Huoli eristepaksuudesta.

Mutta, haluaisin asiallista keskustelua eri näkökulmat huomoiden,- miksi eristeet todella kastuvat ja siten tuo homeongelman rakenteisiin. Ymmärtääkseni ongelma ei ole eristepaksuudessa,- vaan huoneilman kosteuden pääseminen (jopa tietoisesti) rakenteisiin.

PS.
Jos kylmä rakennus mahdollistaa pitämään eristeet kuivana, niin sitä paremmin eristeet pysyvät kuivana kun joka tapauksessa lämpöenergiaa karkaa huoneistosta eristeisiin. Ei lämmön karkaaminen ole ongelma,- vaan huonekostuden siirtyminen eristeisiin/rakenteisiin.

ml213. kirjoitti:

Mutta, haluaisin asiallista keskustelua eri näkökulmat huomoiden,- miksi eristeet todella kastuvat ja siten tuo homeongelman rakenteisiin. Ymmärtääkseni ongelma ei ole eristepaksuudessa,- vaan huoneilman kosteuden pääseminen (jopa tietoisesti) rakenteisiin.

PS.
Jos kylmä rakennus mahdollistaa pitämään eristeet kuivana, niin sitä paremmin eristeet pysyvät kuivana kun joka tapauksessa lämpöenergiaa karkaa huoneistosta eristeisiin. Ei lämmön karkaaminen ole ongelma,- vaan huonekostuden siirtyminen eristeisiin/rakenteisiin.

Lue lisää

hommahan menee niin että kun seinäneriste paksuuttaa lisätään niin jossain vaiheessa kun mennään sen tietyn rajan yli (älkää kysykö mikä se on, en ole niin viisas) niin eristeisiin alkaa kertyä kosteutta eli kosteuspiste tulee sinne eristeiden sisälle. kun tämä kosteuspiste on siellä seinän sisällä eristeissä niin totta kai se kosteus kertyy sinne ja kun seinät on ummessa ja tiiviit niin eihän se pääse kuivumaan vaan se kosteus jää sinne eristeen sisään ja alkaa homehtua. jotenki näin se menee.

kosteuspiste kirjoitti:

hommahan menee niin että kun seinäneriste paksuuttaa lisätään niin jossain vaiheessa kun mennään sen tietyn rajan yli (älkää kysykö mikä se on, en ole niin viisas) niin eristeisiin alkaa kertyä kosteutta eli kosteuspiste tulee sinne eristeiden sisälle. kun tämä kosteuspiste on siellä seinän sisällä eristeissä niin totta kai se kosteus kertyy sinne ja kun seinät on ummessa ja tiiviit niin eihän se pääse kuivumaan vaan se kosteus jää sinne eristeen sisään ja alkaa homehtua. jotenki näin se menee.

Lue lisää

Kosteuspisteen syntymiseen ei tarvita välttämättä paksua eristettä. Kosteus voi tiivistyä mille tahansa pinnalle, kun kosteus lisääntyy riittävästi. Suomessa paksut eristekerrokset eivät ole ongelma, vaan kosteuden siirtyminen sisältä ulospäin.

kosteuspiste kirjoitti:

hommahan menee niin että kun seinäneriste paksuuttaa lisätään niin jossain vaiheessa kun mennään sen tietyn rajan yli (älkää kysykö mikä se on, en ole niin viisas) niin eristeisiin alkaa kertyä kosteutta eli kosteuspiste tulee sinne eristeiden sisälle. kun tämä kosteuspiste on siellä seinän sisällä eristeissä niin totta kai se kosteus kertyy sinne ja kun seinät on ummessa ja tiiviit niin eihän se pääse kuivumaan vaan se kosteus jää sinne eristeen sisään ja alkaa homehtua. jotenki näin se menee.

Lue lisää

Joo, kyseessä on kastepiste, toisin sanoen suhteellinen kosteus saavuttaa 100%, elikä enempää ei kosteutta mahdu ilmaan ja ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Tosin tätä ei tapahdu jos on tiivis höyrysulku.

Katsoin meidän lukemat sisällä suhteellinen kosteus 35% (digitaalinen mittari, tarkkuus jotain -3) lämpötila 23 astetta celsiusta. Näillä arvoilla meillä on 7 grammaa ilmakuutiossa vettä. Taulukon mukaan 7 grammalla kuutiossa vettä saavutetaan 100% suhteellinen kosteus lämpötilassa 6 astetta. elikä kastepiste on seinän sisässä siinä kohtaa missä on 6 astetta lämmintä. Ulkona on nyt nollakeli, joten jossain siellä ulkoverhouksen alla hiukan villan sisässä on kastepistealue, mutta siis vain höyrysulun vuotokohdassa.
En ole rakennusalan ihmisiä, on tuota konepuolen koulutusta, mutta näin maalaisjärjellä ajatellen olisi hyvä olla paksu tuulensuojalevy johon sisäkosteus tiivistyy (saavuttaa kastepisteen mikäli höyrysulku falskaa) ja siitä sitten kuivuu ulkoilmaan viimeistään kesällä?! Itsellä ei ole talossa kuin 120 milliä villaa seinässä ja tervapaperi ulkovuorauslauta, sisäpuolella lastulevyä pääosin ja höyrysulkuna 70 luvun muovipinnoitettu paperi. Olen joutunut ulkoverhoista osittain uusimaan ja samalla tarkistanut villat, ei minkäänlaisia homeongelmia seinissä, ei edes yhtä ainoaa homepilkkua löytynyt. Sensijaan yläpohjan läpivienneissä, kuten wc tuuletusputken kohdalla oli hometta koska höyrysulku oli vedetty puukolla reilusti auki putken kohdalta, eikä oltu millään teipeillä tiivistetty, siis villa oli läpiviennin juuressa mustaa ja haisi selkeästi homeelle, pienellä alueella, pikku juttu, mutta osoittaapahan teorian oikeaksi?.

Näistä syistä ei saa sisäpuolelle (höyrysulun) lisätä eristettä kuin jotain 30%? kokonaiseristevahvuudesta ettei kastepiste pääsisi muodostumaan höyrysulun ja lisätyn eristeen väliin.

Korjatkaa jos olen hakoteillä ajatuksineni.

Ulkoa päin tuleva kosteus seinärakenteisiin on sitten toinen juttu.

pähkäilevä kirjoitti:

Joo, kyseessä on kastepiste, toisin sanoen suhteellinen kosteus saavuttaa 100%, elikä enempää ei kosteutta mahdu ilmaan ja ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Tosin tätä ei tapahdu jos on tiivis höyrysulku.

Katsoin meidän lukemat sisällä suhteellinen kosteus 35% (digitaalinen mittari, tarkkuus jotain -3) lämpötila 23 astetta celsiusta. Näillä arvoilla meillä on 7 grammaa ilmakuutiossa vettä. Taulukon mukaan 7 grammalla kuutiossa vettä saavutetaan 100% suhteellinen kosteus lämpötilassa 6 astetta. elikä kastepiste on seinän sisässä siinä kohtaa missä on 6 astetta lämmintä. Ulkona on nyt nollakeli, joten jossain siellä ulkoverhouksen alla hiukan villan sisässä on kastepistealue, mutta siis vain höyrysulun vuotokohdassa.
En ole rakennusalan ihmisiä, on tuota konepuolen koulutusta, mutta näin maalaisjärjellä ajatellen olisi hyvä olla paksu tuulensuojalevy johon sisäkosteus tiivistyy (saavuttaa kastepisteen mikäli höyrysulku falskaa) ja siitä sitten kuivuu ulkoilmaan viimeistään kesällä?! Itsellä ei ole talossa kuin 120 milliä villaa seinässä ja tervapaperi ulkovuorauslauta, sisäpuolella lastulevyä pääosin ja höyrysulkuna 70 luvun muovipinnoitettu paperi. Olen joutunut ulkoverhoista osittain uusimaan ja samalla tarkistanut villat, ei minkäänlaisia homeongelmia seinissä, ei edes yhtä ainoaa homepilkkua löytynyt. Sensijaan yläpohjan läpivienneissä, kuten wc tuuletusputken kohdalla oli hometta koska höyrysulku oli vedetty puukolla reilusti auki putken kohdalta, eikä oltu millään teipeillä tiivistetty, siis villa oli läpiviennin juuressa mustaa ja haisi selkeästi homeelle, pienellä alueella, pikku juttu, mutta osoittaapahan teorian oikeaksi?.

Näistä syistä ei saa sisäpuolelle (höyrysulun) lisätä eristettä kuin jotain 30%? kokonaiseristevahvuudesta ettei kastepiste pääsisi muodostumaan höyrysulun ja lisätyn eristeen väliin.

Korjatkaa jos olen hakoteillä ajatuksineni.

Ulkoa päin tuleva kosteus seinärakenteisiin on sitten toinen juttu.

Lue lisää

Mielestäni ihan oikeansuuntaisia laskelmia. Jos lämpötila laskee suoraviivaisesti on kastepiste laskemassasi tapauksessa noin 3 cm villan ulkopinnasta ja mahdollinen kosteus tuulettuu ulkoilmaan. Jos eristepaksuus olisikin 30 cm kastepiste muodostuisi noin 8 cm:n syvyydelle villaan ulkoapäin lukien ja kosteuden poistuminen ulos olisi epävarmempaa.

VOC kirjoitti:

Mielestäni ihan oikeansuuntaisia laskelmia. Jos lämpötila laskee suoraviivaisesti on kastepiste laskemassasi tapauksessa noin 3 cm villan ulkopinnasta ja mahdollinen kosteus tuulettuu ulkoilmaan. Jos eristepaksuus olisikin 30 cm kastepiste muodostuisi noin 8 cm:n syvyydelle villaan ulkoapäin lukien ja kosteuden poistuminen ulos olisi epävarmempaa.

Lue lisää

Juuri näin.

pähkäilevä kirjoitti:

Joo, kyseessä on kastepiste, toisin sanoen suhteellinen kosteus saavuttaa 100%, elikä enempää ei kosteutta mahdu ilmaan ja ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Tosin tätä ei tapahdu jos on tiivis höyrysulku.

Katsoin meidän lukemat sisällä suhteellinen kosteus 35% (digitaalinen mittari, tarkkuus jotain -3) lämpötila 23 astetta celsiusta. Näillä arvoilla meillä on 7 grammaa ilmakuutiossa vettä. Taulukon mukaan 7 grammalla kuutiossa vettä saavutetaan 100% suhteellinen kosteus lämpötilassa 6 astetta. elikä kastepiste on seinän sisässä siinä kohtaa missä on 6 astetta lämmintä. Ulkona on nyt nollakeli, joten jossain siellä ulkoverhouksen alla hiukan villan sisässä on kastepistealue, mutta siis vain höyrysulun vuotokohdassa.
En ole rakennusalan ihmisiä, on tuota konepuolen koulutusta, mutta näin maalaisjärjellä ajatellen olisi hyvä olla paksu tuulensuojalevy johon sisäkosteus tiivistyy (saavuttaa kastepisteen mikäli höyrysulku falskaa) ja siitä sitten kuivuu ulkoilmaan viimeistään kesällä?! Itsellä ei ole talossa kuin 120 milliä villaa seinässä ja tervapaperi ulkovuorauslauta, sisäpuolella lastulevyä pääosin ja höyrysulkuna 70 luvun muovipinnoitettu paperi. Olen joutunut ulkoverhoista osittain uusimaan ja samalla tarkistanut villat, ei minkäänlaisia homeongelmia seinissä, ei edes yhtä ainoaa homepilkkua löytynyt. Sensijaan yläpohjan läpivienneissä, kuten wc tuuletusputken kohdalla oli hometta koska höyrysulku oli vedetty puukolla reilusti auki putken kohdalta, eikä oltu millään teipeillä tiivistetty, siis villa oli läpiviennin juuressa mustaa ja haisi selkeästi homeelle, pienellä alueella, pikku juttu, mutta osoittaapahan teorian oikeaksi?.

Näistä syistä ei saa sisäpuolelle (höyrysulun) lisätä eristettä kuin jotain 30%? kokonaiseristevahvuudesta ettei kastepiste pääsisi muodostumaan höyrysulun ja lisätyn eristeen väliin.

Korjatkaa jos olen hakoteillä ajatuksineni.

Ulkoa päin tuleva kosteus seinärakenteisiin on sitten toinen juttu.

Lue lisää

jaa se musta on hometta? meilläkin läpivientien kohdilla vuotanut höyrynsulku, ja tutkailin että ei se millekään haise, mutta pöllyää melkoisesti kun repii irti.
nooh, kesällä on hyvää aikaa vetästä uretaania läpivientien kohdille niin loppuu vuodot.

minävaantaas kirjoitti:

jaa se musta on hometta? meilläkin läpivientien kohdilla vuotanut höyrynsulku, ja tutkailin että ei se millekään haise, mutta pöllyää melkoisesti kun repii irti.
nooh, kesällä on hyvää aikaa vetästä uretaania läpivientien kohdille niin loppuu vuodot.

Lue lisää

no ei se tietenkään välttämättä ole hometta, voihan se olla vaan ilmavirran tummuttamaa (pölyä?), meillä se oli hometta, tosin villan päällä on hiukan purua meillä, voi olla että homeen haju tuli siitäkin kun läpiviennin ympäriltä kaivelin. Mutta joka tapauksessa tiivistä vaan läpivientien ympärykset kunnolla, kylä sinne joka tapauksessa kosteutta tiivistyy talvella jos on ilmavuotoa.

pähkäilevä kirjoitti:

no ei se tietenkään välttämättä ole hometta, voihan se olla vaan ilmavirran tummuttamaa (pölyä?), meillä se oli hometta, tosin villan päällä on hiukan purua meillä, voi olla että homeen haju tuli siitäkin kun läpiviennin ympäriltä kaivelin. Mutta joka tapauksessa tiivistä vaan läpivientien ympärykset kunnolla, kylä sinne joka tapauksessa kosteutta tiivistyy talvella jos on ilmavuotoa.

Lue lisää

niin ja piti sanomani ettei kuivunut home viissiinkään haise, mutta jos se uutta kosteutta, niin nopeasti alkaa haju tuntumaan.

kosteuspiste kirjoitti:

hommahan menee niin että kun seinäneriste paksuuttaa lisätään niin jossain vaiheessa kun mennään sen tietyn rajan yli (älkää kysykö mikä se on, en ole niin viisas) niin eristeisiin alkaa kertyä kosteutta eli kosteuspiste tulee sinne eristeiden sisälle. kun tämä kosteuspiste on siellä seinän sisällä eristeissä niin totta kai se kosteus kertyy sinne ja kun seinät on ummessa ja tiiviit niin eihän se pääse kuivumaan vaan se kosteus jää sinne eristeen sisään ja alkaa homehtua. jotenki näin se menee.

Lue lisää

Puhut ihan puhdasta shittiä. Kastepiste on aina eristeessä, eikä eristeen paksuus vaikuta siihe, se on suhtellinen kohta eristeen ulko ja sisäpinnan suhteen.

pähkäilevä kirjoitti:

Joo, kyseessä on kastepiste, toisin sanoen suhteellinen kosteus saavuttaa 100%, elikä enempää ei kosteutta mahdu ilmaan ja ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Tosin tätä ei tapahdu jos on tiivis höyrysulku.

Katsoin meidän lukemat sisällä suhteellinen kosteus 35% (digitaalinen mittari, tarkkuus jotain -3) lämpötila 23 astetta celsiusta. Näillä arvoilla meillä on 7 grammaa ilmakuutiossa vettä. Taulukon mukaan 7 grammalla kuutiossa vettä saavutetaan 100% suhteellinen kosteus lämpötilassa 6 astetta. elikä kastepiste on seinän sisässä siinä kohtaa missä on 6 astetta lämmintä. Ulkona on nyt nollakeli, joten jossain siellä ulkoverhouksen alla hiukan villan sisässä on kastepistealue, mutta siis vain höyrysulun vuotokohdassa.
En ole rakennusalan ihmisiä, on tuota konepuolen koulutusta, mutta näin maalaisjärjellä ajatellen olisi hyvä olla paksu tuulensuojalevy johon sisäkosteus tiivistyy (saavuttaa kastepisteen mikäli höyrysulku falskaa) ja siitä sitten kuivuu ulkoilmaan viimeistään kesällä?! Itsellä ei ole talossa kuin 120 milliä villaa seinässä ja tervapaperi ulkovuorauslauta, sisäpuolella lastulevyä pääosin ja höyrysulkuna 70 luvun muovipinnoitettu paperi. Olen joutunut ulkoverhoista osittain uusimaan ja samalla tarkistanut villat, ei minkäänlaisia homeongelmia seinissä, ei edes yhtä ainoaa homepilkkua löytynyt. Sensijaan yläpohjan läpivienneissä, kuten wc tuuletusputken kohdalla oli hometta koska höyrysulku oli vedetty puukolla reilusti auki putken kohdalta, eikä oltu millään teipeillä tiivistetty, siis villa oli läpiviennin juuressa mustaa ja haisi selkeästi homeelle, pienellä alueella, pikku juttu, mutta osoittaapahan teorian oikeaksi?.

Näistä syistä ei saa sisäpuolelle (höyrysulun) lisätä eristettä kuin jotain 30%? kokonaiseristevahvuudesta ettei kastepiste pääsisi muodostumaan höyrysulun ja lisätyn eristeen väliin.

Korjatkaa jos olen hakoteillä ajatuksineni.

Ulkoa päin tuleva kosteus seinärakenteisiin on sitten toinen juttu.

Lue lisää

Hyvin selitetty! Olet varsinainen rautalangan vääntäjä =)

pähkäilevä kirjoitti:

Joo, kyseessä on kastepiste, toisin sanoen suhteellinen kosteus saavuttaa 100%, elikä enempää ei kosteutta mahdu ilmaan ja ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Tosin tätä ei tapahdu jos on tiivis höyrysulku.

Katsoin meidän lukemat sisällä suhteellinen kosteus 35% (digitaalinen mittari, tarkkuus jotain -3) lämpötila 23 astetta celsiusta. Näillä arvoilla meillä on 7 grammaa ilmakuutiossa vettä. Taulukon mukaan 7 grammalla kuutiossa vettä saavutetaan 100% suhteellinen kosteus lämpötilassa 6 astetta. elikä kastepiste on seinän sisässä siinä kohtaa missä on 6 astetta lämmintä. Ulkona on nyt nollakeli, joten jossain siellä ulkoverhouksen alla hiukan villan sisässä on kastepistealue, mutta siis vain höyrysulun vuotokohdassa.
En ole rakennusalan ihmisiä, on tuota konepuolen koulutusta, mutta näin maalaisjärjellä ajatellen olisi hyvä olla paksu tuulensuojalevy johon sisäkosteus tiivistyy (saavuttaa kastepisteen mikäli höyrysulku falskaa) ja siitä sitten kuivuu ulkoilmaan viimeistään kesällä?! Itsellä ei ole talossa kuin 120 milliä villaa seinässä ja tervapaperi ulkovuorauslauta, sisäpuolella lastulevyä pääosin ja höyrysulkuna 70 luvun muovipinnoitettu paperi. Olen joutunut ulkoverhoista osittain uusimaan ja samalla tarkistanut villat, ei minkäänlaisia homeongelmia seinissä, ei edes yhtä ainoaa homepilkkua löytynyt. Sensijaan yläpohjan läpivienneissä, kuten wc tuuletusputken kohdalla oli hometta koska höyrysulku oli vedetty puukolla reilusti auki putken kohdalta, eikä oltu millään teipeillä tiivistetty, siis villa oli läpiviennin juuressa mustaa ja haisi selkeästi homeelle, pienellä alueella, pikku juttu, mutta osoittaapahan teorian oikeaksi?.

Näistä syistä ei saa sisäpuolelle (höyrysulun) lisätä eristettä kuin jotain 30%? kokonaiseristevahvuudesta ettei kastepiste pääsisi muodostumaan höyrysulun ja lisätyn eristeen väliin.

Korjatkaa jos olen hakoteillä ajatuksineni.

Ulkoa päin tuleva kosteus seinärakenteisiin on sitten toinen juttu.

Lue lisää

Talossasi on varmaan painovoimainen ilmanvaihto, jolloin vessan hormien läpivienneissä vuotoilman suunta on sisältä ulospäin, jolloin tuo kostea sisäilma virtaa kylmiin eristeisiin ja sinne tiivistyy kosteutta.

Nykyaikaisessa talossa on koneellinen poisto ja pieni alipaine, jolloin mahdollinen vuoto tapahtuisi ulkoa sisällepäin, jolloin sisäilman kosteus ei kerrty eristeisiin.

hohhoijakkaa kirjoitti:

Puhut ihan puhdasta shittiä. Kastepiste on aina eristeessä, eikä eristeen paksuus vaikuta siihe, se on suhtellinen kohta eristeen ulko ja sisäpinnan suhteen.

Kastepiste ei välttämättä ole eristeessä. Jos vaikka ulko- ja sisälämpötila on sama ja suhteellinen kosteus alle 100.
Kastepiste on eristeessä, jos eristeessä oleva ilman kosteus on riittävä eiristettä ympäröivään ilmaan nähden (sisä- tai ulkopuolella).

vanhojen ongelmia kirjoitti:

Talossasi on varmaan painovoimainen ilmanvaihto, jolloin vessan hormien läpivienneissä vuotoilman suunta on sisältä ulospäin, jolloin tuo kostea sisäilma virtaa kylmiin eristeisiin ja sinne tiivistyy kosteutta.

Nykyaikaisessa talossa on koneellinen poisto ja pieni alipaine, jolloin mahdollinen vuoto tapahtuisi ulkoa sisällepäin, jolloin sisäilman kosteus ei kerrty eristeisiin.

Lue lisää

joo, painovoimainen on ilmanvaihto, toimii rittävän hyvin, olemme tyytyväisiä sisäilman laatuun.
Jos koneellinen poisto niin yhtä tärkeää höyrysulun tiiveys, muuten se alipaine saattaa vetää vanhoista villoista (sideaineet häipyneet) lasinpölyä sisäilmaan ja köhiminen alkaa. Meillä ainakin on villa jo niin "hajoavaa" ettei yläpohjassa voi edes käydä ilman hengitysasuojainta.

kosteuspiste kirjoitti:

hommahan menee niin että kun seinäneriste paksuuttaa lisätään niin jossain vaiheessa kun mennään sen tietyn rajan yli (älkää kysykö mikä se on, en ole niin viisas) niin eristeisiin alkaa kertyä kosteutta eli kosteuspiste tulee sinne eristeiden sisälle. kun tämä kosteuspiste on siellä seinän sisällä eristeissä niin totta kai se kosteus kertyy sinne ja kun seinät on ummessa ja tiiviit niin eihän se pääse kuivumaan vaan se kosteus jää sinne eristeen sisään ja alkaa homehtua. jotenki näin se menee.

Lue lisää

no onpa kumma palsta. täyttä asiaa sisältävä kommentti saa hurjan määrän miinuksia. täää on kyllä välillä todella suoli24 palsta, nimen omaan peräsuoli.

tarkennetaan että kyseessä tietysti kastepiste mutta kirjoittaja tarkoittaa ihan oikeaa asiaa.

pähkäilevä kirjoitti:

Joo, kyseessä on kastepiste, toisin sanoen suhteellinen kosteus saavuttaa 100%, elikä enempää ei kosteutta mahdu ilmaan ja ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Tosin tätä ei tapahdu jos on tiivis höyrysulku.

Katsoin meidän lukemat sisällä suhteellinen kosteus 35% (digitaalinen mittari, tarkkuus jotain -3) lämpötila 23 astetta celsiusta. Näillä arvoilla meillä on 7 grammaa ilmakuutiossa vettä. Taulukon mukaan 7 grammalla kuutiossa vettä saavutetaan 100% suhteellinen kosteus lämpötilassa 6 astetta. elikä kastepiste on seinän sisässä siinä kohtaa missä on 6 astetta lämmintä. Ulkona on nyt nollakeli, joten jossain siellä ulkoverhouksen alla hiukan villan sisässä on kastepistealue, mutta siis vain höyrysulun vuotokohdassa.
En ole rakennusalan ihmisiä, on tuota konepuolen koulutusta, mutta näin maalaisjärjellä ajatellen olisi hyvä olla paksu tuulensuojalevy johon sisäkosteus tiivistyy (saavuttaa kastepisteen mikäli höyrysulku falskaa) ja siitä sitten kuivuu ulkoilmaan viimeistään kesällä?! Itsellä ei ole talossa kuin 120 milliä villaa seinässä ja tervapaperi ulkovuorauslauta, sisäpuolella lastulevyä pääosin ja höyrysulkuna 70 luvun muovipinnoitettu paperi. Olen joutunut ulkoverhoista osittain uusimaan ja samalla tarkistanut villat, ei minkäänlaisia homeongelmia seinissä, ei edes yhtä ainoaa homepilkkua löytynyt. Sensijaan yläpohjan läpivienneissä, kuten wc tuuletusputken kohdalla oli hometta koska höyrysulku oli vedetty puukolla reilusti auki putken kohdalta, eikä oltu millään teipeillä tiivistetty, siis villa oli läpiviennin juuressa mustaa ja haisi selkeästi homeelle, pienellä alueella, pikku juttu, mutta osoittaapahan teorian oikeaksi?.

Näistä syistä ei saa sisäpuolelle (höyrysulun) lisätä eristettä kuin jotain 30%? kokonaiseristevahvuudesta ettei kastepiste pääsisi muodostumaan höyrysulun ja lisätyn eristeen väliin.

Korjatkaa jos olen hakoteillä ajatuksineni.

Ulkoa päin tuleva kosteus seinärakenteisiin on sitten toinen juttu.

Lue lisää

"Tosin tätä ei tapahdu jos on tiivis höyrysulku."

Siinäpä se. Yhdessäkään talossa kun ei ole todellisuudessa 100%:n tiivistä höyrysulkua. Esim katto- ja lattialistat. Taulujen ja esineiden kiinnittäminen seinään (menee aina hiukan läpi ja tekee reiän muoviin. Ja totta kai myös asennuksessa tulee helposti huomaamatta pieni reikä. Entä rakennusten vääjäämätön liikkuminen ja mm. levyjen "eläminen".

Ja koska 100%:sti tiivistä höyrysulkua ei siis ole on kondensioilmiö varma mikäli seinässä paljon paksuutta ja huoneen lämpötila kohtuullisen matala esim. 18 astetta. Sitä en sitten tiedä väheneekö ongelma ja miten paljon jos lämpötila nostetaan vaikkapa 22 asteeseen.

Rakennusinsinööri,DI kirjoitti:

no onpa kumma palsta. täyttä asiaa sisältävä kommentti saa hurjan määrän miinuksia. täää on kyllä välillä todella suoli24 palsta, nimen omaan peräsuoli.

tarkennetaan että kyseessä tietysti kastepiste mutta kirjoittaja tarkoittaa ihan oikeaa asiaa.

Lue lisää

Tämä kirjoituksessa mainittu kritiikki asiantuntijaa kohtaan ei pidä paikkaansa. Kondensioilmiö on fakta. Jokainen voi koittaa onneaan muuttamalla vaikkapa kesämökkinsä talviasuttavaksi mutta pitämällä lämpötilan ihan minimissä (esim. 5 asteessa).

Olen täysin varma että tuollainen talviasuttava mökki muuttuu hyvin pian homemökiksi. Jos taas mökin seinäeristeet ovat hyvin vähäiset eli mökki ei talviasuttava se ei homehdu.

Jotta talviasuttava mökki ei homehdu sen sisälämpötila on nostettava korkeammaksi - itseasiassa pariin kymmeneen asteeseen.

paksu seinä->kosteus kirjoitti:

Tämä kirjoituksessa mainittu kritiikki asiantuntijaa kohtaan ei pidä paikkaansa. Kondensioilmiö on fakta. Jokainen voi koittaa onneaan muuttamalla vaikkapa kesämökkinsä talviasuttavaksi mutta pitämällä lämpötilan ihan minimissä (esim. 5 asteessa).

Olen täysin varma että tuollainen talviasuttava mökki muuttuu hyvin pian homemökiksi. Jos taas mökin seinäeristeet ovat hyvin vähäiset eli mökki ei talviasuttava se ei homehdu.

Jotta talviasuttava mökki ei homehdu sen sisälämpötila on nostettava korkeammaksi - itseasiassa pariin kymmeneen asteeseen.

Lue lisää

Väärin.

Homeongelmia tulee, mikäli:
a) ilmanvaihdosta tingitään talviasuttavaksi tehtäessä (moni varmaan näin tekee) tai
b) kosteusrasitetta lisätään sisätiloihin talviasuttavaksi tehtäessä.

5 astetta riittää varmasti ympäri vuoden, mikäli ilma vaihtuu riittävästi ja mökkiä ei käytetä saunomiseen kerran viikossa (tai ainakin annetaan tuulettua todella hyvin sen jälkeen).

Ongelmana pidän sitä kun tavalliset ihmiset eivät ajattele omilla aivoillaan,- vaan uskovat kaiken mitä "asiantuntiojat" sanovat. No, ei tietenkään uutta auringon alla kun ymmärtää ihnmisen käyttäytymistä ja reagoimiseen liittyviä tekijöitä.

Huumeongelmat on ihan eri juttu...

saa kuivumaan kun sen vaan ensin löytää sieltä villojen välistä. Näin minä ainakin luulen.

Kerroppa laajemmin kastepisteestä ja mistä kosteus tulee kastepisteilmiössä.
Miksi ullakolla saa olla , jopa 500mm eristettä ja kukaan ei huolestu kastepisteen vaikutuksesta tms ja jos sama määrä asennetaan sinään, niin ihmisen mielikuva muuttuu siten,- että koko talo homehtuu. Miksi näin??

Tai onko haitallista varastoida ullakolla eristeitä,- jos tilaa on??

ml213. kirjoitti:

Kerroppa laajemmin kastepisteestä ja mistä kosteus tulee kastepisteilmiössä.
Miksi ullakolla saa olla , jopa 500mm eristettä ja kukaan ei huolestu kastepisteen vaikutuksesta tms ja jos sama määrä asennetaan sinään, niin ihmisen mielikuva muuttuu siten,- että koko talo homehtuu. Miksi näin??

Tai onko haitallista varastoida ullakolla eristeitä,- jos tilaa on??

Lue lisää

Minäkin voinen oman mielipiteeni kertoa?
Ei sitä kastepistettä muodostu sinne ullakolle villaan, ellei ylimääräistä kosteutta sinne pääse, ihan huoletta voit villojasi siellä säilytellä. Mutta jos sinulta puuttuu höyrysulku,saattaa sinne villaan kosteuden tiivistymä syntyä. En minäkään usko että talot homehtuu paksun eristeen takia jos höyrysulku on tiiviisti laitettu.

ml213. kirjoitti:

Kerroppa laajemmin kastepisteestä ja mistä kosteus tulee kastepisteilmiössä.
Miksi ullakolla saa olla , jopa 500mm eristettä ja kukaan ei huolestu kastepisteen vaikutuksesta tms ja jos sama määrä asennetaan sinään, niin ihmisen mielikuva muuttuu siten,- että koko talo homehtuu. Miksi näin??

Tai onko haitallista varastoida ullakolla eristeitä,- jos tilaa on??

Lue lisää

Ullakko on erittäin hyvin tuulettuva ,ainakin yleensä, eikä sen takia ole mitään ongelmia eristeen kuivumisen suhteen, seinässä kuivuminen paljon hitaampaa kun tuulensuojalevy ja puu/tiili verhouskin vielä.
Sen lisäksi lämpö nousee ylöspäin ja siksi yläpohja lämpöisempi kuin seinä.

ml213. kirjoitti:

Kerroppa laajemmin kastepisteestä ja mistä kosteus tulee kastepisteilmiössä.
Miksi ullakolla saa olla , jopa 500mm eristettä ja kukaan ei huolestu kastepisteen vaikutuksesta tms ja jos sama määrä asennetaan sinään, niin ihmisen mielikuva muuttuu siten,- että koko talo homehtuu. Miksi näin??

Tai onko haitallista varastoida ullakolla eristeitä,- jos tilaa on??

Lue lisää

Yläpohjaan puhalletaan usein selluvillaa joka on hygroskooppinen eriste. Se pystyy siis ottamaan vastaan ja luovuttamaan kosteutta menemättä niin herkästi pilalle kuten esim. puu. Ei se tietysti poista höyrysulun tärkeyttä, mutta selluvilla ei ole tilapäiselle kosteudelle niin arka kuin vuorivilla.

Hygroskooppista kirjoitti:

Yläpohjaan puhalletaan usein selluvillaa joka on hygroskooppinen eriste. Se pystyy siis ottamaan vastaan ja luovuttamaan kosteutta menemättä niin herkästi pilalle kuten esim. puu. Ei se tietysti poista höyrysulun tärkeyttä, mutta selluvilla ei ole tilapäiselle kosteudelle niin arka kuin vuorivilla.

Lue lisää

Selluvilla on paras eriste sekä yläpohjaan että seiniin. Mutta seinissä on se ongelma kuitenkin että tuulensuojalevyt ja ulkopinta hidastaa kuivumista.

""Onhan se aivan selvä, että mitä tahansa ainetta kun laittaa paksumman kerroksen, niin höyrynläpäisevyys kasvaa. Eli tuplasti paksumpi = tuplasti isompi höyrynvastus"".

Kerroppa mistä vesihöyry tulee eristeisiin,- jos käytetään muovia höyrysulkuna.Tai onko pakko laskea /tietoisesti kosteutta rakenteisiin hengittävää paperia käyttäen. Eikö Öllölän kylällä asuva yksinäinen mummokin ymmärrä,- ettei vettä / kosteutta tule laskea rakenteisiin,- vaan ohjata kosteus hallitusti ulos7viemäriin asian mukaisia putkia pitkin.

ml213. kirjoitti:

""Onhan se aivan selvä, että mitä tahansa ainetta kun laittaa paksumman kerroksen, niin höyrynläpäisevyys kasvaa. Eli tuplasti paksumpi = tuplasti isompi höyrynvastus"".

Kerroppa mistä vesihöyry tulee eristeisiin,- jos käytetään muovia höyrysulkuna.Tai onko pakko laskea /tietoisesti kosteutta rakenteisiin hengittävää paperia käyttäen. Eikö Öllölän kylällä asuva yksinäinen mummokin ymmärrä,- ettei vettä / kosteutta tule laskea rakenteisiin,- vaan ohjata kosteus hallitusti ulos7viemäriin asian mukaisia putkia pitkin.

Lue lisää

Ehkäpä tuo Öllölän mummo tietää, mutta kyllä näitä hengittävän rakentamisen kannattajia Suomen niemeltä löytyy todella paljon joille muovi on kirosana.

Aivan tarina tosielämästä. Tuossa naapurissa rakennetaan passiivitaloa. Seinissä tuulensuojalevyt ja puhallusvillat sisällä. Sade kasteli kesäkuusta joulukuuhun kaksikerroksista taloa. Vaikka sade taukosi välillä esim. viikon ajaksi olivat seinät aivan märät tauon jälkeenkin. Tammikuussa laitettiin julkisivulaudoistus märän päälle. Pahimmat kohdat olivat ikkunoiden alustat, joissa sade oli valunut ikkunaa alas ja siitä imeytyi seinään. Hirvitti vaikka talo olisi ollut aivan normitalo.

Terassi tehty verhouksen tasolle. Sadevesi kastelee seinän alaosan vaikka ei olisi viistosadettakaan. Jne.

Ei ollut siis tämän vuoden tammikuussa vielä tieto saavuttanut passiivitalon rakentajaa.

Höyrysulut tekivät mallikkasti, mitä vähän seurailin, esim. välipohjan kohdalla.


Tuo yllä siis rakentamisesta. Mitä käyttöön tulee, niin mitä itselläni on kokemuksia ihmisten ilmanvaihdon käytöstä, niin kyllä normi taitaa olla se, että konetta pidetään korkeintaan ykkösellä talvella. Manataan nykyaikaisia p*skoja ikkunoita, kun vetävät alareunasta huuruun. Ei kuulemma ole ydinpuuta enään käytetty karmeihin. :)

Kolmantena asiana lienee suunnittelu. Ei oikein tunnu olevan minkäänlaista käsitystä suunnittelijoilla matalaenergiatalon suunnittelusta, saati passiivitalon. Eristeitä kyllä ostataan läntätä vaippaan, mutta erityisesti lämpökuormia ei suunnitella millään tavalla. Ei ainakaan oma suunnittelijani tajunnut asiaa ollenkaan.

En mitenkään ole parempaa eristämistä vastaan, mutta aika pitkään saa suunnittelijoiden, rakentajien ja asukkaiden käytännöt muuttua, että lopputulema olisi hyvä.

PS Nämä jotka puhuvat höyrysulun 100% pitävyydestä voi aina kysäistä miksi tuota tuuletusrakoa tarvitaan seinässä, tai katossa :)

PSS Kivitaloissa ei ole höyrysulkua, eikä tuuletusrakoja ja toimivat aivan hyvin.

PSSS 2,5 tuntia lumitöitä eilen.

Lunta tupruaa kirjoitti:

Ehkäpä tuo Öllölän mummo tietää, mutta kyllä näitä hengittävän rakentamisen kannattajia Suomen niemeltä löytyy todella paljon joille muovi on kirosana.

Aivan tarina tosielämästä. Tuossa naapurissa rakennetaan passiivitaloa. Seinissä tuulensuojalevyt ja puhallusvillat sisällä. Sade kasteli kesäkuusta joulukuuhun kaksikerroksista taloa. Vaikka sade taukosi välillä esim. viikon ajaksi olivat seinät aivan märät tauon jälkeenkin. Tammikuussa laitettiin julkisivulaudoistus märän päälle. Pahimmat kohdat olivat ikkunoiden alustat, joissa sade oli valunut ikkunaa alas ja siitä imeytyi seinään. Hirvitti vaikka talo olisi ollut aivan normitalo.

Terassi tehty verhouksen tasolle. Sadevesi kastelee seinän alaosan vaikka ei olisi viistosadettakaan. Jne.

Ei ollut siis tämän vuoden tammikuussa vielä tieto saavuttanut passiivitalon rakentajaa.

Höyrysulut tekivät mallikkasti, mitä vähän seurailin, esim. välipohjan kohdalla.


Tuo yllä siis rakentamisesta. Mitä käyttöön tulee, niin mitä itselläni on kokemuksia ihmisten ilmanvaihdon käytöstä, niin kyllä normi taitaa olla se, että konetta pidetään korkeintaan ykkösellä talvella. Manataan nykyaikaisia p*skoja ikkunoita, kun vetävät alareunasta huuruun. Ei kuulemma ole ydinpuuta enään käytetty karmeihin. :)

Kolmantena asiana lienee suunnittelu. Ei oikein tunnu olevan minkäänlaista käsitystä suunnittelijoilla matalaenergiatalon suunnittelusta, saati passiivitalon. Eristeitä kyllä ostataan läntätä vaippaan, mutta erityisesti lämpökuormia ei suunnitella millään tavalla. Ei ainakaan oma suunnittelijani tajunnut asiaa ollenkaan.

En mitenkään ole parempaa eristämistä vastaan, mutta aika pitkään saa suunnittelijoiden, rakentajien ja asukkaiden käytännöt muuttua, että lopputulema olisi hyvä.

PS Nämä jotka puhuvat höyrysulun 100% pitävyydestä voi aina kysäistä miksi tuota tuuletusrakoa tarvitaan seinässä, tai katossa :)

PSS Kivitaloissa ei ole höyrysulkua, eikä tuuletusrakoja ja toimivat aivan hyvin.

PSSS 2,5 tuntia lumitöitä eilen.

Lue lisää

" mutta erityisesti lämpökuormia ei suunnitella millään tavalla"

Anteeksi mutta mtä tarkoitat tällä toteamuksella?

en minäkäänn ymmärrä kirjoitti:

" mutta erityisesti lämpökuormia ei suunnitella millään tavalla"

Anteeksi mutta mtä tarkoitat tällä toteamuksella?

tarkoittaa että lämpöä syntyy "tahattomasti" (ihmiset, sähkönkäyttö) haitaksi asti eli lämpimämmillä säillä oloa tukaloittavasti

eljii kirjoitti:

tarkoittaa että lämpöä syntyy "tahattomasti" (ihmiset, sähkönkäyttö) haitaksi asti eli lämpimämmillä säillä oloa tukaloittavasti

Miten tuota lämmön syntymistä pitäisi suunnitella? Kieltää kahvinkeittimen käyttö?

Niimpä. Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva ihminen ymmärtää, miten hallittu ilmanvaihto tulee arvoon arvaamattomaan kun/jos rakennetaan energia taloudellinen talo/rakenne eli paksut eristeet ja kosteutta läpäisemätön höyrysulku. Kun seinä ei läpäise kosteutta/laske kosteutta rakenteisiin, niin ainut tie kosteuden poistumiselle on koneellinen hallittu ilmanvaihto lämmön talteenottoineen.
Jos ilmanvaihto ongelmoituu, niin tilanne on sama kuin autossa, jossa ikkunat huurtuvat.

ml213. kirjoitti:

Niimpä. Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva ihminen ymmärtää, miten hallittu ilmanvaihto tulee arvoon arvaamattomaan kun/jos rakennetaan energia taloudellinen talo/rakenne eli paksut eristeet ja kosteutta läpäisemätön höyrysulku. Kun seinä ei läpäise kosteutta/laske kosteutta rakenteisiin, niin ainut tie kosteuden poistumiselle on koneellinen hallittu ilmanvaihto lämmön talteenottoineen.
Jos ilmanvaihto ongelmoituu, niin tilanne on sama kuin autossa, jossa ikkunat huurtuvat.

Lue lisää

Olisi katastrofi, jos höyrynsulkua ei olisi ja kosteus menisi todellakin seinän sisälle. Sinä et vaan sitä taida tajuta. Oletko lukenut liikaa talotohtoria? Sinunlaisista esson baarin viisaista olen hyvin huolestunut. Höyrynsulullinen rakenne on nykyään käytännössä pakollinen, jos haluaa tehdä varmanpäälle.

1+9 kirjoitti:

Olisi katastrofi, jos höyrynsulkua ei olisi ja kosteus menisi todellakin seinän sisälle. Sinä et vaan sitä taida tajuta. Oletko lukenut liikaa talotohtoria? Sinunlaisista esson baarin viisaista olen hyvin huolestunut. Höyrynsulullinen rakenne on nykyään käytännössä pakollinen, jos haluaa tehdä varmanpäälle.

Lue lisää

Hengittävä paperi ei ole 100% höyrysulku, jota käytetään yleisesti.

muovi 100% kirjoitti:

Hengittävä paperi ei ole 100% höyrysulku, jota käytetään yleisesti.

Käytetään jonkinverran joo. Mutta se on eria asia onko rakenne silloin riskitön. Muovikin läpäisee jonkinverran, jos haluat hiuksia halkoa. Alumiinipaperi on vielä tiiviimpi. Tarkennuksena vielä, paperia ei sanota edes höyrynsulku nimellä, vaan se on ilmansulku. Itse en uuteen omakotitaloon tekisi höyrynsulutonta rakennetta.

muovi 100% kirjoitti:

Hengittävä paperi ei ole 100% höyrysulku, jota käytetään yleisesti.

Vain typerys päästää tietentahtoen huoneliman kosteuden eristeisiin.

ml213. kirjoitti:

Niimpä. Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva ihminen ymmärtää, miten hallittu ilmanvaihto tulee arvoon arvaamattomaan kun/jos rakennetaan energia taloudellinen talo/rakenne eli paksut eristeet ja kosteutta läpäisemätön höyrysulku. Kun seinä ei läpäise kosteutta/laske kosteutta rakenteisiin, niin ainut tie kosteuden poistumiselle on koneellinen hallittu ilmanvaihto lämmön talteenottoineen.
Jos ilmanvaihto ongelmoituu, niin tilanne on sama kuin autossa, jossa ikkunat huurtuvat.

Lue lisää

Siis pidätkö ongelmana sitä että sisäilmassa on liian suuri kosteus ja sitä pitäisi helpottaa päästämällä kostus poistumaan rakenteisiin?

Anna mun kaikki kestää...

Todelinen onglema on usein kylläkin se että sisäilma on talvella liian kuivaa ja siitä huolimatta se on kosteusrasiten ulkovaipalle, jos sen kosteus pääsee vapaasti sinne siirtymään.

pakkasella lämpöeristeen uloin osa on pitkään vaikkapa -5 asteista ... sitten ULKOA siihen tihkuu lämmennyttä kosteaa ulkoilmaa, jonka kosteus tiivistyy uloimpaan kerrokseen

silloin on tarpeen ml213:n peräänkuuluttama ulospäin kuivumisen mahdollisuus

niimpä, mutta homepilkkuja tulee aivan uskomattomiin paikkoihin (ei siis varsinaista homekasvustoa). Hyvä esimerkki vene. Itsellä on 7m liukuva, jos laittaa talveksi pressun niin tiiviisti ettei ilma vaihdu veneen sisällä, niin maalipinnoille tulee homepilkkuja vaikka ne on puhdistettu. Siis hyvin mitättömään määrään orgaanista ainetta se home pystyy kasvamaan. Jos villaan on vuosikymmeniä sisäilman kosteus päässyt, on siellä jo homeellekin jonkinlaista elämisen perustaa, orgaanista ainetta pölyn muodossa, mutta tuskin siitä vähäisestä homeesta mitään varsinaista haittaa on.

Tällähän ei ollut mitään tekemistä alkuperäisen tekstin kanssa.

Tiiveydellä ei toisekseen ole mitään tekemistä tuulensuojan kanssa.

Tiiviysmittausten kautta ainakin pahimmat mokat paljastuu.. tosin itse tiiviysmittaus luku tai arvo ei yksin vielä paljasta kaikkia vuotoja. Tärkeintä on toimiva ilmanvaihto.. saa nähdä koska kehitetään sellainen IV järjestelmä joka on 100 % varma ja luotettava. Muutoin ollaan taas takaisin 70 luvun muovitalo ongelmissa.

Teoriassa ei materiaalit homehdu, jos rakenteisiin ei pääse kosteutta. Jos taas rakennus on alipaineistettu, niin luulis ettei kosteutta (vesihöyryä) pääse rakenteisiin. Tuulensulku estää ilmavirtaukset sisälle, joka taas estää ettei piinat jäähdy kastepiste lämpötilaan.

SPU eristeiden laittaminen on nimenomaan ohjeistettu ja tutkittu niin, että poraamalla reijät ensin sisäpuolelle saadaan rakenne hengittämään ja siten kosteutta ei muodostu eristeiden väliin. Ohjeet on tehty noudatettaviksi ja kaikkine ymmärrettäviksi. Mutta kuitenkaan kaikki eivät niitä halua uskoa vai ymmärtävätkin!!!

SPU kirjoitti:

SPU eristeiden laittaminen on nimenomaan ohjeistettu ja tutkittu niin, että poraamalla reijät ensin sisäpuolelle saadaan rakenne hengittämään ja siten kosteutta ei muodostu eristeiden väliin. Ohjeet on tehty noudatettaviksi ja kaikkine ymmärrettäviksi. Mutta kuitenkaan kaikki eivät niitä halua uskoa vai ymmärtävätkin!!!

Lue lisää

Tämä oli hyvä :)

Ainakin Rakennulehden debatin "Kyseenalainen testitapahtuma perusteella" valittavissa on joko myrkkyihin tukehtuminen tai saunaan palaminen näillä eristeillä :

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/27613.html

Lapetin kirjoitti:

Ainakin Rakennulehden debatin "Kyseenalainen testitapahtuma perusteella" valittavissa on joko myrkkyihin tukehtuminen tai saunaan palaminen näillä eristeillä :

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/27613.html

Lue lisää

Haluaisin nostaa esille etelä-ruotsista joku viisi vuotta sitten tulleen jutun: 80-luvulla sinne rakennettujen talojen seinät olivat paksuja villaseiniä. Epäilivät 50 prosenttia taloista olevan homeessa. Minun käsitykseni puoliammattilaisena asiasta on se, että villaa oli liikaa lähes ympäri vuoden plussan puolella olevaan ilmastoon. Enkä usko höyrynsululla olevan asiaan juurikaan merkitystä, koska se kuitenki jonkinlainen oli. Itse en ole muovin vastustaja, mutta paljon muovitettuja taloja on pilaantunut syitä en tiedä, mutta sen tiedän että rakenne kostuu muistakin syistä kun pelkästä sisältä mahdollisesti tulevasta kosteudesta.

Petteri K kirjoitti:

Haluaisin nostaa esille etelä-ruotsista joku viisi vuotta sitten tulleen jutun: 80-luvulla sinne rakennettujen talojen seinät olivat paksuja villaseiniä. Epäilivät 50 prosenttia taloista olevan homeessa. Minun käsitykseni puoliammattilaisena asiasta on se, että villaa oli liikaa lähes ympäri vuoden plussan puolella olevaan ilmastoon. Enkä usko höyrynsululla olevan asiaan juurikaan merkitystä, koska se kuitenki jonkinlainen oli. Itse en ole muovin vastustaja, mutta paljon muovitettuja taloja on pilaantunut syitä en tiedä, mutta sen tiedän että rakenne kostuu muistakin syistä kun pelkästä sisältä mahdollisesti tulevasta kosteudesta.

Lue lisää

Ongelmat vahvasta eristepaksuudesta korostuu tiiliverhotuissa taloissa? Miksi?

Petteri K kirjoitti:

Haluaisin nostaa esille etelä-ruotsista joku viisi vuotta sitten tulleen jutun: 80-luvulla sinne rakennettujen talojen seinät olivat paksuja villaseiniä. Epäilivät 50 prosenttia taloista olevan homeessa. Minun käsitykseni puoliammattilaisena asiasta on se, että villaa oli liikaa lähes ympäri vuoden plussan puolella olevaan ilmastoon. Enkä usko höyrynsululla olevan asiaan juurikaan merkitystä, koska se kuitenki jonkinlainen oli. Itse en ole muovin vastustaja, mutta paljon muovitettuja taloja on pilaantunut syitä en tiedä, mutta sen tiedän että rakenne kostuu muistakin syistä kun pelkästä sisältä mahdollisesti tulevasta kosteudesta.

Lue lisää

Eiköhän se syy ole kuitenkin huonossa höyrysulussa.

Ymmärtääkseni tuolla raolla, tiiliseinän ja tuulensuojalevyn välissä ei kosteuteen ole erityistä merkitystä. Nimittäin tiili materiaali imemällä imee kosteutta eli raknteissa oleva kosteus siirtyy ulkjoverhous tiileen luontaisesti ilman rakoakin..

Tiilirakennehan on yksinkertainen. Meillä on runkotiilenä 125 mm ja eriste 175mm ja ulkoverhouksessa 85mm tiili. Siis ei mitään rakoa tms. Oli yleinen rakennustapa.

Tiiliverhouksessa on hyvät ja huonot puolensa. Se siirtää erikoisen tehokkaasti kosteuden rakenteista pois, mutta teoriassa kostuttaa rakennetta pitkäjakoisessa kosteusjaksossa. Räystäiden pituudella on suuri merkitys rakenteiden kostumiseen. Tilapäiset, pienehköt kostumiset kuivuvat tiiliseinässä erittäin nopeasti.

PS.
aikoinaan teoin kokeen eli kuivatin täysin märät puut tiiliseinöäisessä varastossa. Puut olivat kuin imupaperien ympäröimä ja tämä näkyi tiilien huurtumisessa ulkopinnoiltaan.

Pohtikaamme asiaa omilla aivoillamme oman ymmärryksemme pohjalta. Papukaija ajattelu ei ensiksikään laajenna ihmisen ymmärrys/tasoa.

PS.
Näkyy erikoisen hyvin ihmisen kehityksen ymmärtämisessä ja miten tämä papukaija ajattelu muuttaa ihmisen kehityuksen ymmärtämistä sadan vuoden välein. No, nykyään lienemme todellisuutta lähellä kujn huomioimme geneettisyyden ja ympäristön yhteisvaikutuksen.

Lie väärin pohtia henkilökohtaisia asioita. Olen rakentanut taloja ja kiinnostunut rakentamisesta ja rakenteiden ongelmista/vanhoista taloista, mutta en ole ammattilainen tällä alalla. Tämä alue alkoi kiinnostaa aikoinaan ihan sattumalta kun havaitsin alanihmisistä, miten ihmisen ymmärrykseen ja hahmottamiseen liittyvät asiat vaikuttavat rakentamiseen/heihinkin, liittyvien erilaisien ongelmien näkemiseen/ymmärtämiseen.
Esim. talon homehtumisesta/rakenteiden lahoamisesta on alan ammattilaisilla/kin ,- jopa vastaikkaisia näkemyksiä,- vaikka todellisuudessa asia on yksinkertainen ymmärtää, liittyen kosteuden siirtymisestä väärään paikkaan/rakenteeseen..

Niin, kosteus siirtyy olipa rako tai ei. Ainoastaan kosteutta läpäisemätön materiaali estää kosteuden siirtymisen. Tuolla raollahan on ainoastaan kosteuteen liittyvä painotus. Tiiliseinä todella imemällä imee kosteutta /tasapainottaa kosteuden ja ilman rakoa.