Kevytbetoni - Aeroc vai Forte/Xella

noh, eikös se raja ole vähän häilyvä. Aerocia ja Fortea näyttäisi saavan 0,16-0,17 U-arvoille. Se riittänee.

Kiinnostaa kokemukset, ei se kiristyvät määräykset.

hessuli kirjoitti:

noh, eikös se raja ole vähän häilyvä. Aerocia ja Fortea näyttäisi saavan 0,16-0,17 U-arvoille. Se riittänee.

Kiinnostaa kokemukset, ei se kiristyvät määräykset.

Lue lisää

Fortesta rakennettiin meidän talo, tai keskenhän tuo taitaa edelleen olla kun lopputarkastusta ei ole "ehditty" pitää.. :)

Kokemukset on ihan hyvät. Talon voi suunnitella melko vapaasti ja rakentaminen on niin helppoa kuon kivitalon rakennuttaminen nyt voi olla... Kiviyläpohja on aivan lyömätön, tiivis, hyvin lämpöä ja ääntä eristävä ja rakennusvaiheessa tosi kätevä. Forten palvelu on ollut hyvää, ja saatiin rakennusvaiheessa paljon neuvoja ja apua. Forten kautta saatiin kokenut ARK suunnittelija joka suunnitteli talon tonttiin sopivasti ja meidän tarpeista lähtien.

Ei ole valinta kaduttanut.

Ois se hassua jos kevytbetonin taru suomessa ois lopussa kun kaikkialla muualla kevytbetoni on yleisimpiä kivitalon rakennusmateriaaleja. Käy katsomassa vaikka mistä ruotsalaiset tekee kivitalonsa, saksalaisista puhumattakaan.

Uudessa-seelannissa muuten käytetään paljon kevytbetonia sen takia että se kestää paremmin maanjäristyksiä. Että revi siitä ne "taru lopussa" ja "heikot rakenteet".

Ulkomaankieliä osaavat voivat lukea lisää vaikka täältä:
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Autoclaved_aerated_concrete
tai täältä...
http://www.cement.org/homes/ch_bs_autoclaved.asp

Betonipää 65 kirjoitti:

Ois se hassua jos kevytbetonin taru suomessa ois lopussa kun kaikkialla muualla kevytbetoni on yleisimpiä kivitalon rakennusmateriaaleja. Käy katsomassa vaikka mistä ruotsalaiset tekee kivitalonsa, saksalaisista puhumattakaan.

Uudessa-seelannissa muuten käytetään paljon kevytbetonia sen takia että se kestää paremmin maanjäristyksiä. Että revi siitä ne "taru lopussa" ja "heikot rakenteet".

Ulkomaankieliä osaavat voivat lukea lisää vaikka täältä:
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Autoclaved_aerated_concrete
tai täältä...
http://www.cement.org/homes/ch_bs_autoclaved.asp

Lue lisää

Voi vi;;u mikä lohkaisu,KESTÄÄ PAREMMIN MAANJÄRISTYKSIÄ. Teen ammatikseni tärinämittauksia ja yli 20 vuoden kokemuksella voin sanoa siporextalojen olevan kaikista ongelmallisimpia halkeamien suhteen. Vähäiselläkin rakennusfysiikan oppimäärällä voi tajuta, että kevytbetonin ongelma on huono väännön ja vedon kestävyys( seurauksena halkeilu).Betoni ja kevytbetoni on kuin yö ja päivä.

Pientä rajaa kirjoitti:

Voi vi;;u mikä lohkaisu,KESTÄÄ PAREMMIN MAANJÄRISTYKSIÄ. Teen ammatikseni tärinämittauksia ja yli 20 vuoden kokemuksella voin sanoa siporextalojen olevan kaikista ongelmallisimpia halkeamien suhteen. Vähäiselläkin rakennusfysiikan oppimäärällä voi tajuta, että kevytbetonin ongelma on huono väännön ja vedon kestävyys( seurauksena halkeilu).Betoni ja kevytbetoni on kuin yö ja päivä.

Lue lisää

Tälläistä dataa kuitenkin näyttää maailmalta löytyvän.

Koben maanjäristys vuonna 95 tappoi 6000 ihmistä ja 300.000 jäi kodittomiksi. Alueella oli noin 5500 kevytbetonirakennusta joista yksikään ei sortunut ja 380 kpl kärsi vaurioita kun viereiset talot kaatuivat kevytbetonitalojen päälle.

Kts vaikka täältä: http://aercreteadvantagellc.com/lifesafety.html

Saa mielellään olla eri mieltä, mutta olisi toivottavaa esittää joku muu lähde tai perustelu kuin "mä tiedän nää jutut".

Floor is yours...

Pientä rajaa kirjoitti:

Voi vi;;u mikä lohkaisu,KESTÄÄ PAREMMIN MAANJÄRISTYKSIÄ. Teen ammatikseni tärinämittauksia ja yli 20 vuoden kokemuksella voin sanoa siporextalojen olevan kaikista ongelmallisimpia halkeamien suhteen. Vähäiselläkin rakennusfysiikan oppimäärällä voi tajuta, että kevytbetonin ongelma on huono väännön ja vedon kestävyys( seurauksena halkeilu).Betoni ja kevytbetoni on kuin yö ja päivä.

Lue lisää

Voihan se betoni kestää, mutta elementtien saumat ja kiinnikkeet pettävät tärinässä. Ilmeisesti kevytbetoni keveytensä ja muuraustekniikan ansiosta onkin kestävämpi kuin betoni. Näin voisi olettaa, jos kevytbetoni rakennukset ovat jääneet pystyyn. Kyllä betonistakin saadaan maanjäristyksen kestäviä, jos rakennus rakennetaan oikein. Todennäköisesti jokainen suomalainen betonielementti kerrostalo sortuisi maanjäristyksessä . Niitä ei suunnitella kestämään väristyksiä.

Betonipää 65 kirjoitti:

Tälläistä dataa kuitenkin näyttää maailmalta löytyvän.

Koben maanjäristys vuonna 95 tappoi 6000 ihmistä ja 300.000 jäi kodittomiksi. Alueella oli noin 5500 kevytbetonirakennusta joista yksikään ei sortunut ja 380 kpl kärsi vaurioita kun viereiset talot kaatuivat kevytbetonitalojen päälle.

Kts vaikka täältä: http://aercreteadvantagellc.com/lifesafety.html

Saa mielellään olla eri mieltä, mutta olisi toivottavaa esittää joku muu lähde tai perustelu kuin "mä tiedän nää jutut".

Floor is yours...

Lue lisää

Sä sekoitat asiat. Kobessa siporex kesti kuumuutta kun taas metallirakenteet ei. Sulihan kaksoistornitkin kuumuuden takia, mutta sinä olet tietysti sitä mieltä, jos olisi tehty kevytbetonista niin olisi kestänyt lentokoneen törmäyksenkin. Kyllä japanilaiset pilvenpiirtäjätkin kestää kovia maanjäristyksiä, kevytbetonista niiden tekeminen ei edes onnistuisi! Se siitä sipon maanjäristys kestävyydestä.

Pientä rajaa kirjoitti:

Sä sekoitat asiat. Kobessa siporex kesti kuumuutta kun taas metallirakenteet ei. Sulihan kaksoistornitkin kuumuuden takia, mutta sinä olet tietysti sitä mieltä, jos olisi tehty kevytbetonista niin olisi kestänyt lentokoneen törmäyksenkin. Kyllä japanilaiset pilvenpiirtäjätkin kestää kovia maanjäristyksiä, kevytbetonista niiden tekeminen ei edes onnistuisi! Se siitä sipon maanjäristys kestävyydestä.

Lue lisää

Mitä ihmettä? Eikö maa muka tärähdellytkään ennen niitä tulipaloja?

Kun lukee noita kobe raportteja niin siellä erottuu kolmentyyppistä rakennuskantaa:
- ne jotka sortuivat heti järistyksestä
- ne jotka kestivät järistyksen mutta paloivat järistyksen sytyttämissä tulipaloissa (useimmat puutalot)
- ne jotka kestivät sekä järistyksen että sitä seuranneet tulipalot

Kevytbetoni talot kuuluivat tuohon viimeiseen ryhmään. Lue vaikka täältä: http://www.ytong.co.nz/Kobe_Report.pdf
Tuo on tietysti Ytongin julkaisuja joten ei liene täysin puolueeton. Mutta silti..

Ytongin hyvä puoli on että tuotetta on ainakin tutkittu. Ytong tuotteilla seismisille alueille rakentamisesta löytyy esim tämä 64 sivuinen yliopistotasonselvitys:
http://www.ytong.co.nz/Earthquake.pdf

Mutta joo, vastaväitteet ovat oikein tervetulleita. Mielellään jonkinlaisena lähdeviittauksella varustettuna.

Betonipää 65 kirjoitti:

Mitä ihmettä? Eikö maa muka tärähdellytkään ennen niitä tulipaloja?

Kun lukee noita kobe raportteja niin siellä erottuu kolmentyyppistä rakennuskantaa:
- ne jotka sortuivat heti järistyksestä
- ne jotka kestivät järistyksen mutta paloivat järistyksen sytyttämissä tulipaloissa (useimmat puutalot)
- ne jotka kestivät sekä järistyksen että sitä seuranneet tulipalot

Kevytbetoni talot kuuluivat tuohon viimeiseen ryhmään. Lue vaikka täältä: http://www.ytong.co.nz/Kobe_Report.pdf
Tuo on tietysti Ytongin julkaisuja joten ei liene täysin puolueeton. Mutta silti..

Ytongin hyvä puoli on että tuotetta on ainakin tutkittu. Ytong tuotteilla seismisille alueille rakentamisesta löytyy esim tämä 64 sivuinen yliopistotasonselvitys:
http://www.ytong.co.nz/Earthquake.pdf

Mutta joo, vastaväitteet ovat oikein tervetulleita. Mielellään jonkinlaisena lähdeviittauksella varustettuna.

Lue lisää

Maanjäristyksistä en tiedä kun ei niitä ilmene Suomessa. Kevytbetonin ongelma on kuitenkin halkeilun suuri määrä vaikka lammiharkkoon verrattuna.

Rappari -59 kirjoitti:

Maanjäristyksistä en tiedä kun ei niitä ilmene Suomessa. Kevytbetonin ongelma on kuitenkin halkeilun suuri määrä vaikka lammiharkkoon verrattuna.

Meikäläisellä on tasan kolmen talon kokeumus, joista yksi papanaa ja kaksi haporeksia. Mitä halkeamiin tulee, niin haporexissa noita on vähemmän. En eroa kyllä isoksi sanoisi, mutta jos väittää haporexissa olevan ongelmia tasoitusten/ rappauksen suhteen, niin ehkä kannattaisi tekijösitä etsiä syytä.

En saa leipääni haperoxista, enkä liity tuohon mitenkään. En myöskään ole entinen pystyttäjä, enkä ole ollut minkäänlaisessa peltihallissa töissä ikäni aikana.

Pientä rajaa kirjoitti:

Voi vi;;u mikä lohkaisu,KESTÄÄ PAREMMIN MAANJÄRISTYKSIÄ. Teen ammatikseni tärinämittauksia ja yli 20 vuoden kokemuksella voin sanoa siporextalojen olevan kaikista ongelmallisimpia halkeamien suhteen. Vähäiselläkin rakennusfysiikan oppimäärällä voi tajuta, että kevytbetonin ongelma on huono väännön ja vedon kestävyys( seurauksena halkeilu).Betoni ja kevytbetoni on kuin yö ja päivä.

Lue lisää

tainnu verkot jäädä vetehen =)

Kivien kokoajalta on joku vienyt maton alta mielikuvituksissaan. Kevytbetoni, olipa se kenen tahansa myymä ja markkinoima joka täyttää olemassa olevat määräykset on ensiluokkainen materiaali keveydessään, työstettävyydessään ja urakoitsijoillako muka kusiset paikat. Niin makaa ku petaa neidit

Kissalankuja kirjoitti:

Fortesta rakennettiin meidän talo, tai keskenhän tuo taitaa edelleen olla kun lopputarkastusta ei ole "ehditty" pitää.. :)

Kokemukset on ihan hyvät. Talon voi suunnitella melko vapaasti ja rakentaminen on niin helppoa kuon kivitalon rakennuttaminen nyt voi olla... Kiviyläpohja on aivan lyömätön, tiivis, hyvin lämpöä ja ääntä eristävä ja rakennusvaiheessa tosi kätevä. Forten palvelu on ollut hyvää, ja saatiin rakennusvaiheessa paljon neuvoja ja apua. Forten kautta saatiin kokenut ARK suunnittelija joka suunnitteli talon tonttiin sopivasti ja meidän tarpeista lähtien.

Ei ole valinta kaduttanut.

Lue lisää

Joko positivisuus on sitä, ettet kehtaa kertoa totuutta, mutta kerropa nimesi niin asentajasi kertoo mistä on kysymys. Ethän maksa asentajan kommentista. Asetajat yleensä sanoo, että oli viimeinen kuin myös asiakkaatkin. Jos itse olisin rakentanut, en tunnustaisi.

Meille tuli sipokki ja aivan tyytyäisiä olemme. Oli helppo työstää ja melkein mahdoton kämmätä kasatessa. Jos tekisin uudestaan, niin varmaan samasta matskusta, mutta suurharkkoja käyttämällä. Kiviyläpohja on rakentaessa helppo ja rakennusvaiheessa on välittömästi eristys.

Hintoja ei kannata täältä kysellä, vaan ennemmin käytä valmiita ohjelmia kuten OP:n sivuilta löytyvää ilmaista laskuria, tai kaupallisia Talopeli ja Kotioptimi. Ohjelmat laskevat hieman eri asioita, mutta helpottaa tulevaisuuden arivointia kummasti.

Jo rakentanut kirjoitti:

Meille tuli sipokki ja aivan tyytyäisiä olemme. Oli helppo työstää ja melkein mahdoton kämmätä kasatessa. Jos tekisin uudestaan, niin varmaan samasta matskusta, mutta suurharkkoja käyttämällä. Kiviyläpohja on rakentaessa helppo ja rakennusvaiheessa on välittömästi eristys.

Hintoja ei kannata täältä kysellä, vaan ennemmin käytä valmiita ohjelmia kuten OP:n sivuilta löytyvää ilmaista laskuria, tai kaupallisia Talopeli ja Kotioptimi. Ohjelmat laskevat hieman eri asioita, mutta helpottaa tulevaisuuden arivointia kummasti.

Lue lisää

Voitko kertoa lisää liittyen tuohon, kiviyläpohjan helppouteen rakennettaessaa ?
Joo, 500mm melkee pakko laittaa nykyään jos tällä materiaalilla menee ja haluaa
vähän ikkunoitakin.

hessuli kirjoitti:

Voitko kertoa lisää liittyen tuohon, kiviyläpohjan helppouteen rakennettaessaa ?
Joo, 500mm melkee pakko laittaa nykyään jos tällä materiaalilla menee ja haluaa
vähän ikkunoitakin.

Lue lisää

Helppous tulee siitä että kun seinät on muurattu niin yläpohja elementtien paikalleennosto on parin tunnin homma, ja sen jälkeen talossa alkaa olemaan jo "katto päällä". Seuraavat pari pv asennetaan elementtien väliin raudoitukset ja valetaan saumat umpeen.

Kiviyläpohjan päällä on hyvä liikkua mm päätykolmioita muuratessa, kattotuoleja, ruoteita ja muita kattorakenteita tehdessä. Työ on nopeampaa ja turvallisempaa kun ei tarvitse kiipeillä. Telineitä tarvitaan vähemmän.

Runkopystytyksen jälkeen kiviyläpohjan päällä on helppo LVI- ja sähkömiehen puuhastella. Yläpohja itsessään pitää lämpöä ilman villojakin sen verran että talon saa lämpimäksi heti kun ikkuna- ja oviaukot on peitetty. LVI ja sähkötöitä voi sitten jatkaa vintillä kaikessa rauhassa kun ei ole kiirettä saada villoja paikalleen.

LVI ja sähköläpivientien tiivistäminen on helppoa. Uretaania putken ympärille reikään ja alapuolelta rapataan ja/tai kitataan.

Kissalankuja kirjoitti:

Helppous tulee siitä että kun seinät on muurattu niin yläpohja elementtien paikalleennosto on parin tunnin homma, ja sen jälkeen talossa alkaa olemaan jo "katto päällä". Seuraavat pari pv asennetaan elementtien väliin raudoitukset ja valetaan saumat umpeen.

Kiviyläpohjan päällä on hyvä liikkua mm päätykolmioita muuratessa, kattotuoleja, ruoteita ja muita kattorakenteita tehdessä. Työ on nopeampaa ja turvallisempaa kun ei tarvitse kiipeillä. Telineitä tarvitaan vähemmän.

Runkopystytyksen jälkeen kiviyläpohjan päällä on helppo LVI- ja sähkömiehen puuhastella. Yläpohja itsessään pitää lämpöä ilman villojakin sen verran että talon saa lämpimäksi heti kun ikkuna- ja oviaukot on peitetty. LVI ja sähkötöitä voi sitten jatkaa vintillä kaikessa rauhassa kun ei ole kiirettä saada villoja paikalleen.

LVI ja sähköläpivientien tiivistäminen on helppoa. Uretaania putken ympärille reikään ja alapuolelta rapataan ja/tai kitataan.

Lue lisää

Kiitoksia vastauksesta.

Mites jos tosiaan talon muoto ja koko antaa myöten niin kannattaisiko
tehdä kellarin alapohja ja välipohja onteloista, jotta ei tarvitse kantavia väliseiniä.

Mitä noita kevytbetoni yläpohjaelementtejä katsellut, niin pitäisi onnistua lopuksi
katto niistä kokonaan myös ilman kantavia väliseiniä.

Vai, saako onteloista eriste saman "edun" mitä yllä kuvasit liittyen asennuksiin yms. ?

hessuli kirjoitti:

Kiitoksia vastauksesta.

Mites jos tosiaan talon muoto ja koko antaa myöten niin kannattaisiko
tehdä kellarin alapohja ja välipohja onteloista, jotta ei tarvitse kantavia väliseiniä.

Mitä noita kevytbetoni yläpohjaelementtejä katsellut, niin pitäisi onnistua lopuksi
katto niistä kokonaan myös ilman kantavia väliseiniä.

Vai, saako onteloista eriste saman "edun" mitä yllä kuvasit liittyen asennuksiin yms. ?

Lue lisää

En ole ihan varma ymmärsinkö kysymystä ihan oikein. Yleensä kivitalojen välipohjat tehdään ontelolaatoista tai kevytbetonitaloissa joskus myös kevytbetonielementeistä. Ontelon etu verrattuna sipolankkuun on käsittääkseni siinä, että onteloilla saadaan pidempiä jännevälejä vähemmillä kantavilla seinillä. Olisko ontelolaatasto myös halvempi? Ainakin toimittajissa on enemmän valinnanvaraa.

Alapohjissahan onteloja käytetään silloin kun talo tehdään tuulettuvalla alapohjalla.

Joku asiansa osaava Rak-suunnittelija varmaan osais vastata noihin parhaiten. En ole itse mikään "oikea asiantuntija" vaikka täällä neuvoja tyrkytänkin.. Kokemusta on tasan kahden talon rakentamisesta. :-)

Kissalankuja kirjoitti:

En ole ihan varma ymmärsinkö kysymystä ihan oikein. Yleensä kivitalojen välipohjat tehdään ontelolaatoista tai kevytbetonitaloissa joskus myös kevytbetonielementeistä. Ontelon etu verrattuna sipolankkuun on käsittääkseni siinä, että onteloilla saadaan pidempiä jännevälejä vähemmillä kantavilla seinillä. Olisko ontelolaatasto myös halvempi? Ainakin toimittajissa on enemmän valinnanvaraa.

Alapohjissahan onteloja käytetään silloin kun talo tehdään tuulettuvalla alapohjalla.

Joku asiansa osaava Rak-suunnittelija varmaan osais vastata noihin parhaiten. En ole itse mikään "oikea asiantuntija" vaikka täällä neuvoja tyrkytänkin.. Kokemusta on tasan kahden talon rakentamisesta. :-)

Lue lisää

Lähinnä ajattelin sitä, että kun ontelot on yläpohjassa mutta villaa ei vielä ole, niin ei varmaan vielä ihan lämmöt pysy samallalailla pysy sisällä kun kevytbetonilankuilla, kun ne taitaa aika hyvin eristää...

Mutta varmaan toi ontelo ajaa saman asian liittyen LVIS asennuksien helppouteen ja päätyharkojen muurailuun.

Alan kallistua noihin onteloihin. Näyttäisi meidän talon seinien välit olevan sen verran kaposet.

Jep, kellariin tulee maanvarainen pohja. Eli sinne tosiaankin ei tarvita onteloita tässä tapauksessa.

Kiitos vastauksista.

Vielä vähän kokemuksia olisi ollut kiva etenkin Fortesta ja Aerocista saada ja miksei Jämerästäkin. Tietysti Jämerän tilanne askarruttaa, kun se on myynnissä ja silleen. Auttamatta vaikuttaa työmotivaation, sitä kautta asiakaspalveluun ja myös konkurssit jos tappionteko jatkuu liikaa yms. tietenkin tarkoittaa pientalorakentajalle ikävää tilannetta ja pahimmassa tapauksessa projektin keskeytymistä ja rahojen menettämistä.

Tästä syystä kevytbetonivaihtoehdot Aeroc ja Forte kiinnostaa vaihtoehtoina.

hessuli kirjoitti:

Lähinnä ajattelin sitä, että kun ontelot on yläpohjassa mutta villaa ei vielä ole, niin ei varmaan vielä ihan lämmöt pysy samallalailla pysy sisällä kun kevytbetonilankuilla, kun ne taitaa aika hyvin eristää...

Mutta varmaan toi ontelo ajaa saman asian liittyen LVIS asennuksien helppouteen ja päätyharkojen muurailuun.

Alan kallistua noihin onteloihin. Näyttäisi meidän talon seinien välit olevan sen verran kaposet.

Jep, kellariin tulee maanvarainen pohja. Eli sinne tosiaankin ei tarvita onteloita tässä tapauksessa.

Kiitos vastauksista.

Vielä vähän kokemuksia olisi ollut kiva etenkin Fortesta ja Aerocista saada ja miksei Jämerästäkin. Tietysti Jämerän tilanne askarruttaa, kun se on myynnissä ja silleen. Auttamatta vaikuttaa työmotivaation, sitä kautta asiakaspalveluun ja myös konkurssit jos tappionteko jatkuu liikaa yms. tietenkin tarkoittaa pientalorakentajalle ikävää tilannetta ja pahimmassa tapauksessa projektin keskeytymistä ja rahojen menettämistä.

Tästä syystä kevytbetonivaihtoehdot Aeroc ja Forte kiinnostaa vaihtoehtoina.

Lue lisää

Tuosta yläpohjasta sen verran, että sipolankut (tahi vastaava materiaali) eristää tosiaan auttavasti ja vastaa n. 10cm villaa. Eihän tuo mihään hirmueristys ole, mutta rakennusaikana tuo mahdollistaa lämpöjen laiton sisälle. Onhan vanhoissa taloissa tuon verran eristettä ja tuollakin pärjäävät.

Sipolankkujen heikkous on lyhyt jänneväli. Pisin taitaa olla 6m, eli tuo toisin sanoen määrää lyhyemmän seinävälin mitan. Lyhyempi voi olla 6m ja pitempi sitten kuinka pitkä vain.

Sipolankut painavat jotain tonnin kipale, kun taas ontelolaatat joitakin tonneja. Koneen tarvitsee molempin, mutta järkevää rakentaessa on muutenkin oma "nostokurki" tontin laidalla. Tuollaiset yleensä pystyvät nostamaan 1,2-1,5tn panoisia kuormia, eli sipolankut hoituvat tuollaisella.

Hieman muusta. Kun vertailet noita eri toimittajia, niin ota huomioon kokonaisuus. 6 vuotta jo edellisestä rakentamisesta, joten asiat ovat voineet muuttua. Tuolloin oli kuitenkinuhomattava ero eri toimittajien kesken leegojen valinnassa. Sipolla oli ylityspalkkeja huomattava määrä. Tämä alentaa rakennesuunnittelun hintaa, joka oli itselläni naurettavan halpa, sekä vähentää työmaalla mahdollisesti joutuvia "itserakentelua". Onnistuu ylityksien teko muotittamallakin, mutta aika kun tuppaa olemaan kortilla.

Raudat ovat kalliita. Portaiden raudat, aukkojen ylitykset jne. maksavat paljon. Ota kokaisuudesssa huomioon.

Jos olit tekemässä asuttavaa kellaria, niin tuohon suosittelen elementtejä. Itselle tuli kellari sipoelementeistä. Kannattaa tarkistaa tuo vaihtoehto. Pystyttäminen on huomattavan nopeaa, joka vaikuttaa pystytyshintaan ja aikaa säästyy muuhun. Bitumien polttelu sipoon ei tarvinnut pinnan slammausta, vaan tuon pystyi tekemään suoraan.

Ei itsellänikään ole kokemusta kuin kahden talon verran ja antaisin saman vinkin kuin edeltävä, että rak. suunnittelija osaa ottaa noihin kantaa. Hyvä asioihin on kuitenkin perehtyä ja varsinkin etukäteen. Jälkikäteen kun tuo on usein myöhäistä ja jälkiviisautta.

Kuivuminen kivitalossa on iso asia. Jos aloitat keväällä, joka on enemmän kuin suositeltavaa, tämä ei ole välttämättä ongelma, mutta syksyllä aloitettaessa on.

No joo. Olisihan näitä huomioon otettavia asioita aika paljon. :)

Jo rakentanut kirjoitti:

Tuosta yläpohjasta sen verran, että sipolankut (tahi vastaava materiaali) eristää tosiaan auttavasti ja vastaa n. 10cm villaa. Eihän tuo mihään hirmueristys ole, mutta rakennusaikana tuo mahdollistaa lämpöjen laiton sisälle. Onhan vanhoissa taloissa tuon verran eristettä ja tuollakin pärjäävät.

Sipolankkujen heikkous on lyhyt jänneväli. Pisin taitaa olla 6m, eli tuo toisin sanoen määrää lyhyemmän seinävälin mitan. Lyhyempi voi olla 6m ja pitempi sitten kuinka pitkä vain.

Sipolankut painavat jotain tonnin kipale, kun taas ontelolaatat joitakin tonneja. Koneen tarvitsee molempin, mutta järkevää rakentaessa on muutenkin oma "nostokurki" tontin laidalla. Tuollaiset yleensä pystyvät nostamaan 1,2-1,5tn panoisia kuormia, eli sipolankut hoituvat tuollaisella.

Hieman muusta. Kun vertailet noita eri toimittajia, niin ota huomioon kokonaisuus. 6 vuotta jo edellisestä rakentamisesta, joten asiat ovat voineet muuttua. Tuolloin oli kuitenkinuhomattava ero eri toimittajien kesken leegojen valinnassa. Sipolla oli ylityspalkkeja huomattava määrä. Tämä alentaa rakennesuunnittelun hintaa, joka oli itselläni naurettavan halpa, sekä vähentää työmaalla mahdollisesti joutuvia "itserakentelua". Onnistuu ylityksien teko muotittamallakin, mutta aika kun tuppaa olemaan kortilla.

Raudat ovat kalliita. Portaiden raudat, aukkojen ylitykset jne. maksavat paljon. Ota kokaisuudesssa huomioon.

Jos olit tekemässä asuttavaa kellaria, niin tuohon suosittelen elementtejä. Itselle tuli kellari sipoelementeistä. Kannattaa tarkistaa tuo vaihtoehto. Pystyttäminen on huomattavan nopeaa, joka vaikuttaa pystytyshintaan ja aikaa säästyy muuhun. Bitumien polttelu sipoon ei tarvinnut pinnan slammausta, vaan tuon pystyi tekemään suoraan.

Ei itsellänikään ole kokemusta kuin kahden talon verran ja antaisin saman vinkin kuin edeltävä, että rak. suunnittelija osaa ottaa noihin kantaa. Hyvä asioihin on kuitenkin perehtyä ja varsinkin etukäteen. Jälkikäteen kun tuo on usein myöhäistä ja jälkiviisautta.

Kuivuminen kivitalossa on iso asia. Jos aloitat keväällä, joka on enemmän kuin suositeltavaa, tämä ei ole välttämättä ongelma, mutta syksyllä aloitettaessa on.

No joo. Olisihan näitä huomioon otettavia asioita aika paljon. :)

Lue lisää

> Bitumien polttelu sipoon ei tarvinnut pinnan slammausta,

Meillä on siporex talossa kattoterassi jonka vedeneristysbitumit on nostettu kevytbetoniseinälle. Meillä rakennesuunnittelija suositeli slammaamaan siporex-pinnan bitumin tartunnan varmistamiseksi.

Jo rakentanut kirjoitti:

Tuosta yläpohjasta sen verran, että sipolankut (tahi vastaava materiaali) eristää tosiaan auttavasti ja vastaa n. 10cm villaa. Eihän tuo mihään hirmueristys ole, mutta rakennusaikana tuo mahdollistaa lämpöjen laiton sisälle. Onhan vanhoissa taloissa tuon verran eristettä ja tuollakin pärjäävät.

Sipolankkujen heikkous on lyhyt jänneväli. Pisin taitaa olla 6m, eli tuo toisin sanoen määrää lyhyemmän seinävälin mitan. Lyhyempi voi olla 6m ja pitempi sitten kuinka pitkä vain.

Sipolankut painavat jotain tonnin kipale, kun taas ontelolaatat joitakin tonneja. Koneen tarvitsee molempin, mutta järkevää rakentaessa on muutenkin oma "nostokurki" tontin laidalla. Tuollaiset yleensä pystyvät nostamaan 1,2-1,5tn panoisia kuormia, eli sipolankut hoituvat tuollaisella.

Hieman muusta. Kun vertailet noita eri toimittajia, niin ota huomioon kokonaisuus. 6 vuotta jo edellisestä rakentamisesta, joten asiat ovat voineet muuttua. Tuolloin oli kuitenkinuhomattava ero eri toimittajien kesken leegojen valinnassa. Sipolla oli ylityspalkkeja huomattava määrä. Tämä alentaa rakennesuunnittelun hintaa, joka oli itselläni naurettavan halpa, sekä vähentää työmaalla mahdollisesti joutuvia "itserakentelua". Onnistuu ylityksien teko muotittamallakin, mutta aika kun tuppaa olemaan kortilla.

Raudat ovat kalliita. Portaiden raudat, aukkojen ylitykset jne. maksavat paljon. Ota kokaisuudesssa huomioon.

Jos olit tekemässä asuttavaa kellaria, niin tuohon suosittelen elementtejä. Itselle tuli kellari sipoelementeistä. Kannattaa tarkistaa tuo vaihtoehto. Pystyttäminen on huomattavan nopeaa, joka vaikuttaa pystytyshintaan ja aikaa säästyy muuhun. Bitumien polttelu sipoon ei tarvinnut pinnan slammausta, vaan tuon pystyi tekemään suoraan.

Ei itsellänikään ole kokemusta kuin kahden talon verran ja antaisin saman vinkin kuin edeltävä, että rak. suunnittelija osaa ottaa noihin kantaa. Hyvä asioihin on kuitenkin perehtyä ja varsinkin etukäteen. Jälkikäteen kun tuo on usein myöhäistä ja jälkiviisautta.

Kuivuminen kivitalossa on iso asia. Jos aloitat keväällä, joka on enemmän kuin suositeltavaa, tämä ei ole välttämättä ongelma, mutta syksyllä aloitettaessa on.

No joo. Olisihan näitä huomioon otettavia asioita aika paljon. :)

Lue lisää

voi olla, että tuo 6m ei riitä kyllä, ja jossa tuosse eristyksessä ei nyt niin suurta eroa ole, niin helppo mennä samantien onteloilla. kellarin varmaan lecoista eriste lecoista ?

hessuli kirjoitti:

voi olla, että tuo 6m ei riitä kyllä, ja jossa tuosse eristyksessä ei nyt niin suurta eroa ole, niin helppo mennä samantien onteloilla. kellarin varmaan lecoista eriste lecoista ?

Lue lisää

Minkälaisen sisäkaton haluat? Monihan rappauttaa siporex lankut sisäpuolen tasoitustöiden yhteydessä jolloin sisäkatossa on sen jälkeen valmis pinta.. Saman voi tehdä onteloillakin, mutta ainakin omasta mielestäni ontelolaatan leveämpi profiili on sisäkatossa jotenkin torspon näköinen. Tulee mieleen joku elementtikerrostalo. Onhan sipo-lankutkin käytännössä aika samanlaisia, mutta jostain syystä kapeampi elementti näyttää paremmalta.

IMHO tekisin kiviyläpohjan kevytbetonielementeistä jos vain suinkin mahdollista jännevälin kannalta. Varsinkin jos talo on muutenkin kevytbetonia

Kissalankuja kirjoitti:

Minkälaisen sisäkaton haluat? Monihan rappauttaa siporex lankut sisäpuolen tasoitustöiden yhteydessä jolloin sisäkatossa on sen jälkeen valmis pinta.. Saman voi tehdä onteloillakin, mutta ainakin omasta mielestäni ontelolaatan leveämpi profiili on sisäkatossa jotenkin torspon näköinen. Tulee mieleen joku elementtikerrostalo. Onhan sipo-lankutkin käytännössä aika samanlaisia, mutta jostain syystä kapeampi elementti näyttää paremmalta.

IMHO tekisin kiviyläpohjan kevytbetonielementeistä jos vain suinkin mahdollista jännevälin kannalta. Varsinkin jos talo on muutenkin kevytbetonia

Lue lisää

pitääpä laittaa mietintään. meitä kyllä betonilook miellyttää ja voipi olla, että jotkun seinät "rapataan" betonin kaltaiseksi sisustus syistä.

Reagoiko kevytbetoni ja ontelo samalla tavalla lämpön liikkuma saumoissa ?

bitumin alle slammi kirjoitti:

> Bitumien polttelu sipoon ei tarvinnut pinnan slammausta,

Meillä on siporex talossa kattoterassi jonka vedeneristysbitumit on nostettu kevytbetoniseinälle. Meillä rakennesuunnittelija suositeli slammaamaan siporex-pinnan bitumin tartunnan varmistamiseksi.

Lue lisää

Eihän se ollut suunnittelijalta pois :)

Slammauksen jälkeenkin tuon bitumin pysyminen on heiveröistä, jos seinä ei ole kuiva, kuten se syksyisin harvoin on. Sipoon ensin primeri ja sitten bitumi ja tuota ei tuosta enään irti saa.

Eipä nyt niin isoa eroa tee kustannuksista, eikä tuo mikään merkittävä tekijä ole, mutta kommenttina vain.

hessuli kirjoitti:

voi olla, että tuo 6m ei riitä kyllä, ja jossa tuosse eristyksessä ei nyt niin suurta eroa ole, niin helppo mennä samantien onteloilla. kellarin varmaan lecoista eriste lecoista ?

Lue lisää

Sipoon on vaikea tehdä kylmäsiltoja, joten töppäilyn vaara noissa sipolankuissa on pienempi. Ja tuo yllä mainitsemani, että saa nopeammin lämmöt päälle.

En oikein näe mitään paremmuutta onteloissa vs. sipolankut jos jänneväli vain riittää. Hinnasta en tiedä, joten tuo voi olla yksi asia.

hessuli kirjoitti:

Lähinnä ajattelin sitä, että kun ontelot on yläpohjassa mutta villaa ei vielä ole, niin ei varmaan vielä ihan lämmöt pysy samallalailla pysy sisällä kun kevytbetonilankuilla, kun ne taitaa aika hyvin eristää...

Mutta varmaan toi ontelo ajaa saman asian liittyen LVIS asennuksien helppouteen ja päätyharkojen muurailuun.

Alan kallistua noihin onteloihin. Näyttäisi meidän talon seinien välit olevan sen verran kaposet.

Jep, kellariin tulee maanvarainen pohja. Eli sinne tosiaankin ei tarvita onteloita tässä tapauksessa.

Kiitos vastauksista.

Vielä vähän kokemuksia olisi ollut kiva etenkin Fortesta ja Aerocista saada ja miksei Jämerästäkin. Tietysti Jämerän tilanne askarruttaa, kun se on myynnissä ja silleen. Auttamatta vaikuttaa työmotivaation, sitä kautta asiakaspalveluun ja myös konkurssit jos tappionteko jatkuu liikaa yms. tietenkin tarkoittaa pientalorakentajalle ikävää tilannetta ja pahimmassa tapauksessa projektin keskeytymistä ja rahojen menettämistä.

Tästä syystä kevytbetonivaihtoehdot Aeroc ja Forte kiinnostaa vaihtoehtoina.

Lue lisää

Ei mene rahat konkurssissa, kun tarviketoimitukset maksetaan sitä mukaa, kun ovat tontille ilmestyneet. Eli teette tavarantoimitussopimukset siten, että maksu vain toimitetuista tarvikkeista, harkot, tiilet lankut yms. maksetaan kun ovat tontilla. Ontelolaattatehtaille joutuu¨yleensä maksamaan jonkun etumaksun. Pystytysurakka myös siten että maksu vain tehdystä työstä maksuerätaulukon mukaan ja urakka on jaettava pieniin maksueriin, ehkä 10-15 erää ja viimeinen erä on isoin ja maksetaan kun työ on hyväksytysti vastaanotettu ja siitä pöytäkirja tehty. Mikä tärkeintä, ammattimies valvomaan koko hommaa, eli sopimuksen mukaisuutta ja laatua, että rakenteet tulee oikein tehtyä, se vastaava mestari ei välttämättä ymmärrä laadun päälle mitään. Laskuja maksettaessa on aina tekijän kanssa käytävä läpi, jotta työvaihe on sopimuksen mukaisesti tehty ja sitten vasta lasku maksuun. Näin menetellen hyvää tuppaa tulemaan.

hessuli kirjoitti:

Lähinnä ajattelin sitä, että kun ontelot on yläpohjassa mutta villaa ei vielä ole, niin ei varmaan vielä ihan lämmöt pysy samallalailla pysy sisällä kun kevytbetonilankuilla, kun ne taitaa aika hyvin eristää...

Mutta varmaan toi ontelo ajaa saman asian liittyen LVIS asennuksien helppouteen ja päätyharkojen muurailuun.

Alan kallistua noihin onteloihin. Näyttäisi meidän talon seinien välit olevan sen verran kaposet.

Jep, kellariin tulee maanvarainen pohja. Eli sinne tosiaankin ei tarvita onteloita tässä tapauksessa.

Kiitos vastauksista.

Vielä vähän kokemuksia olisi ollut kiva etenkin Fortesta ja Aerocista saada ja miksei Jämerästäkin. Tietysti Jämerän tilanne askarruttaa, kun se on myynnissä ja silleen. Auttamatta vaikuttaa työmotivaation, sitä kautta asiakaspalveluun ja myös konkurssit jos tappionteko jatkuu liikaa yms. tietenkin tarkoittaa pientalorakentajalle ikävää tilannetta ja pahimmassa tapauksessa projektin keskeytymistä ja rahojen menettämistä.

Tästä syystä kevytbetonivaihtoehdot Aeroc ja Forte kiinnostaa vaihtoehtoina.

Lue lisää

molemmat varmasti omalta osaltaan hyviä tuotteita!

niin, varmaan sähköt tulee väännettyä itse, eli kevytbetonin valinta tukee sitä.
ei tarvitse olla valuharkkojen pystytyksen mukana taiteilemassa sähkövetojen
ja muiden kanssa. pystytys otettaisiin urakkana kuitenkin...

hessuli kirjoitti:

niin, varmaan sähköt tulee väännettyä itse, eli kevytbetonin valinta tukee sitä.
ei tarvitse olla valuharkkojen pystytyksen mukana taiteilemassa sähkövetojen
ja muiden kanssa. pystytys otettaisiin urakkana kuitenkin...

Lue lisää

Ovatko kaikki kevytbetonista rakentavat persaukisia sähläreitä? Ammattilaisen kannattaa pysyä kaukana näiltä työmailta, onneksi niitä työmaita ( kevytbetonista rakentavia) on todella vähän.

Prof kirjoitti:

Ovatko kaikki kevytbetonista rakentavat persaukisia sähläreitä? Ammattilaisen kannattaa pysyä kaukana näiltä työmailta, onneksi niitä työmaita ( kevytbetonista rakentavia) on todella vähän.

Lue lisää

Valuharkko on pieni paikallinen ilmiö. Pikkasen professionaalille perspektiiviä.

Prof kirjoitti:

Ovatko kaikki kevytbetonista rakentavat persaukisia sähläreitä? Ammattilaisen kannattaa pysyä kaukana näiltä työmailta, onneksi niitä työmaita ( kevytbetonista rakentavia) on todella vähän.

Lue lisää

Miksi ostaisin sähköurakan, jos löytyy ammatin/koulutuksen puolesta tiedot ja taidot ja oikeudet tehdä itse. LVI menee myös osittain siinä samalla ja loput tekee putkari.

Ei kai sitä nyt tyhmä kannata olla.

Oletko sähkäri ?

veikkaan, että täältä löytyy massee ihan riittävästi, ettei tarvi persaukiseksi lähteä itseään kutsumaan. Ruokaan on rahaa myös talon lisäksi.

hessuli kirjoitti:

Miksi ostaisin sähköurakan, jos löytyy ammatin/koulutuksen puolesta tiedot ja taidot ja oikeudet tehdä itse. LVI menee myös osittain siinä samalla ja loput tekee putkari.

Ei kai sitä nyt tyhmä kannata olla.

Oletko sähkäri ?

veikkaan, että täältä löytyy massee ihan riittävästi, ettei tarvi persaukiseksi lähteä itseään kutsumaan. Ruokaan on rahaa myös talon lisäksi.

Lue lisää

Tämä on tosiaan perseaukisten hartiapankkirakentajien keskustelufoorumi.

Eikös noita sähkö-putkituksia saa vedellä itse?

Siis kun kysyy etukäteen sähkäriltä, että miten monta putkea mihinkin laitetaan.
Ja sähkäri sitten vetää ne piuhat sinne putkiin. Itse en ainakaan tiedä niistä kaikemaailman sähköjohdoista, että mikä on mikäkin, joten suosiolla jätän sen sähkärille.

10 kirjoitti:

Eikös noita sähkö-putkituksia saa vedellä itse?

Siis kun kysyy etukäteen sähkäriltä, että miten monta putkea mihinkin laitetaan.
Ja sähkäri sitten vetää ne piuhat sinne putkiin. Itse en ainakaan tiedä niistä kaikemaailman sähköjohdoista, että mikä on mikäkin, joten suosiolla jätän sen sähkärille.

Lue lisää

Näin kun köyhä rakentaa, niin näyttää että lammia tms. ei meille tule.
Aika näyttää vaikuttaako elämän laatuun ja tuleeko paljon maanjäristyksiä.

Köyhä tekee kevytbetskusta. Näyttää täälläkin olevan yleinen käsitys siitä, että
se valuharkkoratkaisun hinta tuntuu olevan hiukan vaikea määrittää
ja siten tehdä vertailua. Samaa juttua kuullut turuilla ja toreilla...

Kevytbetonipaketin pystytyksen hinta taitaa aika hyvin pitää kutinsa ja
suurempia ylläreitä ei tule. Rakenne simppeli ja niin että dippainssikin sen
ymmärtää. Lisäksi seinästä näkee päältä työn jäljen ja "valu unohduksia" ei tule.

Pitäisi saada pakettina lecat kellariin ja kevytbetsku runkoon samasta paikasta
ja samaan pystytysurakkaan. Välipohjat ontelosta jännevälien vuoksi. Itse katon tekeminen kevytbetskusta myös kiinnostaa...siitä oli saksalaisen Xellan sivuilla vähän videotakin.

Mitenköhän rakenteen käy, jos sisäkatto on ontelosta ja siinä päällä eristeet.
Sitten itse katto on kevytbetonikattoelementeistä vai onko tämä jo "liikaa" betonia ja katto kannattaa tehdä vain puusta ja pellistä, mikäli ontelon päällä on jo riittävästi eristettä ?

hessuli kirjoitti:

Näin kun köyhä rakentaa, niin näyttää että lammia tms. ei meille tule.
Aika näyttää vaikuttaako elämän laatuun ja tuleeko paljon maanjäristyksiä.

Köyhä tekee kevytbetskusta. Näyttää täälläkin olevan yleinen käsitys siitä, että
se valuharkkoratkaisun hinta tuntuu olevan hiukan vaikea määrittää
ja siten tehdä vertailua. Samaa juttua kuullut turuilla ja toreilla...

Kevytbetonipaketin pystytyksen hinta taitaa aika hyvin pitää kutinsa ja
suurempia ylläreitä ei tule. Rakenne simppeli ja niin että dippainssikin sen
ymmärtää. Lisäksi seinästä näkee päältä työn jäljen ja "valu unohduksia" ei tule.

Pitäisi saada pakettina lecat kellariin ja kevytbetsku runkoon samasta paikasta
ja samaan pystytysurakkaan. Välipohjat ontelosta jännevälien vuoksi. Itse katon tekeminen kevytbetskusta myös kiinnostaa...siitä oli saksalaisen Xellan sivuilla vähän videotakin.

Mitenköhän rakenteen käy, jos sisäkatto on ontelosta ja siinä päällä eristeet.
Sitten itse katto on kevytbetonikattoelementeistä vai onko tämä jo "liikaa" betonia ja katto kannattaa tehdä vain puusta ja pellistä, mikäli ontelon päällä on jo riittävästi eristettä ?

Lue lisää

Ihmettelen, ettei 6 m jänneväli riitä omakotitalon rakentajalle? Ota ammattisuunnittelija avuksesi, niin hyvin riittää. Yhdestä ja samasta materaalista koko kantava runko ja kevyet väliseinät, pysyy rakenne tiiviinä. En laittaisi puuyläpohjaa kivitaloon. Kaksinkertainen kiviyläpohja on kyllä hinnaltaankin kaksinkertainen, ei mitään perusteita. Kevytbetonitasoelementit voi latoa vinoonkin eli saat yläkertaan korkeata tilaa samaan hintaan. Kokemusta on riittävästi ja riittävän pitkältä ajalta, rakenteisiin ei liity mitään riskejä. Ei myöskään kaupantekoon, materiaalihan maksetaan toimituksen jälkeen.

hessuli kirjoitti:

Näin kun köyhä rakentaa, niin näyttää että lammia tms. ei meille tule.
Aika näyttää vaikuttaako elämän laatuun ja tuleeko paljon maanjäristyksiä.

Köyhä tekee kevytbetskusta. Näyttää täälläkin olevan yleinen käsitys siitä, että
se valuharkkoratkaisun hinta tuntuu olevan hiukan vaikea määrittää
ja siten tehdä vertailua. Samaa juttua kuullut turuilla ja toreilla...

Kevytbetonipaketin pystytyksen hinta taitaa aika hyvin pitää kutinsa ja
suurempia ylläreitä ei tule. Rakenne simppeli ja niin että dippainssikin sen
ymmärtää. Lisäksi seinästä näkee päältä työn jäljen ja "valu unohduksia" ei tule.

Pitäisi saada pakettina lecat kellariin ja kevytbetsku runkoon samasta paikasta
ja samaan pystytysurakkaan. Välipohjat ontelosta jännevälien vuoksi. Itse katon tekeminen kevytbetskusta myös kiinnostaa...siitä oli saksalaisen Xellan sivuilla vähän videotakin.

Mitenköhän rakenteen käy, jos sisäkatto on ontelosta ja siinä päällä eristeet.
Sitten itse katto on kevytbetonikattoelementeistä vai onko tämä jo "liikaa" betonia ja katto kannattaa tehdä vain puusta ja pellistä, mikäli ontelon päällä on jo riittävästi eristettä ?

Lue lisää

Imuroi Sipon sivuilta suunnittelijan käsikirja (iso .pdf). Tuossa on erittäin paljon hyvää luettavaa, joka kannattaa lukea _ennen_ rakentamista. Samalla näet eri vaihtoehtoja ja voit rakennesuunnittelijaltakin jotain tiedon pohjalta kysellä. Rakennesuunnittelija ei välttämättä ole aina huomannut sitä "oikeaa" vaihtoehtoa ja tuon luettuaan jää itseltä ainakin ne tyhmimmät kysymykset välistä.

Tein itse LVIS- työt. Ei mitään rakettitiedettä, vaan ainoastaan sairaan paljon työtä. Putkari (KVV vastaava) sitten rustasi puumerkkinsä ja sama sähkärin kanssa. Sähkärin kanssa sovittiin, että hän kytkee kaapin sisällä kaikki.

Miksi haluat nuo lecat kellariin? Ainakin ennen sipo myi maanpaine- elementtejä. Itselleni ensin tarjottiin lecaa, mutta työmäärä huomattavan iso verrattuna elementteihin.

Tuo kattojuttusi on aika ylilyöntiä, mutta vilkaise tuosta suunnittelijan käsikirjasta mitä vaihtoehtoja tuolla on.

Jo rakentanut kirjoitti:

Imuroi Sipon sivuilta suunnittelijan käsikirja (iso .pdf). Tuossa on erittäin paljon hyvää luettavaa, joka kannattaa lukea _ennen_ rakentamista. Samalla näet eri vaihtoehtoja ja voit rakennesuunnittelijaltakin jotain tiedon pohjalta kysellä. Rakennesuunnittelija ei välttämättä ole aina huomannut sitä "oikeaa" vaihtoehtoa ja tuon luettuaan jää itseltä ainakin ne tyhmimmät kysymykset välistä.

Tein itse LVIS- työt. Ei mitään rakettitiedettä, vaan ainoastaan sairaan paljon työtä. Putkari (KVV vastaava) sitten rustasi puumerkkinsä ja sama sähkärin kanssa. Sähkärin kanssa sovittiin, että hän kytkee kaapin sisällä kaikki.

Miksi haluat nuo lecat kellariin? Ainakin ennen sipo myi maanpaine- elementtejä. Itselleni ensin tarjottiin lecaa, mutta työmäärä huomattavan iso verrattuna elementteihin.

Tuo kattojuttusi on aika ylilyöntiä, mutta vilkaise tuosta suunnittelijan käsikirjasta mitä vaihtoehtoja tuolla on.

Lue lisää

Tuo siporex suunnittelijan käsikirja on ihan hyvää luettavaa. Meilläkin sitä on ahkerasti tavattu vaikka Ytongin harkosta rakennetaan.

Tuosta en olisi yhtään varma että kevytbetoni tulee halvemmaksi. Meillä oli vertailussa Lammi, Lakka, Forte, leca design, aeroc ja jämerä. Mitään ratkaisevaa hintaeroa ei saatu aikaan, mutta valuharkkojen (varsinkin Lammin) kohdalla tarjouksessa oli eniten aukkoja, eli sellaisia asioita joiden hintaa joutui arvailemaan.

Todennäköisesti ainoa tapa selvittää halvin harkko olisi rakentaa sama talo joka harkosta erikseen.. Loppujen lopuksi rakentamisen hinnasta ja varsinkin budjetin ylityksistä suurin osa tulee jostain muualta kuin runkopaketista. Maanrakennus, talotekniikka, projektinhallinta ja sisustustyöt taitaa olla kaikki budjetin kannalta runkoa riskialttiimpia.

Kissalankuja kirjoitti:

Tuo siporex suunnittelijan käsikirja on ihan hyvää luettavaa. Meilläkin sitä on ahkerasti tavattu vaikka Ytongin harkosta rakennetaan.

Tuosta en olisi yhtään varma että kevytbetoni tulee halvemmaksi. Meillä oli vertailussa Lammi, Lakka, Forte, leca design, aeroc ja jämerä. Mitään ratkaisevaa hintaeroa ei saatu aikaan, mutta valuharkkojen (varsinkin Lammin) kohdalla tarjouksessa oli eniten aukkoja, eli sellaisia asioita joiden hintaa joutui arvailemaan.

Todennäköisesti ainoa tapa selvittää halvin harkko olisi rakentaa sama talo joka harkosta erikseen.. Loppujen lopuksi rakentamisen hinnasta ja varsinkin budjetin ylityksistä suurin osa tulee jostain muualta kuin runkopaketista. Maanrakennus, talotekniikka, projektinhallinta ja sisustustyöt taitaa olla kaikki budjetin kannalta runkoa riskialttiimpia.

Lue lisää

Kiitos vastauksista.

Pitääpä lukea tuo sipo opas. Eiköhän se noiden forte-jämerä-aeroc kesken ratkea sitten lopulta. Tekniikka on mielestäni ok ja niin kuin "kokenutmestarismies" totesi niin rakenne on testattu. Se on vahvin kriteeri
ja se että juuri näitä "tyhjiä aukkoja" ei niin paljoa olisi. Kai nämä on vähän makuasioita. Meikäläisen insinööri vainu kannattaa aina yksinkertaisinta ratkaisua. Se on aina varmin ja toimivin.

Yläpohjaan ei varmaankaan enää vinoa kattoa, kun huonekorkeus jo muutenkin 6m. Tasanen tulee...asiasta jo keskusteltu ARK kanssa.

6m jänneväli kyllä riittää ja osaan sen tietenkin itsekin pähkiä, mutta silloin tarvitaan niitä kantavia. Olisi vaan mukavaa jos ei katon takia tarvitse kantavia seiniä rakentaa, kun tuo jänneväli menee ihan siis 6-7m väliin ja ei ihan pääse noilla sipoelementeillä ulkoseinästä toiseen. Samapa tuo kai toisaalta.
Katotaan mitä eri toimijat tarjoavat ja suosittelevat meidän tapauksessa ja
heidän perustelut. Heidän rakennesuunnittelijathan nämä hommat tietää.

Jos jämerältä saa noita maanpaine-elementtejä ja muilta ei niin siihen ratkaisuun ei varmaankaan tässä vaiheessa kannatta lukkiutua. Voi tulla
hieman kalliiksi.

Tavarat tosiaan maksetaan aina toimituksen jälkeen. Aeroc ei sinänsä huoleta, kun niitä kohteita näyttää ihan kivasti olevan pks seudulla pystyssä ja lisää nousee, kun joku tuossa vihjaisi riskistä. Ei tavaraa, ei maksua. Jämerässä askarruttaa sen yrityksen myynti ja siitä aiheutuvat mahdolliset ongelmat. Kokemusta tästä on henk.koht. Fortesta en tiedä mitään, harkot varmaan parhaat. Silmämääräisesti mitä on käynyt jämerää ja aeroc kohteita katsomassa ennen rappausta, niin jämerällä kyllä on kovin lohkeillut ne harkot.
Aerocilla vähemmän. Forten taloja olen nähnyt vain yhden.

Kiitos vastauksista kaikille. Palaan asiaan, kun päätös on tehty. Stay tuned for more happy days.

hessuli kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pitääpä lukea tuo sipo opas. Eiköhän se noiden forte-jämerä-aeroc kesken ratkea sitten lopulta. Tekniikka on mielestäni ok ja niin kuin "kokenutmestarismies" totesi niin rakenne on testattu. Se on vahvin kriteeri
ja se että juuri näitä "tyhjiä aukkoja" ei niin paljoa olisi. Kai nämä on vähän makuasioita. Meikäläisen insinööri vainu kannattaa aina yksinkertaisinta ratkaisua. Se on aina varmin ja toimivin.

Yläpohjaan ei varmaankaan enää vinoa kattoa, kun huonekorkeus jo muutenkin 6m. Tasanen tulee...asiasta jo keskusteltu ARK kanssa.

6m jänneväli kyllä riittää ja osaan sen tietenkin itsekin pähkiä, mutta silloin tarvitaan niitä kantavia. Olisi vaan mukavaa jos ei katon takia tarvitse kantavia seiniä rakentaa, kun tuo jänneväli menee ihan siis 6-7m väliin ja ei ihan pääse noilla sipoelementeillä ulkoseinästä toiseen. Samapa tuo kai toisaalta.
Katotaan mitä eri toimijat tarjoavat ja suosittelevat meidän tapauksessa ja
heidän perustelut. Heidän rakennesuunnittelijathan nämä hommat tietää.

Jos jämerältä saa noita maanpaine-elementtejä ja muilta ei niin siihen ratkaisuun ei varmaankaan tässä vaiheessa kannatta lukkiutua. Voi tulla
hieman kalliiksi.

Tavarat tosiaan maksetaan aina toimituksen jälkeen. Aeroc ei sinänsä huoleta, kun niitä kohteita näyttää ihan kivasti olevan pks seudulla pystyssä ja lisää nousee, kun joku tuossa vihjaisi riskistä. Ei tavaraa, ei maksua. Jämerässä askarruttaa sen yrityksen myynti ja siitä aiheutuvat mahdolliset ongelmat. Kokemusta tästä on henk.koht. Fortesta en tiedä mitään, harkot varmaan parhaat. Silmämääräisesti mitä on käynyt jämerää ja aeroc kohteita katsomassa ennen rappausta, niin jämerällä kyllä on kovin lohkeillut ne harkot.
Aerocilla vähemmän. Forten taloja olen nähnyt vain yhden.

Kiitos vastauksista kaikille. Palaan asiaan, kun päätös on tehty. Stay tuned for more happy days.

Lue lisää

No kerroppa paljonko seinäneliön (matskujen) hinnaksi kevytbetongilla tulee ? Itse kun kyselin, niin ei 50€ rittänyt.. Siks otin muurattavan papuharkon (u=0,14). kevytbetoni oli 90€/neliö

hessuli kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Pitääpä lukea tuo sipo opas. Eiköhän se noiden forte-jämerä-aeroc kesken ratkea sitten lopulta. Tekniikka on mielestäni ok ja niin kuin "kokenutmestarismies" totesi niin rakenne on testattu. Se on vahvin kriteeri
ja se että juuri näitä "tyhjiä aukkoja" ei niin paljoa olisi. Kai nämä on vähän makuasioita. Meikäläisen insinööri vainu kannattaa aina yksinkertaisinta ratkaisua. Se on aina varmin ja toimivin.

Yläpohjaan ei varmaankaan enää vinoa kattoa, kun huonekorkeus jo muutenkin 6m. Tasanen tulee...asiasta jo keskusteltu ARK kanssa.

6m jänneväli kyllä riittää ja osaan sen tietenkin itsekin pähkiä, mutta silloin tarvitaan niitä kantavia. Olisi vaan mukavaa jos ei katon takia tarvitse kantavia seiniä rakentaa, kun tuo jänneväli menee ihan siis 6-7m väliin ja ei ihan pääse noilla sipoelementeillä ulkoseinästä toiseen. Samapa tuo kai toisaalta.
Katotaan mitä eri toimijat tarjoavat ja suosittelevat meidän tapauksessa ja
heidän perustelut. Heidän rakennesuunnittelijathan nämä hommat tietää.

Jos jämerältä saa noita maanpaine-elementtejä ja muilta ei niin siihen ratkaisuun ei varmaankaan tässä vaiheessa kannatta lukkiutua. Voi tulla
hieman kalliiksi.

Tavarat tosiaan maksetaan aina toimituksen jälkeen. Aeroc ei sinänsä huoleta, kun niitä kohteita näyttää ihan kivasti olevan pks seudulla pystyssä ja lisää nousee, kun joku tuossa vihjaisi riskistä. Ei tavaraa, ei maksua. Jämerässä askarruttaa sen yrityksen myynti ja siitä aiheutuvat mahdolliset ongelmat. Kokemusta tästä on henk.koht. Fortesta en tiedä mitään, harkot varmaan parhaat. Silmämääräisesti mitä on käynyt jämerää ja aeroc kohteita katsomassa ennen rappausta, niin jämerällä kyllä on kovin lohkeillut ne harkot.
Aerocilla vähemmän. Forten taloja olen nähnyt vain yhden.

Kiitos vastauksista kaikille. Palaan asiaan, kun päätös on tehty. Stay tuned for more happy days.

Lue lisää

Tuo suunnittelijan käsikirja on hyvää luettavaa, niin ymmärtää huomattavasti paremmin eri liitoskohdat, kantavuudet ym.

Meille tuli yksi kantava seinä talon sisälle. Tuohon olisi muutenkin tullut seinä. En oikein tiedä onko tuosta mitään käytännön haittaa, paitsi tilaahan tuo vie 10cm enemmän paksuutensa vuoksi.

Nuo maanpaine- elementit heitin lähinnä sen vuoksi, että itselleni tarjottiin alkujaan yhtenä vaihtoehtona lecaa ja villaa. (Tarvikkeiden osalta varmasti halvin toimittajalle). Voi sitten jokainen miettiä paljonko aikaa tuhraantuu kahden lecan muuramiseen ja tuonne väliin villan laittamisen vs. nostella elementit paikalleen. Toinen vaihtoehto vei päivän.

Elementit eivät arkkitehtuurisesti mitään merkitse, eli voidaan vaihtaa harkoista noihin , tai toiseen suuntaan.

En tiedä onko tuosta firman myynnistä mitään käytännön haittaa, mutta jos kääntää asian toiseen suuntaan, niin ei siitä varmasti mitään etua ainakaan ole.

Hieman ihmettelen noita harkkojen lohkeamisia. Käytännössä harkkoja tulee ns. riittävästi, eikä noita rikkinäisiä ole oikein mitään syytä käyttää. Sahalla joutuu kuitenkin joitakin leikkelemään aukoissa ja nurkissa, jolloin noita lohkelleita voi käytellä. Ei niitä keskelle seinää ole mitään syytä liimailla.

Kannattaa lopuksi huomioida pystytys, jos pystytystä et itse tee. Taloilla on omat ns. pystytysporukkansa. Jos erehdyt tilaamaan legot jostain ilman pystytystä, niin sitten viedään ja kunnolla.

Eli homma menee, kuten varmaan tiedätkin. Legojen ja oheistarvikkeiden hinnat ja näiden roiskiminen paikalleen. Näiden tarjoushintoja sitten yrität vedellä samalle viivalle. Isoimmat erot tulevat tarvikkeissa raudat (harjateräkset, pilarit, palkit), betonit, palkit, eritykset, katto tukirakenteineen ja portaat. Oletetaan, että perustus on sama kaikilla. Tuossa tarvikkeet ja sitten näiden nikkarointi kasaan ja saat hintaeroarviot.

Voi tuntua pieneltä, mutta kun katsot tarkemmin esim. portaiden hintaa, niin huomat, että tuollaisestaa syntyy aika iso kulu.

Ennen kuin vedät nimet paperiin käy kiertelemässä tämän pystyttäjän kohteita, niin tiedät minkälaista jälkeä tekevät.

Tuosta olohuoneesta kommenttia. Meille arkkitehti alunperin piirsi 7,5m korkean olohuoneen. Tämä jotenkin itseäni arvelutti ja lopulta päädyimme "vain" 4m korkeaan. Tuossa 4m korkeassakin on tilantuntua riittävästi, eli katto "häipyy" näkyvistä tavallisilla katselukulmilla. Ongelmaksi nousee seinien sisustaminen, ikkunoiden pesu ja esim. lamppujen vaihto. Tämä aivan kommenttina, vaikkakin ymmärrän, että esim. pääkaupunkiseudulla tuo ylöspäin oleva suunta on ainoa johon saa pienillä tonteilla tilantuntua.

hessuli kirjoitti:

Näin kun köyhä rakentaa, niin näyttää että lammia tms. ei meille tule.
Aika näyttää vaikuttaako elämän laatuun ja tuleeko paljon maanjäristyksiä.

Köyhä tekee kevytbetskusta. Näyttää täälläkin olevan yleinen käsitys siitä, että
se valuharkkoratkaisun hinta tuntuu olevan hiukan vaikea määrittää
ja siten tehdä vertailua. Samaa juttua kuullut turuilla ja toreilla...

Kevytbetonipaketin pystytyksen hinta taitaa aika hyvin pitää kutinsa ja
suurempia ylläreitä ei tule. Rakenne simppeli ja niin että dippainssikin sen
ymmärtää. Lisäksi seinästä näkee päältä työn jäljen ja "valu unohduksia" ei tule.

Pitäisi saada pakettina lecat kellariin ja kevytbetsku runkoon samasta paikasta
ja samaan pystytysurakkaan. Välipohjat ontelosta jännevälien vuoksi. Itse katon tekeminen kevytbetskusta myös kiinnostaa...siitä oli saksalaisen Xellan sivuilla vähän videotakin.

Mitenköhän rakenteen käy, jos sisäkatto on ontelosta ja siinä päällä eristeet.
Sitten itse katto on kevytbetonikattoelementeistä vai onko tämä jo "liikaa" betonia ja katto kannattaa tehdä vain puusta ja pellistä, mikäli ontelon päällä on jo riittävästi eristettä ?

Lue lisää

en suosi kattoa kevytbetonista, laita ny vaikka pelti päälle =)

"Forten tuotteet noin teknisessä mielessä varmaan kiinnostavimmat, mutta heillä on eniten kyllä toimitusvaikeuksia, vaikka isoin ja vakavaraisin toimija taustalla onkin. Ilmeisesti ei Suomen marginaalialue paljoa kiinnosta Saksassa ja muualla on prioriteetit? 3kk seisseitä työmaita ainakin aiemmin, en tiedä sitten onko nyt parantunut."

Ei meillä ainakaan ollut Forten kanssa mitään toimitusvaikeuksia, pois lukien ehkä ikkunat jotka myöhästyivät pari viikkoa. Tätäkään en kehtaisi lukea Forten syyksi vaikka akkunat tilattiin ja maksettiin osana heidä pakettiaan. Fenestran edustajan kanssa kuitenkin sovimme suoraan toimitusviikosta joka sitten siirtyikin....

Jos viittaat Forten taustalla olevalla "isolla ja vakavaraisella" toimijalla xellaan niin käsittääkseni Fortella ja Xellalla ei ole mitään muuta yhteyttä keskenään kuin että Forte jälleenmyy Xellan Ytong harkkoja. Siinä olen samaa mieltä että Ytong on tuotteena erittäin hyvä. Forten myymät harkot käsittääkseni tehdään Saksassa, niinkuin mersut ja muutkin laatutuotteet...

Minä haen viinatkin Virosta. Tulee halvemmaksi ja sama känni. Ja tietotekniikka yms... jos tulee takuuongelmia, niin eiku viinanhakureissulle ja onnistuu takuutyöt samalla. Suosi kotimaista, osta ulkomaista. Virolaiset ja Puolalaiset naisetkin on parempia eivätkä valita. Suuhun niitä ei kannata katsoa, mutta eikös näissä kivitaloasioissakin riitä että näyttää hyvältä ja kalliilta. Ei sillä brändillä niin väliä ole.

tepsukka68 kirjoitti:

Minä haen viinatkin Virosta. Tulee halvemmaksi ja sama känni. Ja tietotekniikka yms... jos tulee takuuongelmia, niin eiku viinanhakureissulle ja onnistuu takuutyöt samalla. Suosi kotimaista, osta ulkomaista. Virolaiset ja Puolalaiset naisetkin on parempia eivätkä valita. Suuhun niitä ei kannata katsoa, mutta eikös näissä kivitaloasioissakin riitä että näyttää hyvältä ja kalliilta. Ei sillä brändillä niin väliä ole.

Lue lisää

Tarjouspyyntöjä sisään!
Vastaan mielelläni

AerocPetri kirjoitti:

Tarjouspyyntöjä sisään!
Vastaan mielelläni

Ei kukaan täysipäinen osta vanhanaikaista itäblokin tuotetta.

Oho, nyt täytyy antaa propsit ihan siitä että joku uskaltaa esiintyä tällä palstalla (ilmeisesti) oikealla nimellään! :)

Kiitokset siitä Aerocin edustajalle. Luulen että tämän palstan jorinat olisivat aika erilaista luettavaa mikäli nimimerkin takaa huutelu ei olisi mahdollista.

anonyymis-spede kirjoitti:

Oho, nyt täytyy antaa propsit ihan siitä että joku uskaltaa esiintyä tällä palstalla (ilmeisesti) oikealla nimellään! :)

Kiitokset siitä Aerocin edustajalle. Luulen että tämän palstan jorinat olisivat aika erilaista luettavaa mikäli nimimerkin takaa huutelu ei olisi mahdollista.

Lue lisää

noh, noh... Petrin kollega =)

Nyt taisi karata mopo käsistä tai et ymmärtänyt rakentamisesta mitään. Oma kokemukseni on täysin vastakohta ja tarjous oli teräksistä halvin. Ehkä kannattaa tutustua kokonaisuuteen ja rakenneratkaisuihin.

pate 62 kirjoitti:

Nyt taisi karata mopo käsistä tai et ymmärtänyt rakentamisesta mitään. Oma kokemukseni on täysin vastakohta ja tarjous oli teräksistä halvin. Ehkä kannattaa tutustua kokonaisuuteen ja rakenneratkaisuihin.

Lue lisää

Häh?

Ei kai tässä ole mitään tekemistä minun rakentamisen ymmärryksellä vaan myyjän/raksuunnittelijan? Eli minulla oli valmiit luonnoskuvat sipolta ja aerocilta löytyy täysin vastaavat palkit ja elementit, mutta silti tuntui olevan kb-yläpohja todella hankala pala heille. Tämä näkyi mm. siinä että hinta nousi noin 15k vrt kevyt yläpohja. Ero oli huomattavasti suurempi kuin kilpailijan. Ja kun kokonaishinta oli vielä kalliimpi niin peli oli selvä. Ja tosiaan teräksen hinta tuntui olevan hakusessa myyjän puolelta.