Kuka tietää?

Jos muutatte toiselle paikkakunnalle, ei omaishoidontuen saaminen ole itsestään selvää, vaan omaishoidontukea on sielläkin haettava. Tulos riippuu siitä, onko uudella kotikunnalla riittävästi tarkoitukseen varattuja varoja.

Monet köyhät kunnat tekevät tietoisesti alimitoitetun budjetin, mikä on erittäin valitettava tosiasia sekin. Moni omaishoidontukeen oikeutettu hakija jää jatkuvasti sitä ilman, kun ei kunnalla ole riittävästi tarkoitukseen varattuja määrärahoja.

Sinun sijassasi ottaisin ensiksi yhteyttä uuden kotikuntanne sosiaaliviranomaisiin ja selvittäisin omaishoidontuen jatkumisen, ennenbkuin tekisin muuttopäätöksen.

Sinun täytyy ilmoittaa muutostanne myös nykyiselle kotikunnallesi - yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero löytyvät omaishoitajasopimuksestanne. Omaishoitajasuhde nykyiseen kotikuntaasi katkeaa muuttaessanne muualle.

Onnea jatkoon ja voimia sinulle :-)

Meillä kävi niin että muuttaessamme toiselle paikkakunnalle aloin saada omaishoidontukea. Entinen kotikunta eväsi anomuksen kerta toisensa jälkeen.
Olin seitsemännellä sijalla jonossa, kun kuusi hoidettavaa olisi kuollut sitten minun vuoroni saada tukea, jos ei kiireellisempiä olisi tullut väliin.
Hoidettavan kunto ja hoidon vaativuus eivät siellä merkinneet mitään.
Omaishoidontuki ei kuulemma ollut subjektiivinen oikeus, kun ta saa päättää kenelle maksaa, lääkärin lausunnot ym... ovat sivuseikkoja.

Riippuu kunnasta.. ainakin meillä päin kaikki jotka ovat oikeutettuja saavat omaishoitotuen... käsittääkseni kunta ei edes voi vedota määrärahojen puutteeseen.. tai tietenkin voi jos tahtoo mutta se ei ole laillista.. ainakin jokunen hallinto-oikeuden päätös kunnan määrärahojen puutteesta on tullut omaishoitajan eduksi...

Tilanne vaihtelee kunnissa paljon, riippuen kuntien varallisuudesta. Meille vastattiin, ettei rahaa yksinkertaisesti ole, vaikka mieheni oli diagnoosin tultua jo saattohoitovaiheessa, elinaikaa lääkärin mukaan todennäköisimmin joitain kuukausia.

Kului ehkä noin puoli vuotta, jonka jälkeen meillä käynyt sosiaaliviranomainen otti yhteyttä ja sanoi, saan omaishoidontukea ALIMMAN luokituksen mukaan, joka oli siihen aikaan noin 250 euroa - verot. Omaishoidontukea maksettiin taannehtivasti pari kuukautta taaksepäin.

Mieheni eli vastoin odotuksia vielä 1,5 vuotta. Olin niin shokissa ja voimaton, etten jaksanut edes ajatella anoa omaishoitajakorvauksen korotusta. Se pysyi samana loppuun asti. Hoidin mieheni yksin kotona loppuun asti.

Kerron tämän vain korostaakseni sitä, että mitään ei anneta ilmaiseksi. Jos minulla olisi ollut voimia anoa omaishoidontuen korotusta, olisin ehkä saanut omaishoidontukea korkeimman luokituksen mukaan.

En ole katkera enkä vihainen, saan syyttää asiasta vain omaa jaksamatonta itseäni. Kaikkea ei voi rahalla mitata.

Olen ollut omaishoitaja reilusti yli 10 v. Täällä päin on tänä aikana asiat ovat menneet eteenpäin toki puutteita on vieläkin.. mutta kuitenkin, katson että kehitystä on tapahtunut ja toistaiseksi voimassa olevat omaishoidonsopimukset ovat olleet jo vuosia, ei tarvitse miettiä onko kunnalla rahaa vai ei.. tiedotteita tulee omaan sähköpostiin ja nettisivuitakin löytää tietoa.. sekä täällä esim tehtiin kysely niille, jotka eivät käytä vapaita.. osalla on sukulaisia ja lapsia, ketkä auttavat..