Tule mukaan ja muuttumaan!

Jos oma elämä ja mielipiteet eivät sovi yksiin ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan kanssa, niin onko silloin helpompaa yrittää muuttaa itseään vai ympäröivää maailmaa? Kumman vaihtoehdon sinä valitsisit? Sopeutuisitko vai kapinoisitko?

49

161

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • bush g.w.

      Erakoituminen on ihan kelpo vaihtoehto.

      • Jep, tuo monen valitsema vaihtoehto unohtuikin vaihtoehdoista.


    • Aina kannattaa yrittää ;)
      En kapinoisi, mutta perustelisin ja suostuttelisin sinnikkäästi niin kauan, että saisin asiat mallilleen. - Mikäli katsoisin asian vaivan arvoiseksi.

      • Tuo perusteleminen ja suostuttelu voi toimia lähipiirissä, mutta mahtaako se toimia yhteiskunnan tasolla?


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        Tuo perusteleminen ja suostuttelu voi toimia lähipiirissä, mutta mahtaako se toimia yhteiskunnan tasolla?

        No tuota... on se joiltakin osin toiminut ;)


    • Kun minut nuorena lähetettiin pois suomesta, toisenlaiseen kultturiin. Mun oli pakko sopeutua vaikka en sopeutunut sisäisesti.
      Ihminen sopeutuu aika ihmeellisiin oloihin ja asioihin jos on tosiaan pakko, mutta sitä ympäröivää maailmaa ei voi muuttaa ja ei kannata edes yrittää.

      • Voiko siinä erilaisessa ympäröivässä maailmassa silti mielestäsi elää omien toiveidensa mukaan? Kyse kai on pohjimmiltaan siitä, että miten paljon yhteiskunta voi kontrolloida yksilöä.


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        Voiko siinä erilaisessa ympäröivässä maailmassa silti mielestäsi elää omien toiveidensa mukaan? Kyse kai on pohjimmiltaan siitä, että miten paljon yhteiskunta voi kontrolloida yksilöä.

        Mielestäni erilaisessa maailmassa, ei voi elää omien toiveiden mukaisesti.

        Mielestäni me suomessa kuitenkin voidaan elää aika vapaasti vielä ja toteuttaa omia asioita. Vaikka joskus koenkin että suomi on holhosyhteiskunta.


      • weawery kirjoitti:

        Mielestäni erilaisessa maailmassa, ei voi elää omien toiveiden mukaisesti.

        Mielestäni me suomessa kuitenkin voidaan elää aika vapaasti vielä ja toteuttaa omia asioita. Vaikka joskus koenkin että suomi on holhosyhteiskunta.

        Niin minäkin olen aina kokenut. Tosin vaikka Suomi on iät ja ajat ollut "koti, uskonto ja isänmaa"-yhteiskunta vastavoimanaan kommarit, ei mikään noista asioista kovin iholle ole päässyt tosin kuin joissain totalitaristisimmissa valtioissa historian saatossa.


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        Niin minäkin olen aina kokenut. Tosin vaikka Suomi on iät ja ajat ollut "koti, uskonto ja isänmaa"-yhteiskunta vastavoimanaan kommarit, ei mikään noista asioista kovin iholle ole päässyt tosin kuin joissain totalitaristisimmissa valtioissa historian saatossa.

        Tämä nyt kuule alotukseen, mutta minun mielestä meillä suomalaisilla on asiat todella hyvin kaikinpuolin. Olkaamme tyytyväisiä kuitenkin.


      • weawery kirjoitti:

        Tämä nyt kuule alotukseen, mutta minun mielestä meillä suomalaisilla on asiat todella hyvin kaikinpuolin. Olkaamme tyytyväisiä kuitenkin.

        Niin minustakin yhteiskunnan tasolla. Tietysti monilla menee yksilötasolla huonosti, mutta se onkin jo sitten toinen juttu.


    • Marko Hamilo: Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa
      Ihan hyvää luettavaa, aiheeseen liittyen, täysin sen ohitse sekä ylipäänsä.

      Olettaen että ei puhuta poikkeuksellisista tapauksista jotka ovat tietoisesti ja tarkoituksellisesti toistuvasti vahingoksi muille...
      Melko varmasti helpompaa olisi muuttaa itseään yhteiskuntaan sopivammaksi, mutta oletko sen jälkeen enää sinä, oma itsesi?
      Määrittyykö minä em. yhteydessä valitsemalla itselle helpompi reitti vai itselle työläämpi reitti?
      Onko parempi alistua "taistelutta" vai "taistellen", kumpi opettaa enemmän ja/tai jättää enemmän itsekunnioitusta, vaikka lopputulos olisikin lopulta jotakuinkin sama?
      Kumpi lopulta on kokonaisuutena "parempi" (nyk. tuottoisampi) yhteiskunnan osanen ja millä mittarein, suopeasti useimpiin asioihin sopeutuva vai enemmän itseään kuunteleva (omia polkujaan seuraava) "kapinoitsija"?

      Onko tähän yksiselitteistä vastausta?

      • "Melko varmasti helpompaa olisi muuttaa itseään yhteiskuntaan sopivammaksi, mutta oletko sen jälkeen enää sinä, oma itsesi?"

        Tuostapa aloitukseni sai ideansa. Että jos sopeudun elämään yhteiskunnan sääntöjen mukaan, niin voinko silti olla individualisti vai joudunko myymään sieluni noin kuvainnollisesti ilmaisten?

        Ja ei, luulen, ettei kysymykseeni ole yksiselitteistä vastausta.


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        "Melko varmasti helpompaa olisi muuttaa itseään yhteiskuntaan sopivammaksi, mutta oletko sen jälkeen enää sinä, oma itsesi?"

        Tuostapa aloitukseni sai ideansa. Että jos sopeudun elämään yhteiskunnan sääntöjen mukaan, niin voinko silti olla individualisti vai joudunko myymään sieluni noin kuvainnollisesti ilmaisten?

        Ja ei, luulen, ettei kysymykseeni ole yksiselitteistä vastausta.

        Tästähän on pitkin poikin maailmaa väännetty peistä iät ja ajat, tiämmä...

        Kyllä kai se vastaus on vieläkin siellä rivien väleissä, kaikella on puolensa ja se oma itsensä olisi löydettävä, ja kyettävä säilyttämäänkin, sen kaiken hälinän puristuksessakin, toisia vastaan tietoisesti rikkomatta.

        Hyvä lähtökohta, mielestäni, on aina ollut se että jos vaikkapa sataa, niin voit ihan itse valita koetko olosi kurjaksi vaiko jotain muuta, jämähdätkö valittamaan huonoa keliä vai teetkö olosuhteista huolimatta jotain, ehkä mielekästäkin.


    • Opettelisin elämään asian kanssa...jos se ois liian vaikeaa, niin sitten varmaan eristäytyisin yhteisöstä. En ole koskaan kokenut mitään pakottavaa tarvetta käännyttää ihmisiä. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä minun elämäntapani tai arvomaailmani ole "se oikea" välttämättä muille ja hyvä niin. En pidä ihmisistä jotka ovat kaltaisiani.

    • sopeutuisin kapinoiden,

      mur

    • Kokemuksesta vastaan että erakoituisin.

      Noinniinku teoriassahan kannattaisi yrittää kumpaakin eli muuttaa ympäristöä sekä tulla itsekkin hieman vastaan. Riippuu tietysti asiasta kuinka paljon pystyy mitäkin tekeen.
      Toisten muuttaminen on vaikeampaa, varsinkin jos on tekemisissä totaalisten idioottien (niitä on ihmisistä suurin osa) joten paras vaihtoehto on se mitä minä käytän. Siirtyy reunalle seuraan ja naureskeleen kun idioottilauma kämmää asiat :D

      • "Toisten muuttaminen on vaikeampaa, varsinkin jos on tekemisissä totaalisten idioottien (niitä on ihmisistä suurin osa) joten paras vaihtoehto on se mitä minä käytän."

        Eli suurin osa kanssaihmisistäsi on totaalisia idiootteja, koska ovat kanssasi eri mieltä? No ei sinua ainakaan voi turhasta vaatimattomuudesta voi syyttää...


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        "Toisten muuttaminen on vaikeampaa, varsinkin jos on tekemisissä totaalisten idioottien (niitä on ihmisistä suurin osa) joten paras vaihtoehto on se mitä minä käytän."

        Eli suurin osa kanssaihmisistäsi on totaalisia idiootteja, koska ovat kanssasi eri mieltä? No ei sinua ainakaan voi turhasta vaatimattomuudesta voi syyttää...

        "Eli suurin osa kanssaihmisistäsi on totaalisia idiootteja, koska ovat kanssasi eri mieltä? No ei sinua ainakaan voi turhasta vaatimattomuudesta voi syyttää... "
        -Ei ni. Kokemusta löytyy aiheesta :D

        Tarkoitin kyllä ihan yleisesti eikä pelkästeen erimielisiä.


      • Papu.Sparrow kirjoitti:

        "Eli suurin osa kanssaihmisistäsi on totaalisia idiootteja, koska ovat kanssasi eri mieltä? No ei sinua ainakaan voi turhasta vaatimattomuudesta voi syyttää... "
        -Ei ni. Kokemusta löytyy aiheesta :D

        Tarkoitin kyllä ihan yleisesti eikä pelkästeen erimielisiä.

        Yleisesti ottaen ihmiset ovat sairaalloisen tyhmiä omille kintuilleen kuseksijoita.


    • Minä olen aina ollut sen kannalla että "maassa maan tavalla" ja jos se ei kelpaa niin maasta pois, mutta olisi mielenkiintoista joutua tilanteeseen jossa normaalina minänä oleminen ei olisi hyväksyttävää tai mahdollista.

      Luultavasti sopeutuisin hyvin pitkälle, mutta jos jokin normi taistelisi omia periaatteitani vastaan niin luultavasti kiertäisin sitä. Armeijassa kiellettiin huumeet ja alkoholin hallussapito. No joo en hommannut huumeita mutta salakuljetin sinne alkoholia kurssijuhlan pohjille.

      Venäjällä ollessa eräässä asuntolassa järkättiin bileet jonne muualla asuvat eivät saaneet osallistua. Murtauduin sisään, mutta en aiheuttanut häiriötä.

      Sen suurempia arvoja vastaan en ole joutunut kapinoimaan. Mutta jos oma minuuteni kiellettäisiin. En suostuisi siihen...

      • Armeija onkin oivallinen esimerkki. Ainakin minä kiersin kaikkia typeriksi kokemiani sääntöjä parhaani mukaan. Joskus jäin kiinni ja sain rangaistuksen, useimmiten en.

        Noista normisäännöistä tulee mieleen vaikkapa entisaikojen kirkon valta ihmisiin. Sekä yhteiskunta, että ympäröivä yhteisö syrji vaikkapa "susipareja", joilla oli lapsi. Jos edelleen olisi niin, niin menisitkö papin aamenelle, kärsisit syrjinnästä periaatteiden vuoksi vai eristäytyisitkö?


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        Armeija onkin oivallinen esimerkki. Ainakin minä kiersin kaikkia typeriksi kokemiani sääntöjä parhaani mukaan. Joskus jäin kiinni ja sain rangaistuksen, useimmiten en.

        Noista normisäännöistä tulee mieleen vaikkapa entisaikojen kirkon valta ihmisiin. Sekä yhteiskunta, että ympäröivä yhteisö syrji vaikkapa "susipareja", joilla oli lapsi. Jos edelleen olisi niin, niin menisitkö papin aamenelle, kärsisit syrjinnästä periaatteiden vuoksi vai eristäytyisitkö?

        :D kärsisin. Vähän vanhanaikaiset vanhemmat pikkusen epäilee ollaanko tosissaan, mut kapinallinen totes "Jos reilu 100 tonnia yhteistä lainaa ei riitä yhteiseloon niin otamma sitten toisen mokoman"

        Vanhemmat totes että ehkä te kerkeette vihille vähän myöhemmin. Ottasin vastaan paheksunnan ja antasin sitä avoimesti muillekki. Pitäis olla joku radikaalimpi. Ehkä etelä-afrikka apartheidin aikaan pistäs miettimään luovuttamista, ei niinkään siksi, että pelkäisin oman turvallisuuteni puolesta vaan olisin huolissani perheestä.


      • Frederico kirjoitti:

        :D kärsisin. Vähän vanhanaikaiset vanhemmat pikkusen epäilee ollaanko tosissaan, mut kapinallinen totes "Jos reilu 100 tonnia yhteistä lainaa ei riitä yhteiseloon niin otamma sitten toisen mokoman"

        Vanhemmat totes että ehkä te kerkeette vihille vähän myöhemmin. Ottasin vastaan paheksunnan ja antasin sitä avoimesti muillekki. Pitäis olla joku radikaalimpi. Ehkä etelä-afrikka apartheidin aikaan pistäs miettimään luovuttamista, ei niinkään siksi, että pelkäisin oman turvallisuuteni puolesta vaan olisin huolissani perheestä.

        Vanhako se teidän jälkikasvu jo on?


    • iivar-pullakäsi

      jos maailmassa olisi kahvat niin kääntäisin sen ylös alaisin!!

    • Yhteisön vaihto on aika jees vaihtoehto. Erakoituminen on perseestä.

      • No niin minustakin, mutta miten se onnistuu pienessä pitäjässä?


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        No niin minustakin, mutta miten se onnistuu pienessä pitäjässä?

        Voi vaihtaa toiseen pieneen pitäjään. Jos ei muuten.


    • zzy

      Ratikka yrittää taas ihannoida oligarkkeja, ikäänkuin vain raha tekisi ihmise onneliseksi ja vain slaavina ta udmurttina. Suomen keskim elintaso on korkea ja kuitenkin onnellismat ihmiset asuvat köyhissä maissa mm Kuubassa ovat
      maailman 3. onnellisin kansa Ihan kaptalismin työkalun CIA:n nenän alla kauppasaarrosta huolimatta.
      Ratikka jänkkäsi vastaan "finanssiasiantuntijana" yli vuosi sitten, ku sanoin, että
      pääomavertus nousee 2% porvareitten vastuksesta huoliimatta.........
      Kuinkas kävikää --TÄH :D BUAHAHAHA musakkia :-)
      http://www.youtube.com/watch?v=-agiAnRYrrU

      • "Ystämämme" Anselmi on jälleen saanut viestejä avaruudesta. Olen aina sanonut, että on huutava vääryys yksilötasolla, että palkkaverotus on korkeampi kuin pääomaverotus. Siitäkin huolimatta, että minä tai Rouva Ratikka siinä mahdollisesti häviäisimme toisenlaisesta verotusjärjestelmästä.

        Mutta siitä olen vilpittömän iloinen, että Anselmi on onnellisempi kuin minä huolimatta kuubalaisesta elintasostaan keskenjääneestä työurasta ja taitetusta indeksistä huolimatta. ;-)


      • Vaikeinta on yrittää vastata esitettyyn kysymykseen, sen sijaan että höpöttelisi, tai yrittäisi ylentää itseään toisen kustannuksella eri tavoin.
        Pysähtyminen ajattelemaan on kaikkein vaikeinta, se pysähtyminen juurikin, on paljon helpompi vain antaa sormien liukua näppäimistöllä...

        En muuten huomannut mainintaa rahasta, en edes rivien välissä vaikka yritinkin lukemalla aloituksen uudestaan ja uudestaan...


      • zzy
        Ratikkakuski kirjoitti:

        "Ystämämme" Anselmi on jälleen saanut viestejä avaruudesta. Olen aina sanonut, että on huutava vääryys yksilötasolla, että palkkaverotus on korkeampi kuin pääomaverotus. Siitäkin huolimatta, että minä tai Rouva Ratikka siinä mahdollisesti häviäisimme toisenlaisesta verotusjärjestelmästä.

        Mutta siitä olen vilpittömän iloinen, että Anselmi on onnellisempi kuin minä huolimatta kuubalaisesta elintasostaan keskenjääneestä työurasta ja taitetusta indeksistä huolimatta. ;-)

        anselmin työura EI jäänyt kesken, teki duunia enemmän, kuin Ratkka työaikana palstaillessaan.
        Ei myöskää taitettu indeksi ole Kallion katuojaan kaatanut Halosen ikkunan alle.

        En ole nyt "elinataso EU maassa, vaan köyhässä maassa, jossa olen oikein porho
        kun eläminen on paaaaalo halvempaa ja kaikkea tavaraa saa helpommin ja paljon halvemmalla, kuin spurgujen Stadissa.

        Elktroniikkaakin paremmin, kuin Ratikan vasta ensimmäinen kännykka rippilahjana
        vasta vuonna 1999------nousukasta feikkava Ratikka nukke parat.
        BUAHAHAHAAAAAAAAA


      • zzy kirjoitti:

        anselmin työura EI jäänyt kesken, teki duunia enemmän, kuin Ratkka työaikana palstaillessaan.
        Ei myöskää taitettu indeksi ole Kallion katuojaan kaatanut Halosen ikkunan alle.

        En ole nyt "elinataso EU maassa, vaan köyhässä maassa, jossa olen oikein porho
        kun eläminen on paaaaalo halvempaa ja kaikkea tavaraa saa helpommin ja paljon halvemmalla, kuin spurgujen Stadissa.

        Elktroniikkaakin paremmin, kuin Ratikan vasta ensimmäinen kännykka rippilahjana
        vasta vuonna 1999------nousukasta feikkava Ratikka nukke parat.
        BUAHAHAHAAAAAAAAA

        Yritähän saada lääkitys kohdalleen, että osuu sormet näppäimille.

        Noin muutenhan on hyvä, jos tyydyt pieneen elämääsi. Se kun ei ole keltään pois. ;-)

        PS. Väitä vielä, että olet tehnyt töitä 65-vuotiaaksi, niin minäkin muutun jeesukseksi...


      • zzy
        Ratikkakuski kirjoitti:

        Yritähän saada lääkitys kohdalleen, että osuu sormet näppäimille.

        Noin muutenhan on hyvä, jos tyydyt pieneen elämääsi. Se kun ei ole keltään pois. ;-)

        PS. Väitä vielä, että olet tehnyt töitä 65-vuotiaaksi, niin minäkin muutun jeesukseksi...

        Mistä Ratika folohatun läpi o tullut harha, ette tee töitä eläkkeeilisäksi.

        Ja että tässä koneessa olisi näppäimistö, eikö Swype ole Ratikan kaikkitietvävyydessä vieläkään?


    • Oikeastaan...
      Tuli mieleen tässä, että olennaisintahan on se, miltä itsestä tuntuu. Jos tuntuu siltä, että on oma itsensä, ja saakin olla, mutta pärjää silti yhteiskunnassa, niin eikös se ole siinä? Mitä väliä sillä on mitä joku muu ajattelee tai miten oma oleminen suhteutuu kanssaeläjiin, esim. oman sosiaalisen yhteisönsä "keskiarvoon"?
      Silloinhan jokaisella on mielessään kuva itsestään, joka riittää, on oikea, oli se absoluuttisessa mielessä oikea tai väärä suhteessa ympäristöön, eikä se oikeastaan ole kenenkään muun asia määritellä sitä kuvaa "uudelleen".
      Jos se määritellään jonkin muun kuin henkilön itsensä toimesta uudelleen, on tulkinta poikkeuksetta enemmän väärä kuin oikea, eikö?
      Vai kuka meistä suostuu siihen, että joku muu henkilö kuin me itse kertoo meille kuka ja millainen me olemme ja myös elää sen mukaisesti?

      • "Jos tuntuu siltä, että on oma itsensä, ja saakin olla, mutta pärjää silti yhteiskunnassa, niin eikös se ole siinä? Mitä väliä sillä on mitä joku muu ajattelee tai miten oma oleminen suhteutuu kanssaeläjiin, esim. oman sosiaalisen yhteisönsä "keskiarvoon"

        Taidatkos tuota paremmin sanoa.


      • zzy
        Ratikkakuski kirjoitti:

        "Jos tuntuu siltä, että on oma itsensä, ja saakin olla, mutta pärjää silti yhteiskunnassa, niin eikös se ole siinä? Mitä väliä sillä on mitä joku muu ajattelee tai miten oma oleminen suhteutuu kanssaeläjiin, esim. oman sosiaalisen yhteisönsä "keskiarvoon"

        Taidatkos tuota paremmin sanoa.

        Kokoomuksen Göbbels taas valehtelee....
        Eikö tuo damned papukaija voi itse muuttua järkeä puhuvaksi?

        ---Ei järki riitä omaan ajatteluun? Noita kuuluismma taisolaiskommunisti Nallen
        häpinötä ja Sumbbin juttuja nauraa koko maailma...
        Aitosuomalaista typeryyttä.


    • Antamasi asetelma tarjoaa loistavan mahdollisuuden katkeroitua ja syyttää yhteiskuntaa vaikeuksistaan. Jotkut ihmiset tosiaan tekevät niin, perustelevat passiivisuuttaan suunnilleen kaiken suhteen sillä, että yhteiskunta on kaltoin kohdellut ja velkaa heille. Siis kun edes lähiympäristö ei tunnu tajuavan olevansa olemassa tuon tyyppisten ihmisten mukavuutta edistääkseen... Kolmas tie siis, ei sopetutumista, ei kapinointia, vaan marttyyrin katkeroituminen.

      Itse ajattelen niin, että lähipiiriin voikin vaikuttaa aika paljon, ja niin kannattaa tehdä. Koko yhteiskunnan tasolla ei voi kuin järjestäytyä esim. poliittisesti samanhenkisten kanssa, haluttujen muutosten aikaansaamiseksi. Tosin täällä Tampereella on nähty sellaistakin, että yhden ihmisen aloitteesta on tapahtunut suuriakin. Retuperällä ollut kaupungin vanhustenhuolto nostettiin tikunnokkaan yhden ihmisen aktiivisuudella ja tiettävästi parannusta on tapahtunut.

      • "Antamasi asetelma tarjoaa loistavan mahdollisuuden katkeroitua ja syyttää yhteiskuntaa vaikeuksistaan."

        No siitähän minä ajatuksen aloitukseeni sainkin. Tosin omassa ystäväpiirissäni ei ole yhtään noin ajattelevaa, vaikka ovatkin yleisen näkökulman mukaan syrjäytyneitä.

        Yksi ikäiseni, hyvä ystäväni, pääsi juuri eläkkeelle fyysisten ja psyykkisten syiden yhteisvaikutuksesta. Mutta ei se ole katkera yhteiskunnalle. Kyllä se on tietoinen omien valintojensa seurauksista.


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        "Antamasi asetelma tarjoaa loistavan mahdollisuuden katkeroitua ja syyttää yhteiskuntaa vaikeuksistaan."

        No siitähän minä ajatuksen aloitukseeni sainkin. Tosin omassa ystäväpiirissäni ei ole yhtään noin ajattelevaa, vaikka ovatkin yleisen näkökulman mukaan syrjäytyneitä.

        Yksi ikäiseni, hyvä ystäväni, pääsi juuri eläkkeelle fyysisten ja psyykkisten syiden yhteisvaikutuksesta. Mutta ei se ole katkera yhteiskunnalle. Kyllä se on tietoinen omien valintojensa seurauksista.

        Hyvä niin, ei täällä kansankodissakaan pidä eikä voi pelkästään yhteiskunnan turvaverkkoihin heittäytyä. Ehkä se onkin onnellisen elämän jonkinlainen tae, että on sinut valintojensa kanssa. Ei tule tarvetta syytellä mitään tai ketään.


      • zzy
        bravo.bravi kirjoitti:

        Hyvä niin, ei täällä kansankodissakaan pidä eikä voi pelkästään yhteiskunnan turvaverkkoihin heittäytyä. Ehkä se onkin onnellisen elämän jonkinlainen tae, että on sinut valintojensa kanssa. Ei tule tarvetta syytellä mitään tai ketään.

        Ratikan "HYVÄ YSTÄVÄ" :D)) on jo Kommodori ja Merisotakoulun johtaja

        Siinäkik Ratikka valehteli tietämättömää sivarina BUAHAHAHAAAA


      • zzy kirjoitti:

        Ratikan "HYVÄ YSTÄVÄ" :D)) on jo Kommodori ja Merisotakoulun johtaja

        Siinäkik Ratikka valehteli tietämättömää sivarina BUAHAHAHAAAA

        En osaa sanoa, olen vasta lippueamiraali Näsijärven u-boot-joukoissa. Ylennystä Pyhäjärvelle odotellessa.


      • zzy kirjoitti:

        Ratikan "HYVÄ YSTÄVÄ" :D)) on jo Kommodori ja Merisotakoulun johtaja

        Siinäkik Ratikka valehteli tietämättömää sivarina BUAHAHAHAAAA

        Katsopas Anselmi: Minun kaikki kaverini eivät ole laivahuoria kuten itselläsi. Kunhan pyörittiin samoissa porukoissa teininä. Vaan eihän sinulla muutenkaan ole "kavereita" kuin hullu kylpyammekastaja Yakov. Jotainhan se sinusta kertoo...


    • 4D tähti

      Eiköhän tässä päde parhaiten se, että olisi intoa ja yritystä muuttaa se minkä pystyy, mielenrauhaa katsella ja hyväksyä se mille ei mitään voi ja ymmärrystä erottaa nuo kaksi toisistaan.

    • ~>:o}

      Yritän luovia. Helpompi luovia ja vetäytyä pois jutuista mitkä ei itseä kiinnosta, kun muuttaa muita. :-)

    • rapiskarpalo

      http://www.youtube.com/watch?v=f6Rfk_Ahlm0&feature=related

      Se kultainen keskitie tässäkin...jatkan oman persoonani valaistamista ja elän elämääni eteenpäin...lopulta ympäröivästä yhteisöstä jästipäisemmänkin selkäranka on murtunut ja olemme löytäneet jonkinlaisen tasapainon...tai sitten ympäröivä yhteisö ei ole huomannut mitä oon tehnyt, mutta silloin on ollutkin niin parempi... :)

      Mun toiminta ei kuitenkaan riko lakeja, mutta jonkin asteista paheksuntaa/ennakkoluuloja aina välillä...tämä meitsin elämä/historia on herättänyt...noo ehkä snadia kapinaa: sää oot ny vääräs, mutta nauti luuloistas ja piä mielipitees nii kaua ennenkui huomaat`siekii: tieto ei oo luulo eikä luulo tietoo...Noo kylä määki joudun nöyrtyy aina joskus ja muuttaa toimintaani....päästäkseeni taas toteamaan: mitä mie sanoin...

      Saas nähdä miten tammikuusta muuttuu eräs pitäjä pohjanmaalta, kun alan siellä työskentelemään 12 vuorokautta kuukaudesta...ympäröivää maailmaa en ulkonäöllisesti saa ainakaan muutettua, ohan se ny ihan erinäköstä kuin tämä pohjoiskarjala...voi sylvi...onneksi ukossa virtaa pohjanmaalaine veri, että hiukan saanu esimakua heikäläisistä... :)

      • rapiskarpalo

    • Riippuu...

    • Kapinoin aikani, sitten lannistun ja sopeudun... kyllä siperia opettaa. On paljon helpompi sopeutua, kuin yrittää muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa. En kuitenkaan usko, että kapinointi meni hukkaan..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      295
      6902
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      56
      2128
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      33
      1571
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      25
      1371
    5. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      71
      1117
    6. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      105
      1073
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      329
      979
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      15
      803
    9. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      45
      786
    10. Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?

      Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak
      Maailman menoa
      274
      777
    Aihe