Ankkurivinssi

kokkematon

Tuli ostettua moottorivene jossa on perässä sähköinen ankkurivinssi. Mites sitä käytetään?

Ennen ei ole ollut sellaista, olen vain pudotttanut ankkurin veteen ja sit käsin kokeillut pitääkö ja sitonut köyden knaapiin. Miten tämän toimii ankkuripelillä?
Mistä tietää pitääkö ankkuri (kun keula on rannassa), pitääkö sen köysi sitoa johonkin vain onko vene vain sen vinssin varassa. kun se on perässä saako jotenkin keulaan köyden jos vaikka kelluu irti rannasta.ym vinkkejä. kitoos

36

4096

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • helppoa ;)

      Yleensä sähköinen ankkurivinssi toimii siten, että toisesta napista painaessasi se laskee ankkuriketjua ulos niin kauan kuin painat, toisesta napista se nostaa. Ketju ei liiku kumpaankaan suuntaan, kun vinssin sähkömoottori pysäytetään. Ketjukelassa on yleensä myös vapautusmahdollisuus, jolloin ketju juoksee veteen ilman vinssin moottoria niin kauan kunnes lukitset kelan tai kun kaikki on ulkona (toinen pää kannattaa kiinnittää ketjuboksin kiinnityslenkkiin) .

      Ankkurin tarttumisen voit tarkistaa ajamalla. Ketju kiristyy ja vene pysähtyy, jos ankkuri on tarttunut.

    • Onko liina-ankkurivinssi, köysi vai ketjuvinssi? Itsellä on liinavinssi, joka on kyllä kätevä. ainoa, joka pitää muistaa, että sillä vinssillä on voimaa vetää sitä ankkuria siellä pohjassa. Napista leka alas, keulan kiinnitys ja sitten käsin kiristellään ankkuria sen verta, että alkaa pitämään ja koneella löysät pois. Irtiottaessa koneella pikkuisen veneelle vauhtia, varoen kumminkin, että köysi/ketju/liina ei mene potkuriin, mutta niin, että vinssi ei joudu vetämään venettä. Itse lopetan kelaamisen siinä kohtaa, kun liina on melkeen pystysuorassa ja annan veneen liikemassan irrottaa ankkurin ja sitten vaan ankkuri ylös.

      • heman

        Vaihdoin venettä josta löytyy ankkurivinssi keulasta (ketjulla). Kun olen kokematon koskien ankkurivinssiä en veineilyä, niin siksi kysyn neuvoa niiltä joilla sitä on. Besserwisserit ohittakoon tämän kysymyksen.

        Eli kysymys kuuluu: Veneeni on jenkkivene jolla rantaudutaan pääsääntöisesti perä edellä, miten kannattaa toimia ankkurivinssin kanssa kiinnittäytyessä?
        Siis silloin jos ei ole poijua saatavilla ja halutaan kiinnittäytyä laituriin perä edellä kuten yleensä jenkkiveneillä on mukavampi laiturilla oleskellessa.

        Tietenkin poijuja hyödynnetään jos sellaisia löytyy (poijuhaka köysi/liina).
        Laitoja veneestä löytyy myös joten ei ole sinällään väliä kiinnittäydytäänkö keula vai perä edellä.


      • nuurdikki

        Lasket sitä ketjua peruuttaessasi rantaan, aloitat laskemisen n etäisyydellä 4 kertaa veden syvyys laiturista, peräköydet kiinni laituriin ja vinssillä ketjua sisään niin että peräköydet kiristyy. Lähtiessä peräköydet auki niin ketju vetää veneen ulos, vinssillä ketju sisään niin että ankkuri jää vielä veteen, hiljakseen ajetaan hetki niin että savikököt huuhtoutuu pois ja ennen matkanopeutta ankkuri kokonaan ylös. Hyvä tapa on sekä satamassa että ajossa varmistaa ankkuriketju köysilenkillä kiinni niin että ei luota pelkään ankkurivinsiin.


    • seegel

      laituriin??"....kun yletät niin heität sen ankkurin laiturin kannen yli ja kiristät ankkuriköyden,,,,,pysyy!

      • SR305SB

        Ankkuria ei koskaan heitetä mihinkään.


      • ankkurinheittoa
        SR305SB kirjoitti:

        Ankkuria ei koskaan heitetä mihinkään.

        No no, älähän hätäile. Luulen, että ed viestin kirjoittajalle tuli ajatusvirhe. Alkuperäisessä viestissä kysyttiin peräankkurin ohjetta. Nyt nimim. segel ehkä ajatteli myös nimim. hemanin kysyvän samaa siinä tilanteessa, kun hän peruuttaa laituriin. Jäi kai huomaamatta, että ankkurivinssi olikin tällä kertaa keulassa eikä perässä!

        Itse purjehdin enimmäkseen yksin ja olen tosiaankin käyttänyt ankkurin heittämistä laiturin yli tai maihin. Sitä varten mulla on pieni naara-ankkuri (n. 4-5 kg) ja siinä 8-millinen ja n. 15 m pituinen naru. Tilanne tämän pikkuankkurin heittämiseen tulee silloin tällöin rantautumisessa, kun tuuli painaa sivulta eikä kukaan ole auttamassa. Siinä vaiheessa peräankkuri on jo laskettu (tai poijuköysi kiinnitetty) ja pitäisi saada keula kiinni, ennenkuin tuuli on painanut sen liian kauas laiturista tai kalliosta. Heittoankkurin avulla veneen onnistuu vetämään niin lähelle, että pystyy hyppäämään/astumaan laiturille/kalliolle keulaköysien kanssa.
        Suosittelen kikkaa moottoriveneilijöillekin!

        Oma varsinainen ankkurini on 20kg ja ankkuriketju 10mm 70m. Ei sitä heitellä ;-)


    • kuumamollla

      pitääkö se ankkurinvinssin köysi kiinnittää knaapiin vai jätetaanko vinssin varaan? entäs jos on kettinki?

      • ketjukoukku

        En tunne moottoriveneen peräankkurin vinssejä. Normaalisti ei pitäisi jättää pelkästään ankkurivinssin varaan.
        Jos on ankkuriköysi, se knaapiin. Jos kettinkiä, kettiinkiin kiinnitetään köysi ketjukoukulla, sakkelilla tai solmulla ja köysi kiinnitetään knaapiin. Veto otetaan pois vinssiltä (ja sähköt pois vinssiltä, ettei vahingossa käynnisty). Ketjukoukku on siitä hyvä, että se irtoaa itsestään, kun ketjua vinssataan sisään.


    • Pukkiperkele

      Kannattaa muistaa lukita ankkuri kiinni ajon ajaksi.

    • SR305SB

      Tulee olemaan itselläkin mielenkiintoista, kun on tässä hankitussa laitteessa ankkuripelit edessä ja takana. Takana liinaväline ja keulassa ketjupeli.
      Ohi jiukan aloittajan asian, jos ajatuksia syntyisi. Nyt veneessä kaksi Brucen 10 kg;n ankkuria, aattelin hankkia keulaan 15-20 kg;n Brucen, se kun on kuulemma keula-ankkurina parhaimmilaan, kun kestää vetoa, jopa pyörimistä. Perään taas 15-20 kg;n levyankkurin, joka paras yleisankkuri vedolla. Tietystikin pohjavaraukset pitojen suhteen.

    • PariTotuutta

      Pari asiaa tuntui unohtuneen.

      Ensinnäkin venettä ei koskaan vedetä ankkuripelillä. Vene ajetaan hitaasti ankkurin luo.

      Toiseksi ankkuriketjua ei jätetä vinssin varaan vaan se joko lukitaan kiinteäällä lukolla tai sitten kettinkiin laitetaan köysi, joka on kiinni knaapissa.

      Liinan kanssa liina laitetaan knaappiin kiinni. Vene ei ole ankkuripelin varassa.

      Tiedän, että monasti tehdään toisin, mutta oikein käytettynä ankkuripelit kestävät lähes ikuisuuden. Kaikki tiedämme, että vika ei koskaan tule ankkuri ylhäällä kotisatamassa.

      • etteitotuusunohtuisi

        Jos kuitenkin haluat noudattaa nimimerkkiäsi, mietipä uudelleen.
        "Oikein käytettynä ankkuripeli kestää" jopa useita vuosia - "lähes ikuisuuden" oli vahvaa liioittelua!

        Vika voi tulla myös kotisatamassa, kun merivedestä kastuneen ankkurivinssin sähköjärjestelmä alkaa kärsiä korroosiosta. Huomaat sen ekan kerran, kun yrität laskea ankkuria ja mitään ei tapahdu.
        Erään ankkurivinssini (Lofrans) sähkömoottori syöpyi korjauskelvottomaksi. Jouduin uusimaan sen kuuden käyttövuoden jälkeen. Myöhemmin rele jumittui kastumisen takia. Kaukosäätimien ongelmat eivät ole harvinaisia.

        Toinen "totuutesi" oli myös suhteellinen. Ankkuria ja ankkuripeliä voi käyttää veneen varppaamiseen. Riippuu tietenkin ankkuripelin mitoituksesta miten suurta kuormaa se jaksaa vetää. Yleensä automaattisulake laukeaa, jos veto on liiallinen.

        Itselläni ei ole kokemusta peräankkureiden vinsseistä. Ehdotan varovaisuutta peruuttamisessa ankkurin luo. Potkurivirta voi helposti imaista nauhan ("ankarolinan") ympärilleen.


      • KöysiTaiKettinki
        etteitotuusunohtuisi kirjoitti:

        Jos kuitenkin haluat noudattaa nimimerkkiäsi, mietipä uudelleen.
        "Oikein käytettynä ankkuripeli kestää" jopa useita vuosia - "lähes ikuisuuden" oli vahvaa liioittelua!

        Vika voi tulla myös kotisatamassa, kun merivedestä kastuneen ankkurivinssin sähköjärjestelmä alkaa kärsiä korroosiosta. Huomaat sen ekan kerran, kun yrität laskea ankkuria ja mitään ei tapahdu.
        Erään ankkurivinssini (Lofrans) sähkömoottori syöpyi korjauskelvottomaksi. Jouduin uusimaan sen kuuden käyttövuoden jälkeen. Myöhemmin rele jumittui kastumisen takia. Kaukosäätimien ongelmat eivät ole harvinaisia.

        Toinen "totuutesi" oli myös suhteellinen. Ankkuria ja ankkuripeliä voi käyttää veneen varppaamiseen. Riippuu tietenkin ankkuripelin mitoituksesta miten suurta kuormaa se jaksaa vetää. Yleensä automaattisulake laukeaa, jos veto on liiallinen.

        Itselläni ei ole kokemusta peräankkureiden vinsseistä. Ehdotan varovaisuutta peruuttamisessa ankkurin luo. Potkurivirta voi helposti imaista nauhan ("ankarolinan") ympärilleen.

        Kastunut sähköjärjestemä kielii asennusviasta. Kaikkia laitteita voi käyttää väärin ja kaikki laitteet voi asentaa väärin.

        Taka-ankkurin liina voi todellakin joutua potkuriin. Sama voi tietenkin käydä köydenkin kanssa. Varovaisuus on hyvä ohje siihen - ja muuhunkin.

        Taka-ankkurille sopii mielestäni parhaiten kapstaani. Sen avulla köyden voi pitää sopivan kireällä ilman, että ankkuripeli rasittuu.
        Venettä ankkuripelillä taaksepäin vedettäessä peräpeiliin osuvat aallot lisäävät kuormaa joskus paljonkin. Se vasta onkin hauskaa, kun proppu palaa ja liinaa joutuu ronkkimaan peräsimen vierestä. En ole liinan ystävä.


      • vinssi_liina
        KöysiTaiKettinki kirjoitti:

        Kastunut sähköjärjestemä kielii asennusviasta. Kaikkia laitteita voi käyttää väärin ja kaikki laitteet voi asentaa väärin.

        Taka-ankkurin liina voi todellakin joutua potkuriin. Sama voi tietenkin käydä köydenkin kanssa. Varovaisuus on hyvä ohje siihen - ja muuhunkin.

        Taka-ankkurille sopii mielestäni parhaiten kapstaani. Sen avulla köyden voi pitää sopivan kireällä ilman, että ankkuripeli rasittuu.
        Venettä ankkuripelillä taaksepäin vedettäessä peräpeiliin osuvat aallot lisäävät kuormaa joskus paljonkin. Se vasta onkin hauskaa, kun proppu palaa ja liinaa joutuu ronkkimaan peräsimen vierestä. En ole liinan ystävä.

        Miksi ankkurivinssin sähkömoottorin kastuminen kielisi asennusvirheestä?
        En viestissäni tarkoittanut sähköasennuksia vaan ankkuripelin tai kaukosäätimen/kansikytkimien sisälle ilmaantuvia sähkövikoja. Niiden ei tarvitse liittyä asennustöiden toteuttamiseen millään tavalla.

        Useimmissa vertikaalivinsseissä moottori asennetaan kannen alle ja vinssiosa kannen yläpuolelle, esim. Lofrans 1000, Lofrans Kobra tai Lewmar 700, Lewmar CPX ym. Horisontaalivinsseissä sähkömoottori on usein vinssikotelon sisällä kuten Lofrans Cayman, Quick Hector tms. ja koko laite asennetaan kannen päälle.

        Minkälaisesta asennusvirheestä mielestäsi oli kysymys, kun ankkurivinssin sähkömoottori oli syöpynyt korjauskelvoittomaksi? Ankkurivinssini, josta aikaisemmassa viestissäni kerroin, oli Lofrans Cayman. Omasta mielestäni merivesi oli tunkeutunut sähkömoottoriin joko vinssikotelon tai akselitiivisteiden kautta eikä johtunut vinssin kiinnittämisestä eikä kaapeliliitosten asennuksesta. Kaapelit ja liitokset olivat kunnossa. Seuraavassa veneessäni oli Lewmarin ankkurivinssi. Se lakkasi toimimasta siksi, että kansikytmien sisällä oli korroosiovaurioita. Kytkimet oliva "vesitiiviitä".
        Asialla on käytännön merkitystä siinä mielessä, että ankkurivinssin huolellinen asennus ja sähköliitosten suojaus ei poista korroosiosta johtuvien sähköongelmien mahdollisuutta.
        Ankkurivinssin toiminta kannattaa kokeilla jo ennen venereissulle lähtemistä!

        Vielä pieni kieliasia, jota en missään tapauksessa tarkoita pottuiluna, vaan hämmästelynä. Liina on suomenkielessä tarkoittanut köyttä ohuempaa narua, esim. heittoliina, reiviliina, lippuliina.
        Olisiko ankkurin kohdalla käynyt niin, että ruotsalaisen nauhakelan tultua muotiin 1980-luvulla, nauhaa on vähitellen ruvettu kutsumaan ankkuriliinaksi (ainakin tällä foorumilla), koska tuotteen nimi oli “Ankarolina” ? Suomi-Ruotsi suursanakirjassa naru on ruotsiksi “lina” kun tarkoitetaan ohutta köyttä tai narua erityisesti merenkulkuun liittyvänä, paksumpi naru tai köysi on “rep” tai “tross” .
        Ruotsi-Suomi sanakirjassa “lina” on suomeksi edelleenkin “köysi, nuora”. Nykysuomen sanakirjan mukaan "liina" on ohut köysi tai naru.


      • Fgh

        Kyllä kansankielessä meillä on totuttu kutsumaan liinaksi litteää tiukkaa punosta. Esim. kuormansidontaliinat (räikkäliiat) ja nostoliinat kuorma-automiehillä. Ainakin meidän veneemme nostaja puhui liinoista, kun otti leveää litteätä "liinaansa" esille.
        Olet aivan oikeassa, että se ankkurivinssi kannatta testata kotirannassa, ettei tule yllätystä siellä jossakin.


      • EiHarvinainen
        vinssi_liina kirjoitti:

        Miksi ankkurivinssin sähkömoottorin kastuminen kielisi asennusvirheestä?
        En viestissäni tarkoittanut sähköasennuksia vaan ankkuripelin tai kaukosäätimen/kansikytkimien sisälle ilmaantuvia sähkövikoja. Niiden ei tarvitse liittyä asennustöiden toteuttamiseen millään tavalla.

        Useimmissa vertikaalivinsseissä moottori asennetaan kannen alle ja vinssiosa kannen yläpuolelle, esim. Lofrans 1000, Lofrans Kobra tai Lewmar 700, Lewmar CPX ym. Horisontaalivinsseissä sähkömoottori on usein vinssikotelon sisällä kuten Lofrans Cayman, Quick Hector tms. ja koko laite asennetaan kannen päälle.

        Minkälaisesta asennusvirheestä mielestäsi oli kysymys, kun ankkurivinssin sähkömoottori oli syöpynyt korjauskelvoittomaksi? Ankkurivinssini, josta aikaisemmassa viestissäni kerroin, oli Lofrans Cayman. Omasta mielestäni merivesi oli tunkeutunut sähkömoottoriin joko vinssikotelon tai akselitiivisteiden kautta eikä johtunut vinssin kiinnittämisestä eikä kaapeliliitosten asennuksesta. Kaapelit ja liitokset olivat kunnossa. Seuraavassa veneessäni oli Lewmarin ankkurivinssi. Se lakkasi toimimasta siksi, että kansikytmien sisällä oli korroosiovaurioita. Kytkimet oliva "vesitiiviitä".
        Asialla on käytännön merkitystä siinä mielessä, että ankkurivinssin huolellinen asennus ja sähköliitosten suojaus ei poista korroosiosta johtuvien sähköongelmien mahdollisuutta.
        Ankkurivinssin toiminta kannattaa kokeilla jo ennen venereissulle lähtemistä!

        Vielä pieni kieliasia, jota en missään tapauksessa tarkoita pottuiluna, vaan hämmästelynä. Liina on suomenkielessä tarkoittanut köyttä ohuempaa narua, esim. heittoliina, reiviliina, lippuliina.
        Olisiko ankkurin kohdalla käynyt niin, että ruotsalaisen nauhakelan tultua muotiin 1980-luvulla, nauhaa on vähitellen ruvettu kutsumaan ankkuriliinaksi (ainakin tällä foorumilla), koska tuotteen nimi oli “Ankarolina” ? Suomi-Ruotsi suursanakirjassa naru on ruotsiksi “lina” kun tarkoitetaan ohutta köyttä tai narua erityisesti merenkulkuun liittyvänä, paksumpi naru tai köysi on “rep” tai “tross” .
        Ruotsi-Suomi sanakirjassa “lina” on suomeksi edelleenkin “köysi, nuora”. Nykysuomen sanakirjan mukaan "liina" on ohut köysi tai naru.

        Vaikka Wiki ei edusta absoluuttista totuiutta, niin se tunteen liinan myös litteänä punoksena. Saman aiheen tiimoilta on myös sanonta "laittaa liinat kiinni".

        https://fi.wiktionary.org/wiki/liina


      • brakelinings
        EiHarvinainen kirjoitti:

        Vaikka Wiki ei edusta absoluuttista totuiutta, niin se tunteen liinan myös litteänä punoksena. Saman aiheen tiimoilta on myös sanonta "laittaa liinat kiinni".

        https://fi.wiktionary.org/wiki/liina

        "Liinat kiinni" menee kyllä jo toiselle aihealueelle, sehän tarkoittaa auton jarruja. Sen verran on yhtäläisyyttä, että kyse on jarruhihnoista, jotka nyt sentään muodoltaan etäisesti muistuttavat tekstiililiinaa.


      • tarkennus
        EiHarvinainen kirjoitti:

        Vaikka Wiki ei edusta absoluuttista totuiutta, niin se tunteen liinan myös litteänä punoksena. Saman aiheen tiimoilta on myös sanonta "laittaa liinat kiinni".

        https://fi.wiktionary.org/wiki/liina

        Siis tämä: "(merenkulku) alle 3 cm läpimittainen punottu tai palmikoitu nuora"
        https://fi.wiktionary.org/wiki/liina

        Ainoastaan yo sitaatti oli se, jossa mainittiin sana merenkulku. Pöytäliinat ja muut liinat eivät olleet wikissä merenkulkuun liittyviä sanoja!
        Wiki ei tietenkään "edusta absoluuttista totuutta", mutta siteerauksen olisit voinut tehdä copy-pastena eikä oman modifikaationa.


      • merisanasto
        Fgh kirjoitti:

        Kyllä kansankielessä meillä on totuttu kutsumaan liinaksi litteää tiukkaa punosta. Esim. kuormansidontaliinat (räikkäliiat) ja nostoliinat kuorma-automiehillä. Ainakin meidän veneemme nostaja puhui liinoista, kun otti leveää litteätä "liinaansa" esille.
        Olet aivan oikeassa, että se ankkurivinssi kannatta testata kotirannassa, ettei tule yllätystä siellä jossakin.

        Jos tarkoitat kansankielellä myöskin merislangia, esim. kaapeli ei tarkoita sähköjohtoa: kaapelin mitta, ankkurikaapeli, hinauskaapeli. Ankkuriliinalla tarkoitettiin ennenvanhaan ankkuriköyttä, joka oli ankkuriköyttä tai -touvia ohuempaa. Touvi tarkoitti paksua köyttä. Lokiliina oli se pyöreä naru, jolla laahuslokin potkuri yhdistettiin lokiin (esim. Walker´s log, joita käytettiin purjeveneissä). Luotiliina ei tarkoittanut mitään ammukseen liittyvää nauhaa, vaan lyijypainoa mittanarua, jolla luodattiin syvyyttä. Reiviliina on edelleenkin käytössä oleva termi.

        Vuonna 1863 painettu "Suomalainen Meri-sanakirja" lienee ensimmäinen suomenkielinen merisanasto. Siinä todetaan liinalle tarkka määritelmä: "Liinat owat hienot köydet, jotka lyödään hienoista valkoisista langoista eli kaarneista ja owat paksummat tahi hoikemmat erinäisiä tarpeita varten: kuuden kaarnin liina on se, joka punotaan kolmesta kahden kaarnin tuftista; 12 ja 15 kaarnin köytös kutsutaan vielä liinaksi, mutta jos 18 kaarnia on yhteen lyöty, niin se kutsutaan jo köydeksi."


      • PyyhkiiYli
        brakelinings kirjoitti:

        "Liinat kiinni" menee kyllä jo toiselle aihealueelle, sehän tarkoittaa auton jarruja. Sen verran on yhtäläisyyttä, että kyse on jarruhihnoista, jotka nyt sentään muodoltaan etäisesti muistuttavat tekstiililiinaa.

        Jarruliinat ovat alunpitäen tiukkaa tekstiilipunosta ja niitä todellakin tehtiin metritavarana. Liinasta leikattiin vain pätkä jarruun.
        Liinat kinnin tarkoittaa kirjaimellisesti ootaen sitä, että panaa jarrua niin, että kengän päällä olevat jarruliinat painuvat kiinni jarrurumpuun.

        Minusta tuntuu, että tässä on jonkinlainen hahmotusongelma. Liinalla tarkoitetaan mm. litteää tiuhaa tekstiilipunosta riippumattä siitä onko termi peräisin merenkulusta tai ei.

        Ankkaroliinan liina ei ole merenkulun keksintö vaan se on tavallinen kuormaliina, jota käytetään veneen kiinnittämiseen.

        Tätä minä en oikein ymmärrä:
        "Ainoastaan yo sitaatti oli se, jossa mainittiin sana merenkulku. Pöytäliinat ja muut liinat eivät olleet wikissä merenkulkuun liittyviä sanoja!"
        Liina on liina merenkulkuun katsomatta. Onhan lyijykynäkin merellä lyijykynä, vaikka tietosanakirjassa ei sen käyttöä veneilyssä korosteta :D


      • Antenninaru
        merisanasto kirjoitti:

        Jos tarkoitat kansankielellä myöskin merislangia, esim. kaapeli ei tarkoita sähköjohtoa: kaapelin mitta, ankkurikaapeli, hinauskaapeli. Ankkuriliinalla tarkoitettiin ennenvanhaan ankkuriköyttä, joka oli ankkuriköyttä tai -touvia ohuempaa. Touvi tarkoitti paksua köyttä. Lokiliina oli se pyöreä naru, jolla laahuslokin potkuri yhdistettiin lokiin (esim. Walker´s log, joita käytettiin purjeveneissä). Luotiliina ei tarkoittanut mitään ammukseen liittyvää nauhaa, vaan lyijypainoa mittanarua, jolla luodattiin syvyyttä. Reiviliina on edelleenkin käytössä oleva termi.

        Vuonna 1863 painettu "Suomalainen Meri-sanakirja" lienee ensimmäinen suomenkielinen merisanasto. Siinä todetaan liinalle tarkka määritelmä: "Liinat owat hienot köydet, jotka lyödään hienoista valkoisista langoista eli kaarneista ja owat paksummat tahi hoikemmat erinäisiä tarpeita varten: kuuden kaarnin liina on se, joka punotaan kolmesta kahden kaarnin tuftista; 12 ja 15 kaarnin köytös kutsutaan vielä liinaksi, mutta jos 18 kaarnia on yhteen lyöty, niin se kutsutaan jo köydeksi."

        Tarkkaan ottaen ei pidä paikkaansa. Kaapeli tarkoittaa merenkäynnissä myös sähkö-, puhelin-, data- ja antennikaapelia. Lisäksi sillä on merenkulussa merkitys köytenä ja mittana. Merelläkään ei antennikaapelia kutsuta vaikkapa antenninaruksi tai liinaksi :D


      • linen.fabric
        PyyhkiiYli kirjoitti:

        Jarruliinat ovat alunpitäen tiukkaa tekstiilipunosta ja niitä todellakin tehtiin metritavarana. Liinasta leikattiin vain pätkä jarruun.
        Liinat kinnin tarkoittaa kirjaimellisesti ootaen sitä, että panaa jarrua niin, että kengän päällä olevat jarruliinat painuvat kiinni jarrurumpuun.

        Minusta tuntuu, että tässä on jonkinlainen hahmotusongelma. Liinalla tarkoitetaan mm. litteää tiuhaa tekstiilipunosta riippumattä siitä onko termi peräisin merenkulusta tai ei.

        Ankkaroliinan liina ei ole merenkulun keksintö vaan se on tavallinen kuormaliina, jota käytetään veneen kiinnittämiseen.

        Tätä minä en oikein ymmärrä:
        "Ainoastaan yo sitaatti oli se, jossa mainittiin sana merenkulku. Pöytäliinat ja muut liinat eivät olleet wikissä merenkulkuun liittyviä sanoja!"
        Liina on liina merenkulkuun katsomatta. Onhan lyijykynäkin merellä lyijykynä, vaikka tietosanakirjassa ei sen käyttöä veneilyssä korosteta :D

        Vai onko siinä jarrurummun paikalla ollut alunperin vankkurin pyörä? Se ja sama tietenkin. Mutta onhan noita esimerkkejä liina-sanan käytöstä vaikka kuinka kaulaliinasta alkaen. Pari viikkoa sitten esiteltiin telkkarissa liina-akrobatiaa. Voisi uskoa kaiken tulevan pohjimmiltaan pellavaa tarkoittavista sanoista.


      • Fgh
        merisanasto kirjoitti:

        Jos tarkoitat kansankielellä myöskin merislangia, esim. kaapeli ei tarkoita sähköjohtoa: kaapelin mitta, ankkurikaapeli, hinauskaapeli. Ankkuriliinalla tarkoitettiin ennenvanhaan ankkuriköyttä, joka oli ankkuriköyttä tai -touvia ohuempaa. Touvi tarkoitti paksua köyttä. Lokiliina oli se pyöreä naru, jolla laahuslokin potkuri yhdistettiin lokiin (esim. Walker´s log, joita käytettiin purjeveneissä). Luotiliina ei tarkoittanut mitään ammukseen liittyvää nauhaa, vaan lyijypainoa mittanarua, jolla luodattiin syvyyttä. Reiviliina on edelleenkin käytössä oleva termi.

        Vuonna 1863 painettu "Suomalainen Meri-sanakirja" lienee ensimmäinen suomenkielinen merisanasto. Siinä todetaan liinalle tarkka määritelmä: "Liinat owat hienot köydet, jotka lyödään hienoista valkoisista langoista eli kaarneista ja owat paksummat tahi hoikemmat erinäisiä tarpeita varten: kuuden kaarnin liina on se, joka punotaan kolmesta kahden kaarnin tuftista; 12 ja 15 kaarnin köytös kutsutaan vielä liinaksi, mutta jos 18 kaarnia on yhteen lyöty, niin se kutsutaan jo köydeksi."

        Olet tietenkin oikeassa näissä merisanasto asioissa, mutta ikävä kyllä harvat siellä laiturilla pystyvät näitä historiallisia ja kansantieteellisiä yksityiskohtia yhdistämään.
        Kun sanot porukalle, että tarvitset nostoliinan, niin satavarmasti joku tuo litteän tiiviskutoisen ja melko raskaanoloisen "liinan" sinulle:)


      • AsianVierestä
        linen.fabric kirjoitti:

        Vai onko siinä jarrurummun paikalla ollut alunperin vankkurin pyörä? Se ja sama tietenkin. Mutta onhan noita esimerkkejä liina-sanan käytöstä vaikka kuinka kaulaliinasta alkaen. Pari viikkoa sitten esiteltiin telkkarissa liina-akrobatiaa. Voisi uskoa kaiken tulevan pohjimmiltaan pellavaa tarkoittavista sanoista.

        Vankkurin pyörää jarrutettiin puulla, teräksellä tai nahalla.

        Sisäpuolinen jarrurumpu toi vasta jarruliinan (pätkän).

        http://www.odec.ca/projects/2010/leedxd2/history.html

        Liina tulee ilmaisesti latinasta ja tarkoittaa pellavaa.
        Ultimately from Latin līnum flax, since linings were often made of linen

        Tosin siitä on myös johdettu line (köysi, naru) ja linen (vuori (kangas)).


      • SetäSaaMitäTilaa
        Fgh kirjoitti:

        Olet tietenkin oikeassa näissä merisanasto asioissa, mutta ikävä kyllä harvat siellä laiturilla pystyvät näitä historiallisia ja kansantieteellisiä yksityiskohtia yhdistämään.
        Kun sanot porukalle, että tarvitset nostoliinan, niin satavarmasti joku tuo litteän tiiviskutoisen ja melko raskaanoloisen "liinan" sinulle:)

        Kieli muuttuu ja hyvä niin. Latinaksi on vaikea keskustella esimerkiksi tietotekniikasta.

        Minun mielestäni on ihan hyvä, että kieli on elävää enkä pidä sitä mitenkään huonona, että liina tarkoittaa useaa eri asiaa ja yleisin käyttötarkoitus on litteä punos.

        Jos sanot porukalle, että tarvitset nostoliinan, ja satavarmasti joku tuo litteän tiiviskutoisen ja melko raskaanoloisen liinan sinulle, niin olet ilmaissut itsesi huonosti. Edellyytäen, että haluat narun.


      • slanginmuotoutuminen
        Antenninaru kirjoitti:

        Tarkkaan ottaen ei pidä paikkaansa. Kaapeli tarkoittaa merenkäynnissä myös sähkö-, puhelin-, data- ja antennikaapelia. Lisäksi sillä on merenkulussa merkitys köytenä ja mittana. Merelläkään ei antennikaapelia kutsuta vaikkapa antenninaruksi tai liinaksi :D

        Pilkunviilaaminen ja pottuilu on tarpeetonta. Sanojen etymologia, viralliset sanakirjat, merisanasto on eri asia kuin henkilökohtaiset mielipiteet.

        Luulisi jokaisen ymmärtävän, että sanojen syy-yhteydestä voi päätellä mitä esim. liina milloinkin tarkoittaa, kun puhutaan vaikkapa pöytäliinasta, nostoliinasta tai jarruliinasta. Ankkuriliina sen sijaan ei ole yksiselitteisesti litteä nauha, koska Ankarolina-nauhakela on verrattain uusi keksintö. Sitä ennen ankkuriliina oli sama asia kuin ohuehko ankkuriköysi. Nauhaa ei käytetty ankkuroinnissa eikä poijuköytenä. Kukaan ei ajatellutkaan, että ankkuriliina tai reiviliina tms. liina olisi litteä.
        Sama syy-yhteys koskee sinun "antenninaruasi".
        Hinauskaapeli, kaapelin mitta, ankkurikaapeli tms. eivät suinkaan ole kansantieteellisiä tms. historiallisia ja käytöstä muka poistuneita termejä. Kyllä kai itsekin oivallat, ettei laivan hinauskaapeli tarkoita sähköjohtoa ;-)

        On luonnollista, että harrastelijat, jotka ovat olleet merenkulun kanssa tekemisissä ainoastaan huviveneilyn kautta, helposti omaksuvat veneseurojen tai vierasvenesatamien laitureilla kuulemiansa ilmaisuja ja pitävät sitä terminologiaa ainoana oikeana. Varsinkin termit omaksutaan "oikeina", jos joku venelehden toimittaja on niitä käyttänyt kirjoituksissaan.

        Eikö ole aika hupaisaa sekin, että veneilijöitä vähemmän merenkulusta tietävät henkilöt ovat ruvenneet käyttämään julkisuudessa ilmaisua "kurssin reivaaminen"? Heillä, esim.poliitikoilla, kai ei ole aavistustakaan, mitä reivi ja reivaaminen tarkoittaa. Pääasia lienee, että ilmaisu tuntuu "hienolta". Ehkä pian käy niin, että reivauksen alkuperäinen merkitys unohtuu samalla tavalla kuin liinalle on nyt käymässä. Ratti on jo muuttumassa ruoriksi, koska se kai tuntuu "niin merihenkiseltä". Rudder, roder, ror yms. ulkolaiset sanat, joista suomenkielen ruori on peräisin, ovat yhä säilyttäneet alkuperäisen merkityksensä.


      • Marttisetä
        SetäSaaMitäTilaa kirjoitti:

        Kieli muuttuu ja hyvä niin. Latinaksi on vaikea keskustella esimerkiksi tietotekniikasta.

        Minun mielestäni on ihan hyvä, että kieli on elävää enkä pidä sitä mitenkään huonona, että liina tarkoittaa useaa eri asiaa ja yleisin käyttötarkoitus on litteä punos.

        Jos sanot porukalle, että tarvitset nostoliinan, ja satavarmasti joku tuo litteän tiiviskutoisen ja melko raskaanoloisen liinan sinulle, niin olet ilmaissut itsesi huonosti. Edellyytäen, että haluat narun.

        Mitäs ihmeen veivaamista tämä nyt on. Kyllä normiveneilijä liinat ja narut erottaa.


      • LapasetHukassako
        Marttisetä kirjoitti:

        Mitäs ihmeen veivaamista tämä nyt on. Kyllä normiveneilijä liinat ja narut erottaa.

        Niinpä, jollain karkasi taas hiukan lapasesta. Sellaista se besserweisserinä palstalla toimiminen tuntuu joillekin välillä aiheuttavan ;D


      • MaailmaMuuttuu
        slanginmuotoutuminen kirjoitti:

        Pilkunviilaaminen ja pottuilu on tarpeetonta. Sanojen etymologia, viralliset sanakirjat, merisanasto on eri asia kuin henkilökohtaiset mielipiteet.

        Luulisi jokaisen ymmärtävän, että sanojen syy-yhteydestä voi päätellä mitä esim. liina milloinkin tarkoittaa, kun puhutaan vaikkapa pöytäliinasta, nostoliinasta tai jarruliinasta. Ankkuriliina sen sijaan ei ole yksiselitteisesti litteä nauha, koska Ankarolina-nauhakela on verrattain uusi keksintö. Sitä ennen ankkuriliina oli sama asia kuin ohuehko ankkuriköysi. Nauhaa ei käytetty ankkuroinnissa eikä poijuköytenä. Kukaan ei ajatellutkaan, että ankkuriliina tai reiviliina tms. liina olisi litteä.
        Sama syy-yhteys koskee sinun "antenninaruasi".
        Hinauskaapeli, kaapelin mitta, ankkurikaapeli tms. eivät suinkaan ole kansantieteellisiä tms. historiallisia ja käytöstä muka poistuneita termejä. Kyllä kai itsekin oivallat, ettei laivan hinauskaapeli tarkoita sähköjohtoa ;-)

        On luonnollista, että harrastelijat, jotka ovat olleet merenkulun kanssa tekemisissä ainoastaan huviveneilyn kautta, helposti omaksuvat veneseurojen tai vierasvenesatamien laitureilla kuulemiansa ilmaisuja ja pitävät sitä terminologiaa ainoana oikeana. Varsinkin termit omaksutaan "oikeina", jos joku venelehden toimittaja on niitä käyttänyt kirjoituksissaan.

        Eikö ole aika hupaisaa sekin, että veneilijöitä vähemmän merenkulusta tietävät henkilöt ovat ruvenneet käyttämään julkisuudessa ilmaisua "kurssin reivaaminen"? Heillä, esim.poliitikoilla, kai ei ole aavistustakaan, mitä reivi ja reivaaminen tarkoittaa. Pääasia lienee, että ilmaisu tuntuu "hienolta". Ehkä pian käy niin, että reivauksen alkuperäinen merkitys unohtuu samalla tavalla kuin liinalle on nyt käymässä. Ratti on jo muuttumassa ruoriksi, koska se kai tuntuu "niin merihenkiseltä". Rudder, roder, ror yms. ulkolaiset sanat, joista suomenkielen ruori on peräisin, ovat yhä säilyttäneet alkuperäisen merkityksensä.

        Ymmärrän, että kun olet nähnyt sen vaivan, että olet perehtynyt historialliseen sanastoon, haluat, että muut arvostavat sinua sen takia.

        Minun maailmani ei kaadu, jos joku sanoo narua liinaksi, liinaa naruksi tai kaapelia kaapeliksi. Minä puhun välittääkseni viestiä eikä silloin ole väliä, millä nimellä jotain asiaa kutsutaan, kunhan se tulee ymmärretyksi.

        Liina on minulle litteä tiukka punos ja se, mitä haluat minun ja muiden liinaksi kutsuttavan, on naru. Merisanasto ei ole kuollut kieli vaan se elää ja kehittyy jatkuvasti. Sääli, että et enää hallitse sitä.

        Minulle kävi samalla tavalla stadin slangin kanssa, kun kasvoin aikuiseksi. Lapset eivät ymmärrä minua enkä minä heitä. Mutta niinhän sen pitää ollakin, uusi sukupolvi on fiksumpi kuin vanha.

        Jos haluat valittaa jonnekin, niin...sellaista paikkaa ei ole.


      • outoreaktio
        MaailmaMuuttuu kirjoitti:

        Ymmärrän, että kun olet nähnyt sen vaivan, että olet perehtynyt historialliseen sanastoon, haluat, että muut arvostavat sinua sen takia.

        Minun maailmani ei kaadu, jos joku sanoo narua liinaksi, liinaa naruksi tai kaapelia kaapeliksi. Minä puhun välittääkseni viestiä eikä silloin ole väliä, millä nimellä jotain asiaa kutsutaan, kunhan se tulee ymmärretyksi.

        Liina on minulle litteä tiukka punos ja se, mitä haluat minun ja muiden liinaksi kutsuttavan, on naru. Merisanasto ei ole kuollut kieli vaan se elää ja kehittyy jatkuvasti. Sääli, että et enää hallitse sitä.

        Minulle kävi samalla tavalla stadin slangin kanssa, kun kasvoin aikuiseksi. Lapset eivät ymmärrä minua enkä minä heitä. Mutta niinhän sen pitää ollakin, uusi sukupolvi on fiksumpi kuin vanha.

        Jos haluat valittaa jonnekin, niin...sellaista paikkaa ei ole.

        Väärin arvattu! Et kai ajatellut sitä mahdollisuutta, että joillakin ihmisillä kieliasiat kuuluvat ammattiin? Hyvästä tahdostakin voi levittää osaamaansa tietämystä.


      • HelppoaEikö
        outoreaktio kirjoitti:

        Väärin arvattu! Et kai ajatellut sitä mahdollisuutta, että joillakin ihmisillä kieliasiat kuuluvat ammattiin? Hyvästä tahdostakin voi levittää osaamaansa tietämystä.

        Harvalla venhat merenkulkutermit kuuluvat ammattiin, mutta kai niitäkin sitten on. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että liina on yleensä litteä ja nauhamainen ja kaapeli kuljettaa sähköä tai signaalia.

        Jos käytät niitä eri merkityksissä, kannattaa kertoa se. Muussa tapauksessa saa, mitä tilaa muttei sitä mitä haluaa. Siitä on turha syyttää muita.

        Osmo A Wiooa muistellen:
        Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.

        Eli jos haluat narua, niin pyydä narua tai jos kutsut sitä liinaksi, pyydä liinaa, joka on ohut naru eikä litteä tiehä punos. Surkaa on haluta narua ja pyytää liinaa. Vielä surkeampaa on pilkata sitä, jolle jättää tulkinnan siitä, mitä itse tarkoittaa varsinkin, kun tietää sanan tarkoittavan montaa asiaa.


      • Fgh
        outoreaktio kirjoitti:

        Väärin arvattu! Et kai ajatellut sitä mahdollisuutta, että joillakin ihmisillä kieliasiat kuuluvat ammattiin? Hyvästä tahdostakin voi levittää osaamaansa tietämystä.

        Älä ihmeessä hermostu, vaikka emme näytä arvostavan näitä kielitieeteen kiemuroita - minä en ainakaan tiennyt tuota historiaa ennestään.
        Arkipäivää on kuitenkin se, että me ns. tavalliset tallaajat olemme usein lähes yhtä tavallisten kulkijoiden jälkeläisiä ja opit ovat isolta osalta perittyjä.
        Minäkin olen ollut pajalla ja veneessä ennenkuin muistikuvat ovat alkaneet muodostua. Alussa työkalun ojentajana ja sitten vähän kerrassaan vastuut ovat siitä lisääntyneet.


      • hinauskaapeli
        MaailmaMuuttuu kirjoitti:

        Ymmärrän, että kun olet nähnyt sen vaivan, että olet perehtynyt historialliseen sanastoon, haluat, että muut arvostavat sinua sen takia.

        Minun maailmani ei kaadu, jos joku sanoo narua liinaksi, liinaa naruksi tai kaapelia kaapeliksi. Minä puhun välittääkseni viestiä eikä silloin ole väliä, millä nimellä jotain asiaa kutsutaan, kunhan se tulee ymmärretyksi.

        Liina on minulle litteä tiukka punos ja se, mitä haluat minun ja muiden liinaksi kutsuttavan, on naru. Merisanasto ei ole kuollut kieli vaan se elää ja kehittyy jatkuvasti. Sääli, että et enää hallitse sitä.

        Minulle kävi samalla tavalla stadin slangin kanssa, kun kasvoin aikuiseksi. Lapset eivät ymmärrä minua enkä minä heitä. Mutta niinhän sen pitää ollakin, uusi sukupolvi on fiksumpi kuin vanha.

        Jos haluat valittaa jonnekin, niin...sellaista paikkaa ei ole.

        Sun pitäisi varmaankin antaa vinkki Suomen Merimies-Unionille etteivät enää käyttäsi “historiallisia” termejä!
        http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/jaita-sarjetaan-koko-murtajakalu/monitoimimurtaja-botnica-on-avus/


      • termienkäyttö
        hinauskaapeli kirjoitti:

        Sun pitäisi varmaankin antaa vinkki Suomen Merimies-Unionille etteivät enää käyttäsi “historiallisia” termejä!
        http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/jaita-sarjetaan-koko-murtajakalu/monitoimimurtaja-botnica-on-avus/

        Myös monet liikeyritykset käyttävät yhä historiallisiksi tuomittuja nimikkeitä:
        Tässä ilmoituksessa hinauskaapeli eli hinausköysi onkin litteä!
        http://www.miniinthebox.com/fi/3-tonnia-auton-hinauskaapeli-hinauskoysi-koysi-koukut-emergency-erittain-raskaaseen_p1395254.html
        tässä taas liina ei ole litteä
        http://kauppa.maritimshops.fi/fi/lippuliina-valkoinen-6-mm/9518140106/dp?openGroup=1941411


    • nesssu

      WAU!! unohtuko nenäliina?? miten se kiinnitetään paattiin. mummollani se oli hihaan käärittynä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      106
      5520
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      3683
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3245
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      453
      2568
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      261
      1610
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      87
      1356
    7. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      13
      1309
    8. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      32
      1283
    9. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      77
      1248
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      150
      1192
    Aihe