus opetella ja optimoida talon olemassa oleva lämmitysjärjestelmän mahdollisimman hyvin ja sitten ensi kesänä mietitään erilaisia vaihtoehtoja. Seuraavat kysymykset sitten ilmalämpö- ja vesi-ilmalämpöpumpuista :)
Kyllä tuo varaaja tuntuu nykyoloissa turhan suurelta kun ajatellaan sähkön hintaa ja mainitsemaasi mahdollista hukkalämpöäkin. Mainitsit myös Ilma- ja vesilmalämpöpumput jotka ovat suuressa lämpötarpeessa hieman kyseenalaista joukkoa, varsinkin pakkasaikaan.
Heittäisin kehään vielä vaihtoehdon jossa laitat uuden pienemmän varaajan ja siihen asianmukaiset kierukat eri lämmitysmuodoille, sekä tietysti käyttövedelle. Sähkövastukset ovat sitten varalla varaajassa.
Siihen kytket sitten lisänä vaikkapa vesikiertoisen pellettitakan jolla pystyt muodostamaan lämpöä noin 4,5 centin kwh hintaan ja hyvät laitteet kestää.
Lattialämmitykseen otat varaajasta lämpöä ns sunttiventtiilin ja termostaattien kautta.
Mieti ja laskeskele paljonko Sinulla säästyy rahaa vuositasolla kun vertaat nykyisen sähkönkulutusta vaikka tuohon pellettilämmän hintaan, niin Silla on yksi vaihoehto lisää mietntääsi.
Veikkaisin, että säästät investoinnin parissa kolmessa vuodessa.
kaikki vesikiertoisen lattialämmityksen omaavat kotitaloudet avaavat lattiansa 5v välein, mutta samallahan voi vaihtaa aina latti materiaalin hehehe....
Miksi ne niitä avaavat? Mikä on latti materiaali? Onko se vähän niin kuin latte?
vesikiertoinen lattia lämmitys kestää noin 5v
Kyllä se vähän enemmän kestää, kuin 5v, mutta ei ne putket lattiassa ole ikuisia, kun ovat äärimmäisessä rasituksessa, muovin lämpöeläminen on suurta valun sisällä, sitten kun muovimateriaali kovettuu, se sanoo poks. Sähkövastuskaapelit alkaa paukkumaan hajalle jo muutaman vuoden käytön jälkeen, siinäkin kaapelin lämpöeläminen repii sen jommastakummasta päästä hajalle. Näistä ei rakentajia varoiteta. Em.lämmitymuodot pitäisi kieltää ja käyttää rakenteissa vain ilmakiertoista lattialämmitystä, se kestää talon iän, yli 50v.
Vesikirtoisen hyvän pellettitakan löydät sivuilta www.indot.fi ja säästä rahaa reippaasti.
Kaikki talot joissa vesi kiertoinen lattia lämmitys ovat purku kunnossa!
Ainoa ratkaisu on että myyt talosi tai purat sen
P..kat ne viijessä vuojessa miksikään menee. Itellä vesikiertoinen lattialämpö ollut kohta 20 vuotta, eikä ole tarvinnut lisäillä vettä lattialämmitysputkistoon. Vakuutusalalla toimivana olisin varmaan kuullut tapauksista. Porattuja ja jäädyttämällä rikottuja on jonkin verran.
Lattialämmitykseen menevän veden lämpötila on maksimissaan 35-asteista. Elikkä se lämpöeläminen on hyvin pientä. Yleensä menoveden lämpötila vaihtelee välillä 25-30 astetta.
Lattiaa ei lämmitetä kesäaikaan ollenkaan, joten lämmönvaihtelut on merkittäviä, sillä ei ole merkitystä niinkään, kuinka usein vaihtelua tapahtuu, metallisessa sähkövastuskaapelissa sen sijaan on materiaalin väsymisilmiötä. Putken laajeneminen betonin sisällä on rankkaa, siinä tapahtuu materiaalin tyssääntymistä, putki voi osittain irrota betonista ja rasitus kohdistuu pienelle alueelle. Varmaa on, että nämä putket tulevat ajankuluessa hajoamaan, pintaan asennetut lämpöisen vedet putket ovat joskus haurastuneet näkkileivän lujuutta vastaaviksi.
Ei kai nyt kukaan niin hullu ole että laittaa vesikiertoisen lattia lämmityksen taloonsa?
No voi pyhä sylvi! Kun lattialämmitys laitetaan kesäksi seis niin oletettavasti ulkoilma on lämmennyt sen verran, että sisällä on ilman lämmittämistäkin se normaali huonelämpö ellei enemmänkin.
Kun huone on 22 astetta niin tuskin se lattia on 15 astetta vai mitä? Vai mikä nyt on sitten sinun mielestäsi "merkittävää" lämmönvaihtelua?
Sinulle ei ole kerrottu kaikkea vakuutus asioista, koska vakuutus yhtiö tuskin edes hyväksyy vesi kiertoista lattia lämmitystä..
Sinulla siis on ollut 20v ves kiert lämmitys, äkkiä pusku traktori paikalle!!!
Maavarainen lattialaatta on kesähelteillä huoneilmaa viileämpi, eikä toisinpäin, kuten väitit! Eli se voi olla hyvinkin sen 15 C.
Jo 10 - 20 C lämmön vaihtelu on merkittävää materiaalin kannalta, jonka lämpölaajenemiskerroin on huomattavasti suurempi, kuin sitä ympäröivän betonin.
mitäs ehotat tilalle?
Miksi nostit 3 vuotta vanhan huhaakeskustelun?
Muoveja on valmistettu 1950-luvlta lähtien ja varmasti jossain on tuon ajan vedessä olleita muovirakenteita, joten nykyiset lattialämmityksen muoviputket kestävät ainakin 70 vuotta.
"Maavarainen lattialaatta "
Nykyrakentamista ovat tuulettuvat alapohjat ja suomessa niitä on tehty vuosikymmeniä. Kesällä metin lattia on tasan sama kuin huonelämpö.
>Maavarainen lattialaatta on kesähelteillä huoneilmaa viileämpi, eikä toisinpäin, kuten väitit! Eli se voi olla hyvinkin sen 15 C.<
Jos tuo olisi todellisuutta, niin ikiliikkujakin olisi jo keksitty. Mistä ihmeestä saat energiaa laatan viilentämiseen 15C.
Aivan sama mielikuva kun joku toinen ajattelee ja uskoo, miten lämmittämättömän vuolukivisen uunin lämpötila on huonetilan lämpötilaa alhaisempi ja siksi kiviuuni hohtaa kylmyyttä, jos sitä uunia ei lämmitetä.