Laitoin tämän tuonne "lapset ja parisuhde" alle ensiksi, mutta on ehkä väärä paikka. Anteeksi kun laitan kahteen paikkaan...
Vinkkejä ja apuja tarvitaan! Toiset äidit ehtii vaikka mitä ja ihmettelee, miksi toiset ei ehdi/pysty.En nyt kaipaa moitintaa vaan ihan käytännön vinkkejä, ystävällistä apua. Kun poika oli pieni, silloin tuntui että en ehtinyt yhtään mitään. Kun halusin nukkua ne hetket kun lapsi nukkui. Heräili paljon yöllä ja päikkärit oli lyhyitä ja muutenkin kärsin univaikeuksista. Päivällä lapsi itkeskeli paljon ja piti pitää sylissä jatkuvasti. Nyt on toki helpottanut siitä ja lapsi nukkuu usein jopa koko yön. Saan nukuttua paljon paremmin, nukahdan paremmin ja en herää ihan joka äännähdykseen.Ja ei ole selkäkipuja niin paljon mitkä valvottaa jne. Kerkiän pikaisesti käydä vessassa ilman lasta ym. Poika myös viihtyy enemmän itsekseen. Ruokailuihin ei mene niin kauaa, eikä tarvitse pitää kokoajan sylissä. Ja tiedän, että jotkut äidit hoitaa kodin ym. vaikka olisi koliikkilapsi tai jopa kaksoset. Itse vain en kuulun niihin äiteihin, myönnän sen kyllä.
VAuva-aika oli aika kaaosta. Ehkä toisen lapsen kanssa olisi helpompaa ja tekisin jotain asioita toisin.
Olen ehkä itse aiheuttanut tämän, en tiedä, mutta vieläkin lapsi viihtyy aika vähän itsekseen. Leikin hänen kanssaan aika paljon. Haluankin leikkiä, varsinkin kun menin nyt töihinkin ja olen vähemmän lapsen kanssa.Mutta tietysti kotityötkin olisi hoidettava jotenkuten. Astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen tyhjentäminen, ruuanlaitto ja kaikki on hankalaa. Jos menen keittiöön, poika seuraa perässä.Kiskoo astiat, haarukat ym. koneesta. Tai alkaa aukoon kaappien ovia (meillä ei ole kaikissa salpoja kun ei olla löydetty jokaiseen sopivaa) ja vetelee niistä tavaratulos. Roikkuu puntissani. Tai alkaa huutaan, jos en huomioi. Muutoin on kyllä aurinkoinen lapsi, ei itke paljoa. Poika on enemmän minun perääni kuin isän. Isänsä kanssa ollessaanleikkii enemmän itsekseen. Ja jos molemmat on paikalla niin minun syliin haluaa. Jos häivyn paikalta rauhoittuu. Mies selvästi on närkästynyt (vaikka harvoin suoraan valittaa), kun en ole tyhjentänyt astianpesukonetta tai tehnyt muita kotiaskareita. Ja harmittaahan se itseäkin. Koitan kyllä esim. imuroida, mutta ei se ole niin helppoa lapsen kanssa kun yksikseen. Jos mies imuroi, en ole kotona tai jos olen olen lapsen kanssa ja pidän hänet pois tieltä.Ja miehellä on siis pitkät työpäivät, joten pitäisi pärjäillä yksikseen enimmäkseen.
Tietysti voin tehdä osan askareista kun poika nukkuu (mieskin ehdotti sitä). Imurointiin poika kyllä herää, mutta muuta voisin tehdä ja joskus teenkin. Ja haluaisin joskus käyttää päiväunien ajan lepäämiseenkin. Se tietysti on laiskuutta ja kaikki äidit ei lepäile... Mutta mulla ei ole ns. omaa aikaa muutoin.
Olisiko vinkkejä teiltä jotka saatte hommat sujumaan? Miten saan kotityöt tehtyä? En ehdi edes aina syödä ja olen laihtunut. Niin saamaton olen! Ja tietysti haluan pojankin kanssa välillä olla, enkä vaan tehdä kotitöitä, mutta vähän enemmän kuin nyt! Ettei koti olisi pommin jäljiltä ja poika (ja ehkä mies ja minäkin) saisimme ruokaa ja parisuhdekin voisi paremmin.
Apuja arkeen
26
342
Vastaukset
- 12+12
Luulen,että kyseessä ei ole laiskuus/saamattomuus,vaan ehkä et osaa organisoida asioita.Toisilta kyky tehdä asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä sujuu helpommin,toisilla menee aikaa,että yleensä osaa tarttua mihinkään hommaan,varsinkin jos on useampi työ tekemättä.
Rutiinien opettelu auttaa,voi laittaa paperille viikko suunnitelman,tyyliin:ma laatikkoruoan teko,riittää usealle päivälle,ti:pyykinpesu,ke:imurointi ja pölyt,to:keittoa kattilallinen,riittää pe .jne.Mieti välttämättömimmät työt ja päätä mikä päivä ne teet,niin kaaosta ei synny niin helposti.Itse teen ripeästi kotitöitä lapsen päiväunien aikaan hetken ja loppuajan rentoudun,keitän hyvät kahvit ja jotain mieleistä syömistä.
Lapsi kannattaa ottaa kaveriksi kotitöihin,neuvoa joku helppo homma,lapsi voi vaikka antaa perunan äidille kuorittavaksi ja kuoritun perunan laittaa kattilaan,syöttötuolilta yltää hyvin tiskipöydälle.Tai antaa oma pölyrätti,kun siivoatte.Samaa yhdessä oloa se on kuin leikkiminenkin.- Avuton äiti
Ihanaa, kiitos neuvoista. Olen todella niiden tarpeesta. Tuota vähän olin itsekin jo miettinyt ja on hyvä vinkki. Eli suunnitelma/aikataulutus. Ja kun tekee joka päivä vähän niin ei jää yhdelle päivälle niin paljon ja muutenkin helpompaa kun on selvää, että tänään teen tuon homman. Nyt tulee tehtyä vähän tota, ja vähän tuota. Kauhea pyykkivuori odotti puhtaita pyykkejä kodinhoitohuoneessa, niistä suoriuduin jotenkin eilen vaikka meinasin jättää sen kesken, kun poitsu pyöri jaloissa, mutta viihtyi kodinhoitohuoneessa touhuten kuitenkin paremmin kuin keittiössä. Eikä alkanut ainakaan huutamaan. Mitä nyt tunki monet kerrat itsensä kuivauskaappiin ja ei pääsyt (muka?) pois.
Muutenkin hyvä tietää koska on vaihtanut petivaatteet kun tekee sen jonkun aikataulun mukaan. Pojan petivaatteet kyllä vaihdan useammin!
Vielä ei taida sujua tuo perunahomma, mutta ei siihen varmaan kauaa mene. - Avuton äiti
Avuton äiti kirjoitti:
Ihanaa, kiitos neuvoista. Olen todella niiden tarpeesta. Tuota vähän olin itsekin jo miettinyt ja on hyvä vinkki. Eli suunnitelma/aikataulutus. Ja kun tekee joka päivä vähän niin ei jää yhdelle päivälle niin paljon ja muutenkin helpompaa kun on selvää, että tänään teen tuon homman. Nyt tulee tehtyä vähän tota, ja vähän tuota. Kauhea pyykkivuori odotti puhtaita pyykkejä kodinhoitohuoneessa, niistä suoriuduin jotenkin eilen vaikka meinasin jättää sen kesken, kun poitsu pyöri jaloissa, mutta viihtyi kodinhoitohuoneessa touhuten kuitenkin paremmin kuin keittiössä. Eikä alkanut ainakaan huutamaan. Mitä nyt tunki monet kerrat itsensä kuivauskaappiin ja ei pääsyt (muka?) pois.
Muutenkin hyvä tietää koska on vaihtanut petivaatteet kun tekee sen jonkun aikataulun mukaan. Pojan petivaatteet kyllä vaihdan useammin!
Vielä ei taida sujua tuo perunahomma, mutta ei siihen varmaan kauaa mene.Jaa niin en ehkä maininnut, mutta olen ollut nyt jonkin aikaa töissä. Joka siis lisää haastetta kotitöistä suoriutumiseen. Vaikka ei ne sitäkään ennen niin sujuneet. Poika ottaa päiväunet päiväkodissa, mutta viikonloppuna ehdin kyllä päikkäreiden aikana tekemään jotain. Ehkä voisin osan ajasta tehdä hommia ja osan jättää rentoutumiseen. Poika nukkuu usein 1,5-2 h, joskus voi jäädä tuntiin.
- vcsdf
Mä myös peräänkuulutan organisointia.
Itse hoidan lapsen ja huushollin yksin kun mies tekee pitkiä päiviä töissä. Mutta organisointi on tässä kaiken a ja o.
Esim. astianpesukoneen tyhjennän ja täytän aamuisin kun lapsi istuu syöttötuolissa. On joko syönyt tai odotan että tekemäni puuro jäähtyy. Lapselle leluja viihdykkeeksi tai pientä naposteltavaa.
Imurointi onnistuu kun lapsi nukkuu parvekkeella pväunia.
Sama kuin edellisellä kirjoittajalla että teen ripeästi kotityöt kun lapsi nukkuu ja hetken rentoudun loppuajan.
Kaaosta ei synny (kamalaa ainakaan) kun osaa miettiä hieman milloin ja koska asiat kannattaa tehdä. Ja kuinka voisi lasta ottaa näihin mukaan. Meillä lapsi tykkää ripustella kanssani pyykkiä. Sitä voin hänen läsnäollessa tehdä hyvin.- Avuton äiti
Onko teillä millainen syöttötuoli? Meillä on semmoinen missä poika pääsee nousemaan seisomaan. On tehnyt s tä nyt pari vko:a. Meinaan saada sydärin, kun hetkeksi käännän selkäni ja poika on jo noussut seisomaan. Leluja on kyllä kasa edessä. Joskus leikkii niillä, useimmiten viskoo lattialle.
- lirdanlaa
Avuton äiti kirjoitti:
Onko teillä millainen syöttötuoli? Meillä on semmoinen missä poika pääsee nousemaan seisomaan. On tehnyt s tä nyt pari vko:a. Meinaan saada sydärin, kun hetkeksi käännän selkäni ja poika on jo noussut seisomaan. Leluja on kyllä kasa edessä. Joskus leikkii niillä, useimmiten viskoo lattialle.
Meillä kanssa meinasi tipahtaa syöttötuolista, kunnes ostimme siihen 'turvavyöt' eli normit valjaat. nyt voi jo tyhjentää tiskikonetta ja siivota tiskipöytää kun tietää, ettei lapsi siitä tuolista tipu.
Olen myös antanut lapselle ihan normimuroja kymmenen-parikymmentä pipanaa siihen nenäneteen, touhuaa niiden kans ja syö niitä pikkuhiljaa ja saan rauhassa siivota keittiön.
Kaikkein viimeisin konsti on saada siivousrauha keittiössä on antaa lapselle lautanen ja siihen pohjalle vettä vähän. räiskyttää ja lotraa sen kanssa onnellisena kauankin aikaa. miinuksena on märät vaatteet.
- 6+11
Minustakin muksun ensimmäinen vuosi oli jotenkin kamalan hankalaa aikaa koti- ja pihatöiden tekemisen kannalta. En taatusti ole uusavuton, sillä olen siivonnut ja tehnyt keittiöhommia työkseni, mutta lapsen hoitamisen yhdistäminen näihin oli yllättävän hankalaa. Mies teki pitkää päivää töissä eikä juuri ehtinyt auttaa kotona. Lapsi nukkui todella huonosti. Yritin apinan raivolla tehdä kotitöitä päiväunien aikaan, vaikka fiksumpaa olisi varmasti ollut huilata ja yrittää kuitata univelkaa pois. Varmasti väsymyskin sai kaiken tuntumaan hankalalta ja raskaalta.
Meilläkin lapsi viihtyi huonosti yksikseen ja hermostui itkemään jo kauan ennen kuin olin saanut ruuan uuniin, lattian pestyä tai pyykit kuivumaan. Imurin ääntä pelkäsi pitkään niin paljon, että oli turha kuvitellakaan imuroivansa muutoin kuin lapsen nukkuessa päiväuniaan ulkona vaunuissa.
Kaikki on helpottunut huomattavasti lapsen kasvaessa (nyt 1v 9kk). Nykyään tyhjentää ja täyttää astian- ja pyykinpesukonetta kanssani, kattaa pöytää, imuroi omalla leikki-imurillaan kun minäkin imuroin (ei onneksi enää pelkää imurin ääntä). Kun viedään matot ulos, lapsi joko auttaa minua käärimään matot rullalle ja kantaa ne kanssani eteiseen tai istuu "lentävän maton" toisessa päässä kun minä rullaan toisesta päästä. Ruuanlaittoon en vielä oikein ole keksinyt tapaa osallistaa lasta, paitsi että hakee avukseni astioita ja ruokatarvikkeita kaapeista (minä annan vaikkapa jauhelihapaketin jääkaapista lapselle, lapsi sulkee jääkaapin oven ja kantaa paketin tiskipöydälle, antaa paistinpannun laatikosta ja sulkee laatikon...). Kun pedataan sänkyä, vetää päiväpeittoa toiselta puolelta sänkyä ja ojentaa koristetyynyt lattialta.
Ruuanlaitosta sen verran, että pataruuat, keitot ja kastikkeet, joita on helppo tehdä kerralla paljon ja lämmittää seuraavana päivänä tai pakastaa, ovat pop. Samoin pakastevihannekset... Ja kun olet syöttänyt pojan, anna hänelle jotain sormiruokaa, esim. hedelmiä/vihanneksia tai maissinaksuja, joita voi napostella sillä välin kun sinä syöt oman ruokasi loppuun.
Älä aseta itsellesi liian kovia tavoitteita päivää kohden, vaan mieti mitä on todella tehtävä ja missä välissä se on kätevintä tehdä. Pidä siivouspäivä silloin kun ruuaksi voi lämmittää eilistä nakkisoppaa. Imuroi ennen päikkäreitä ja moppaa sen verran lattiaa kuin pystyt pojan nukkuessa, pese vessa ja huilaa sen jälkeen itse ja hoida loput kun poika herää. Käytä pesukonetta niin että voit tyhjentää sen päiväunien aikaan ja ripustettuasi pyykit ota aikaa itsellesi. Ja jos olet väsynyt eikä kukaan oikeasti kärsi siitä, että jätät hommat siltä päivältä tekemättä, lepää ihan hyvällä omallatunnolla vaan. Huomenna on uusi päivä. - kotityöt
Kirjoitit, että olet jo itse töissä. Mietin, että jos olette miehesi kanssa molemmat työelämässä, miksi kotitöiden tekeminen on ensisijaisesti sinun tehtävä? Ymmärtäisin sen siinä tapauksessa, jos itse olet kotona päivät lapsen kanssa. (Vaikka ei kotitöiden tekeminen silloinkaan helppoa ole pienen lapsen takia, meillä ainakaan..) Iltaisin kun haluat leikkiä lapsesi kanssa, eikö miehesi voi tyhjentää astianpesukonetta, laittaa pyykit koneeseen ja kuivumaan yms? Tällöin hänen ei tarvitse olla närkästynyt siitä, että et ole tyhjentänyt astianpesukonetta. :) Ei meilläkään mies kovin paljoa kotitöitä tee ihan oma-aloitteisesti, vähän joutuu vihjailemaan.. Mutta ei hän myöskään ole mulle kiukkuinen, jos joku kotityö ei ole hoidettu. Olemme molemmat siis työelämässä ja meillä on 2vuotias poika. Imuroinnin hoidan usein itse, koska mies tekee sen niin huolimattomasti :D Imuroinnin ajaksi mies menee lapsen kanssa leikkimään pojan huoneeseen, jolloin imurointi sujuu paljon nopeammin.
- 8456312
Pyykkikoneen ja tiskit voi laittaa pyörimään yöksi (tai illalla jos ei uskalla nukkua käyvän koneen kanssa) ja tyhjentää aamulla heti herättyä.
Kannattaa pitää säännölliset päivärutiinit niin lapsikin viihtyy paremmin yksin, kun on saanut tarpeeksi huomiota ja tietää mitä on seuraavaksi odotettavissa. Pidä kaapissa piilossa joitakin huippumielenkiintoisia leluja, joita annat vain erityistilanteissa esim juuri siivotessa, niin lapsen mielenkiinto kohdistuu niihin (esim meillä oli hitti sellaiset lapselle liian jäykät kuviosakset ja paperi, niillä hän yritti sitkeästi leikata kun aina välillä näytin mallia). Pikkuiselle voi antaa omat astiat ja tyhjiä ruokapakkauksia keittiössä ja hän voi puuhailla niiden kanssa kun teet ruokaa. Jos tilaa riittää niin yhden lukottoman laatikon voisi antaa lapsen omaksi ja laittaa sinne hänelle "omia" astioita. Lapsi oppii yllättävän helposti mille laatikolle on lupa mennä eikä ole niinkään kiinnostunut muista. Opeta siivoamaan jälkensä itse kun leikki ei enää näytä kiinnostavan. Ei tuo vaihe kuitenkaan ikuisesti kestä, saisit laatikon vuoden sisään takaisin omaan käyttöösi. :)
Suunnittele hyvät ruoka-ajat (esim 8, 11, 14, 17, 20) ja pidä niistä kiinni. Ruokaa voi tehdä kerralla isoja satseja ja pakastaa sopivina annoksina. - Llarppa
Meillä lapset 1- ja 2-vuotiaat saa auttaa kotihommissa ja auttavatkin mielellään. Jos tätä nyt voi auttamiseksi kutsua. Nimenomaan vedellään astiat koneesta pitkin lattioita ja keräillään ja laitetaan takaisin koneeseen ja taas ulos.. Tässä saa itse kumminkin vähän sivussa tehtyä jotain kun lapsilla on hommaa. Meillä saa levitellä kattilat pitkin lattioita ja tutkia muutenkin kaappeja, näin äiti saa taas hetken aikaa tehdä sillä aikaa vaikkapa ruokaa, Samoin pyykkejä ojennan heille ja he laittavat kuivuriin ja kuivat pyykit kiskotaan taas koneesta ulos, äiti viikkaa niitä samalla kun lapset möyrii pyykkikasassa ja niitä levittelee. 2-vuotias auttaa tosi mielellään imuroimaan, aina pitää saada itsekkin sillä imurilla sohia. Tottahan se on että aina ei kaikkea kerkeä tekemään ja koti on hujan hajan, mutta meillä auttaa kovasti kun lapset saa touhuta mukana, itse käytän päiväuniajan myös nukkumiseen, eli hommat hoidetaan kun lapset on hereillä. Eipähän tarvitse keksimällä keksiä tekemistä niille sitten :)
- Avuton äiti
Kiitos asiallisista hyvistä vastauksista. Tuo laatikko juttukin oli ihan hyvä idea. Yksi laatikko hyvin joutaisi lelulaatikoksi. Mutta usein tuntuu ne laatikon sisällöt kiinnostavan juuri siksi, kun ne on kiellettyjä. Pitäisikö kieltää ottamasta niitä lelujakin niin sitten ne kiinnostaisi kovasti!
Eihän tämä tietysti ole kuin yksi vaihe, jossain vaiheessa varmaan helpottaa.
Voisinhan tietysti antaa pojan tyhjentää konetta, kunhan ei ota sieltä mitään terävää, johon tökkää itsensä, mutta toisaalta se lisää hommiania kun kerään tavarat lattialta. Huvittavinta oli, kun poika vei koko korin ja työnteli pitkin lattiaa!
Ja joskus kyllä annan tyhjentää koko kaapin sisällön, jotta saan vaikka iltapuuron tehtyä. Muutoin saan laittaa kokoajan tavaroita takaisin ja puuron teosta ei tule yhtikäs mitään! Ja eipähän ainakaan sitten niin roiku puntissa ja huuda ja vaadi syliin, kun saa touhuta. Täytyy vaan vähän vaihdella tavaroiden paikkoja, nyt ylettyy esim. kaappiin missä on mausteita ym.
Joskus mies ehtii kyllä kotiin ennen iltapuuroa, mutta joskus tulee kun jo syötän poikaa.
Ja töissä siis olen nyt ja poika herää n. 5.45-6.30, aamullakaan ei ole aikaa tehdä kotihommia, jos en herää sitten aiemmin... - yhdessä yhdessä
Avuton äiti kirjoitti:
Kiitos asiallisista hyvistä vastauksista. Tuo laatikko juttukin oli ihan hyvä idea. Yksi laatikko hyvin joutaisi lelulaatikoksi. Mutta usein tuntuu ne laatikon sisällöt kiinnostavan juuri siksi, kun ne on kiellettyjä. Pitäisikö kieltää ottamasta niitä lelujakin niin sitten ne kiinnostaisi kovasti!
Eihän tämä tietysti ole kuin yksi vaihe, jossain vaiheessa varmaan helpottaa.
Voisinhan tietysti antaa pojan tyhjentää konetta, kunhan ei ota sieltä mitään terävää, johon tökkää itsensä, mutta toisaalta se lisää hommiania kun kerään tavarat lattialta. Huvittavinta oli, kun poika vei koko korin ja työnteli pitkin lattiaa!
Ja joskus kyllä annan tyhjentää koko kaapin sisällön, jotta saan vaikka iltapuuron tehtyä. Muutoin saan laittaa kokoajan tavaroita takaisin ja puuron teosta ei tule yhtikäs mitään! Ja eipähän ainakaan sitten niin roiku puntissa ja huuda ja vaadi syliin, kun saa touhuta. Täytyy vaan vähän vaihdella tavaroiden paikkoja, nyt ylettyy esim. kaappiin missä on mausteita ym.
Joskus mies ehtii kyllä kotiin ennen iltapuuroa, mutta joskus tulee kun jo syötän poikaa.
Ja töissä siis olen nyt ja poika herää n. 5.45-6.30, aamullakaan ei ole aikaa tehdä kotihommia, jos en herää sitten aiemmin...Älä anna lapsen tyhjentää tiskikonetta lattialle tai lisäät vain omaa työtäsi. Ota lapsi mukaan tiskikoneen tyhjennykseen siten että hän ojentaa sinulle puhtaita astioita ja sinä laitat ne sitten kaappiin - näin meillä tehdään yksivuotiaan kanssa. Yksi astia kerrallaan niitä laitellaan ja lapsi on aivan polleana kun saa niitä äidille tai isälle ojentaa. Aterinkoria lapselle ei ehkä kannata antaa ollenkaan, itse en uskaltaisi. Tiskikoneen täytän silloin kun lapsi syö jotain välipalaa syöttötuolissa, koska en halua että hän sotkee käsiä likaisiin astioihin. Kovasti muuten auttaisi siinäkin jos vaan antaisin.
Mutta pyykkikone kannattaa täyttää ja tyhjentää yhdessä, meillä lapsi ainakin auttaa mielellään siinä. Samoin kun vien pyykkipinoja kaappiin, annan lapselle pari vaatetta kannettavaksi ja vien itse loput. Laitetaan vaatteet pinosta kaappiin niin että taaskin lapsi ojentaa sukkaparin kerrallaan minulle ja siitä laitan kaappiin. Kunhan lapsi tuosta kasvaa, aion ottaa hänet mukaan ruoanlaittoonkin. Yleensäkin kaikkea mahdollista kannattaa tehdä yhdessä lapsen kanssa, koska se käy lapselle leikistä ja samalla saa kotihommia tehtyä. En itse missään nimessä tee kotitöitä silloin kun lapsi nukkuu koska sehän on ainoaa omaa aikaani! Ennemminkin yritän säästää kotihommat siihen kun lapsi herää. Ja minä siis olen lapsen kanssa kotona, en töissä kuten sinä ja silti minulla on tuo oma aika hyvin vähäistä ja yritän sitä säästellä. Sinulla omaa aikaa on varmasti vieläkin vähemmän?
Muuten, kyllä minä teen niin että jos lapsi alkaa liikaakin levitellä jonkun laatikon tai kaapin tavaroita, teippaan sen laatikon kiinni - maalarinteipillä, koska sen saa helposti irrotettua sitten kun laatikolle täytyy päästä. En enää jaksa jatkuvasti olla tavaroita paikoilleen keräämässä, sitäkin on jo kokeiltu. Yleensä kun teippaan laatikon pariksi viikoksi kiinni ja sitten poistan teipin, ei lapsi koko laatikkoa enää muistakaan. Tai sitten sen voi teipata uudestaan.
Mutta tuossa kodinhoidossa suurin tekijä on varmaankin se millaisessa kunnossa kotinne jo valmiiksi on. Helpointa on jollei anna paikkojen repsahtaa liikaa vaan järjestelee joka päivä pikkuisen ja katsoo että tavarat pysyvät omilla paikoillaan, koska silloin ei koskaan tarvita mitään suursiivousta vaan pelkkää kevyttä ylläpitoa. Tarkoitan sellaista "vie mennessäs, tuo tullessas" -mentaliteettia, eli kuljetan tavaroita paikoilleen koko ajan pitkin päivää varsinaisesti sitä miettimättä. Se vaan on niin selkäytimessä ja oli jo ennen lapsen tuloa, ehkä se on luonnekysymyskin. - Astioista
Avuton äiti kirjoitti:
Kiitos asiallisista hyvistä vastauksista. Tuo laatikko juttukin oli ihan hyvä idea. Yksi laatikko hyvin joutaisi lelulaatikoksi. Mutta usein tuntuu ne laatikon sisällöt kiinnostavan juuri siksi, kun ne on kiellettyjä. Pitäisikö kieltää ottamasta niitä lelujakin niin sitten ne kiinnostaisi kovasti!
Eihän tämä tietysti ole kuin yksi vaihe, jossain vaiheessa varmaan helpottaa.
Voisinhan tietysti antaa pojan tyhjentää konetta, kunhan ei ota sieltä mitään terävää, johon tökkää itsensä, mutta toisaalta se lisää hommiania kun kerään tavarat lattialta. Huvittavinta oli, kun poika vei koko korin ja työnteli pitkin lattiaa!
Ja joskus kyllä annan tyhjentää koko kaapin sisällön, jotta saan vaikka iltapuuron tehtyä. Muutoin saan laittaa kokoajan tavaroita takaisin ja puuron teosta ei tule yhtikäs mitään! Ja eipähän ainakaan sitten niin roiku puntissa ja huuda ja vaadi syliin, kun saa touhuta. Täytyy vaan vähän vaihdella tavaroiden paikkoja, nyt ylettyy esim. kaappiin missä on mausteita ym.
Joskus mies ehtii kyllä kotiin ennen iltapuuroa, mutta joskus tulee kun jo syötän poikaa.
Ja töissä siis olen nyt ja poika herää n. 5.45-6.30, aamullakaan ei ole aikaa tehdä kotihommia, jos en herää sitten aiemmin...Meillä on keittiön alimmmissa laatikoissa muovikulhoja ja -rasioita, leikkuulautoja, kattiloita ym. särkymätöntä ja lapselle turvallista tavaraa. Niitä laatikoita lapsi tyhjenteli (ihan luvalla) jossain vaiheessa ahkerasti, mutta nykyään enää harvemmin. Kun tyhjennetään tiskikonetta, nostan ensimmäisenä aterinkorin tiskipöydälle ja laitan siitä terävät välineet itse paikoilleen, sitten nostan korin lattialle aterinlaatikon viereen ja lapsi laittaa lusikat korista laatikkoon. Samoin nostan yläkorista kauhoja, muovikulhoja ym. vastaavaa tiskikoneen alakoriin, josta lapsi vie ne laatikoihin. Ojentelee myös lautasia koneesta minulle, joka laitan ne kaappiin.
- Avuton äiti
Astioista kirjoitti:
Meillä on keittiön alimmmissa laatikoissa muovikulhoja ja -rasioita, leikkuulautoja, kattiloita ym. särkymätöntä ja lapselle turvallista tavaraa. Niitä laatikoita lapsi tyhjenteli (ihan luvalla) jossain vaiheessa ahkerasti, mutta nykyään enää harvemmin. Kun tyhjennetään tiskikonetta, nostan ensimmäisenä aterinkorin tiskipöydälle ja laitan siitä terävät välineet itse paikoilleen, sitten nostan korin lattialle aterinlaatikon viereen ja lapsi laittaa lusikat korista laatikkoon. Samoin nostan yläkorista kauhoja, muovikulhoja ym. vastaavaa tiskikoneen alakoriin, josta lapsi vie ne laatikoihin. Ojentelee myös lautasia koneesta minulle, joka laitan ne kaappiin.
Tuota en hoksannut, että nostaisin aterinkorin ylös! En voi antaa ihan kaikkea kuitenkaan ainakaan tiskikoneesta ottaa, kun siellä on posliinilautasia ym. rikki menevää. Ongelmallisin on ollut tiskikoneen täyttäminen, kun toinen ottaa tavaraa pois sitä mukaa kun sinne laitan. Mutta kun kone on tyhjennetty, ei likaisia astioita kuitenkaan ole kuin muutama, yritän sujauttaa ne äkkiä koneeseen. Meillä ei kyllä vielä ainakaan onnistu, että hän ojentaisi puhtaita astioita minulle. Jos jotain ottaa, niin ei anna sitä vapaaehtoisesti pois. Ja posliiniastiat voi särkyäkin, jos putoaa lattialle.
Nyt tein perjantaina ruokaa laittaessani niin, että annoin pojan mennä tyhjentämään kattilakaappia. Jonkin aikaa ehdinkin siinä ruokaa laittaa. Aika pian kyllästyi kattiloihin ja meni toiselle kaapille ja sitten roikkui taas lahkeessani huutaen. Mutta sain ruuan tehtyä, jota ei sitten syönyt lusikallistakaan...
Lauantaina päikkäreillä siivosin ja ehdin 30 min vielä levätä. Muutoin sille päivälle kyllä taisin kasata liikaa hommaa, täytyy vielä rukata viikkoohjelmaani.
Yksi huonekin jäi imuroimatta, mutta ei parane ottaa stressiä.
Kiitos neuvoista, ehkä tämä tästä alkaa sujua vähän paremmin!
Teippiä pitää kokeilla kotonakin, sitä laitoin mummulassa kaapin yhden oveen.
- Llarppa
Niin joo, jossain vaiheessa keräsin pahvilaaikkoon kaikenlaista pientä krääsää mitä nyt sattui löytymään. Kenännauhoja, heijastimia, kaikkea millä nyt ei normaalisi leikitä. Tämän laatikon sitten kaivoin esiin kun piti esim alkaa ruokaa laitttamaan niin siinä meni lapsella hetki niitä kummallisuuksia tutkiessa. Pointtina lattaa laaikkoon siis juttuja joilla ei yleensä leiki, jotta kiinnostavat sitten kun laatikko leväytetään lattialle :)
Tottahan on että tuosta tavaroiden levitelystä on itselle lisää hommaa kun pitää ne sitten kerätä, mutta en koe tätä ongelmaksi, kun saa näin kuitenkin asioita tehtyä. Illalla usein sitten kaikki yhdessä keräillään tavaroita takaisin paikoilleen, pienimmäinenkin (juuri täytti vuoden) tykkää kovasti tästä hommasta! - näinkin meillä..
Mä oon antanu lapselle (nyt 1v7kk) mm. kostean mikrokuituliinan jolla tuo siivoaa välillä hirveän innokkaana, kun on nyt oppinut mikä on likaa (aina sen verran löytyy.. :) ja meillä saa kans levitellä kattiloita ja muovikuppeja. Muutenhan se ois epistä, vähän niinkun äiti saa leikkiä lapsen leluilla mutta lapsi ei saa leikkiä äitin leluilla. Tottakai on juttuja joihin tuo ei saa koskea, mm saksit yms tietty pidetään pois ja sanotaan että ei saa koskea. Mutta muuten tuo osaa hakea lehdenkun sytytetään uunia, antaa sytyttäjälle puita, kerätä levitetyt lelut ja astiat kasaan, ja kovasti reenaa pyykin kuivumaan laittoa aina jollain rätillä. Meillä molemmat oli töissä kunnes jäin itse hiljan uudelle ä-lomalle. Töissäoloaikana (ja kyllä nytkin) esim toisen nukuttaessa (ja nukahtaessa itsekkin) toinen laittoi pyykit ja tiskasi (ei ole edes sitä tiskikonetta) mutta pyykkien laitto onnistuu kyllä kun välillä antaa jonkun vaatteen lapsen puuhattavaksi. Ja sitten välillä kun antaa aina vartin hymyä, aikaa ja huomiota lapselle nin saa toisen vartin taas tehdä omia hommia.
Ruuanlaitto vähän vaihtelee, täytyy koittaa pitää asiat yksinkertaisina niin että voi keskittyä vähän sen lapsen katseluunkin. Mutta nyt on jo helpompaa kun esim syksyllä 1v3-4kk:n kanssa. Meillä tuo rakastaa itse pukemista, ja jos on tiukka paikka haen jotkut housut ja sit tuo pukee ja ähisee niitten kaa vartin kunnes kyllästyy, mutta ei varmasti halua apuakaan. Ja kas on taas aikaa esim kuoria ja paloitella esim keittoaineet. :)
Ja toii Llarppan krääsäloota kuulostaa hyvältä. Ja kyllä lapsetkin oikeesti oppii laittaan kamat takas paikoilleen kun opettaa sen leikkinä. Ja leluista esille vaan murto-osa niin on vähemmän siivottavaa, ja sit tarpeen tullen vähän vaihtelee niitä niin pysyy mielenkiinto niissä leluissa kun on "uutta" ja vanhoja tuttuja. - näinkin meillä...
Ja semmoinen vielä että kyllä meillä syödään muutakin kuin kotona tehtyä ruokaa, ja ei aina siivota. Se vain on tämmöinen elämänvaihe. ei kaikilla muillakaan oo aina kaikki vimpan päälle. niin se menee, vaikka kuinka yrittäisi. ressi pois ja nauti lapsestasi.
- nauti
Meillä oli koti sotkuinen vauvavuoden ajan. Sitten kun rupesi viihtymään enemmän yksikseen (esim. 25min päivässä muumien parissa) ja nukkumaan säännöllisesti yhdet pitkät päikkärit niin jaksoin tehdä enemmän kotitöitä. Enkä kyllä kadu pätkääkään, että "lasikottelin" vauvavuoden maratonimetellen ja vauvan touhuja katsellen/videokuvaten.
- hei muuuuumit
Juu meillä myös muumit pyörii sen yhden, kaksi jaksoa, jotta saan tiskikoneen tyhjennettyä/täytettyä, puuron kiehumaan ja lounaan valmisteltua (useimmiten tehty jo edellisenä päivänä).
Ei mielestäni ole mikään synti antaa taaperon katsoa telkkaria sen aikaa, että itse saa jotain tehtyä, tietysti sillä varauksella, että lapsi viihtyy yksin sen ääressä.
Toki kotitöihin mukaan ottaminen ja kaiken puuhan keksiminen on kasvattavampaa, mutta joskus vaan kaipaa hetken rauhaa siellä keittiössä.
Miehellesi terveisiä, että ottaa astiat itse sieltä koneesta jos häiritsevät. Kaikella hyvällä, eihän se pelkästään sinun asiasi ole, vaikka hän pitkää päivää töissä tekisin.
Aurinkoista kevättä!- Avuton äiti
Vähän pienempänä viihtyi yhden kahden jakson verran telkun ääressä, mutta nyt ei enää niin hyvin. Ja jos kuuleekin astianpesukoneen aukaisun niin rynnistää heti paikalle. Se on jännä juttu, että saattaa leikkiä itsekseen jonkun aikaa, mutta kun menen keittiöön niin se saa leikit loppumaan, seuraa perässä, alkaa touhuilemaan siellä ja vaatii huomiota jne.
Kyllä mieskin tekee kotitöitä, en voi valittaa siitä. Mutta ei tee lapsen kanssa. Lapsi on hoidossa tai minun kanssani sen aikaa. Mies ei ehkä tajua, että se ei suju lapsen kanssa niin hyvin, kun yksikseen. Väitti, että kyllä hän on tehnyt lapsenkin kanssa, mutta en minä vaan sellaista muista... Ja mies kokee, että minä en tee tarpeeksi ja että esim. hän aina joutuu tyhjentämään sen koneen. Vaikka minäkin siis tyhjennän, mutta joskus se jää. Pyykit hoidan kokonaan, mies ei koneeseen koske. Pari krt on laittanut pyykit kuivumaan, kun olen pyytänyt.
Joiltakin äideiltä se vaan onnistuu kodin ja lastenhoito sujuvasti, mutta itsellä se on hakusessa. Mutta kyllä tässä nyt vähän on jo edistytty. Eikä kaikkien muidenkaan lapsiperheiden koti ole niin tiptop. Joten lohduttaudun sillä, että en ole ainoa. Ja ei se koti niin tiptop ollut ennenkään lasta, miksi nyt pitäisi olla?
Aurinkoista kevättä teille myös!
- nyssykkä
Hei Avuton äiti!
Tuli vain mieleeni kysäistä vielä, että onko Sinulla koskaan arkipäivänä vapaapäivä, eli niin, että lapsesi on hoidossa ja olet vapaalla silloin ja nimenomaan yksin kotona? Vai onko vapaasi vain viikonloppuina?
Itse hoidan paljon asioita ja rästiin jääneitä kotitöitä silloin, kun on arkivapaa, ja lapsi on hoidossa. Muutoin en saisi tehtyä mitään, toistaiseksi...esim. näin keväällä kukkien mullanvaihtoa ym.
Mutta koitan myös silloin arkivapaapäivänä jossain välissä ehtiä "vetämään lonkkaakin", ettei aina mene yhdeksi suorittamiseksi.
Meillä on pitkälti myös noin, että siinä ei töiden jälkeen illalla ole muuta tilauksessa kuin lapsen kanssa olemista. Ei onnistu toistaiseksi mikään muu, koska on päivän erossa äidistä ja isästä, niin onhan illalla sitten huomioitava ja pidettävä sylissä ja vähän leikittäväkin.
Toisinaan vielä lapsen nukkumaanmenoajan jälkeen (klo 20 jälkeen) alan silittää ja mankeloida pyykkiä, mutta toisaalta pyrin yleensä siihen, että olisi kahdenkeskistä aikaakin hieman siinä illalla. Mutta kyllähän se aika vielä kortilla on kun on pieni lapsi, pitkät työpäivät. Kaikkeen pitäsi ehtiä, kaikille pitäisi riittää.
Toistaiseksi harrastukset kodin ulkopuolellakin on aivan poissuljettu. Ei tulisi mieleenkään.
Katsotaan myöhemmin.
Voimia! Kyllä ne kuvioit ajan mittaan järjestyvät niin, että alkaa sitä hengähdystaukoakin löytyä.- Avuton äiti
Ei mulla ole koskaan vapaata niin, että lapsi olisi hoidossa. Ja jos olisikin, en raskisi viedä lasta silloin hoitoon. Miehellä vapaita on ja kyllä raskii viedä. Ehkä voisin joskus, jos tekisin jonkun suursiivouksen tms. Kai mulla on vähän syyllinen olo, kun laitoimme noin pienen lapsen hoitoon. Kun sitä muut vielä jaksaa paasata, että alle 3 v lapset pitäisi hoitaa kotona. Ja tykkäänkin olla lapseni kanssa, mutta joku tasapaino olisi hyvä löytää, että jäisi aikaa muullekin.
Tiskikoneen tyhjennyksen ole nyt saanut hoidettua paremmin, kun nostan astiakorin ylös. Ylimmäistä koria vaan ei saa irroitettua näppärästi, mutta alimman kyllä. Ja laadin aikataulun josta pidin kiinni alkuun, nyt on lipsunut, että teen jonkun homman vaan joka toinen viikko... tai vaihtelen päiviä, mutta on siitä jokatapauksessa apua, kun on vähän suunnitelmallisuutta. Ne tilpehöörilaatikot ei ole oikein toimineet, kiinnostaa niin lyhyen aikaa. Kaikenlaista olen kokeillut.
Harrastuksista en unelmoi edes. Jos ei ole sitten jotain mihin voi lapsen ottaa mukaan. Mutta ei voi kovin usein harrastaa sitten vasta koti jääkin hunningolle...
- Ritvis
Pakko sanoa tähän että meillä(kin) poika 1v- 4kk. on mukana melkein jokaisessa kotihommassa mitä löytyy. Lemppari hommaa on imuroinnissa auttaminen, työntelee imuria äidin perässä :) samoin laitan pojan "tiskaamaan" korokkeen päältä muoviastioita samalla kun teen itse ruokaa, on ollut vauvasta asti mukana "auttamassa" pyykin viikkauksessa yms. Silityksen, kukkien istuttamisen ja muun ei niin pakollisen olen unohtanut ihan suosiolla, kaikkeen ei vaan riitä aikaa.
Ja sit se, että kun lapsi menee nukkuun (joko päikkäreitä tai yöunia) niin alkaa Ehdottomasti äidin oma aika. Silloin ei tehdä mitään kotihommia vaan rentoudutaan ja ladataan omia akkuja että jaksaa taas hoitaa lasta ja kotia. Se että lapsella on levännyt ja iloinen äiti on parasta lapselle. Sitäpaitsi meillä ainakin poika on niin innoissaan kun pääsee auttelemaan äitiä tai isiä :) Jos kodin siivo ei miellytä isäntää niin ei muuta kun hommiin vaan. - 1väiti
Moikka!
Arjen hoitaminen pienen lapsen kanssa on haasteellista.Itse opettanut lapselleni,että saa olla mukana kotitöissä.Vähän yli vuoden vanha poika.Imuroinnista tykkää...työntää imuria perässä..lattianpesusta tykkää,ilkosilteen ja joku märkä pyyhe kouraan ja kontataan pitkin lattiaa mukana,kun äiti heiluu mopin kanssa vieressä.Osaa täyttää pyykkikonetta ,itse vain sen pesun ajoittanut pojan päiväunien aikaan,että saa laittaa rauhassa pyykit kuivumaan,kun sitä mukaan kun saa puhtaat narulle,sitä mukaan ne sieltä katoaa..Hän osallistuu mielellään tuohonkin,mutta otan pojan mukaan viikkailemaan kuivia pyykkejä,siinä se maltillisempi,eikä revi kaikkea mukaansa:)
Lapset kun tykkää ne pienet sormensa tunkea joka paikkaan,ihmettelevät ja kummastelevat kaikkea mielenkiintoista.Toki just sellaista,mikä on kiellettyä ovat lapsien mielestä "se kaikista parhainta".
Itse olemme keittiöön laittaneet tollaisen lapsiportin ovensuuhun...kun omistamme kissoja,niin he saavat rauhallisen paikan syödä ilman häirintää...kyllä muksu mukana tossa keittiössä auttelemassa tiskikoneen kanssa,laatikoissa lapsilukot,ei ihan joka paikkaan pääse,mutta jätetty hänelle omia juttuja muutamaan laatikkoon,missä on lastoja,kauhoja,kippoja ja kuppeja yms..
Niitä ne siinä aina tutkailee ja viihtyy tovin...
Tietty on välillä rasittavaa,kun ei saa siivottua kunnolla,täälläkin tää siivoaminen on välillä kovan työn alla.Saa imuroitua,niin kissat saa heti sotkettua huushollin heittämällä laatikoistaan hiekat pitkin lattiaa..karvaa irtoaa ja kaikkea muuta mukavaa.Eläinten huono puoli :D .poika raahaa kaikki mahdollisen pitkin huushollia,kenkiä,matot rullalla ja kaikkea muuta ihanaa:) olen todennut,että ei ole vaivannäkö sen arvoista.Pitää "perussiistinä" kamat järjestyksessä,itse aina silloin järkkäilen tavarat paikoille,kun poika päiväunilla..saa monta kertaa päivässä tuonkin tehdä,mutta kyllä se kannattaa..ei ole sitten niin sanotusti koko päivän saldo pitkin lattioita,joita sitten iltaselle keräilet väsyneenä lattioilta,kun lapsen saannut nukkumaan.- Avuoton äiti
Lapsi on nyt kasvanut ja kotiaskareet sujuu jo paremmin. Lapsemme tykkää nyt auttaa aterimien laittamisessa kaappiin, joitakin lautasiakin ym. olen välillä uskaltautunut antaa hänen ottaa ja ojentaa minulle. Imurointi sujuu jo paremmin. Aikasemmin lapsemme laittoi aina keskuspölynimurin luukun jatkuvasti kiinni ja imuri sammui, yritin laitella jonkun virityksen, että luukku pysyisi auki... Halusi myös imuroida itse, eikä olisi antanut minulle imuria. Annoin toisen imurin, mutta ei se kelvannut. Nyt antaa jo yleensä minun imuroida ja auttaa lelujen keräämisessä/siirtämisessä.
Auttaa laittamaan likaiset pyykit koneeseen. Eikä ole niin paljon enää vahdittava, että kiipeäisi joka paikkaan tai vetelisi tavaroita ulos kaapista tms. Mutta välillä kyllä tekee sitäkin. Ja leluja heittelee pitkin lattiaa. Viihtyy paremmin omissa leikeissään tai katselee piirrettyä, mutta edelleen roikkuu puntissani ja tulee huutamaan ja tönimään pois, jos äiti tiskaa tms. Ja haluaa, että tulen leikkimään hänen kanssaan. Isän puntissa ei niinkään roiku. Nyt olen antanut välillä huutaa ja jatkanut vaan hommiani, kyllä lapsi siitä rauhoittuu jonkinajan kuluttua. Mussa taitaa olla se vika, että en kestä lapsen huutamista, vaikka tiedän, että ei kannata aina antaa periksi lapselle. Uhmaakin alkaa tulemaan joka tuo varmaan uusia haasteita.
Mieheni ei tykännyt siitä, kun joskus annoin lapsemme vaan kiskoa tavarat kaapista, että sain hommat tehtyä. Luovuin siitä sitten. Tai no ehkä joskus salaa kun mies ei ollut kotona annoin lapsen heitellä tavarat pitkin lattiaa ja keräsin ne sitten, kun olin saanut hommani valmiiksi.... ;-)
Mulla oli alkuun viikkoaikataulu ja toisaalta se toimi, mutta toisaalta stressasi ja pikkuhiljaa luovuin siitä. Yritin ehkä liikaakin välillä.
Eli pahin kaaosvaihe on mennyt ohi. Mutta vieläkin on kyllä haastetta tässä työn/kodin/lapsen/parisuhteen/itsensä hoidossa!
- ninni31
Olipa kiva huomata että muutkin antavat lapsensa tyhjennellä laatikoita ym jotta saavat jotain tehtyä ja ennen kaikkea että kaikki viestit taisivat olla auttavia ja positiivisia, masentavaa välillä lukee kun joku kysyy apuu ja kaikki vaan mollaa hänen ongelmaa, eikä auta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 962675
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1032262- 912020
- 131739
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441691- 781666
- 361656
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?911583Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1291457Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411284