Mitkä Talovalmistajat tekevät rossipohjataloja? Tehdäänkö nykyään "suorasta" rossipohjataloja tai pidetäänkö sitä vielä yhtenä vaihtoehtona?? Jos ajattelee mitä etuja rossipohjasta on verrattuna ns.betonilaatta lattiaan, onko se edullisempi rakentaa tai helpompi, nopeampi? miten radomin kanssa tarvitseeko putkittaa? jos ei niin tulisko siitä jo säästöä ja millaisia nykyään on rossipohjat ovatko ne höyrysuljettuja vai ilma?.....
Tuulettuva alapohta(rossi)
uusiataloja
384403
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
valmistalot tekevät sen puusta joka on halpa ja perseestä
paikalla rakentajat onteloista joka on kalliimpi ja "ikuinen"
Onko rossipohja hyvä ratkaisu? Mitähän varten nykyään ei rakenneta niin paljon rossipohjia kuin ennen? onkos se edukkaampi kuin laatta?
Nykyaikaisissa rossipohjissa on huomattavia kosteusteknillisiä ongelmia toimivuuden kanssa.
Ovat erittäin herkkiä homehtumaan ja se johtuu paksusta lattian eristyksestä, joka ei siirrä enää kuivaavaa lämpöä rossitilaan.
Ulkoilman mukana tilaan tulee myös runsaasti kosteutta lisää ja aivan liian usein rakennusvirheet vielä lisäävät homehtumisongelmaa.
Nyt itselläni alalpohjassa(alapohja3/4osaa) vain 40% ilmankosteus siis luukut on auki (rintamamiestalo).
Sisäilmassa hiukan isompi 40-50%kieppeillä
Millaisia kosteus prosentteja sitten on uudemmissa taloissa?
Mahtaa olla halpaa lämmittää perustuksia 11 asteeseen tällä kelillä (0C/100% ilmankosteus).
Milläs muulla keinolla voisi pitää ilmankosteuden pois alapohjassa kuin lämmittämällä? Eikös tuollainen kosteus prosentti tee jo tuhoa alapohjaan?
Miten se tuuletus?
40 prosenttia suhteellista kosteutta on utopiaa sellaista tuskin löytyy kuin poikkeustapauksissa, lämpötila kohtuullisen korkea ja Tammikuun pakkasilma kuivaa. Maaliskuussa viimeistään kosteus kohoaa yli 85 prosentin, eikä siihen ilmanvaihdon lisääminen auta, kun ulkoa tuodaan lisää kosteutta Konvektiona ilman mukana.
Ilmanvaihto on hoidettava koneellisesti esilämmitettynä on ilmankuivaajan ohella nykyrakennuksessa ainoa toimiva vaihtoehto.
Jaa? Kävin alapohjassa ja nyt oli 60% ilmankosteus luukut on auki ja ulkona -15, alapohjan lämpötilaa en tiedä..
Niin mitenkäs se nyt menee Mihin aikaan vuodesta on kosteinta alapohjaa ajatellen?
Onko se kuitenkin kesä? jos ajattelee silloin ilmeisesti alapohjan lämpötillaa verrattuna ulkolämpötilaan ja tietysti kesällä sataa vettä, onko se näin?
Maaliskuusta Marraskuuhun on ulkoilman kosteus yli 80 prosenttia suhteellista kosteutta. Usein sata prosenttia ja hyvin eristetyllä lattialla varustetussa talossa samat lukemat alapohjassa, melko vaikea on saada pysymään riittävän kuivana ilman lämmön kuivaavaa vaikutusta.
Pahinta aikaa on aikainen kevät jolloin alapohja on kylmimmillään ja kondenssi hyvin lähellä.
Jos vielä maaperä talon alla on kosteaa ja eristämätöntä, sekä muita rakennusvirheitä, on homepommi valmis purettavaksi.
Ilmankosteus ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa homeen ja lahottajasienien kasvamiseen. Talvella voi olla korkea ilmankosteus, mutta silloin on myös ilma kylmää. Sienet ja home eivät siis kasva eivätkä lisäänny.
Kuivana tuulettuva alapohja saadaan pysymään katkaisemalla maakosteuden kapillaarinen nousu ja ohjaamalla vesi salaojitukseen sekä riittävällä tuuletuksella. Alapohjasta karkaava lämpö tietysti auttaa jonkin verran, jos em. asiat on hoidettu huonosti. Suurin merkitys alapohjasta karkaavalla lämmöllä on routimisen estämisessä silloin kun routasuojaus on puutteellinen tai puuttuu kokonaan.
Ontelot ei ole rossipohja, prkl
1) Tilaelementtitalot ovat lähtökohtaisesti rossipohjataloja, koskapa tilaelementtitekniikka käytännössä vaatii sellaisen. muissa taloissa se on yksi mahdollisista valinnoista alapohjaksi.
2) Rossipohja on normaalioloissa hitusen kalliimpi tehdä kuin maanvarainen betonilaatta ja teknisesti se jakaa mielipiteet puolesta ja vastaan. Lähinnä mieliä jakaa rossipohjan kosteusriskit ja radonturvallisuus.
3) Monet tilaelementtitalotoimittajat ovat ryhtyneet parantamaan rossipohjan energiataloutta pienentämällä ryömintätilan tuuletusta, minkä aiheuttama lisääntynyt kosteusriski on sitten ryhdytty kompensoimaan erilaisilla ryömintätilan kuivatussysteemeillä.
Tuossa lienee kolme pointtia olennaisimmasta päästä - näistä peistä taitetaan, puolesta ja vastaan ja voimallisesti...
Kosteusriskit tulevat siitä, että tuuletusaukot suljetaan ja tehdään jotain rikkoutuvia koneellisiavirityksiä. Radon turvallisuuskin menee jos tuuletus ei toimi.
Rossipohja on OK, mutta pitää tuulettua, se hoituu ilman koneita tuuletusaukkojen kautta.
Kosteutta rossipohjaan pyrkii tulemaan miltei joka suunnasta: Ulkoa, maaperästä ja rakenteista pitkään uusissa taloissa.
Tuulettaa tietysti voidaan, mutta mielellään kuivalla ilmalla, jota saadaan ilman lämpötilaa nostamalla, niin suhteellinen kosteus laskee. Päin vastoin tehden suhteellinen kosteus kasvaa ja kondenssi lähestyy.
Puinen rossipohja on erittäin herkkä homehtumaan, eivät talotehtaat aivan huvikseen niitä kuivaimia virittele. Kaikki tehdään asiakkaan parhaaksi ja turvaksi.
Puinen rakenne on halpa ja helppo tehdä tehtaalla, siksi sitä suositaan. Betoninen olisi merkittävästi turvallisempi, koska betoni ei emäksisenä homehdu kovinkaan helposti. Kosteus ei muutenkaan tuhoa betonirakennetta kovin helposti, eikä lattia narise tai notku. Kosteiden tilojen toteuttaminen betonilattiaan on helpompaa ja vaurion vaara pienempi.
Suosikaa, jopa vaatikaa vahvaa betonirakennetta.
Ja edelleen, betonirakenteinen (liittolaatta tai ontelolaatta) EI OLE rossipohja. Jos se nyt on kumma kun näitä asioita sotketaan.
Kauhistellaan jotain rintamamiestalon homeista rossipohjaa ja tuomitaa nykyaikainen ontelolaatoilla toteutettu *tuulettuva* alapohja näiden perusteella.
Näitä kosteusteknisesti ongelmallisia puurakenteisia rossipohjia rakennetaan kun suomalaiset ostaa halvinta mitä saa. Sitten sinne viritellään kuivaimia jotka prakaa ja kuluttaa sähköä perskuleesti. Tuliko säästöä? No sai ainakin rampoliinin kaupanpäälle...
Lämpötilan nostaminen saa aikaan lahottajasienille ja homeille otolliset kasvuolot, jos se ei riitä laskemaan ilman kosteutta riittävästi. Vain seisova ilma toimii lämmöneristeenä, joten tuulettuvaa ryömintätilaa ei voi käyttää korvaamaan väärin mitoitettua alapohjan eristystä. Siinäkin mielessä ilman lämmittäminen on turhaa. Koneelliset ilmankuivaimet, joita tuuletuksen korvikkeena käytetään, eivät perustu ilman lämmittämiseen vaan veden erottamiseen ilmasta.
Betonirakenne kestää väärin suunniteltua ja toteutettua rakennetta paremmin kuin puu. Jossain vaiheessa se laattaan kertynyt kosteus alkaa kuitenkin poistumaan myös ontelolaatan yläpuolelta ja aiheuttaa ongelmia sisätiloissa.
Rossipohja on OK, mutta sen pitää kuivua vuosittain ja se on haasteellista jo nykypäivän alapohjan eristeillä, saati kun alapohjan eristysvaatimuksia tulevaisuudessa parennetaan.
jos nykyisen kaltaisia rossipohjia halutaan jatkossakin tehdä niin kuivain on varmaan ainoa, jolla tuo kuivuminen taataan.
kuiva se on.
Entä jos ei yritetäkään tuulettaa ulkoilmalla ja laittaa jotain kuivaimia (eivät toimi ikuisesti), vaan tehdään rossipohjasta "kellari"
Rossipohjaa tuuletetaan LTO -koneella ja vaihdetaan joka neljäs tunti. LTO koneelle rossipohja on vain yksi "huone" lisää johon ilmaa vaihdetaan. Tällöin ilmatila pysyy lämpimänä +15 - +18 ja kosteus alle RH50%
lattian rakenne lämpimästä lattiasta alaspäin:
esimerkki:
- lattiapäällyste
- lattialastulevy
- 20cm villa kannatin paarteiden välissä
- höyrynsulkumuovi
- k 200 lautakoolaus
- 80 cm ilmaa
- 7cm sepeli 6-18
- 200mm - 300mm EPS eriste
- 200 mm kapillaariesto sepeli 6-18mm
- perusmaa, jossa kaato salaojaa kohti
Rossipohjan seinät tulee eristää myös EPS- eristeellä sisäpuolella 50mm ja ulkopuolella myös. EPS tai Isodrän (fuktisol on kopio)
Mitä mieltä olette?
Jos höyrysulku on lämpöeristeen alapuolella, niin kaikkien nykyoppien mukaan se on väärällä puolella. Puinen oikea rossipohja ei kostu ja homehdu, jos on kunnon tuuletusaukot, sellaiset,joista mahtuu timpuri pakin kanssa menemään, eli tuuli pääsee alatilaan menemään, näin oli ennenvanhaan hirsitaloissa. Betinialapohjalle on kesähelle 30 myrkkyä, silloin saattaa koko betonirakenteet tulla likomäriksi, kuten joissakin taloissa olen nähnyt, ilmeiseti kunnon tuuletus auttaisi myös näissä. Betonialatilassa on kosteusongelmaa kesällä ja talvella, talvella tiivistyy vettä ontelolaattoihin ulkoseinien viereen jopa noin metrin leveydelle.
Kuiviakin alatiloja olen nähnyt, niitä pitäisi tutkia ja ottaa oppia, miksi ovat kuivia.
Artemis on jyvällä... www.passiivi.fi keskustesivulla enemmän ja kutsutaan lämpimäksi alapohjaksi!
Onko noissa uusissa hirsitaloissa rossipohja?
Lämmin alapohja eli matala kellari on yksinkertainen lämmin ja kuiva vaihtoehto saada kosteus ja energian kulutus aisoihin rossirakenteessa.
Sen verran korjausta ylempänä olevaan rakennusohjeeseen, että lämpö lämpimään alapohjaan tulee lattian läpi joutumalla ja siihen eristettä maksimissaan 100 mm, mielummin 50 mm. Muuten lämpimän alapohjan lämpötila voi laskea liian alas n. 10 asteeseen.
Tärkeää on myös peruspalkin erittäin hyvä lämmöneristäminen maaperän lisäksi. Eristys myös mielummin ulkopuolelle, kuin sisäpuolelle kylmäsiltojen minimoimiseksi ja kosteusteknisen toimivuuden parantamiseksi.
Eli nykyään pääsääntöisesti suurelementtitalot ovat Rossitaloja?
Mutta onko näidenalapohja rakenteissa eroja esim.näiden tunnetuimpien valmistajien välilävälillä?
Pieni täsmennys: TILAelementtitalot ovat niitä rossipohjataloja. Periaatteessa rossipohjan voisi tehdä laadullisesti laajasta kirjosta, mutta kilpailullisista syistä nuo taitavat muistuttaa päivä päivältä enemmän toisiaan - ja sehän tarkoittaa laatuhaitarin alapäätä.
Rakenteissa ei eroja ole ja monasti tilaelementti talo nostetaan asiakkaan tekemien perustuksien päälle. Talopakettitehtaat harvemmin tekevät perustuksia ja niiden laatu onkin yleisesti rakentajan päätettävissä.
Yleensä pyritään noudattamaan voimassa olevia rakennustapaohjeita, jotka ovat kasvottomia, eikä vastuuseen saada ketään. Aamulehti kävi takavuosina voimakkaasti talotehtaiden kimppuun, aiheuttaen niille mittavia rahallisia tappioita. Toimittaja vetosi rakennustapaohjeiden noudattamattomuuteen, tuntematta asiaa kuitenkaan mitenkään hyvin.
Olikohan vika kuitenkaan talomerkissä tai talotehtaassa vai huonosti tehdyissä perustuksissa, joiden huolto lyötiin laimin.
Niin tai näin ainakin lakimiehet rikastuivat ja mielipahaa aiheutettiin melkoisesti pitkäksi aikaa. Kateus vie kalatkin vesistä on vanha sanonta, joka saattoi liittyä aiheeseen.
Mitäs mieltä olette tuosta muovin käytöstä alapohjan maassa ehkäisemässä maan kosteuden nousemista rakenteisiin? eikös noita ole mahdolta laittaa jopa uusiin taloihin?
Itse olen ajatellut, että omassa talossa on suurin kosteusongelma juuri tuo maa kosteus... 50-luvulla rakennettu
Omassa 54 rakennetussa rintamiestalossani on uusittu salaojat 110 tupla putkeksi ja joka nurkalla on tarkistus kaivot 20 cm halk. Salaojat ovat alkuperäisiä tiiliputkia syvemmällä noin 50 -70 cm kaato 5mm/ 1 metrille. Samalla laitettiin sokkelilevy maanpinnasta riippusokkelin alareunaan asti. Tuuletus aukkoja oli 5 kpl alunperin, nyt niitä on 9 kpl 125 mm halk,ritilät. Sisäpuolelta katsottuna kosteus on poistunut betonista siten, että pilarien kohdilla näkyy hieman tumpi alue ja siitä riippusokkelin yläreunaan päin betoni on kuivaa nyt.
Muovia voi käyttää haihtumissuojana, mutta lämmöneristeen päällä, jolloin vesihöyryn osapaine-ero pitää kosteuden maassa. Lämmöneristys myös estää maaperää viilenemästä liikaa, jolloin kondenssia ei pääse syntymään kylmän halvempaan jäljiltä.
Muovia lämpöeristeen päällä? tarkoitatko "lämpöisellä puolella" olevaa höyryn sulkua? vai laittaisitko alapohjaan ns.tuulensuojan päälle Eikös silloin muovia olisi eristeen molemmin puolin?, mitäs tapahtuisi sille eristeen "kylmänpuolen haihtumiselle"?
niin kuin seinissä oleva rakenne on.. Itse käsitin, että jotkut käyttävät muovia alapohjan maan päällä vai onko se noin? ja siitä, että onko siitä hyötyä vai haittaa?
Mitäs eikös jossain alapohjassa käytetä eristeen päällä kovalevyä ? millainen kovalevy on ns.tuulensuojana? vai onko sillä joku muu tarkoitus`?
Kyse on maanpinnan eristämisestä, josta kosteutta tuuletustilaan haihtuu. Kylmä maa myös pitää tuuletustilaa keväällä pitkään kylmänä, jolloin kondenssia helposti ilmenee, kun ulkoa tuodaan runsaasti lämmintä ja kosteaa ilmaa alapohjaan.
Keväällä se " Kevätahava" kuivattaa hyvin kunhan " Kissanluukut avataan, kun lumien sulaminen alkaa. Kissanluukut suljetaan syksytalvesta silloin , kun maanpinta on jäätynyt pysyvästi. Nämä ovat "vanhojen partojen" ohjeet ja toimivat edelleen ja ilman tietokoneita ja muita laitteita.
nuo vanhojen partojen ohjeet voi heittää uudiskohteissa sinne missä pippuri kasvaa! Uskomatonta, että joku tosissaan niihin luottaa, vaikka alapohjan eristeet on parantunut niistä ajoista noin nelinkertaisesti!
Ja uskomatonta on miten et tiedä. että keväällä on ilman kosteus pienintä verratuna kesään ja syksyyn. Toisekseen yksi toimiva "mittari" on se onko rossipohjaisen talon rossipohjan tilassa hämähäkkejä ja niiden verkkoja ne eivät viihdy kosteassa sokkelissa tai kellarissa.
Onkohan kaikkissa uusissa rossipohjissa merkittävästi eristettä verrattuna rintsikoihin?
Tietysti puru ei vastaa eristyskyvyltäään villaa, mutta kuitenkin.
ainakin jos on määräysten mukaan tehty :)
V.ahanen on oikeassa. Keväinen ilma nimenomaan on kosteampaa kuin talvipakkasella, kun puhutaan absoluuttisesta kosteudesta. Kosteutta siis virtaa keväällä kylmään rossitilaan ja tiivistyy siellä kylmiin pintoihin, koska rossitila on talven jäljiltä kylmä. Rossitilasta saadaan toimivampi, mikäli eristetään sokkeli sisäpuolelta ja maapohja kauttaaltaan. Vanhat rossit ovat toimineen osittain suurten leivinuunien perustusten johtamalla hukkalämmöllä-->rossitilan lämmitys. Ja lisäksi vanhoissa rosseissa eristeet on yksinkertaisesti niin huonot, että lämpö vuotaa, jolloin rakenteet pysyy kuivempina. Nykyaikaisissa rossipohjissa on homevaurion vaara, jos se tehdään "niinkuin on aina ennenkin tehty".