Hei!
Minulla on sellainen tilanne, että pääsin oikeustieteelliseen, mutta silloin opinnot jäivät vakavan sairauden takia (kyseessä oli fyysinen sairaus, tämä kerrottakoon uteliaille tiedoksi). Opinto-oikeuteni on edelleen voimassa ja olen miettinyt, jatkaisinko opiskeluja.
Ongelmani on tämä; olisin valmistuttuani noin 38-vuotias, eli onko työllistymisen kannalta järkeä enää opskella? Kaipailisin kertomuksia elävästä elämästä, teiltä, jotka olette opiskelleet tätä alaa vanhemmalla iällä, onko kannattanut?
Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja todennäköisesti perustan oman toimiston ainakin jossain vaiheessa. Oikeustiede on ollut lapsuuden haaveeni. Harmittaa aivan hirveästi, kun opinnot jäivät silloin joskus itsestäni riippumattomista syistä.
Kiitokset asiallisista vastauksista:)
kolmekymppiset oikiksen opiskelijat
77
12355
Vastaukset
- Aikuisopiskelija
Itse pääsin oikikseen 29-vuotiaana, enkä edes valmistunut suositusajoissa. Nyt pari vuotta vaille nelikymppisenä voin todeta, että opiskelun aloitus oli elämäni paras päätös. Onhan minulla vielä melkein 30 vuotta aikaa olla töissä, varsinkin jos eläkeiän nostot toteutuvat. Onhan siellä oikiksessa joka vuosi yli neljäkymppisiäkin fukseja, joten sinne vaan. Sinun ei tarvitse enää edes kärsiä pääsykokeista.
Työnantajat ovat suhtautuneet ikääni hyvin, enkä ole kokenut sitä mitenkään haitaksi. Päinvastoin, siitä on monesti ollut suoranaista hyötyä, koska minulle on kertynyt työkokemusta niin monelta muultakin alalta. Kokemukseni on asianajotoimistoista, mutta tuskin muuallakaan näihin asioihin suhtauduttaisiin yhtään negatiivisemmin.
Uskon itse siihen, että enemmän katuu, jos tällaista vaihtoehtoa ei katso läpi. Olet kuitenkin todella kiinnostunut alasta, joten go for it! Ns. "vanhemmalla iällä" aloittaneilla on monesti motivaatiokin enemmän opiskeluissa, joten voit halutessasi valmistua hyvinkin nopeasti. Kannattaa muuten selvittää saisitko aikuisille tarkoitettua opintotukea (en nyt valitettavasti muista termiä), joka on huomattavasti tavallista opintotukea korkeampi. - Vuosimallia1980
Komppaan edellistä täysin! Hyvä kirjoitus ja samanlaisia pointteja on itsellenikin tullut vastaan. Valmistun siis ensi vuonna OTM:ksi, 32-vuotiaana.
- Ikä,
Opiskelu kannattaa aina. itse olen myös jo vanhempi opiskelija ja maisterin opintojen loppuvaiheessa. Olen yrittänyt hakea alan työpaikkoja, mutta en ikinä tule valituksi. Olen päivisin duunarin hommissa ja siellä usein negatiivisten huomautuksien kohteena, kun olen niissä duunarin hommissa enkä tule työllistymään alallani.
- ap
Kiitos asiallisista vastauksistanne! Olen tällä hetkellä opiskelijana tiedekunnassa, paluuseeni suhtauduttiin hyvin ja kannustavasti. Ennätin jo käydä tentissäkin ja sain hyvän arvosanan:)
Nimimerkille "ikä" haluaisin sanoa, että älä välitä ilkeistä kommenteista, ovat siellä työpaikallasi vain kateellisia kun sinusta tulee oikeustieteen maisteri! Haluavat todennäköisesti lannistaa sinua. Oletko muuten hakenut työharjoitteluun? Ajattelin vain, että jos sinulla ei ole lakialan työkokemusta, niin eikö sitä kokemusta kannattaisi lähteä hakemaan harjoittelu- eikä työpaikkojen kautta? En nyt tarkoita sitä, että et voisi saada oman alan työpaikkaa, varmasti saat kunhan vain et anna periksi!
Ainoa asia, mikä tässä opiskelussa tuntuu hieman hankalalta, on se, että en tunne ketään. Näkyyhän tuolla tiedekunnassa pyörivän ikäisiänikin ihmisiä, mutta minä olen sen verran ujo, että en uskalla puhua kenellekään mitään. No, tämä on murheista pienin. Keväällä saan oikeusnotaarin paperit kouraan, onhan sekin jo jotain!!
Aurinko näkyy paistavan:))) Mukavaa kevään odotusta kaikille!- Haaveilua...
Ei kyl kuulosta kovin kivalle jos ei töitä saa eikä edes tutustu kehenkään!
Millainen työtilanne oikeasti on? Onko työttömyys enemmän sitä ettei suostuta ottamaan vastaan mitä vaan ja mistä vaan (eli vain Helsinki kelpaa)? (Harjoittelu?! Ainakin oma haaveiluni on lähtenyt just siitä ettei enää tarttis olla noissa saatanan harjoitteluissa vaan saisi ihan kunnon töitä...)
Onko oikisten välillä eroa aikuisystävällisyydessä, onko joku profiloitunut erityisesti nuorten tai vanhojen paikaksi? Onko aikuisopiskelijoita niin paljon että heille olisi esim. oma tutorointi?
- oik.yo
Yliopistolla on monen ikäistä porukkaa, niin myös oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Itse olen ns. aikuisopiskelija ja kun käyn kokopäivätyössä, suoritan opintojani aikalailla ylhäisessä yksinäisyydessä. Eipä tuo ole minua haitannut, sosiaalinen elämäni on muualla.
Työllistymisestä minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta luulisin, että ellei suhteita ole, paras tapa on ns. "kiivetä tyvestä puuhun", ts aloittaa harjoittelijana ja saada sitä kautta työkokemusta.- Alanvaihtajan pelkoa
Voi olla aika tylyä pyöriä harjoittelijana haaveillen määräaikaisuuksista, kun saman ikäiset nostaa kunnon palkkaa ja paljon nuoremmat menee ohi vasemmalta ja oikealta? Eikö vastavalmistuneiden hommat, auskultointi esim., ole oikein pahamaineisia työajoiltaan ja - oloiltaan? Innokkaana nuorena sitä ei semmoisesta välitä mutta kun tulee ikää...
- 6+19
Alanvaihtajan pelkoa kirjoitti:
Voi olla aika tylyä pyöriä harjoittelijana haaveillen määräaikaisuuksista, kun saman ikäiset nostaa kunnon palkkaa ja paljon nuoremmat menee ohi vasemmalta ja oikealta? Eikö vastavalmistuneiden hommat, auskultointi esim., ole oikein pahamaineisia työajoiltaan ja - oloiltaan? Innokkaana nuorena sitä ei semmoisesta välitä mutta kun tulee ikää...
Itse suoritin oikiksen niin että valmistuin 32 vuotiaana. Tiesin jo silloin että ensimmäiset hommat tulevat vituttamaan ja että nuoremmat nostavat huomattavasti kovempaa palkkaa kuin minä. Näihin asioihin täytyy valmistua ja pystyä suhtautumaan oikein jos mielii opiskella vanhemmalla iällä. Ei todellakaan kannata aloittaa opiskelua vanhana jos pää ei kestä nähdä nuorempia jotka ovat urallaan pidemmällä.
- 14
6+19 kirjoitti:
Itse suoritin oikiksen niin että valmistuin 32 vuotiaana. Tiesin jo silloin että ensimmäiset hommat tulevat vituttamaan ja että nuoremmat nostavat huomattavasti kovempaa palkkaa kuin minä. Näihin asioihin täytyy valmistua ja pystyä suhtautumaan oikein jos mielii opiskella vanhemmalla iällä. Ei todellakaan kannata aloittaa opiskelua vanhana jos pää ei kestä nähdä nuorempia jotka ovat urallaan pidemmällä.
Tuo nyt on nuori ikä kuitenkin. Tuskin susta edes näkee päältä että olet vanhempi.
Yleisesti voi kai neuvoa, että tutkinnon voi suorittaa missä iässä vaan mutta opiskelijaelämä on makeinta 18-24-vuotiaille. Työllistyminen ei voine olla huonompaa otmmänä kuin ilman sitä?
- Holger Shaldag
Kyllä nämä ikäkysymykset on täysin henkilöstä kiinni...ja ihmisen eliniän odote sen kun vaan kasvaa kohisten vuosi vuodelta. 40 -vuotias on tänä päivänä nuori.
- myöhäisherännyt
Itse olen aloittamassa oikeustieteellisen opinnot nyt 35-vuotiaana, eikä aiempi työhistoriani liity alaan mitenkään. En ole aiemmin ajatellut, että ikä olisi juristiuraa luodessa mitenkään erityisen keskeinen kriteeri, mutta nyt vähän hirvittää, kun silmiin osuu täällä kommentteja aikuisopiskelijoiden työllistymisvaikeuksista. Olisiko tosiaan niin, ettei vaikkapa asianajotoimistoissa erityisemmin innostuta harjoittelijaksi haluavista setämiehistä, kun tarjolla on nuorempiakin, mene ja tiedä.
Jotenkin sitä haluaisi ajatella, että työnantajat ovat kiinnostuneita työntekijän motivaatiosta, kyvyistä ym. enemmän kuin iästä.
Olisipa joka tapauksessa kiva kuulla kannustava tarina myöhemmin aloittaneesta oikeustieteilijästä, joka on pärjännyt hyvin työelämässä.- 7:00
Kyllä niitä harjoittelupaikkoja löytää myös vanhempana. Kahvinkeittäjäksi ei ehkä oteta, jos taustalla on toinen akateeminen tutkinto ja kymmenkunta vuotta työelämässä, mutta ei sitä tällöin kahvinkeittäjähommista mitään suurta hyötyä saa -- jos nyt kukaan siitä suurta hyötyä saa.
Antennit pystyyn vain ja miettimään voisiko mahdollista vanhaa tutkintoa tai työkokemusta hyödyntää löytämällä jonkinsortin puolivälin pestin, jossa vanhalla tutkinnolla pääsisi takaoven kautta juristitöitä tekemään. Opintopisteitä kun on about puolet handussa, pääsee usein jo vaativimpiin harjoittelupesteihin kiinni, joten opintojen alun vauhdittaminen tuntuu monella iäkkäämmällä opiskelijalla olevan se strategia. - epäilevä tuomas
Minustakin olisi kiva kuulla yli kolmekymppisestä oikiksen opiskelijasta, joka on työllistynyt ilman suhteita tai edeltävää korkeakoulututkintoa!
Valmistuin Helsingin oikiksesta jokunen vuosi sitten, 37-vuotiaana. Hain oman alani töitä ja harjoittelupaikkoja sinnikkäästi koko opiskeluajan - saldo nolla. Valmistuin siis ilman minkäänlaista oman alani työkokemusta. Vuoden verran jaksoin pyöriä työttömänä, sitten perustin oman yrityksen kun muuta vaihtoehtoa ei ollut. Sattumaa varmaan, mutta ansaitsen yrittäjänä huomattavasti paremmin kuin "vieraan töissä" olevat ikätoverini. Arvosanoissani ei ollut mitään vikaa ( 2x 4, loput 5, gradusta eximia), en kai kelvannut työhön ikäni takia!
Joten, en allekirjoita väitettä: "opiskelu kannattaa aina", jota kaikille yli kolmekymppisille oikiksen opinnoista haaveileville tälläkin palstalla tolkutetaan! Tai kannattaahan se opiskelu, jos ensisijaisena tavoitteena ei ole työllistyä oman alan töihin.
Olen tyytyväinen yrittäjä, tosin toisinkin olisi voinut käydä...-töihin en kelvannut ja hieman sieppaa sydänalasta kun ajattelee, että mitäpä jos yritykseni ei olisi ns. "ottanut tuulta siipiensä alle." Itse palkkaan töihin ja otan työharjoitteluun vain sellaisia opiskelijoita, jotka ovat ns. vaikeasti työllistyviä. Mielestäni jokaisen pitää saada toteuttaa unelmiaan - iästä riippumatta.
Olisi kuitenkin ihan kiva kuulla jostain vanhemmasta oikkarista, joka on työllistynyt siinä missä nuorempikin, ilman suhteita ja KTM-tutkintoa! - iku-turso
epäilevä tuomas kirjoitti:
Minustakin olisi kiva kuulla yli kolmekymppisestä oikiksen opiskelijasta, joka on työllistynyt ilman suhteita tai edeltävää korkeakoulututkintoa!
Valmistuin Helsingin oikiksesta jokunen vuosi sitten, 37-vuotiaana. Hain oman alani töitä ja harjoittelupaikkoja sinnikkäästi koko opiskeluajan - saldo nolla. Valmistuin siis ilman minkäänlaista oman alani työkokemusta. Vuoden verran jaksoin pyöriä työttömänä, sitten perustin oman yrityksen kun muuta vaihtoehtoa ei ollut. Sattumaa varmaan, mutta ansaitsen yrittäjänä huomattavasti paremmin kuin "vieraan töissä" olevat ikätoverini. Arvosanoissani ei ollut mitään vikaa ( 2x 4, loput 5, gradusta eximia), en kai kelvannut työhön ikäni takia!
Joten, en allekirjoita väitettä: "opiskelu kannattaa aina", jota kaikille yli kolmekymppisille oikiksen opinnoista haaveileville tälläkin palstalla tolkutetaan! Tai kannattaahan se opiskelu, jos ensisijaisena tavoitteena ei ole työllistyä oman alan töihin.
Olen tyytyväinen yrittäjä, tosin toisinkin olisi voinut käydä...-töihin en kelvannut ja hieman sieppaa sydänalasta kun ajattelee, että mitäpä jos yritykseni ei olisi ns. "ottanut tuulta siipiensä alle." Itse palkkaan töihin ja otan työharjoitteluun vain sellaisia opiskelijoita, jotka ovat ns. vaikeasti työllistyviä. Mielestäni jokaisen pitää saada toteuttaa unelmiaan - iästä riippumatta.
Olisi kuitenkin ihan kiva kuulla jostain vanhemmasta oikkarista, joka on työllistynyt siinä missä nuorempikin, ilman suhteita ja KTM-tutkintoa!En tavallisesti vastaile näillä sivuilla oleviin kirjoituksiin, mutta täytyy kompata tämän kirjoittajaa. Kokemukseni on täysin sama. Valmistuin reilusti vuosi sitten huomattavasti yli kolmekymppisenä hyvillä arvosanoilla oikeustieteellisestä. En ole yli sadasta hakemuksesta huolimatta saanut mitään töitä ja työpaikkahaastatteluunkaan en ole päässyt kuin pari kertaa. Alan työkokemusta minulla ei ole ja, toisin kuin monet täällä väittävät, millään muulla työkokemuksella ei juridisen alan työnantajien mielestä ole mitään merkitystä. Minäkin olisin kiinnostunut kuulemaan TOSITARINOITA vanhoina valmistuneista juristeista, jotka ovat työllistyneet alan töihin. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö vanhempana opiskelu olisi kehittävää noin niinkuin ihmisenä ja blaa blaa blaa ...
- 32
iku-turso kirjoitti:
En tavallisesti vastaile näillä sivuilla oleviin kirjoituksiin, mutta täytyy kompata tämän kirjoittajaa. Kokemukseni on täysin sama. Valmistuin reilusti vuosi sitten huomattavasti yli kolmekymppisenä hyvillä arvosanoilla oikeustieteellisestä. En ole yli sadasta hakemuksesta huolimatta saanut mitään töitä ja työpaikkahaastatteluunkaan en ole päässyt kuin pari kertaa. Alan työkokemusta minulla ei ole ja, toisin kuin monet täällä väittävät, millään muulla työkokemuksella ei juridisen alan työnantajien mielestä ole mitään merkitystä. Minäkin olisin kiinnostunut kuulemaan TOSITARINOITA vanhoina valmistuneista juristeista, jotka ovat työllistyneet alan töihin. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö vanhempana opiskelu olisi kehittävää noin niinkuin ihmisenä ja blaa blaa blaa ...
Haetteko muita kuin yksityisen puolen töitä? Tuomioistuinuralla luulisi iän olevan enemmänkin etu?!! Puhumattakaan nyt kaikenkarvaisista virastoista ja muista hallintohommista...
- iku-turso
32 kirjoitti:
Haetteko muita kuin yksityisen puolen töitä? Tuomioistuinuralla luulisi iän olevan enemmänkin etu?!! Puhumattakaan nyt kaikenkarvaisista virastoista ja muista hallintohommista...
Vastataan vielä tähänkin. Kyllä, olen hakenut muitakin kuin yksityisen puolen töitä. Ja ei, ikä ei ole julkisella puolella yhtään sen enemmän etu. Tuomioistuinurasta on täysin turha edes haaveilla. Koska notaarin paikkoja on vähennetty valtion tuottavuusohjelman myötö niin paljon, on edes tuomioistuinuran alkuun pääseminen jopa vaikeampaa kuin yksityisiin töihin pääseminen.
- Johonkin pääsevät
iku-turso kirjoitti:
Vastataan vielä tähänkin. Kyllä, olen hakenut muitakin kuin yksityisen puolen töitä. Ja ei, ikä ei ole julkisella puolella yhtään sen enemmän etu. Tuomioistuinurasta on täysin turha edes haaveilla. Koska notaarin paikkoja on vähennetty valtion tuottavuusohjelman myötö niin paljon, on edes tuomioistuinuran alkuun pääseminen jopa vaikeampaa kuin yksityisiin töihin pääseminen.
Minne sitten kaikki valmistuneet päätyy? Ei taida olla isoja määriä työttömänä.
- iku-turso
Johonkin pääsevät kirjoitti:
Minne sitten kaikki valmistuneet päätyy? Ei taida olla isoja määriä työttömänä.
Haluaisin todella tietää mihin päätyvät. Huomasit kai, että täällä puhutaan yli kolmikymppisenä valmistuneista. En tiedä paljonko meitä edes on. Kuitenkin lähes kaikki tuntemani ovat työttöminä tai jossain täysin juridiseen koulutukseen liittymättömässä työssä ("kirjastovirkailija") aiemman koulutuksensa perusteella.
- 9
iku-turso kirjoitti:
Haluaisin todella tietää mihin päätyvät. Huomasit kai, että täällä puhutaan yli kolmikymppisenä valmistuneista. En tiedä paljonko meitä edes on. Kuitenkin lähes kaikki tuntemani ovat työttöminä tai jossain täysin juridiseen koulutukseen liittymättömässä työssä ("kirjastovirkailija") aiemman koulutuksensa perusteella.
Vaikea vaan ymmärtää mikä merkitys iällä lakimiehen työssä on. Eihän ole kyse ruumiillisesta työstä.
Eikö joku 26-29 ole ihan tavallinen ikä valmistua kun harvahan edes pääsee ekalla sisään? Miten ihmeessä viisi vuotta lisää voi pilata työllistymistoiveet tyystin?
Onko nämä ongelmat nimenomaan Helsingissä? Toisinaan kuulee kuinka pääkaupungin ulkopuolella on pulaa juristeista. - 15+2
9 kirjoitti:
Vaikea vaan ymmärtää mikä merkitys iällä lakimiehen työssä on. Eihän ole kyse ruumiillisesta työstä.
Eikö joku 26-29 ole ihan tavallinen ikä valmistua kun harvahan edes pääsee ekalla sisään? Miten ihmeessä viisi vuotta lisää voi pilata työllistymistoiveet tyystin?
Onko nämä ongelmat nimenomaan Helsingissä? Toisinaan kuulee kuinka pääkaupungin ulkopuolella on pulaa juristeista.Hakijoita vaan on aivan liikaa per paikka. Alkutaival on hankala ellei ole suhteita ja aiempaa kokemusta. Myös tuurin merkitystä ei tule väheksyä.
- Leivän syrjään
epäilevä tuomas kirjoitti:
Minustakin olisi kiva kuulla yli kolmekymppisestä oikiksen opiskelijasta, joka on työllistynyt ilman suhteita tai edeltävää korkeakoulututkintoa!
Valmistuin Helsingin oikiksesta jokunen vuosi sitten, 37-vuotiaana. Hain oman alani töitä ja harjoittelupaikkoja sinnikkäästi koko opiskeluajan - saldo nolla. Valmistuin siis ilman minkäänlaista oman alani työkokemusta. Vuoden verran jaksoin pyöriä työttömänä, sitten perustin oman yrityksen kun muuta vaihtoehtoa ei ollut. Sattumaa varmaan, mutta ansaitsen yrittäjänä huomattavasti paremmin kuin "vieraan töissä" olevat ikätoverini. Arvosanoissani ei ollut mitään vikaa ( 2x 4, loput 5, gradusta eximia), en kai kelvannut työhön ikäni takia!
Joten, en allekirjoita väitettä: "opiskelu kannattaa aina", jota kaikille yli kolmekymppisille oikiksen opinnoista haaveileville tälläkin palstalla tolkutetaan! Tai kannattaahan se opiskelu, jos ensisijaisena tavoitteena ei ole työllistyä oman alan töihin.
Olen tyytyväinen yrittäjä, tosin toisinkin olisi voinut käydä...-töihin en kelvannut ja hieman sieppaa sydänalasta kun ajattelee, että mitäpä jos yritykseni ei olisi ns. "ottanut tuulta siipiensä alle." Itse palkkaan töihin ja otan työharjoitteluun vain sellaisia opiskelijoita, jotka ovat ns. vaikeasti työllistyviä. Mielestäni jokaisen pitää saada toteuttaa unelmiaan - iästä riippumatta.
Olisi kuitenkin ihan kiva kuulla jostain vanhemmasta oikkarista, joka on työllistynyt siinä missä nuorempikin, ilman suhteita ja KTM-tutkintoa!Hei! Täällä töitä hakien, aika ajoin turhautuen, löysin viestiketjunne. Itse toteutin lapsuudenhaaveeni lähtemällä kahden pienen lapsen kanssa ulkomaille opiskelemaan ja valmistuin viime kesänä oikeustieteen maisteriksi 38 vuotiaana.
Toimin opintojeni ohessa monenlaisissa vapaaehtoishommissa kohdemaassa ja pyöritin arjen ilman tukiverkkoja. Odotan Opetushallitukselta ETA päätöstä (positiivinen on varma, kuten kurssitovereillani) ja sitten tenttien kimppuun. Koulutukseni tarjoaa minulle kansainväliset mahdollisuudet vaikka ja mihin, mutta kuten sinäkin, en minäkään pääse edes haastatteluihin.
Minulla ei ole alan työkokemusta, koska lapsilla ei ollut kesäisin hoitopaikkaa (minulla rahaa ostaa hoitajaa), mutta olenhan ehtinyt työskennellä sekä IT- että vakuutusalalla ennen opintojani.
Nyt päätin ryhtyä yksityisyrittäjäksi, sillä turhaudun tähän kohteliaasti kirjoitettujen kielteisten "kiitos hakemuksestasi, saimme lukuisia hyviä, et tullut tällä kertaa valituksi"-kirjeiden tulvaan.
Olisi todella tärkeää saada edes harjoittelupaikka, jotta saisin hieman kokemusta alani toimintatavoista, mutta yksinhuoltajana en voi viivyttää ansiotyöhön siirtymistä pidempään.
Itse Alexander Stubb kävi yliopistollamme toteamassa, että Suomessa on valtava tarve kansainvälisen oikeuden osaamiselle... kunpa vain löytäisin ne väylät/suhteet.
Luotan kykyihini ja tiedän, että minusta on moneksi. Sen osoitan myös työnantajalle osoittamalla suoriutuneeni yksin ulkomailla opinnoistani kahden lapsen kanssa.
Millä maantieteellisellä alueella toimit yrittäjänä? - OikYo08
Leivän syrjään kirjoitti:
Hei! Täällä töitä hakien, aika ajoin turhautuen, löysin viestiketjunne. Itse toteutin lapsuudenhaaveeni lähtemällä kahden pienen lapsen kanssa ulkomaille opiskelemaan ja valmistuin viime kesänä oikeustieteen maisteriksi 38 vuotiaana.
Toimin opintojeni ohessa monenlaisissa vapaaehtoishommissa kohdemaassa ja pyöritin arjen ilman tukiverkkoja. Odotan Opetushallitukselta ETA päätöstä (positiivinen on varma, kuten kurssitovereillani) ja sitten tenttien kimppuun. Koulutukseni tarjoaa minulle kansainväliset mahdollisuudet vaikka ja mihin, mutta kuten sinäkin, en minäkään pääse edes haastatteluihin.
Minulla ei ole alan työkokemusta, koska lapsilla ei ollut kesäisin hoitopaikkaa (minulla rahaa ostaa hoitajaa), mutta olenhan ehtinyt työskennellä sekä IT- että vakuutusalalla ennen opintojani.
Nyt päätin ryhtyä yksityisyrittäjäksi, sillä turhaudun tähän kohteliaasti kirjoitettujen kielteisten "kiitos hakemuksestasi, saimme lukuisia hyviä, et tullut tällä kertaa valituksi"-kirjeiden tulvaan.
Olisi todella tärkeää saada edes harjoittelupaikka, jotta saisin hieman kokemusta alani toimintatavoista, mutta yksinhuoltajana en voi viivyttää ansiotyöhön siirtymistä pidempään.
Itse Alexander Stubb kävi yliopistollamme toteamassa, että Suomessa on valtava tarve kansainvälisen oikeuden osaamiselle... kunpa vain löytäisin ne väylät/suhteet.
Luotan kykyihini ja tiedän, että minusta on moneksi. Sen osoitan myös työnantajalle osoittamalla suoriutuneeni yksin ulkomailla opinnoistani kahden lapsen kanssa.
Millä maantieteellisellä alueella toimit yrittäjänä?Kansainvälinen oikeus työllistää tusinan verran juristeja Suomessa, joten työllistymismahdollisuudet ovat olemattomat.
- Masentavaa tekstiä..
Masentavaa tekstiä. Olen yli 30-vuotias oikkari Helsingistä, mutta opiskelen nyt tämän tutkinnon kuitenkin loppuun saakka. Liekö tosiaan niin, että ainoa toivo työllistyä on työlllistää itse itsensä???Yrittäjyys ei ole tavoitteeni, mutta jos muutakaan mahdollisuutta ei ole...
Eikö meidän yli kolmekymppisten oikislaisten kannattaisi lyöttäytyä yksiin, jos kerran ikärasismi rehottaa noin pahana? Perustetaan ainejärjestöön joku oma "ryhmä" ja ryhdytään valvomaan etujamme. Olisi muutenkin kiva tutustua oman ikäisiin opiskelijoihin, itse olen suorittanut oikista lähinnä tenttimällä - yliopistolla ei ole aikaa istua muut kuin pakolliset luennot. Itselläni ei nyt ole tähän hätään lykätä tähän mitään anonyymiä sp-osoitetta, mutta olisiko esimerkiksi sp-ringin perustaminen hyvä idea? Siihen voisivat tietenkin tulla mukaan myös jo valmistuneet "ikärasismin uhrit". Ei pidä jäädä tuleen makaamaan ja ihmettelemään, osuuko vai ei. Jos kiinnostusta löytyy, voin vaikka hommata sen anonyymin sp:n ja lykätä tähän ketjuun. Anyone?- Ikäoikkari
Kiinnostaa! Olen 30 nainen eli oikein otollinen syrjinnän kohde :)
Toivottavasti palaat vielä tänne ilmoittelemaan s-postia tms!! - masentavaa tekstiä 2
Ikäoikkari kirjoitti:
Kiinnostaa! Olen 30 nainen eli oikein otollinen syrjinnän kohde :)
Toivottavasti palaat vielä tänne ilmoittelemaan s-postia tms!!Sähköpostiosoitteeni on [email protected]. Pilailu-, herjaus- ym asiattomia viestejä ei kannata sitten lähetellä - sellaisista teen tutkintapyynnön jos alkaa postilaatikkoon tippumaan. Minä olen ihan vakavalla mielellä liikenteessä, esim oikiksessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tutustu oikein keneenkään. Olen itse yli 30v ja opiskelupaikkana Helsingin oikis, gradua kirjoittelen parhaillaan. Eli, jos täällä on muita yksinäisiä oikkareita niin voi kirjoitella -seuranhakuilmoitus tämä EI ole, olen onnellisesti naimisissa:)
- 30
Eihän näitä kertomuksia ole mieltä vähätellä, mutta onko syy todella iässä? Olisitteko saaneet sen enempää töitä jos ikä olisi 25 eikä 35? Eihän kyseessä ole mitkään eläkevirat, joten työnantajalle luulisi olevan ihan sama paljonko työvuosia on jäljellä, kun työntekijä kuitenkin vaihtaa työpaikkaa muutaman vuoden kuluessa.
- Edna
En kyllä usko, että pelkästään ikä vaikuttaisi siihen ettei töitä löydy, sillä itselläni on ystävissä 25-26v valmistuneita maistereita, joilla työnsaanti myös tökkii. Valmistuneiden keski-ikä taisi olla jokunen aika sitten n.28v, joten kuinka nuorena sitä sitten pitäisi valmistua??
Kuten tuolla aiemmin todettiin, verkostoituminen auttaa erittäin paljon työpaikkojen saannissa. Omat harjoittelupaikkani Helsingissä olen saanut kaikki suhteilla (lähinnä muiden opiskelijoiden suosittelimina), ja voin sanoa, että en tuntenut yhtään juristia tai oikeustieteen opisiskelijaa ennen yliopistoon pääsyä, joten verkostoituminen täytyi aloittaa täysin nollasta.
Mutta huolestuttavalta kuulostaa, jos ei edes haastatteluja heru useista hakemuksista huolimatta, koska luulisi tämän alan olevan yksi niistä aloista, joissa ikärasismia ei esiinny juurikaan.
Joten hankkikaa uusia kontakteja ja hyödyntäkää aiempia jo opiskelujen aikana. Oikiksesta on niin helppo valmistua ilman, että tarvitsee tutustua kehenkään. Tällöin voi käydy niin, että valmistuu ns. tyhjän päälle.
Tsemppiä kuitenkin tulevaan, lannistua ei saa! - Juudas30
Edna kirjoitti:
En kyllä usko, että pelkästään ikä vaikuttaisi siihen ettei töitä löydy, sillä itselläni on ystävissä 25-26v valmistuneita maistereita, joilla työnsaanti myös tökkii. Valmistuneiden keski-ikä taisi olla jokunen aika sitten n.28v, joten kuinka nuorena sitä sitten pitäisi valmistua??
Kuten tuolla aiemmin todettiin, verkostoituminen auttaa erittäin paljon työpaikkojen saannissa. Omat harjoittelupaikkani Helsingissä olen saanut kaikki suhteilla (lähinnä muiden opiskelijoiden suosittelimina), ja voin sanoa, että en tuntenut yhtään juristia tai oikeustieteen opisiskelijaa ennen yliopistoon pääsyä, joten verkostoituminen täytyi aloittaa täysin nollasta.
Mutta huolestuttavalta kuulostaa, jos ei edes haastatteluja heru useista hakemuksista huolimatta, koska luulisi tämän alan olevan yksi niistä aloista, joissa ikärasismia ei esiinny juurikaan.
Joten hankkikaa uusia kontakteja ja hyödyntäkää aiempia jo opiskelujen aikana. Oikiksesta on niin helppo valmistua ilman, että tarvitsee tutustua kehenkään. Tällöin voi käydy niin, että valmistuu ns. tyhjän päälle.
Tsemppiä kuitenkin tulevaan, lannistua ei saa!Kuten yllä. Nykyisen työpaikan sain itse ihan kaverin suosittelemana. Ja kun työkokemusta alkaa nyt olla kasassa, ei seuraavan työpaikan saanti tule olemaan vaikeaa (saan ihan varmasti lähimmät esimieheni suosittelijoiksi kunhan työpaikan vaihto tulee ajankohtaiseksi), ellen jossain vaiheessa jotain tyri.
Heittäisin ilmaan teesin, että ikä on sinänsä irrelevantti tekijä työllistymiseen nähden.
Sen sijaan yli 30 opiskelijoilla ilmenee seuraavat lieveilmiöt:
- Iän johdosta halutaan valmistua nopeasti, jolloin keskitytään kurssien suorittamiseen.
- Iän takia saattaa olla ns. muuta elämää jo paljon (esim. lapset) eikä muihin kanssaopiskelijoihin tutustuta, myöskään kännääminen ei ehkä innosta samaan tyyliin.
- Iän johdosta moni julkisen haun entry level -kahvinkeittäjän pesti jää saamatta, koska olkoot kuinka hanttihommia isoissa AA-toimistoissa, niin työt on silti saatava toimistojen tehtyä. Näin ollen paikasta päättävä HR manager menee usein helposti siitä missä aita on matalin. Nuori innostunut kahvinkeittäjä on usein parempi kuin vanha innostunut kahvinkeittäjä, koska tosiasia on, että varsinkin jos muuta työkokemusta löytyy, on ihan aiheellista epäillä jaksaako yli 30 innostua hanttihommista toimistoissa.
Ratkaisuehdotukseni:
Yli 30-kesäisen opiskelijan ei kannata eristäytyä muista. Yli puolet työpaikoista eivät päädy julkiseen hakuun, vaan ne saadaan tutun kautta. Kännätä ei pakko ole ainakaan joka bailuissa, mutta jonkinlaista verkostoitumista on pakko pyrkiä saamaan aikaiseksi.
Ammatti on niin verkostoitunut, että kontakteja on pakko hankkia. Muuten töidensaanti on vaikeaa.
- aljfklök
Eiköhän oikis kuitenkin ole edelleen melko varma väylä työllistyä jos vertaa useimpiin muihin korkeakoulututkintoihin. Lääkis on tietysti asia erikseen. Toki kaikkien tutkintojen osalta on melkoinen inflaatio iskenyt viime vuosina. Onko siitä nyt 10 vuotta aikaa kun demari opetusministeri linjasi, että 75 prosenttia ikäluokasta pitää kouluttaa korkeakoulutasolla. Siihen ei oo päästy, mutta monista tutkinnoista on tullut jätepaperia tätä kohti pyrittäessä.
- epäilevä tuomas
Minä en saanut koskaan oman alani töitä valmistumiseni jälkeen, en näet saanut niitä opiskeluaikanakaan. Arvosanat siis edellämainitut kaksi nelosta ja loput vitosia, gradu loistava ja toista kotimaista puhun lähes äidinkielen veroisesti -missä muussa siis vika kuin iässä?? Ulkonäkökin siisti ja huoliteltu samoin kuin muu ulosanti. Perustin yrityksen kun ei töitä herunut - ja menestyn. Silti korpeaa se, että en kelvannut työmarkkinoille. Epäilen, että juristipiireissä esiintyy erittäin paljon ikäsyrjintää - kollegiaalinen bona fides ei ole lähelläkään lääkärien vastaavaa!
- Juudas30
Arvosanoilla ei valitettavasti ole väliä koska vitoseen vaadittava työmäärä on naurettavan pieni ja arvostelukäytäntö värikäs.
Kuten yllä sanoin, yli kolmekymppisille paras neuvo on, että ikä ei ole ongelma paitsi jos siitä tekee ongelman. Onhan se vähän rasittavaa verkostoitua kymmenen vuotta itseään nuorempien kanssa, mutta kun nämä ovat ne tulevat kollegat ja työelämässä kyvyt ja työvuodet merkkaavat ikää enemmän, niin ikäeron yli on vain päästävä. On ne nuorimmatkin kirkasotsaiset abit kuitenkin keskimääräisesti sitten 25v valmistuessaan.
- Mummo-oikkari
Liekö tuomioistuinharjoittelun suhteen erilaista käytäntöä eri puolilla Suomea? Tyyliin Helsinki, joka valitsee parhaat päältä muutenkin vrt. pienemmät kärikset Perähikiällä. Eli olisiko meillä vanhemmilla mahdollisuuksia edes siellä, kun auskultointi houkuttaisi kuitenkin?
Itse valmistunen lähempänä neljääkymppiä ja tunnustan vanhemman opiskelijan perisynnit; olen suorittanut opintoja huimaa vauhtia hyvillä arvosanoilla ylhäisessä yksinäisyydessäni eli enpä ole juuri tutustunut muihin opiskelijoihin. Eli verkostoja ei löydy ja aikaisemman ammatin hyödyntäminen ei onnistu, joten työllistyminen pelottaa.
Omissa haaveissa on oman toimiston perustaminen, onneksi tätä pienten paikkakuntien aa-pulaa toitotetaan koko ajan, joten mielellään kuulisi lisää "epäilevän tuomaksen" kokemuksia asiasta. Miten asiakaskunta muodostui, jne. - epäilevä tuomas
Hei Mummo-oikkari ja muut! Suurimmaksi osaksi oman yritykseni menestys on ollut varmasti tuurin varassa. Opintojen päättymisen jälkeen pyörin jonkin aikaa työttömänä , sen jälkeen olin pienyrittäjyydestä haaveileville tarkoitetulla kurssilla, johon sisältyi mentorointi toimintansa jo aloittaneen yrittäjän toimesta. Satuin ystävystymään mentorini kanssa ja hän lähetti minulle asiakkaita, joiden tarjoamia toimeksiantoja ei pystynyt itse suorittamaan - tai tarkemmin sanoen hän suositteli minua heille. Oma yritystoimintani on aina perustunut joka ikisen potentiaalisen asiakkaan (ei siis vain päämiesten) kunnioittamiselle ja raudanlujalle asiakaspalvelulle, ilmeisesti puskaradio on laulanut minusta jotain hyvää, koska asiakkaita on riittänyt.
Kaikille vanhemmille oikkareille toistan "Judaksen" vinkin ;VERKOSTOITUKAA!! Tavalla tai toisella. Itse opiskelin töiden ohella, oli perhe ja helkkarinmoinen kynnys lähteä yksin jonnekin oikkaribileisiin. Joku kai ehdottikin jotain sähköpostirinkiä tai sopikaa vaikka "mummojen ja pappojen" treffit Portsun eteen (jos opiskelette Helsingissä) ja painukaa porukalla kahville, mutta please, älkää tehkö sitä virhettä, että valmistutte ns. tyhjän päälle tuntematta ketään oikkaria! Minä tein niin ja ellei yritykseni olisi ottanut tuulta purjeisiinsa, en tiedä, mitä olisi tapahtunut - tuskin olisin ainakaan unelmieni ammatissa!!
Tsemppiä kaikille oikeustieteilijöille nuorille ja "vanhoille"(????), mutta muistakaa; opiskelemaan ei koskaan ole yli-ikäinen:) - 0984327
En itse ainakaan ole sen kummemin verkostoitunut (mitä sekin oikeastaan edes tarkoittaa?) mutta kyllä töitä kuitenkin on riittänyt. Oman alan töitä.
Hiukan jäitä hattuun kaikille tuon verkostoitumishössötyksen kanssa; kyllä niitä kontakteja syntyy aina ja kaikille, ennen pitkää. Ja ihan itsestään. Minulla ainakin oli ensimmäisen työpaikan kanssa likimain sellainen tilanne, että nimenomaan ns. kotoa tultiin väkisin hakemaan! ;) Ilmeisesti paljon on merkitystä sillä, millaisen vaikutelman itsestään antaa - tilanteessa kuin tilanteessa.
Varmaa kuitenkin on, että jokainen löytää oman paikkansa ennemmin tai myöhemmin. Olen minä tätä maailmaa ja juridiikkaa (ja alan ihmisiä) sen verran paljon jo nähnyt! :)- Juudas30
Verkostointi on hieno sana, mutta käytännössä yksinkertaista.
Lähinnä se tarkottaa tutustumista ja ystävystymistä muiden opiskelijoiden, valmistuneiden ym. kanssa. Lähinnä normaalia ajanviettoa. Vähänkään ulospäinsuuntautuneempi ihminene tekee tätä luonnostaan usein.
Ongelma on lähinnä vähän introvertimmat persoonallisuudet sekä ne, joilla on jo laajahko ystäväpiiri ja lapset ym. velvoitteita. Nämä ihmiset saattavat valmistua ja tuntevat ehkä enintään muutaman muun opiskelijan/valmistuneen.
Kun oikiksesta on mahdollista valmistua pääasiassa käymällä tenteissä, niin lähinnä verkostoitumista kannattaa miettiä niiden, jotka eivät montaa alan ihmistä tunne, muille se tulee jo luonnostaan.
- toiv opiskelemaan
Olipa ikävää lukea negatiivisista kokemuksista. Olen yli 30v ja aloitan opiskelut nyt syksyllä. Toivottavasti en joudu kohtaamaan samanlaisia ongelmia kesätöiden ja töiden saamisessa. Pitänee siis panostaa suhteisiin tai hankkia KTM-tutkinto, jos on yllä kommentoinutta uskottavan.
- hössötystäkö?
Törmäsin taannoin ex-rekryyn ja enpä nyt tiedä, ovatko puheet verkostoitumisesta "hössötystä"...On helppo mitätöidä toisten negatiivisia kokemuksia työnsaannista, kun itse on saanut helposti oman alan töitä ja verkostoitunut siinä samalla.
Rekrytuttuni sanoi toimineensa hr-konsultoijana erään suuren asianajotoimiston toimeksiannossa. Päämiehensä NIMENOMAINEN toimiohje oli, että jatkokierrokselle ei "mielellään" oteta yli 35-vuotiaita! Että kyllä se ikäsyrjintä on ihan raakaa todellisuutta myös lakialalla. Tunnen yli kymmenen yli 30-vuotiaana opiskellutta ja jokaisella oli isoja vaikeuksia työllistymisessä. Kaikki valmistuivat hyvin arvosanoin, olivat opiskeluaikoinaan vähintään harjoittelijoina, ihmisinä ns. "hyviä tyyppejä", mutta verkostot puuttuivat täysin...eli eipä sanota verkostoitumista "hössötykseksi", itselläni on empiiristä evidenssiä sen verran paljon, että minun mielestäni verkostoituminen on aika olennaista. Ärsyttää tuollainen mitätöinti, että kun itsellä on ollut helppoa ja ollaan tultu "hakemaan töihin kotoa", julistetaan suureen ääneen verkostoitumisen olevan hössötystä. Ylimielinen asenne. - xxx587654
Tuo nyt on tuota konsulttikuviota: tuollaisella yritetään tehdä konsulttialasta tarpeellinen. Varsin harva juristi kuitenkaan minkään konsultin kautta työllistyy. Kyllä tällä alalla osataan niin simppeli asia kuin rekrytointi hoitaa ihan itse.
- Iki-turska
Yleensä rekryt hoitaa lafkan HR manager, voihan sitä ulkopuolistakin käyttää.
Ei kukaan täysjärkinen asianajaja tuhlaa työaikaa rekrytointiin, kun saman ajan voisi laskuttaa asiakkaalta á 300€/h. Tulee halvemmaksi maksaa konsultille vaikka 50€/h rekrytoinnista.
- ?
No, kyllä esimerkiksi Helsingin suurimmat asianajotoimistot käyttävät rekrytoinneissaan HR-palveluita, firman sisäisiä tai sitten ulkopuolelta ostettuja.
- Sekavaa ja harhaista
Eiköhän suurin syy 30 mahdollisesti huonompaan työllistymiseen ole se, että useimmat tavalliset (=hyvät tyypit) löytävät oman juttunsa jo aiemmin. 35-v valmistuvissa lienee enemmän kummajaisia kuin 25-v valmistuvissa? Kuitenkin täälläkin kirjoittelee joitakin vanhempana valmistuneita joilla ei ole ollut vaikeuksia uran suhteen. He lienevät ihan tavallisia, ongelmattomia, haluttuja työntekijöitä. Vähän vanhempia vain.
Syntyy harha että vanhat työllistyvät huonommin vaikka todellisuudessa näitä vaikeasti työllistyviä henkilöitä ei olisi kukaan halunnut työkaverikseen kymmenen vuotta aiemminkaan. Ja heitä valmistuu suhteessa enemmän vanhempien joukossa, jos kaikki edes valmistuvat... - OTM 2000
17.8.2012 klo 00:28 kirjoitettu kommentti: Juuri näin. Minä aloitin kolmekymppisenä ja valmistuin kolmekymppisenä. Ei voisi paremmin mennä. Jos ongelmia on, ne eivät ole ikäni.
- szzipzzki
Epäilevä Tuomas, Tiedän ainakin, että yhdessä keskeisessä oikeusministeriöön alaan kuuluvasssa virastossa työskentelee vastavalmistunut kolmekymppinen. Pääsi vielä 200 hakijan joukoista, joista parhaimmat otettiin testiin, jolla mitatiin kykyä toimia esimiestehtävissä. Esimiestehtäviinhän tämä pääsi ja työpaikka oli ensimmäinen "juristin työpaikka".
Lisäksi valmennuskursseilla tapaa opettajina kolmekymppisenä valmistuneita juristeja opettajina. Ihan hyvin niillä vaikuttaisi työelämässäkin menevän. - mmm_sss
Ihana ja kannustava topic!! Itse tein uskaliaan päätöksen elämässäni ja päätän hakea vasta nyt 28vuotiaana oikikseen, se on SITÄ mitä aina olen halunnut, mutta olen ajatellut ettei minusta siihen olis, nyt koin "myöhäisheräämisen", ajattelin että olen joku todella vanhus siellä nuorten joukossa, mutta näyttää siltä etten ehkä olekaan, kivaa!!
- 123456dkglrit
Hei, itse olen 29.v. ja mietin Helsinkiin hakemista ens vuonna :)))
- Nennu2
123456dkglrit kirjoitti:
Hei, itse olen 29.v. ja mietin Helsinkiin hakemista ens vuonna :)))
Täällä pian 27 vuotias, ja oikikseen olis tarkoitus päästä! :) Perustetaan sitten se mummo/papparyhmä...
- hakufaredfa
heh, minäkin nyt 28v ja keväällä tulen hakemaan toista kertaa, jäi turhan pienestä kiinni viimeksi. Kyllä siellä on aikuisiakin :)
- nyt tai ei koskaan
ei ne mitkään missikisat ole
- vanhus24046789
Itse olen 30 v ja haen ekaa kertaan Helsingin oikeustieteelliseen.
- kannatan33
Aina kannattaa opiskella. Mun isä päätti 45-vuotiaana toteuttaa haaveensa ja opiskella psykologiksi.
- 28w!.
Onnea (meille) kaikille kolmekymppisille luku-urakkaan!! Kohta saadaan kirjat!!
- 148
"Rekrytuttuni sanoi toimineensa hr-konsultoijana erään suuren asianajotoimiston toimeksiannossa. Päämiehensä NIMENOMAINEN toimiohje oli, että jatkokierrokselle ei "mielellään" oteta yli 35-vuotiaita!"
Se on varmasti noin mutta moniko edes tähtää tuonne?
Lisäksi voisi kuvitella, että pienemmissä, tavallisten ihmisten asioita hoitavissa paikoissa olisi tarvetta myös vanhemmille kasvoille. Ei mummot ja papat halua että heidän tärkeitä asioitaan hoitaa joku tekorusketettu merkkilaukkublondi. Tämä ilmiö on nähtävissä kiinteistönvälityksessä, jossa vanhemman väen välittäjinä toimivat iäkkäämmät lkv:t, jos mahdollista. Samanlainen ns. luottamusbisnes sekin on. - 796584
"Rekrytuttuni sanoi [...]"
Voi voi. On aikalailla heikoissa kantimissa ihmisen tulevaisuus jos se on edes osittain sen varassa, mitä joku "rekrytuttu" on väittänyt.
On olemassa kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka tekevät, mitä haluavat, ja niitä, otka miettivät, mitä muut varmaankin olettaisivat heidän tekevän. - yrittäjä
Ikä ei ole este opiskelulle. IKÄ AUTTAA OPISKELUA! Olen itse valmistunut 45-vuotiaana. Olen jo yli 60 v mutta edelleen opiskelen aina jotain ja opin uusia asioita yhtä hyvin ja jopa monesti paremminkin kuin nuoremmat. Kaikki on asenteesta kiinni.
- utelias2873827
Miten "Yrittäjälle" kävi? Saitko valmistuttuasi 45-vuotiaana töitä, vai perustitko saman tien oman yrityksen? Ajattelin vain kysäistä, kun monet tässä ketjussa näyttävät olevan sitä mieltä, ettei vanhempana valmsitunutta kukaan palkkaa, ainakaan jos ei ole "aiempaa sopivaa kokemusta" taustalla.
- Opiskelu on ihanaa
utelias2873827 kirjoitti:
Miten "Yrittäjälle" kävi? Saitko valmistuttuasi 45-vuotiaana töitä, vai perustitko saman tien oman yrityksen? Ajattelin vain kysäistä, kun monet tässä ketjussa näyttävät olevan sitä mieltä, ettei vanhempana valmsitunutta kukaan palkkaa, ainakaan jos ei ole "aiempaa sopivaa kokemusta" taustalla.
Ihana viestiketju, harmi vaan, että löysin tämän vasta nyt. Olen kans yli 30-v toisen alan maisteri ja koin myöhäisherätyksen oikeustieteeseen ja pyrin sinne tänä keväänä, tarkemmin sanottuna toissapäivänä. Rakastin tätä lukukevättä, jokaista kirjaa luin mitä suurimmalla mielenkiinnolla ja olen aidosti todella kiinnostunut näistä asioista. Vedet silmissä ja hermot pinkeänä odotan tuloksia, voi kumpa vaan pääsisin lukemaan tätä alaa, oppimaan uutta. Olen itsekin miettinyt, että jos sisään pääsee niin mitenköhän sitä kestää niiden teinien kanssa puhumattakaan työmarkkinoilla kun nuoremmat pyyhältää ohi. No se on sen ajan murhe. Uskon kuitenkin, että meillä vanhemmilla on se etu, että ainakin teemme valinnat tässä vaiheessa elämää omasta vapaasta tahdostamme, tiedämme mitä haluamme ja aikaisemmasta opiskelusta on varmasti hyötyä monessa mielessä. Lukeminen ei minulle ollut missään vaiheessa pakkopullaa ja ehkä juuri siksi asiat tuntuivat uppoavan aika hyvin aivoihin. Pääsykokeessa myös lämmitti nähdä, että ilahduttavan moni pyrkijä oli jo aikuisikäinen. Ikäkriisiä pukkaa, mutta olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että opiskelu kannattaa aina, jos sitä kaipaa ja haluaa. Ei varmalla mee uusi hankittu tieto hukkaan.
- ykskolkytyks
Opiskelu on ihanaa kirjoitti:
Ihana viestiketju, harmi vaan, että löysin tämän vasta nyt. Olen kans yli 30-v toisen alan maisteri ja koin myöhäisherätyksen oikeustieteeseen ja pyrin sinne tänä keväänä, tarkemmin sanottuna toissapäivänä. Rakastin tätä lukukevättä, jokaista kirjaa luin mitä suurimmalla mielenkiinnolla ja olen aidosti todella kiinnostunut näistä asioista. Vedet silmissä ja hermot pinkeänä odotan tuloksia, voi kumpa vaan pääsisin lukemaan tätä alaa, oppimaan uutta. Olen itsekin miettinyt, että jos sisään pääsee niin mitenköhän sitä kestää niiden teinien kanssa puhumattakaan työmarkkinoilla kun nuoremmat pyyhältää ohi. No se on sen ajan murhe. Uskon kuitenkin, että meillä vanhemmilla on se etu, että ainakin teemme valinnat tässä vaiheessa elämää omasta vapaasta tahdostamme, tiedämme mitä haluamme ja aikaisemmasta opiskelusta on varmasti hyötyä monessa mielessä. Lukeminen ei minulle ollut missään vaiheessa pakkopullaa ja ehkä juuri siksi asiat tuntuivat uppoavan aika hyvin aivoihin. Pääsykokeessa myös lämmitti nähdä, että ilahduttavan moni pyrkijä oli jo aikuisikäinen. Ikäkriisiä pukkaa, mutta olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että opiskelu kannattaa aina, jos sitä kaipaa ja haluaa. Ei varmalla mee uusi hankittu tieto hukkaan.
täälläkin ~30-vuotias joka haki toissapäivänä,uskoisin kyllä että siellä on aika paljon tätäkin ikäluokkaa. :)
- -_-
Opiskelu on ihanaa kirjoitti:
Ihana viestiketju, harmi vaan, että löysin tämän vasta nyt. Olen kans yli 30-v toisen alan maisteri ja koin myöhäisherätyksen oikeustieteeseen ja pyrin sinne tänä keväänä, tarkemmin sanottuna toissapäivänä. Rakastin tätä lukukevättä, jokaista kirjaa luin mitä suurimmalla mielenkiinnolla ja olen aidosti todella kiinnostunut näistä asioista. Vedet silmissä ja hermot pinkeänä odotan tuloksia, voi kumpa vaan pääsisin lukemaan tätä alaa, oppimaan uutta. Olen itsekin miettinyt, että jos sisään pääsee niin mitenköhän sitä kestää niiden teinien kanssa puhumattakaan työmarkkinoilla kun nuoremmat pyyhältää ohi. No se on sen ajan murhe. Uskon kuitenkin, että meillä vanhemmilla on se etu, että ainakin teemme valinnat tässä vaiheessa elämää omasta vapaasta tahdostamme, tiedämme mitä haluamme ja aikaisemmasta opiskelusta on varmasti hyötyä monessa mielessä. Lukeminen ei minulle ollut missään vaiheessa pakkopullaa ja ehkä juuri siksi asiat tuntuivat uppoavan aika hyvin aivoihin. Pääsykokeessa myös lämmitti nähdä, että ilahduttavan moni pyrkijä oli jo aikuisikäinen. Ikäkriisiä pukkaa, mutta olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että opiskelu kannattaa aina, jos sitä kaipaa ja haluaa. Ei varmalla mee uusi hankittu tieto hukkaan.
Minne töihin te aikuisopiskelijat tähtäätte? Onko opiskelujen aikana tullut ilmi paikkoja joissa ei iällä ja olemattomalla kokemuksella ole väliä?
- ???
-_- kirjoitti:
Minne töihin te aikuisopiskelijat tähtäätte? Onko opiskelujen aikana tullut ilmi paikkoja joissa ei iällä ja olemattomalla kokemuksella ole väliä?
Onko 20v opiskelijoille tullut opiskelujen aikana ilmi paikkoja, joissa ei olemattomalla kokemuksella ole väliä? Vai siis saako nuoremmat opiskelijat opiskellessaan jotenkin mystisesti enemmän TYÖkokemusta kuin aikuisopiskelijat?
Eikä kannattaisi väheksyä myöskään elämänkokemuksen merkitystä. Sitä usein aikuisopiskelijalla on enemmän kuin nuoremmilla. Kun se ammatillinen kokemus kuitenkin on suurinpiirtein samalla tasolla... - myöhäisherännyt
-_- kirjoitti:
Minne töihin te aikuisopiskelijat tähtäätte? Onko opiskelujen aikana tullut ilmi paikkoja joissa ei iällä ja olemattomalla kokemuksella ole väliä?
Niitä ihan normaaleja juristityöpaikkoja voi ihan hyvin saada myös vähän vanhempana. Olin vastikään eräässä suuressa helsinkiläisessä asianajotoimistossa exculla, ja minulle kerrottiin, että heille oli juuri otettu töihin vastavalmistunut vajaat nelikymppinen juristi-trainee, jonka aiempi ura ei mitenkään liittynyt juridiikkaan. Olivat kuulemma vieläpä oikein tyytyväisiä kaveriin.
Itse olen vielä koulunpenkillä, mutta ihan rohkaisevalta tuo vaikutti. Tsemppiä kaikille työnhakijoille iästä riippumatta!
- mscEkon
Allekirjoittanut myös kävi kokeissa. Taustalla on ekonomin paperit, ikää 30 ja pesti suomalaisessa suuryrityksessä. Itselleni on ollut selvää toisen tutkinnon tekeminen jo lukiosta asti. Kuitenkin koen, että useamman vuoden työkokemus "oikeista töistä" antaa paremmin eväitä siihen, mitkä opinnot täydentävät urakehitystä parhaiten.
Paljon tsemppiä kaikille nuoremmille ja vanhemmille hakijoille! - 40v
Pakko kantaa korsi kekoon tähän keskusteluun, koska olen myös vanhalla iällä oikikseen pyrkimässä. Huomaan tästä ketjusta että taidan ilmeisesti olla tarpeeksi yli-ikäinen, koska en enää saa edes mitään kriisiä :).
Takana on yksi akateeminen tutkinto ja vakituinen virka, mutta mielestäni on ihan ok ja normaalia vaihtaa alaa. Kuinka helposti tai vaikeasti sitä sitten saa töitä, olkoon myöhemmän ajan murhe. Ei kai ainakaan saa jos ei yritä. - OTM09
Minusta nyt nuorillakin vastavalmistuneilla tökkii työnsaanti niin kannattaa valmistautua vaikeuksiin jos on enemmän ikää. Itse valmistuin 26-vuotiaana ja olen alani työssä, mutta kisa tavallisistakin paikoista on tällä hetkellä todella kova. Itsellä oli kokemusta opiskeluajalta ja CV muutenkin hyvä. Silti tuntui masentavalta kun haastatteluissa kävi aina vähintään kymmenen juristia ja hakemuksia tulee paikkaan kuin paikkaan yli 60kpl.
- kalkkis_oikis
Itse valmistun nyt reilusti yli kolmekymppisenä. Asianajotoimistoihin en ole päässyt
harjoittelijaksi, varmaan iän vuoksi :-/ en tosin aivan kamalasti ole hakenutkaan ehkä n 40-50 hakemusta, ja minulla on muita urasuunnitelmia, joissa voin hyödyntää myös aiempaa tutkintoa ja työkokemuksta. Silti oli yllätys, että työnsaanti on aa-toimistoissa tällaista. Aika tylyä kun n 10v. työkokemus mm. rahoitusalalta katotaan ihan nollaksi. Kai sinne halutaan nuoria... syistä jotka varmaa kaikki tietää, mutta jotka eivät ole aina perusteltuja. Miten teillä muilla työnsaanti opiskeluaikana tai valmistumisen jälkeen?
Tuntuu että alalla on putkiajattelua, ja että opiskelijoillakin on kilpailua siitä kuka on nuorimpana "päässyt" oikikseen ja sama jatkuu työelämässä. - Muinaisreliikki
En ole vielä valmistunut, mutta tunnen/tiedän päälle kolmekymppisiä, jotka ovat saaneet töitä nimenomaan asianajotoimistoista. Uskon myös vakaasti, että saan vielä töitä asianajotoimistostakin jos vaan haluan. En kyllä ole varma haluanko, sillä ei minulla välttämättä tosiasiassa ole enää intoa toimistojen ympäripyöreisiin työpäiviin. Trendinä on ilmeisesti myös, että ura alkaa asianajotoimistosta mutta jatkuu sitten jossain muualla, eli aa-toimistot ovat useimmille pelkkä läpikulkuvaihe joka tapauksessa. Kaiken kuulemani perusteella en edes ymmärrä, että miksi kukaan haluaisi haikailla toimistopestin perään väen väkisin, kun kaikelle on aikansa jne.
Ymmärrän myös ihan hyvin, että toimistoihin halutaan reilu parikymppisiä oikkareita, koska mikään ei piristä päivää niinkuin täydellistä itsevarmuutta ja optimismia huokuva parikymppinen juristinalku :). Ei tällanen kyynistynyt kääpä piristä enää yhtään ketään :p. Yli kolmekymppinen trainee taitaa kuitenkin olla poikkeus, joten silloin pitää työnhakijan pystyä perustelemaan työnantajalle, miksi hänet kannattaa valita. Sitäpaitsi toimistoissa varmaan on aina tietty määrä tehtäviä, joissa riittää aloittelevan oikkarin taidot ja joihin ei siksi kannata ottaa tyyppejä, jotka kuitenkin haikailevat vaativampiin tehtäviin. Tämä itseasiassa pätee muillakin aloilla, ei ainoastaan lakialalla.
30 - 40 työhakemusta kuulostaa tosi paljolta, en ikinä lähettäisi noin montaa. Luulisin, että tuolla määrällä hakemusten laatu kärsii ihan pakostakin eikä hakemuksista voi välittyä sellaista kuvaa, että olisit kiinnostunut juuri kyseisestä työpaikasta tai miettinyt miksi haluat kyseiseen työpaikkaan. Oma linjani on aina ollut panostaa hakemusten laatuun, ja hyvin on tähän asti toiminut.
Tän ketjun sävy on hetkittäin aika negatiivinen, joten täytyy vielä omasta puolesta sanoa, että olen ollut niin tyytyväinen jo pelkkään opiskelupaikkaan, että on aivan sama saanko alan töitä valmistuttuani. En kadu että hain ja läksin tälle tielle. Olen myös aika varma, että jostain niitä alan töitäkin liikenee, joten en jaksa asiasta murehtia. Jos jostain syystä en saa, olipahan mukavat muutama vuotta :). - 40 v häämöttää
Minullakin on alla yliopistotutkinto ja teen oikeustieteistä toista tutkintoa. Pitkään olen ollut työelämässä siinä välissä. Riippuu ihan aiemmasta tutkinnosta ja työkokemuksesta, mihin kannattaa oikeustieteissä lähteä erikoistumaan. Omalta työpaikalta (virasto) tulen taatusti saamaan uusia töitä omalla yhdistelmälläni, tässä ole iällä mitään väliä. Tosin todennäköisempää on, että valmistuttuani en halua enää jäädä siihen virastoon missä työpaikkani nyt on...mutta mitä sitä vielä pähkäilemään.
Ja täytyy sanoa, että vaativan, stressaavan ja kiireisen työelämän vastapainona on ihanaa opiskella. Se on laatuaikaa ja todellista luksusta itselle. Voi käyttää päivänsä opiskelemalla mielenkiintoisia asioita, lukea vaikka yöllä ja nukkua päivät jos sattuu huvittamaan. Nyt toisella kierroksella tästä nauttii ihan toisella tavalla kuin silloin 20-vuotiaana opiskellessa. Ja mikä parasta, aikuisopintoraha on ansiosidonnainen niin ei joudu ihan kuseen taloudellisestikaan. Aikuisena opiskelu kannattaa monelta kantilta katsottuna, joten tsemppiä vaan muillekin seniileille ja reliikeille! :) Ei kannata palaa loppuun työelämässä, aina voi jatkaa opintoja ja tehdä välillä jotain muuta. - Kalkkis_oikis
Ois kiva kuulla jonkun vanhempana (30 ) opiskelevan/opiskelleen OMAKOHTAISIA KOKEMUKSIA työnhausta/työnsaamisesta, etenkin jos aiempi tutkinto on joku muu kuin KTM.
Ja tottakai lähtökohtaisesti suuntautumisvalinnat oikiksessa tehdään niin että ne tukevat aiempaa osaamista, ja hakemusasiakirjat on kunnossa ja haastattelukäyttäytyminen hallussa ;)- myöhäisherännyt
Omakohtaisena kokemuksena voin kertoa kohtalotoveri-senioreille rohkaisuksi, että valmistuin oikiksesta lähempänä neljääkymppiä ja sain silti hyvän juristinpaikan kansainvälisestä suuryrityksestä. Aiempi tutkinto ei tukenut (ei KTM), enkä tehnyt opiskeluaikana alan töitä. Työnhaku ja varsinkin haastatteluun pääseminen oli kuitenkin vaikeaa (liekö syynä ikä vai alan työkokemuksen puute), ja hakemuksia jouduin lähettämään kymmenkunta ennen kuin tärppäsi. Voin sanoa olevani tyytyväinen, koska palstalta näkyy, että työnsaanti ei ole nuoremmillekaan juristeille nykyisin itsestäänselvyys.
- M-reliikki
Silmät ja korvat auki, niin kyllä niitä kokemuksia löytää netin ihmemaasta ja muualtakin. Esim. tässäkin ketjussa on jo omakohtaisia kokemuksia vaikka muille jakaa. Uusimmassa LakimiesUutiset-lehdessä (vai mikäsenniminyton) haastateltiin yhtä Helsingissä toimivaa syyttäjää (en jaksa tarkistaa nimiä), joka aikanaan vaihtoi alaa, joten on sitä osattu ennenkin. Ne tuntemani tapaukset ovat ensimmäiseltä tutkinnoltaan muita kuin KTM:iä, ja niin oon mäkin ja siis varmasti saan alan töitä valmistuttuani ;). En kyllä ymmärrä, miksi jonkun pitäisi just omakohtaisesti tulla tänne tilittämään, kyllä luulis empiiristen havaintojenkin riittävän. En ainakaan itse haluaisi kertoa omista taustoistani täällä niin tarkasti, että joku voisi tunnistaa mut sen perusteella. Hakemuksen ja työnhaun laatua rohkenen epäillä edelleen. Kyllä olisin ainakin itse jo 10. epäonnisen haun jälkeen laittanut hakemukset, cv:t ja koko hakuasenteen kokonaan uusiksi.
- suhdetoimintamies
Oikiksesta työllistymisessä se ongelma tuskin on ikä, vaan verkostot. Suurin osa esimerkiksi asianajotoimistoon työllistyvistä tekee jo opiskeluaikana harkkapätkiä toimistoissa. Sitä kautta saa nimen rekryihmisille ja sitä kautta pääsee sitten etenemään muihinkin firmoihin. Harkkahommiin pääsee, jos loistaa opinnoissaan ihmeellisellä tavalla, tai tyypillisemmin, tuntee sen, joka aiemmin on tehnyt samaa harkkahommaa.
Jos oikikseen tulee vanhempana, eikä esimerkiksi "dokaa" muiden kanssa säännöllisesti, jää ulkopuolelle. Sama tapahtuu myös sosiaalisesti oudoille, hiljaisille, lihaville, heillä on aivan samoin tein vaikeuksia työllistyä. En usko, että kyseessä on varsinaisesti syrjintä, tällä alalla paikat nyt vaan menevät kavereille.
En osaa sanoa, missä vaiheessa ikä tulee eteen siinä, että kehtaa vielä osallistua opiskelijabileisiin ja ainejärjestötoimintaan. Itse olin mukana vielä lähes kolmikymppisenä ja olin vähän outolintu, mutta työllistyin sitten noilla suhteilla. Pelkästään paperit lähettämällä en ole saanut kutsua yhteenkään haastatteluun. - Auttaako se
jos haette muita kuin niitä tavanomaisimpia paikkoja?
- Raptori 1978
Mä olen ollut 15 vuotta raksalla duunissa. Kaksi vuotta sitten otin loparit, nyt käyn viimeisiä kursseja lukiota ja kirjoitukset on meneillään ja haen ja tulen menemään oikikseen. Olen 36-vuotias ja ikä kysymykset ovat vain itsestä kiinn. Me vanhemmat ollaan niin omituisia kun ei olla heti nuorena tahuttu miten pitäsi toimia, tai sitten vain ollaan eletty niin helvetin mahtava elämä, että on ollut muutakin tekemistä. Mä muutin himasta pois saman päivänä kun pääsin Ylä-asteelta, reissasin muutamat vuodet, menin duuniin, hommasin perheen ja nyt olen päättänyt opiskella lakimieheksi. Perustan oman puljun jos ei hyviä hommia löydy, mä en mitään kahvia rupea lapsille keittelemään. olen aina pärjännyt ja tulen aina pärjäämään.
- JuristinAmmatista
Luulen, että suurin syy vanhempien vastavalmistuneiden palkkaamattomuuteen on kokemuksen puute. Miksi työnantaja palkkaisi vanhemman vastavalmistuneen juristin jolla ei ole alan työkokemusta kun hakijoiden joukossa on henkilöitä, jotka ovat olleet harjoittelussa kolmessa eri asianajotoimistossa ja parissa yrityksessä legal-puolella. Työskentelen itse isossa asianajotoimistossa Helsingissä ja on hämmästyttävää kuinka kova kilpailu on nykypäivänä. Hakijoilla on monipuolista työkokemusta (lukuisia harjoittelupaikkoja, ulkomaan kokemusta esim. harjoittelu EU:ssa, erinomaiset arvosanat etc.).
Vanhemmalla opiskelijalla ei usein ole samaa mahdollisuutta ottaa vastaan harjoittelupaikkoja opintojen aikana (esim. perhesyistä). Itse olen suorittanut KTM ja OTM tutkinnon ja olin ennen juristiksi valmistumista ollut töissä Jenkeissä, Ruotsissa ja lukuisissa asianajotoimistoissa (ja yrityksissä) Suomessa. Tuplatutkinto vaikuttaa olevan "tavallista" (opiskelu ilmaista, opintotukiaika pitenee, pelkän maisterin suorittaminen mahdollista jos hakee OTM->KTM eikä KTM-> OTM). Osastollamme on lukuisia juristeja jotka ovat suorittaneet toisiaan tukevan tuplatutkinnon.
Pitää keksiä jotain erityistä millä erottua joukosta. Jos olet vanhempi ilman työkokemusta, starttaa jotain omaa, näytä vahvuutesi, ole innovatiivinen, kirjoita artikkeleita etc. - Lakimieslaki
Totuushan on työmarkkinoilla kuitenkin se, että nelikymppisiä ja siitä yli ei juurikaan noteerata. Näin se vaan menee.
Joukosta ei erotu kirjoittelemalla artikkeleita, vaan erottua pitää aivan muilla keinoilla. Totta kai jokainen haluaa "sporttisen urakiiturin" mieluummin kuin nelikymppäsen elämän runteleman ex-raksamiehen. En minä ainakaan firmaani palkkaisi sellaista "raksari", joka vaan nyt päättää ja toteuttaa.... ei , ei kiitos.
Ja niille, jotka pullistelee perustavan oman firman neuvoksi ja tiedoksi: asiakkaita on vaikea saada, jos ei ole edes alalta kokemusta.
Eli opiskelu kannattaa nuorena, ja sitten kun ikää alkaa tulemaan ylläpitää sitä aikaisempaa osaamistasoa uudistamalla tietoja, taitoja ja asenteita.- Anonyymi
Oletkin vähän sellainen yksinkertainen ja kykenemätön ajattelemaan laatikon ulkopuolelta.
- Ygvvf
Itse uskon siihen että hyvälle ja pätevälle tekijälle löytyy aina töitä. Kolmekymppinen ei todellakaan ole vanha eikä edes nelikymppinenkään. Kaikkihan riippuu siitä mitä työnantaja etsii. Tietyissä tilanteissa työnantaja voi arvostaa enemmän elämänkokemusta ja työkokemusta yleensä kun taas joku tehtävä (tai yritys) saattaa paremmin soveltua 25 vuotiaalle. Miettikää nyt, että kolmekymppinenkin ehtii tehdä alalla yli 30 vuoden työuran.
- Poohplaah
Tosiasia on vaan se että työpaikkoja ei nykyään riitä kaikille, ei se työllistyminen ole iästä kiinni. Kilpailu on kovaa ja parikymppisillä on yhtä suuria vaikeuksia työllistyä kuin nelikymppisillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2474042Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha282348- 242141
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.932056Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?961719Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se251414- 111327
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361307Kenen etua Stubb ajaa Euroopassa ilmoittaessaan olevansa enemmän Ruotsalainen
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsissa, että hän ei ole koskaan tunte3091262Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227