Tuulettuva alapohta(rossi)

Nykyaikaisissa rossipohjissa on huomattavia kosteusteknillisiä ongelmia toimivuuden kanssa.
Ovat erittäin herkkiä homehtumaan ja se johtuu paksusta lattian eristyksestä, joka ei siirrä enää kuivaavaa lämpöä rossitilaan.
Ulkoilman mukana tilaan tulee myös runsaasti kosteutta lisää ja aivan liian usein rakennusvirheet vielä lisäävät homehtumisongelmaa.

Mahtaa olla halpaa lämmittää perustuksia 11 asteeseen tällä kelillä (0C/100% ilmankosteus).

5+11 kirjoitti:

Mahtaa olla halpaa lämmittää perustuksia 11 asteeseen tällä kelillä (0C/100% ilmankosteus).

Milläs muulla keinolla voisi pitää ilmankosteuden pois alapohjassa kuin lämmittämällä? Eikös tuollainen kosteus prosentti tee jo tuhoa alapohjaan?
Miten se tuuletus?

kysyjävb kirjoitti:

Milläs muulla keinolla voisi pitää ilmankosteuden pois alapohjassa kuin lämmittämällä? Eikös tuollainen kosteus prosentti tee jo tuhoa alapohjaan?
Miten se tuuletus?

40 prosenttia suhteellista kosteutta on utopiaa sellaista tuskin löytyy kuin poikkeustapauksissa, lämpötila kohtuullisen korkea ja Tammikuun pakkasilma kuivaa. Maaliskuussa viimeistään kosteus kohoaa yli 85 prosentin, eikä siihen ilmanvaihdon lisääminen auta, kun ulkoa tuodaan lisää kosteutta Konvektiona ilman mukana.
Ilmanvaihto on hoidettava koneellisesti esilämmitettynä on ilmankuivaajan ohella nykyrakennuksessa ainoa toimiva vaihtoehto.

5+11 kirjoitti:

Mahtaa olla halpaa lämmittää perustuksia 11 asteeseen tällä kelillä (0C/100% ilmankosteus).

Jaa? Kävin alapohjassa ja nyt oli 60% ilmankosteus luukut on auki ja ulkona -15, alapohjan lämpötilaa en tiedä..

Maaliskuusta Marraskuuhun on ulkoilman kosteus yli 80 prosenttia suhteellista kosteutta. Usein sata prosenttia ja hyvin eristetyllä lattialla varustetussa talossa samat lukemat alapohjassa, melko vaikea on saada pysymään riittävän kuivana ilman lämmön kuivaavaa vaikutusta.
Pahinta aikaa on aikainen kevät jolloin alapohja on kylmimmillään ja kondenssi hyvin lähellä.
Jos vielä maaperä talon alla on kosteaa ja eristämätöntä, sekä muita rakennusvirheitä, on homepommi valmis purettavaksi.

V. Ahanen kirjoitti:

Maaliskuusta Marraskuuhun on ulkoilman kosteus yli 80 prosenttia suhteellista kosteutta. Usein sata prosenttia ja hyvin eristetyllä lattialla varustetussa talossa samat lukemat alapohjassa, melko vaikea on saada pysymään riittävän kuivana ilman lämmön kuivaavaa vaikutusta.
Pahinta aikaa on aikainen kevät jolloin alapohja on kylmimmillään ja kondenssi hyvin lähellä.
Jos vielä maaperä talon alla on kosteaa ja eristämätöntä, sekä muita rakennusvirheitä, on homepommi valmis purettavaksi.

Lue lisää

Ilmankosteus ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa homeen ja lahottajasienien kasvamiseen. Talvella voi olla korkea ilmankosteus, mutta silloin on myös ilma kylmää. Sienet ja home eivät siis kasva eivätkä lisäänny.

Kuivana tuulettuva alapohja saadaan pysymään katkaisemalla maakosteuden kapillaarinen nousu ja ohjaamalla vesi salaojitukseen sekä riittävällä tuuletuksella. Alapohjasta karkaava lämpö tietysti auttaa jonkin verran, jos em. asiat on hoidettu huonosti. Suurin merkitys alapohjasta karkaavalla lämmöllä on routimisen estämisessä silloin kun routasuojaus on puutteellinen tai puuttuu kokonaan.

Kosteutta rossipohjaan pyrkii tulemaan miltei joka suunnasta: Ulkoa, maaperästä ja rakenteista pitkään uusissa taloissa.
Tuulettaa tietysti voidaan, mutta mielellään kuivalla ilmalla, jota saadaan ilman lämpötilaa nostamalla, niin suhteellinen kosteus laskee. Päin vastoin tehden suhteellinen kosteus kasvaa ja kondenssi lähestyy.
Puinen rossipohja on erittäin herkkä homehtumaan, eivät talotehtaat aivan huvikseen niitä kuivaimia virittele. Kaikki tehdään asiakkaan parhaaksi ja turvaksi.
Puinen rakenne on halpa ja helppo tehdä tehtaalla, siksi sitä suositaan. Betoninen olisi merkittävästi turvallisempi, koska betoni ei emäksisenä homehdu kovinkaan helposti. Kosteus ei muutenkaan tuhoa betonirakennetta kovin helposti, eikä lattia narise tai notku. Kosteiden tilojen toteuttaminen betonilattiaan on helpompaa ja vaurion vaara pienempi.
Suosikaa, jopa vaatikaa vahvaa betonirakennetta.

V. Ahanen kirjoitti:

Kosteutta rossipohjaan pyrkii tulemaan miltei joka suunnasta: Ulkoa, maaperästä ja rakenteista pitkään uusissa taloissa.
Tuulettaa tietysti voidaan, mutta mielellään kuivalla ilmalla, jota saadaan ilman lämpötilaa nostamalla, niin suhteellinen kosteus laskee. Päin vastoin tehden suhteellinen kosteus kasvaa ja kondenssi lähestyy.
Puinen rossipohja on erittäin herkkä homehtumaan, eivät talotehtaat aivan huvikseen niitä kuivaimia virittele. Kaikki tehdään asiakkaan parhaaksi ja turvaksi.
Puinen rakenne on halpa ja helppo tehdä tehtaalla, siksi sitä suositaan. Betoninen olisi merkittävästi turvallisempi, koska betoni ei emäksisenä homehdu kovinkaan helposti. Kosteus ei muutenkaan tuhoa betonirakennetta kovin helposti, eikä lattia narise tai notku. Kosteiden tilojen toteuttaminen betonilattiaan on helpompaa ja vaurion vaara pienempi.
Suosikaa, jopa vaatikaa vahvaa betonirakennetta.

Lue lisää

Ja edelleen, betonirakenteinen (liittolaatta tai ontelolaatta) EI OLE rossipohja. Jos se nyt on kumma kun näitä asioita sotketaan.
Kauhistellaan jotain rintamamiestalon homeista rossipohjaa ja tuomitaa nykyaikainen ontelolaatoilla toteutettu *tuulettuva* alapohja näiden perusteella.

Näitä kosteusteknisesti ongelmallisia puurakenteisia rossipohjia rakennetaan kun suomalaiset ostaa halvinta mitä saa. Sitten sinne viritellään kuivaimia jotka prakaa ja kuluttaa sähköä perskuleesti. Tuliko säästöä? No sai ainakin rampoliinin kaupanpäälle...

V. Ahanen kirjoitti:

Kosteutta rossipohjaan pyrkii tulemaan miltei joka suunnasta: Ulkoa, maaperästä ja rakenteista pitkään uusissa taloissa.
Tuulettaa tietysti voidaan, mutta mielellään kuivalla ilmalla, jota saadaan ilman lämpötilaa nostamalla, niin suhteellinen kosteus laskee. Päin vastoin tehden suhteellinen kosteus kasvaa ja kondenssi lähestyy.
Puinen rossipohja on erittäin herkkä homehtumaan, eivät talotehtaat aivan huvikseen niitä kuivaimia virittele. Kaikki tehdään asiakkaan parhaaksi ja turvaksi.
Puinen rakenne on halpa ja helppo tehdä tehtaalla, siksi sitä suositaan. Betoninen olisi merkittävästi turvallisempi, koska betoni ei emäksisenä homehdu kovinkaan helposti. Kosteus ei muutenkaan tuhoa betonirakennetta kovin helposti, eikä lattia narise tai notku. Kosteiden tilojen toteuttaminen betonilattiaan on helpompaa ja vaurion vaara pienempi.
Suosikaa, jopa vaatikaa vahvaa betonirakennetta.

Lue lisää

Lämpötilan nostaminen saa aikaan lahottajasienille ja homeille otolliset kasvuolot, jos se ei riitä laskemaan ilman kosteutta riittävästi. Vain seisova ilma toimii lämmöneristeenä, joten tuulettuvaa ryömintätilaa ei voi käyttää korvaamaan väärin mitoitettua alapohjan eristystä. Siinäkin mielessä ilman lämmittäminen on turhaa. Koneelliset ilmankuivaimet, joita tuuletuksen korvikkeena käytetään, eivät perustu ilman lämmittämiseen vaan veden erottamiseen ilmasta.

Betonirakenne kestää väärin suunniteltua ja toteutettua rakennetta paremmin kuin puu. Jossain vaiheessa se laattaan kertynyt kosteus alkaa kuitenkin poistumaan myös ontelolaatan yläpuolelta ja aiheuttaa ongelmia sisätiloissa.

Jos höyrysulku on lämpöeristeen alapuolella, niin kaikkien nykyoppien mukaan se on väärällä puolella. Puinen oikea rossipohja ei kostu ja homehdu, jos on kunnon tuuletusaukot, sellaiset,joista mahtuu timpuri pakin kanssa menemään, eli tuuli pääsee alatilaan menemään, näin oli ennenvanhaan hirsitaloissa. Betinialapohjalle on kesähelle 30 myrkkyä, silloin saattaa koko betonirakenteet tulla likomäriksi, kuten joissakin taloissa olen nähnyt, ilmeiseti kunnon tuuletus auttaisi myös näissä. Betonialatilassa on kosteusongelmaa kesällä ja talvella, talvella tiivistyy vettä ontelolaattoihin ulkoseinien viereen jopa noin metrin leveydelle.
Kuiviakin alatiloja olen nähnyt, niitä pitäisi tutkia ja ottaa oppia, miksi ovat kuivia.

Lämmin alapohja eli matala kellari on yksinkertainen lämmin ja kuiva vaihtoehto saada kosteus ja energian kulutus aisoihin rossirakenteessa.
Sen verran korjausta ylempänä olevaan rakennusohjeeseen, että lämpö lämpimään alapohjaan tulee lattian läpi joutumalla ja siihen eristettä maksimissaan 100 mm, mielummin 50 mm. Muuten lämpimän alapohjan lämpötila voi laskea liian alas n. 10 asteeseen.
Tärkeää on myös peruspalkin erittäin hyvä lämmöneristäminen maaperän lisäksi. Eristys myös mielummin ulkopuolelle, kuin sisäpuolelle kylmäsiltojen minimoimiseksi ja kosteusteknisen toimivuuden parantamiseksi.

Pieni täsmennys: TILAelementtitalot ovat niitä rossipohjataloja. Periaatteessa rossipohjan voisi tehdä laadullisesti laajasta kirjosta, mutta kilpailullisista syistä nuo taitavat muistuttaa päivä päivältä enemmän toisiaan - ja sehän tarkoittaa laatuhaitarin alapäätä.

rauno_kangas kirjoitti:

Pieni täsmennys: TILAelementtitalot ovat niitä rossipohjataloja. Periaatteessa rossipohjan voisi tehdä laadullisesti laajasta kirjosta, mutta kilpailullisista syistä nuo taitavat muistuttaa päivä päivältä enemmän toisiaan - ja sehän tarkoittaa laatuhaitarin alapäätä.

Lue lisää

Rakenteissa ei eroja ole ja monasti tilaelementti talo nostetaan asiakkaan tekemien perustuksien päälle. Talopakettitehtaat harvemmin tekevät perustuksia ja niiden laatu onkin yleisesti rakentajan päätettävissä.
Yleensä pyritään noudattamaan voimassa olevia rakennustapaohjeita, jotka ovat kasvottomia, eikä vastuuseen saada ketään. Aamulehti kävi takavuosina voimakkaasti talotehtaiden kimppuun, aiheuttaen niille mittavia rahallisia tappioita. Toimittaja vetosi rakennustapaohjeiden noudattamattomuuteen, tuntematta asiaa kuitenkaan mitenkään hyvin.
Olikohan vika kuitenkaan talomerkissä tai talotehtaassa vai huonosti tehdyissä perustuksissa, joiden huolto lyötiin laimin.
Niin tai näin ainakin lakimiehet rikastuivat ja mielipahaa aiheutettiin melkoisesti pitkäksi aikaa. Kateus vie kalatkin vesistä on vanha sanonta, joka saattoi liittyä aiheeseen.

V. Ahanen kirjoitti:

Rakenteissa ei eroja ole ja monasti tilaelementti talo nostetaan asiakkaan tekemien perustuksien päälle. Talopakettitehtaat harvemmin tekevät perustuksia ja niiden laatu onkin yleisesti rakentajan päätettävissä.
Yleensä pyritään noudattamaan voimassa olevia rakennustapaohjeita, jotka ovat kasvottomia, eikä vastuuseen saada ketään. Aamulehti kävi takavuosina voimakkaasti talotehtaiden kimppuun, aiheuttaen niille mittavia rahallisia tappioita. Toimittaja vetosi rakennustapaohjeiden noudattamattomuuteen, tuntematta asiaa kuitenkaan mitenkään hyvin.
Olikohan vika kuitenkaan talomerkissä tai talotehtaassa vai huonosti tehdyissä perustuksissa, joiden huolto lyötiin laimin.
Niin tai näin ainakin lakimiehet rikastuivat ja mielipahaa aiheutettiin melkoisesti pitkäksi aikaa. Kateus vie kalatkin vesistä on vanha sanonta, joka saattoi liittyä aiheeseen.

Lue lisää

Mitäs mieltä olette tuosta muovin käytöstä alapohjan maassa ehkäisemässä maan kosteuden nousemista rakenteisiin? eikös noita ole mahdolta laittaa jopa uusiin taloihin?

Itse olen ajatellut, että omassa talossa on suurin kosteusongelma juuri tuo maa kosteus... 50-luvulla rakennettu

Muovia voi käyttää haihtumissuojana, mutta lämmöneristeen päällä, jolloin vesihöyryn osapaine-ero pitää kosteuden maassa. Lämmöneristys myös estää maaperää viilenemästä liikaa, jolloin kondenssia ei pääse syntymään kylmän halvempaan jäljiltä.

Kyse on maanpinnan eristämisestä, josta kosteutta tuuletustilaan haihtuu. Kylmä maa myös pitää tuuletustilaa keväällä pitkään kylmänä, jolloin kondenssia helposti ilmenee, kun ulkoa tuodaan runsaasti lämmintä ja kosteaa ilmaa alapohjaan.

V. Ahanen kirjoitti:

Kyse on maanpinnan eristämisestä, josta kosteutta tuuletustilaan haihtuu. Kylmä maa myös pitää tuuletustilaa keväällä pitkään kylmänä, jolloin kondenssia helposti ilmenee, kun ulkoa tuodaan runsaasti lämmintä ja kosteaa ilmaa alapohjaan.

Lue lisää

Keväällä se " Kevätahava" kuivattaa hyvin kunhan " Kissanluukut avataan, kun lumien sulaminen alkaa. Kissanluukut suljetaan syksytalvesta silloin , kun maanpinta on jäätynyt pysyvästi. Nämä ovat "vanhojen partojen" ohjeet ja toimivat edelleen ja ilman tietokoneita ja muita laitteita.

Ja uskomatonta on miten et tiedä. että keväällä on ilman kosteus pienintä verratuna kesään ja syksyyn. Toisekseen yksi toimiva "mittari" on se onko rossipohjaisen talon rossipohjan tilassa hämähäkkejä ja niiden verkkoja ne eivät viihdy kosteassa sokkelissa tai kellarissa.