Mitä ovat miehen ajatukset

344343

Erosimme kolme kuukautta sitten kolmen vuoden suhteesta riitaisesti. Ero sai alkunsa riidasta, jota seurasi miehen mykkäkoulu, molemmin puolinen loukkaaminen ja lopulta se, että hain tavarani hänen luotaan. Viimeiset kaksi kuukautta välillämme on ollut vain hiljaisuutta.

Itse olen miettinyt asioita ja haluaisin ainakin saada puhevälit takaisin ja mahdollisesti jutella missä mentiin vikaan. VIelä vähän ennen riitaa kerroimme rakastavamme toisiamme. Riitoja suhteessa on ollut ja molemmat ovat kärsineet siitä. Halua asioiden parantamiseen on myös ollut, mutta taitomme eivät riittäneet siihen.

Haluaisin lopettaa ns vihanpidon ja mykkäkoulun hänen kanssaan ja soitin hänelle. Mies lupasi kyllä jutella joku kerta, mutta sanoi ettei ymmärrä mitä hytyä siitä on. Sanoin että toivoisin ainakin tällaisen vihanpidon ja mykkäkoulun loppuvan; hänen vastauksensa oli, että hän ei pidä mitään, eli hän on poistanut minut ajatuksistaan.

On vähän vaikea uskoa tuohon. Mitä mies yleensäkin tarkoittaa tuollaisella. Ja jos en kerran ole edes hänelle olemassa niin miksi sitten vastaa nyt puhelimeen on valmis juttelemaan?

Oma motiivini tavata hänet on saada tällainen traumaattinen tilanne johonkin järjestykseen omassa elämässäni. Rakastan häntä edelleen, ja toivon että tapaamisemme antaa minulle mielen rauhan joko sen kautta että ymmärrän että eropäätös oli oikea tai että ymmärrämme (kyllä, suhteeseen tarvitaan kaksi) että haluamme vielä yrittää, ehkä nyt viisastuneempina.

No, tässä tuli nyt sitä kuuluisaa naisen logiikkaa, mutta sehän ei ole minulle ongelma -vaan se miehen logiikka.

19

272

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kale79

      Mies ei ole halunnut ajatella sua. Miksi? Joko halusi susta eroon eikä näe teillä mitään tulevaisuutta tai ero oli liian kipeä, eikä halua nähdä tai kuulla yhtään mitää sinuun liittyvää.

      Haluaa jutella ~ehkä sulta saa seksiä?

    • Herra 159873

      Epäilen vahvasti että hän ei vain enään halua olla kanssasi. Usein on helpompaa pistää välit täysin poikki kun leikkiä "erosimme sovussa" -leikkiä. Unohda hänet ja aloita uusi elämä yksin tai jonkun muun kanssa. Tätä ei nyt ole kiva lukea, mutta kannattaa katsoa totuutta silmiin. Mitä kauemmin murehdit ex:n perään sitä enemmän itsellessi teet hallaa.

      Tämä kolme kuukautta riittää siihen että mies on henkisesti eronnut sinusta, eikä pidä sinua enään vaihtoehtona. Ei hänellä varmastikkaan ole mitään yksittäistä selitystä, ei vain enään toiminut.

    • MIes on sellainen tietynlainen vempele... Usein sellainen joka pyrkii ratkaisemaan ongelmat, hoitamaan homman, korjaamaan vian tms. Ja kun se ei onnistu, on kapasiteetti löytänyt sen hetkisen rajansa. Rajalla on vaihtoehdot vähissä, etenkin jos ei halua/osaa/pysty nöyrtymään oman rajallisuutensa edessä sillä hetkellä tai lähitulevassa. Seurauksena on tavanomaiseen nähden hyvin äärimmäinen reaktio, joskus hyvin primitiivinenkin. Pois vetäytyminen, hiljaisuus, kaiken menneen kieltäminen jne. ovat omalla tavallaan sitä, suljetaan omien kykyjen kohtaama nöyryyttäväkin kyvyttömyystapahtuma kokonaan vain pois. Ei ole mitään mistä tuntea olonsa vaikeaksi, sen kaiken voi unohtaa ja jättää taakseen, ainakin päällisin puolin. Joskus se kestää eliniän, joskus jonkun viikon, joskus jotain siltä väliltä. Asiaa voi auttaa ja nopeuttaa ojentamalla kättään omien rajojensa puitteissa, jos halua riittää. Mutta ei ehkä kannata odottaa paljoa eikä venyttää itseään liikoja, joskus asiat vain menevät niin ettei kaikkea itselle tärkeää saa selville, vaan jotuuu tyytymään siihen että jokin jäi ikäänkuin kesken tuossa asioiden selkeyden merkityksessä ja ne vastaukset joutuu keksimään itsekseen, yksipuolisesti.

    • 344343

      Kiitos hyvistä ja selkeyttävistä vastauksista. Ehkä nämä auttavat minua ymmärtämään, mitä miehen päässä liikkuu, ...tai sen, mitä hän ei halua päässään liikkuvan.

      "Usein sellainen joka pyrkii ratkaisemaan ongelmat, hoitamaan homman, korjaamaan vian tms. Ja kun se ei onnistu, on kapasiteetti löytänyt sen hetkisen rajansa. Rajalla on vaihtoehdot vähissä, etenkin jos ei halua/osaa/pysty nöyrtymään oman rajallisuutensa edessä sillä hetkellä tai lähitulevassa."

      Hän on lopettanut aiemmat ihmissuhteensa suunnilleen samalla tavalla; kun ei ollut ole halua/kykyä nöyrtyä oman rajallisuutensa edessä ja sitä kautta kasvaa uusiin ulottuvuuksiin, suhde on loppunut ja sitä vanhaa ei ole enää mietitty tai analysoitu vaan pistetty kerralla poikki, -koskaan enää palaamatta asiaan toisen kanssa tai omassa mielessään. Minullekin aina sanoi, ettei edelisillä ole mitään merkitystä ja kaikki on käyty läpi. Sillä seurauksella, että toi edellisten suhteiden käsittelemättömät asiat suhteeseemme ja monet asiat olivat jo aiemmin lukkoon lyöty ja koettu&nähty hänen mielessään. Ei puhettakaan, että hän olisi venyttänyt mieltään siiheen, että nyt on kyseessä toinen ihminen ja toinen aikakausi. Esimerkkinä se esim. että kun vaimo oli eronnut hänestä, niin hänen mielestää kaikki lupaukset olivat turhia ja tyhjiä, koska hänetkin oli jätetty. Pitkään meni myös siinä, että hänen kanssaa pystyi yleensäkään sopimaan jostain, aina oli selityksenä se, ettei hän halua luvata mitään, mitä ei pysty pitämään. Ei väliä vaikka yritin selittää, että jotain aikatauluja on välttämätön sopia, ja jos tulee muutoksi työn tai tms. syystä, niin sitten laitetaan sopimukset ja aikataulut uusiksi, eikä siinä sen kummempaa.

      " Ei ole mitään mistä tuntea olonsa vaikeaksi, sen kaiken voi unohtaa ja jättää taakseen, ainakin päällisin puolin"

      Siltähän tämä vaikuttaa, halutaan jättää kaikki ns. vaikea taakse ja unohtaa, sulkea pois kokonaan mielestä. Mielestäni se on vastuun pakoilemista, varsinkin kun hän laittoi mielellään kaikki omat tekemisensä ja sanomisensa minun syykseni. Ja muutamaan otteeseen erehtyi sanomaan pitävänsä mykkäkoulua siksi etten uskonut häntä tai opettaakseen minua.

      Jotenkin ymmärrän tuon ajatuksen juoksun kulun, mutta on vaikea hahmottaa sen järkevyyttä. Kieltämällä ja ns. unohtamalla kaiken yritetään saada joku järki elämään ja kuitenkin joudutaan kantamaan kaikki käsittelemätön mukana ja annetaan sen tuhota uudet suhteet. MItä järkeä siinä on? Meidän suhteemme suuri tuhoaja oli kapeat ja jääräpäiset vinoutuneet asenteet (esim. minun tunteeni, oli lupa näyttää vain positiivisia tunteita -jos olin surullinen tai ärtyneellä päälllä, niin myötätunnon sijaan siitä seurasi luento kuinka olen väärässä ja hänen mielestään minulla ei ollut mitään syytä esim. pahoittaa mieltäni).

      Jos en rakastaisi/välittäisi hänestä, niin en miettisi näitä asioita ja sanoisin, että
      moinen kusipää saa mennä minne haluaa, kunhan pysyy poissa elämästäni. Mutta on jotenkin vaikeaa elää sen kanssa, että rakastamalleni henkilölle olen yht´äkkiä merkityksetön ja tyhjää ilmaa vaan.

      Olen yrittänyt päästä yli ja unohtaa minäkin; ensimmäistä kertaa elämässäni hankin laastarisuhteen, ex-exäni, jonka jätin vuosia sitten. Ja jätin taas uudelleen samoista syistä kuin silloin aikoinaan. Ehkä tässäkin suhteessa pitää käydä toinen pikakierros, että tällainen kovapäinen nainen ymmärtää, että suhteesta ei oikeasti tule mitään. Siis lisää turpiin vaan, kun tarpeeksi koskee, niin ehkä sitten ymmärtää pysyä kaukana.

      Aika lohdutonta kun suhde loppuu pieniin, mielestäni hoidettavissa/puhuttavissa oleviin, asioihin ja molemmilla on kuitenkin tunteita. (en usko hänen tunteitten loppumiseen vaan enemmänkin juuri tuohon kykenemättömyyden kohtaamiseen. Ja sanoi itsekin erossa, että rakastaa, mutta emme sovi toisillemme l. suhde ei mennyt kaikin puolin hänen käsikirjoituksensa mukaan, ja nyt ymmärrän ettei hänellä ollut halua tai kykyä kompromisseihin).

      • Tunnekriisissä monet ei jaksa ajatella kuin itseään. Miten helpoimmalla tästä pääsisi ja silloin voi houkuttaa asioiden lakaiseminen maton alle. Hän varmaan tekee juuri niin. Samalla tulee sulkeneeksi sinut ulkopuolelle. Käsittelemättömät asiat vaan kasautuvat ja joskus ne kuitenkin on kohdattava tai jokainen suhde kulkee samaa rataa.


    • "nyt ymmärrän ettei hänellä ollut halua tai kykyä kompromisseihin"

      se p*ska ei vaan alistunut sulle ..

      elä sen kanssa .. kukaan ei tule alistumaan sulle

      ainoa ihminen tässä maailmassa, joka voi tehdä sinut onnelliseksi, olet sinä itse

      Tee se - tänään !!

    • 344343

      No joo....ei ehkä pitäisi edes kommentoida tuota Temppuilijan kommenttia. Mutta kompromisseissahan ei ole kysymys yhden ihmisen ("alistumisen") tahdon toteuttamisesta vaan kahden erilaisen näkemyksen muotoutumiseksi sellaiseksi, että se sopii molemmille. Toisinaan taas tehdään siten kun toiselle yksilölle sopii ja taas toisen kerran siten, että se sopii sille toiselle; sitä kutsutaan vastavuoroisuudeksi. Ja kyllä, tämä vastavuoroisuuskin jäi epätasapainoon suhteessamme. Itsekkyydestä vai ymmärtämättömyydestä -siitä en ole varma.

    • määmy

      Ensin pitää tietää mistä riitelitte, sitten voi kommentoida mitä mies haki.

      Jos mykkis alko keskeltä puristetusta hammastahnaputkilosta, lapsellinen tapa erota.
      Mut joo, nyt ku eropåäätös on sinun, mies hakee "säälipisteitä" sanomalla "Muija jätti".

      • 344343

        Viimeinen riita syntyi siitä kun pahoitin mieleni miehen kommentista, jonka koin välinpitämättömäksi ja loukkaavaksi. Hänen mielestään minulla ei ollut mitään syytä pahoittaa mieltäni, koska hän ei nähnyt siinä mitään ihmeellistä, korkeintaan sen, että suutuin kun en saanut tahtoani läpi. Kysymys ei todellakaan ollut tahdon saamisesta läpi, vaan toisen välinpitämättömyydestä ja suhtautumisesta tunnetilaani. Siis, niin absurtilta kuin tämä kuulostaakin, riitelimme siitä, onko minulla oikeutta tuntea pahaa mieltä. Yritin selittää, että vaikkei hän itse näkisi siihen mitään syytä, niin pahoitan mieleni entistä enemmän siitä, että hän mitätöi tunnetilani, joka kuitenkin on totta, minun todellisuuteni siinä hetkessä, ja ryhtyy haukkumaan ja syyllistämään minua siitä. Ja etteikö hän voisi edes kerran osoittaa empatiaa minua kohtaan ja ymmärtäväisyyttä vaikkei itse tajuaisi, mitä tapahtui. Hänen mielestään hän vaan ei voi, koska ei nähnyt mitään järjellistä syytä tunnetilaani, ja minä olin hänen mielestään kohtuuton ja hullu koska pahoitin mieleni. Tästä sitten jatkettiin pahoilla mielin molemmat, mies kysyi muutamaa tuntia myöhemmin "haluatko puhua" johon vastasin samalla kysymyksellä. Ja hänellä ei kuulemma ollut mitään puhuttavaa. Illalla pyysin sitten, että voisimmeko keskustella asiasta, mutta miehelle ei enää sovinto kelvannut. Oli kuulemma liian myöhä ja väärä paikka. Siinä sitten nukuttiin ja aamulla herättiin mörtseinä, joka jatkui puhumattomuutena iltapäivään, jolloin pakkasin lopulta tavarani ja lähdin asuntooni.

        Tämä siis oli viimeinen riitamme. Tätä ennen vastaavia konflikteja ovat aiheuttaneet minun tunteeni siitä, ettei mies halua olla vastavuoroinen yhteisten tekemisten kanssa (hänen juttujaan kyllä piti tehdä, mutta minun ehdotukseni joutuivat pääasiassa roskakoriin) ja vain omat asiat huomioon ottaminen suunitelmia tehdessä sekä erityisesti hänen mykkäkoulunsa, mies puolestaan valitti minun päsähtelystä (johtuen ed. mainituista asioista) ja siitä, että analysoin liikaa asioita (valitettavasti en muuta voinut, kun koskaan en häneltä saanut selityksiä hänen jyrkkiin asennoitumisiin ja mielipiteisiin). Perinteisistä asioista, kuten rahasta, siivoamisesta tms. ei riidelty, koska vaikka asuinkin paljon hänen luonaan, minulla oli myös oma asuntoni. Riita alkoi yleensä siitä, että mies oli töykeä tai tunteeton ja minä reagoin/sanoin siitä. Anteeksi hän ei lähes koskaan pyytänyt tai pahoitellut, vaan hyökkäsi takaisin haukkumalla tai syyttämällä tai syyllistämällä minua. Ei mitään väliä vaikka yritin selittää kantani ja tuntemukseni. Ja lisätiedoksi tähän, etten todellakaan ole mikään herkkänahkainen pikkuprinsessa ja tein miehen (ja hänen lapsiensa) puolesta paljon asioita, panostin tähän suhteeseen henkisesti ja taloudellisesti paljon, ajatellen ja toivoen että tämä on suhde joka kestää loppuelämän, ja samaa halusi mieskin. Yksi virheistäni oli varmaan se, että joustin ja annoin liikaa periksi miehen itsekkyydelle alkuaikoina (olihan se raukka kokenut kovia parisuhteessa omien sanojensa mukaan...).

        Riita riidan jälkeen konflikti syntyi nopeammin ja noudatti samoja raiteita: riita-jättäminen - mykkäkoulu -sovinto. Yritin ehdottaa hänelle parisuhdeterapiaa, jotta saisimme kierteen katkaistua ja ymmärtäisimme syyt ja mekanismin, joka laukaisee nuo riidat. Tämä ei käynyt miehelle, hänen mielestään pitää katsoa peiliin jos ei saata parisuhdetta toimimaan.

        En tiedä hakeeko säälipisteitä, mutta puheittensa mukaan hänet on aina jätetty. Tosin nyt tällä kertaa oli välillä sitä mieltä, että hän jätti. Minulle ei ole kovin paljoa väliä kuka jätti, vaan harmittaa enemmänkin lopputulos ja se että suhde kaatuu asioihin, jotka olisi mielestäni voinut selvittää ja se, että olen menettänyt elämästäni paljon mukavia asioita, joita teimme yhdessä.


      • määmy
        344343 kirjoitti:

        Viimeinen riita syntyi siitä kun pahoitin mieleni miehen kommentista, jonka koin välinpitämättömäksi ja loukkaavaksi. Hänen mielestään minulla ei ollut mitään syytä pahoittaa mieltäni, koska hän ei nähnyt siinä mitään ihmeellistä, korkeintaan sen, että suutuin kun en saanut tahtoani läpi. Kysymys ei todellakaan ollut tahdon saamisesta läpi, vaan toisen välinpitämättömyydestä ja suhtautumisesta tunnetilaani. Siis, niin absurtilta kuin tämä kuulostaakin, riitelimme siitä, onko minulla oikeutta tuntea pahaa mieltä. Yritin selittää, että vaikkei hän itse näkisi siihen mitään syytä, niin pahoitan mieleni entistä enemmän siitä, että hän mitätöi tunnetilani, joka kuitenkin on totta, minun todellisuuteni siinä hetkessä, ja ryhtyy haukkumaan ja syyllistämään minua siitä. Ja etteikö hän voisi edes kerran osoittaa empatiaa minua kohtaan ja ymmärtäväisyyttä vaikkei itse tajuaisi, mitä tapahtui. Hänen mielestään hän vaan ei voi, koska ei nähnyt mitään järjellistä syytä tunnetilaani, ja minä olin hänen mielestään kohtuuton ja hullu koska pahoitin mieleni. Tästä sitten jatkettiin pahoilla mielin molemmat, mies kysyi muutamaa tuntia myöhemmin "haluatko puhua" johon vastasin samalla kysymyksellä. Ja hänellä ei kuulemma ollut mitään puhuttavaa. Illalla pyysin sitten, että voisimmeko keskustella asiasta, mutta miehelle ei enää sovinto kelvannut. Oli kuulemma liian myöhä ja väärä paikka. Siinä sitten nukuttiin ja aamulla herättiin mörtseinä, joka jatkui puhumattomuutena iltapäivään, jolloin pakkasin lopulta tavarani ja lähdin asuntooni.

        Tämä siis oli viimeinen riitamme. Tätä ennen vastaavia konflikteja ovat aiheuttaneet minun tunteeni siitä, ettei mies halua olla vastavuoroinen yhteisten tekemisten kanssa (hänen juttujaan kyllä piti tehdä, mutta minun ehdotukseni joutuivat pääasiassa roskakoriin) ja vain omat asiat huomioon ottaminen suunitelmia tehdessä sekä erityisesti hänen mykkäkoulunsa, mies puolestaan valitti minun päsähtelystä (johtuen ed. mainituista asioista) ja siitä, että analysoin liikaa asioita (valitettavasti en muuta voinut, kun koskaan en häneltä saanut selityksiä hänen jyrkkiin asennoitumisiin ja mielipiteisiin). Perinteisistä asioista, kuten rahasta, siivoamisesta tms. ei riidelty, koska vaikka asuinkin paljon hänen luonaan, minulla oli myös oma asuntoni. Riita alkoi yleensä siitä, että mies oli töykeä tai tunteeton ja minä reagoin/sanoin siitä. Anteeksi hän ei lähes koskaan pyytänyt tai pahoitellut, vaan hyökkäsi takaisin haukkumalla tai syyttämällä tai syyllistämällä minua. Ei mitään väliä vaikka yritin selittää kantani ja tuntemukseni. Ja lisätiedoksi tähän, etten todellakaan ole mikään herkkänahkainen pikkuprinsessa ja tein miehen (ja hänen lapsiensa) puolesta paljon asioita, panostin tähän suhteeseen henkisesti ja taloudellisesti paljon, ajatellen ja toivoen että tämä on suhde joka kestää loppuelämän, ja samaa halusi mieskin. Yksi virheistäni oli varmaan se, että joustin ja annoin liikaa periksi miehen itsekkyydelle alkuaikoina (olihan se raukka kokenut kovia parisuhteessa omien sanojensa mukaan...).

        Riita riidan jälkeen konflikti syntyi nopeammin ja noudatti samoja raiteita: riita-jättäminen - mykkäkoulu -sovinto. Yritin ehdottaa hänelle parisuhdeterapiaa, jotta saisimme kierteen katkaistua ja ymmärtäisimme syyt ja mekanismin, joka laukaisee nuo riidat. Tämä ei käynyt miehelle, hänen mielestään pitää katsoa peiliin jos ei saata parisuhdetta toimimaan.

        En tiedä hakeeko säälipisteitä, mutta puheittensa mukaan hänet on aina jätetty. Tosin nyt tällä kertaa oli välillä sitä mieltä, että hän jätti. Minulle ei ole kovin paljoa väliä kuka jätti, vaan harmittaa enemmänkin lopputulos ja se että suhde kaatuu asioihin, jotka olisi mielestäni voinut selvittää ja se, että olen menettänyt elämästäni paljon mukavia asioita, joita teimme yhdessä.

        Ei teitä ole suunniteltu yhteen. Parempi etsiä mies joka kunnioittaa sinua.

        Parisuhteen epäonnistumisesta kertoo:

        - haukkuminen
        - välinpitäkättömyys
        - murjottaminen pienistäkin syistä
        - syyllistäminen
        - ei kiinnostusta sopia

        Miehen mielestä on syytä katsoa peiliin jos ei sa parisuhdetta toimimaan. Miehesi on jättänyt parisuhteen toimivuuden sinun harteille. Kun pompit hänen tahtonsa ja mielialojensa mukaan, parisuhteenne toimii.


    • Kuulostaa aivan mutsiltani. Hän haluaa demonisoida sinut päästääkseen sinusta yli. Inhimillinen heikkous siis.

    • ZZY
    • Miksi exän kanssa pitäis puhua (jos ei oo yhteisiä lapsia)...tai olla muutenkaan yhteyksissä. Ei muuta kuin unohtaa menneet ja täysillä eteenpäin. Se vastaa puhelimeen, koska kuuluu hyviin tapoihin vastata puhelimeen.

    • 344343

      Ymmärrän tuon jos suhde loppuu tunteitten kuolemiseen, mitäpä siinä sitten enää on paljon muuta sanomista.

      Mutta jos suhde loppuu tunnemyrskyyn, niin voisiko ajatella, että konfliktin ja sen taustalla olevien syiden selvittäminen voisi valottaa molemmille miksi oli hyvä erota tai vaihtoehtoisesti huomata, että ero oli virhe? Keskenjääneet asiat kuormittavat mieltä ja ovat taakkana tulevaisuuden suhteissa.

      Ja ainahan sitä voi hypätä seuraavaan suhteeseen, selvittämättä mitä edellisessä meni pieleen. Kyllä se sitten seuraavassa suhteessa kuitenkin selviää. Mutta kun niitä asioita voisi tehdä helpommallakin ja järkevämmin -jos vaan kykenee. Ja aina voi opetella -jos on halua.

    • Kyllä noilla sanoilla vaikuttaisi siltä, että mies on sulle edelleen todella vihainen. Mielenkiintoista olisi tietää, mistä se on noin pahasti sulle suuttunut, mut tietysti sillä on varmaankin ollut myös vaikutusta, jos sä olet hänet tosiaan jättänyt. Ei se siinä tilanteessa, valmiiksi vihaisena ja sitten jätettynä varmaankaan halua kanssasi kaveerata.

    • JB009

      ---- Ehkä tässäkin suhteessa pitää käydä toinen pikakierros, että tällainen kovapäinen nainen ymmärtää, että suhteesta ei oikeasti tule mitään. Siis lisätä turpiin vaan, kun tarpeeksi koskee, niin ehkä sitten ymmärtää pysyä kaukana.-----


      Taidat sitten oikeasti välittää siitä, vaikka on kohdellut sua huonosti, eikä edes ole halunnut puhua kanssasi. Miksi haluat hakata päätäsi seinään? Jos hän välittäisi sinusta kuten sinä hänestä ja haluaisi selvittää asiat hän olisi ottanut itse yhteyttä. Joku jo sanoinkin että mies on jättänyt parisuhteen toimivuuden sun harteille.

      Varmaankin saat sen vielä takaisin kun oikein mielistelet ja pompit hänen tahdon mukaan. Mutta tuskinpa siitä on kolmessa kuukaudessa kasvanut sellaista miestä, joka selvittäisi asioita ja ottaisi opikseen. Varsinkaan jos sanoo ettet ole edes hänen mielessään.

      Käyttäisit energiasi mielummin uuden miehen etsintään ja panostaisit tähän uuteen mieheen. Voisit saada sinua rakastavan ja kunnioittavan fiksun miehen. Katsos sellaisiakin on. Miksi et siis valitsisi sellaista mykkäkoulua harrastavan, sinua ymmärtämättömän syyllistäjämiehen sijaan?

    • jamesondhl

      Mykkäkouluja ja mielen pahoittamisia, syyttelyitä ja riitoja. Kasvun paikka molemmille. Joko yhdessä tai erikseen. Aloittakaa harjoittelu vaikka riitanne selvittämisestä.

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      200
      5138
    2. Mopomiitti onnettomuus

      Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä
      Kokkola
      124
      3170
    3. Pääsit nainen todella

      lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t
      Ikävä
      142
      2417
    4. Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:

      Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.
      Maailman menoa
      342
      2374
    5. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      55
      1992
    6. En saa unta kun ajattelen

      Sinua mies. Sydäntä ahdistaa meidän välit 😌😞
      Ikävä
      81
      1566
    7. YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille

      "Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https
      Pyöräily
      116
      1510
    8. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      31
      1403
    9. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      24
      1230
    10. Vieläkö pidät minusta

      Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.
      Ikävä
      105
      1091
    Aihe